Suomessa arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa henkilöä, joiden fyysinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Fyysinen toimintakyky viittaa kykyyn selviytyä arjen toiminnoista, kuten liikkumisesta (Sainio 2020). Kokemus osallisuudesta ja mahdollisuus osallistua liikuntaan ja kulttuuritoimintaan ovat keskeisiä yksilön hyvinvoinnille. Näitä tukevat toimivat ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden saatavuus ja laatu vaikuttavat suoraan toimintakykyyn ja elämänlaatuun (Hästbacka 2021; THL 2023).

Osallisuuden kokemus vaikuttaa terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Se suojaa mielenterveyshäiriöiltä ja ehkäisee syrjäytymistä. Heikko osallisuuden tunne liittyy usein kielteisiin kokemuksiin ja vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin, kun taas vahva osallisuus tukee aktiivista ja hyvinvointia edistävää elämää. (THL 2023). Osallisuus tarkoittaa kuulumista itselle merkitykselliseen yhteisöön ja kokemusta siitä, että tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. (THL 2024).

Toimintarajoitteella tarkoitetaan vaikeutta tai kyvyttömyyttä selviytyä arjen perustoiminnoista (Tilastokeskus 2023). Liikkumisrajoite viittaa liikkumiseen liittyvään toimintarajoitteeseen (Liikuntatieteellinen seura 2023). Vaikka toimintarajoitteiset henkilöt käyttävät samoja sosiaali- ja terveyspalveluja kuin muu väestö, heidän elämänlaatunsa on usein heikompi ja he kohtaavat enemmän terveysongelmia sekä palvelujen saavutettavuuden esteitä (Sainio 2019).

Opinnäytetyö fyysisesti liikuntarajoitteisten osallisuudesta ja palvelujen käytöstä

Opinnäytetyössä tarkasteltiin fyysisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden kokemuksia osallisuudesta sekä sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttöä. Aineistona käytettiin Invalidiliitto ry:n Osallisuusbarometria (2023), jossa osallisuutta mitattiin THL:n Osallisuusindikaattorilla ja palveluihin liittyvässä aineistossa käytettiin muun muassa TerveSuomi-tutkimuksen kysymyksiä ja PROMIS® Yleinen terveys -mittaria. Kyselyyn vastasi 1136 henkilöä, joilla oli liikkumisrajoitteita. (Kapanen 2025)

Vastaajien osallisuusindeksin keskiarvo oli 65,9, kun koko väestön keskiarvo on 75,3. Erittäin heikkoa osallisuutta koki joka viides, ja yhteensä jopa 60 % koki osallisuutensa heikoksi. Vastaavasti koko väestössä vastaava osuus on noin 10 % (Leemann 2022). Huono terveys oli yhteydessä heikomman osallisuuden kanssa.

Fyysisesti liikkumisrajoitteiset käyttivät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja kuin muu väestö, mutta heillä on enemmän tyydyttymätöntä palvelutarvetta. Esteinä palvelujen käytölle ja saatavuudelle ovat muun muassa pitkät etäisyydet, toimimattomat kuljetuspalvelut, pitkät odotusajat sekä korkeat asiakasmaksut.

Liikuntapalveluja he käyttävät vähemmän, ja suosituimmat liikuntamuodot ovat uinti ja kuntosaliharjoittelu. Kulttuuripalvelujen käyttö on samalla tasolla kuin muulla väestöllä, mutta omaehtoinen kulttuurin harrastaminen on yleisempää. (Kapanen 2025)

Osallistumista liikunta- ja kulttuuripalveluihin rajoittavat fyysiset esteet, kuljetuspalveluiden heikko toimivuus, henkilökohtaisen avun riittämättömyys sekä sosiaalisen tuen puute. Tutkimuksessa todettiin, että liikunta- ja kulttuuripaikkojen esteellisyys on merkittävämpi osallistumisen este kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. (Kapanen 2025)

Osallisuusindikaattori tukena kehittämistyössä – arjen haasteet jatkuvat

Osallisuusindikaattori tarjoaa hyvän viitekehyksen osallisuuden tarkasteluun ja arviointiin. Tulen jatkossa hyödyntämään sitä esimerkiksi työssäni vastuulleni kuuluvilla sopeutumista tukevilla kursseilla, jossa yhtenä yleisenä tavoitteena on lisätä kursseille osallistuneiden henkilöiden kokemuksia osallistumisesta ja osallisuudesta.

Opinnäytetyön tuloksia vertasin aikaisempiin tutkimuksiin ja muun väestöön tilanteeseen. Positiivista muutosta fyysisesti liikkumisrajoitteisten henkilöiden arjessa ei ole juuri havaittavissa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden haasteet näyttäytyvät edelleen vahvoina osallisuutta rajoittavina tekijöinä. Hyvinvointialueiden toimintojen juurtuessa taloudellisten haasteiden keskellä ja muiden säästötoimien jatkuessa ei suuria parannuksia ole näköpiirissä.

Kirjoittajat:

Hannu Kapanen, Kuntoutuksen yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Hästbacka, E. 2021. Equal participation in society?: Perspectives on the opportunities of persons with disabilities in Finland. Åbo Akademi University, Vaasa.

Kapanen, H. 2025. Fyysisesti liikkumisrajoitteisten kokemus osallisuudesta ja palveluista. Sosiaali- ja terveys- sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttö ja saatavuus. Savonia-ammttikorkeakoulu.

Leemann L., Nousiainen M., Keto-Tokoi A. & Isola A-M. 2022. Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa Karvonen S, Kestilä L ja Saikkonen p (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, PunaMusta OY.

Sainio, P., Valkeinen, H., Stenholm, S., Vaara, M., Rinne, M. 2020. Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi väestötutkimuksessa. Toimia-suositus ID S029/29.09.2020. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tms00057. Viitattu 10.5.2025.

Sainio, P., Parikka, S., Pentala-Nikulainen, O., Ahola, S., Aalto, A-M., Muuri, A., Nurmi-Koikkalainen, P., Martelin, T., Koskela, T. ja Koskinen, S. 2019. Toimintarajoitteisten ihmisten kokemuksia terveyspalveluista. Teoksessa Kestilä, L. ja Karvonen, S. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, PunaMusta OY.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023.Osallisuuden edistäjän opas. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146717/URN_ISBN978-952-408-088-0.pdf.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024b. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet Viitattu 24.6.2024.

Tilastokeskus. 2025. Käsitteet. https://stat.fi/meta/kas/index.html. Viitattu 7.5.2025.