
Savonia-artikkeli Pro: Luovuutta ja läsnäoloa verkossa – Kiri-koulutushanke pyrki uudistamaan tekstiili- ja muotialan oppimista
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
KIRI – Kiihdytä kiertotaloudella – Uutta arvonluontia tekstiili- ja muotialalle jatkuvan oppimisen koulutuksissa perehdyttiin tekstiili- ja muotialan kestävään kehitykseen, kiertotalouteen ja kehitettiin osaamista tulevaisuuden toimijoina. KIRI-koulutusten tavoitteena oli vastata muoti- ja tekstiilialan vihreän siirtymän ja kiertotalouden osaamisvaatimuksiin työelämälähtöisellä toteutuksella (STJM 2022).
Kohderyhmänä koulutuksessa olivat ensi sijassa työssä olevat vaatetus- ja muotialan toimijat, jotka halusivat uudistaa osaamistaan, parantaa työmarkkina-asemaansa tai edetä urallaan uutta osaamista vaativiin tehtäviin.
KIRI-verkko-opinnot toteutettiin jatkuvan oppimisen koulutushankkeena kahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä
KIRI – Kiihdytä kiertotaloudella oli jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama maksuton koulutuskokonaisuus (15 op), joka vastasi valtioavustusten tavoitteisiin järjestää osaamispalveluita tekstiili- ja muotialan puhtaan siirtymän osaamisen teemoihin (Jotpa 2024).
KIRI -koulutushanke toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyönä (KIRI14/2024-6/2025 ja KIRI2 2/205-2/2026). Kahden ammattikorkeakoulun osaamisen yhdistäminen vahvisti hankkeen vaikuttavuutta. Kun kouluttajat, digipedagogiikan asiantuntijat ja hallinnon edustajat työskentelivät yhdessä, syntyi laaja-alainen osaamispohja, joka mahdollisti uusia näkökulmia ja toimintamalleja yhteistyöhön, jotka heijastuivat myös opiskelijoihin ja oppimiskokemuksiin.
Hankkeen keskeinen tavoite oli kirittää toimialan ajattelua lineaarimallista kiertotalousmalliin. Osaamisen kehittämisen painopisteinä olivat uudistuvat arvoverkot, kiertotalouden liiketoiminta, ennakointi ja systeeminen muutos sekä tuotepalvelumallit.

KIRI-verkkokurssit tarjosivat joustavan väylän jatkuvaan oppimiseen
Verkko-opintojen tarjoaminen vastaa korkeakoulutuksen muuttuvaan rooliin, jossa tutkinto-ohjelmien ohella ovat vahvasti nousseet lyhyemmät, kohdennetut oppimiskokonaisuudet (Bashir & Lapshun, 2025). Verkko-oppimisen kehityssuunnat, Bashirin ja Lapshunin (2025) mukaan ovat muun muassa mikro-oppiminen, personoitu oppiminen ja joustavat oppimisratkaisut, jotka tukevat opiskelijoiden autonomiaa ja mahdollistavat osaamisen päivittämisen nopeasti muuttuvassa työelämässä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian tavoitteena on luoda joustavia väyliä osaamisen päivittämiseen työuran aikana ja lisätä saavutettavuutta verkko-opintojen avulla (OKM, 2022). KIRI -opintojen kaltaiset verkossa toteutettavat pienet opintokokonaisuudet vastasivat strategiassa esitettyihin työelämän osaamisen joustavan kehittämisen vaateisiin.
KIRI-verkko-opinnot oli mahdollista suorittaa valtakunnallisesti, joustavasti työn ohessa, sopivan kokoisiksi paloiksi rakennettuna, ajasta ja paikasta riippumatta. Oppijat pystyivät syventämään osaamistaan omassa aikataulussa ja työelämän rinnalla, sekä soveltamaan oppimistehtäviä omaan tilanteeseen ja kontekstiin.
Verkko-oppiminen toi yhteen opiskelijoita erilaisista taustoista tuoden mukaan erilaisia kokemuksia, mikä rikastutti keskustelua ja lisäsi yhteisöllisyyttä. Yhteinen oppimisalusta (HAMK Learn) mahdollisti sujuvan yhteistyön kahden ammattikorkeakoulun välillä. Osaamisen jakaminen ja yhtenäisten digipedagogisten ratkaisujen hyödyntäminen lisäsi läpinäkyvyyttä, yhdenmukaisti oppimiskokemusta ja vahvisti kiertotalousteemojen yhteistä kehittämistä.
Kurssit ovat olleet tosi innostavia, mielenkiintoisia ja olen oppinut hurjasti uutta ja saanut syvempää ymmärrystä näihin käsiteltäviin asioihin sekä uusia ideoita. Voin vain kiitellä teitä kurssin mahdollistajia ja todeta, että tästä kurssituksesta tulee kyllä niin paljon oppeja käyttöön, että vastaa melkein samaa, kuin olisi käynyt monen vuoden koulutuksen. Kiitos teille!
-Opiskelijan palaute
KIRI-opinnoissa oppiminen oli sidottu työelämän haasteisiin. Opintojaksoihin sisältyi soveltavia tehtäviä, joiden avulla opiskelijat pääsivät kehittämään oman työnsä tai yrityksensä toimintaa kiertotalouden näkökulmasta. Kirin kautta oppimaan oppiminen ja luova ajattelu tukevat myös työelämässä tapahtuvaa jatkuvaa oppimista. Opiskelijat kehittivät esimerkiksi uusia kiertotalouskonsepteja, palvelumalleja tai pohtivat, millainen on rehellinen brändi. He pohtivat myös, millaisia ammattilaisia he voisivat olla kiertotaloudessa tai kehittää omaa työnkuvaa.
Opintojaksopalautekyselyssä työelämävalmiuksien vahvistumista koskevissa vastauksissa korostui kokemus uuden tiedon ja näkökulmien saamisesta. Suurin osa vastaajista koki saaneensa joko merkittävästi tai jonkin verran uusia valmiuksia, erityisesti ideointiin, konseptointiin ja kestävän suunnittelun näkökulmien huomioimiseen.
KIRI2-opintokokonaisuus toteutettiin 19.5.2025 – 31.1.2026 välisenä aikana (Kuva 2). Opinnot koostuivat kolmesta teemasta. Orientaatio ja johdanto-osuuteen kuului:
Johdanto kestävään tulevaisuuteen (1 op) ja
Kiertotalous ja muotoiluajattelu (3 op).
Syventäviin opintoihin:
Tulevaisuuden strategiat ja brändi (3 op),
Kiertotalouden tuote- ja palvelustrategiat (2 op),
Kestävä brändimarkkinointi ja viestintä (2 op),
Uudistavat arvoketjut (2 op).
Yhteiskehittämisen osioon:
Tuote tulevaisuuden palveluna (2 op).
KIRI -verkko-opintojen kehittämishaasteena tunnistettiin, että itseohjautuvuus ja digitaalinen oppiminen vaativat opiskelijalta hyvää ajanhallintaa ja oma-aloitteisuutta. Näitä vaatimuksia voidaan tukea Digivision laatukriteereiden (Digivisio 2030) mukaisesti tarjoamalla selkeitä aikatauluja ja etenemissuunnitelmia sekä viestimällä opiskelijoille selkeästi pitkin oppimisprosessia (Kuva 2). Heti opintojakson alussa kuvataan selkeästi, miten opiskelu etenee, kuinka paljon siihen kannattaa varata aikaa.

Verkkopedagogiikassa vuorovaikutus ja läsnäolo ei synny vahingossa
Digipedagogiikka on parhaimmillaan tapa rakentaa vuorovaikutteista ja luovaa oppimista digitaalisessa ympäristössä. Näkemyksemme mukaan verkkopedagogiikan avulla voidaan rakentaa siltoja koulutuksen, työn ja kestävän kehityksen välille – ja samalla synnyttää uutta ajattelua ja arvonluontia. KIRI1 -hankkeessa tunnistettiin, että vuorovaikutusta ja läsnäoloa verkkototeutuksissa tulisi kehittää.
Etäyhteyksien käyttö ja digitaalisen vuorovaikutuksen rajallisuus voivat heikentää läsnäolon tunnetta. Verkko-opetuksessa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tulee tukea aktiivisesti, sillä opiskelijoiden kokema kuuluvuuden tunne on yhteydessä motivaatioon ja siten myös oppimistuloksiin. Opettajien tulisi tietoisesti rakentaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, jotta kuuluvuuden tunne säilyisi myös digitaalisissa ympäristöissä. (Rajan, Herbert & Polly, 2023.)
Kreijns ym. (2024) mukaan etäläsnäololla voidaan luoda sosiaalisen läsnäolon illuusiota samassa paikassa olemisesta, sillä vaikka vuorovaikutus tapahtuisi asynkronisesti (ei-yhtäaikaisesti) tai virtuaaliympäristössä, osapuolet voivat silti kokea toistensa olemassaolon aidosti. Verkko-oppimisessa opettajan läsnäoloa, tai kokemusta läsnäolosta, voidaan lisätä asynkronisilla sisällöillä ja oppimisympäristöön rakennetuilla interaktiivisilla elementeillä. Opiskelijoiden kokemus kuulumisesta ja yhteisöllisyydestä on sidoksissa siihen, kuinka opettaja onnistuu luomaan läsnäolon ja kuuluvuuden kokemuksia (Lowenthal ym., 2023, Kreijns ym. 2024). Tämä tarkoittaa, että oppimisympäristö henkii aktiivisuutta, saavutettavuutta ja digiempatiaa.

Krejnsin ym. (2024) mukaan läsnäolon kokemusta tukevia viestinnän keinoja ovat esimerkiksi välittömät viestit ja synkroniset webinaarit (esim. Kirijamit), opiskelijoiden väistä vuorovaikutusta vaativat tehtävät ja personoiduilta tuntuva empaattinen viestintätyyli.
KIRI-läsnäoloa luotiin esimerkiksi kouluttajien asynkronisilla videolla, jossa jokainen kertoi omia lähtökohtiaan koulutuskokonaisuuden aiheisiin (kuva 3). Myös KIRI -podcastit toimivat asynkronisena läsnäoloa. Podcastien kautta opiskelijat pohtivat omia näkemyksiään aiheisiin, ja muistiinpanot koottiin yhteiselle virtuaalitaululle, jolloin jokainen osallistuja oli läsnä yhteisessä keskustelussa. KIRI -läsnäoloa lisäsivät myös vertaispalautteen antamista vaatineet tehtävät sekä opettajien jokaiselle opiskelijalle tarjoama henkilökohtainen kirjallinen palaute.
Parhaimmillaan läsnäolon illuusion hyödyntäminen on pedagoginen strategia, joka yhdistää suunnitelmallisesti toteutetun vuorovaikutuksen ja emotionaalisen tuen osaksi oppimisprosessia. Se on erityisen tärkeää jatkuvan oppimisen verkko-opinnoissa, jossa opiskelijat voivat olla eri elämänvaiheissa ja kaivata vahvaa ohjausta ja yhteisöllisyyttä.
KIRI-opintojen jokaiseen opintojaksoon kuului yhteisohjauskeskusteluja ja yksilöllistä ohjausta verkkovälitteisesti. Opiskelijoille lähetettiin jokaisen verkkokurssin aikana kannustavia yhteisviestejä. Ohjaajiin oli mahdollisuus ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Tapahtumista ja tehtävistä asetettiin automaattisia muistutuksia Learnin aikajanalle. Tuote tulevaisuuden palveluna -opinnoissa järjestettiin ohjattuja online-työpajoja, jotka osallistujat kokivat tärkeiksi myös yhteisöllisen kehittämisen näkökulmasta. Asynkronisuus taas mahdollistettiin tallenteiden avulla.
Kirijamiwebinaarit toimivat luovuuden ja vuorovaikutuksen käynnistäjänä
Yhteisöllisyyttä aktiivisesti tukevissa ja osallistavissa Kirijamit-webinaareissa opiskelijat pääsivät kehittämään ajatteluaan yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Teemoja pohdittiin merkityksellisyyden, mahdollisuuksien sekä alan muutostarpeiden ja tarvittavien tekojen kautta.
KIRI-opintokokonaisuutta rytmittävien Kirijamien teemat olivat:
* Minne olet menossa muotiala,
* Muotoilijana kiertotaloudessa,
* Rehellinen brändi ja
* Tuote tulevaisuuden palveluna.
“Minne olet menossa muotiala?”-Kirijameissa asiantuntijana ollut Suomen Tekstiili & Muoti Ry:n Auri Kohola toi pohdittavaksi väittämiä:“eurooppalainen valmistus murenee” ja “Temusta Suomi-brändien tulevaisuus.” Osallistujien tekojen ja toiminaan iskulauseiksi nousivat muun muassa (kuva 4):
* Valmistus Eurooppaan – poliittista rahaa kehityksen tueksi,
* Money talks – Sustainability works ja
* Mieluummin Marimekko kuin ultrapikamuotia.

“Muotoilijana kiertotaloudessa” asiantuntijana toiminut Marjut Uotila toi keskusteluun seuraavat teemat:
Vaatteen arvo on yhtä suuri kuin sen tunnearvo.
Entä jos vaatteet kestäisivät ikuisesti?
Mietitkö koskaan kuinka paljon aikaa ja vaivaa joku toinen ihminen on käyttänyt päälläsi olevien vaatteidentekemiseen?
Lauri Järvisen kanssa pohdittiin rehellistä brändiä läpinäkyvyyden ja luotettavuuden kautta Pispala-brändin visuaalisessa ilmeessä ja viestinnässä.Tuote tulevaisuuden palveluna -kirijamit toimivat Kiri-koulutuksen päätöswebinaarina. Asiantuntijavieraana oli tutkija Ida Urmas. Keskustelua herättivät erityisesti suunnittelijan mahdollisuudet ja haasteet kiertotalousratkaisuissa sekä kuluttajakäsitteen uudelleenmäärittely. Sekä Urmaksen että osallistujien näkemyksen mukaan kuluttajat tulisi nähdä käyttäjinä ja tuotteiden elinkaaren vaalijoina – ei passiivisina ostajina, vaan aktiivisina toimijoina.
Entä jos vaatteet kestäisivät ikuisesti?
Marjut Uotila
Jokaisen Kirijamin lopuksi kerättiin palautetta osallistujien tuntemuksista alan tulevaisuudesta. Vastauksissa korostuivat kehittyvä ala, toiveikkuus, innostavuus ja innovaatiot, mutta tuotiin esille myös alan epävarmuus ja haastavuus.
Kirijamit nauhoitettiin ja nauhoitteet olivat katseltavissa ja kuunneltavissa kaikille KIRI-opiskelijoille Learn-verkko-oppisalustalla, joka mahdollisti asynkronisen läsnäolon ja yhteisöllisyyden illuusio myös niille, joilla ei ollut mahdollista osallistua varsinaiseen tapahtumaan.
KIRI-kurssit ovat osoittavat, että verkko-oppiminen voi parhaimmillaan olla luovaa, merkityksellistä ja yhteisöllistä. KIRIn digipedagogiikassa opiskelija ei jäänyt yksin.
LÄHTEET
Bashir, S., & Lapshun, A. L. (2025). E-learning future trends in higher education in the 2020s and beyond. Cogent Education, 12(1), 2445331. https://doi.org/10.1080/2331186X.2024.2445331
Digivisio 2030. (2024). Digipedagogiikan laatukriteerit: työkirja. Saatavilla: https://digivisio2030.fi/laatukriteerit/
HAMK 2025, KIRI 2 – Kiihdytä kiertotaloudella – Uutta arvonluontia tekstiili- ja muotialalle. Saatavilla: https://www.hamk.fi/opinnot/kiri2-kiihdyta-kiertotaloudella-uutta-arvonluontia-tekstiili-ja-muotialalle/
Jotpa 2024. Täydennyshaku Jotpan puhtaan siirtymän hankeavustuksiin. Saatavilla: https://www.jotpa.fi/fi/rahoitus/valtionavustukset/taydennyshaku-jotpan-puhtaan-siirtyman-hankeavustuksiin
Kreijns, K., Yau, J., Weidlich, J., & Weinberger, A. (2024). Towards a comprehensive framework of social presence for online, hybrid, and blended learning. Frontiers in Education 8, 1286594. https://doi.org/10.3389/feduc.2023.1286594
Lowenthal, P. R., Horan, E., & DeArmond, M. (2023). Classroom community and online learning: A synthesis of Alfred Rovai’s research. TechTrends 67, 931–944. https://doi.org/10.1007/s11528-023-00904-3
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla https://okm.fi/documents/1410845/162039811/Korkeakoulujen+jatkuvan+oppimisen+strategia+-+Haltia.pdf.
Rajan, M., H., Herbert, C., & Polly, P. (2024). Disrupted student engagement and motivation: observations from online and face-to-face university learning environments. Frontiers in Education 8, 1320822. https://doi.org/10.3389/feduc.2023.1320822
SAVONIA 2025. KIRI – Kiihdytä kiertotaloudella – Uutta arvonluontia tekstiili- ja muotialalle. https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/jatkuva-oppiminen/laajat-koulutuskokonaisuudet/kiri-kiihdyta-kiertotaloudella-uutta-arvonluontia-tekstiili-ja-muotialalle/
STJM 2022. Osaamiskartoitus: Osaavan työvoiman löytäminen on merkittävä haaste tekstiili- ja muotialan yrityksille. Suomen tekstiili & muoti ry. Saatavilla: https://www.stjm.fi/uutiset/osaamiskartoitus-osaavan-tyovoiman-loytaminen-on-merkittava-haaste-tekstiili-ja-muotialan-yrityksille/
Kirjoittajat
Taija Kokkonen, Laura Pakarinen, Oona Rantamäki ja Sirpa Ryynänen, Savonia-ammattikorkeakoulu
