Fysioterapeuttien erityisosaamista ovat kuntoutujan toimintakyvyn, omahoidon ja terveyden edistäminen. Hengitysfysioterapia on yksi fysioterapian erikoisala. Siihen kuuluu hengitysharjoitukset, liikunnallinen kuntoutus ja omahoidon ohjaaminen (Rodrigues ym. 2020, 1). Tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetun Leena Hartikaisen kuntoutuksen YAMK- opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja kehittää käytännönläheinen prosessikuvaus hengitysfysioterapiasta Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin ideariihtä, pilotointia ja ryhmähaastattelua.

Fysioterapia tulehduksellisissa kroonisissa keuhkosairauksissa

Kehittämistyössä käsiteltiin kolmea (keuhkoahtaumatauti, astma ja bronkiektaasi) kroonista keuhkosairautta, joihin liittyy jatkuva keuhkoputkien limakalvotulehdus. Keuhkoahtaumatautiin liittyy tulehduksen lisäksi ilmateiden ahtaus (Keuhkoahtaumatauti: Käypä hoito -suositus, 2020). Astmaan liittyvä keuhkoputkien limakalvotulehdus on herkkä erilaisille ärsykkeille, jotka voivat laukaista kohtausmaisen keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaksiston supistumisen (Astma: Käypä hoito -suositus, 2022). Bronkiektasiaan liittyy keuhkoputkien pysyvä laajeneminen ja pitkäaikainen tulehdus, kun sairauden myötä paikallispuolustus mikrobeja vastaan on heikentynyt (Polverino ym. 2017, 3).

Keuhkokuntoutujilla on yksilöllisesti vaihtelevia oireita, kuten hengenahdistusta, väsymystä, keuhkojen limaisuutta tai lihasheikkoutta. Lisäksi heillä voi olla fyysisiä ja psyykkisiä liitännäissairauksia. (Rochester ym. 2015, 1373—1375.) Vähäisen liikunnan ja hengenahdistusoireen lisäksi keuhkojen limaisuus on oire, jolla keuhkokuntoutuja yleensä ohjautuu fysioterapiaan. Hengitysharjoittelulla pyritään limaisuuden vähentämiseen ja sitä kautta tulehduksen vähentämiseen (Rodrigues ym. 2020, 2). Fysioterapiassa voidaan kehittää kuntoutujan omaa oiretuntemusta ohjauksella ja harjoittelulla.

Hengitysfysioterapiassa on keskeistä kuntoutujan oma ymmärrys sairaudesta, sen riskitekijöistä ja hoidosta. Fysioterapiassa on tärkeää kannustus tilanteeseen sopivaan liikuntaan ja riskitekijöiden välttämiseen, sillä omaehtoinen fyysistä kuntoa ylläpitävä liikunta ja hengitysharjoittelu ovat keskeisiä keuhkokuntoutujien toimintakyvyn edistämisessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022, 166–167.)

Hengitysfysioterapiaprosessin rakentuminen

Suomen Fysioterapeutit (2016, 7) ovat kehittäneet kuvauksen fysioterapiaprosessista, joka pitää sisällään neljä vaihetta: kuntoutujan tutkiminen ja arviointi, fysioterapian suunnittelu, sekä fysioterapian toteutus ja fysioterapian arviointi. Kehitystyössä rakentunut hengitysfysioterapiaprosessi etenee näiden vaiheiden mukaisesti. Rakentuneessa hengitysfysioterapiaprosessissa kuntoutuja huomioidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti prosessin eri vaiheissa. Lisäksi käytössä olevat resurssit muokkaavat fysioterapiaprosessia, esimerkiksi ohjatut hengitysharjoitukset valikoituvat osin käytössä olevan harjoituslaitteiston myötä.

Motivaatio keskeisenä tekijänä hengitysfysioterapiassa

Keuhkokuntoutujan oma motivaatio on keskeinen tekijä hengitysfysioterapiassa. Se ei koostu yhdestä motivoivasta menetelmästä vaan on osa koko fysioterapiaprosessia. Hengitysfysioterapiaprosessissa motivaation kannalta keskeisiä tekijöitä olivat keuhkokuntoutujan tunteet ja kokemukset, fysioterapeutti sekä muut ulkoiset tekijät. Fysioterapian aikainen vuorovaikutus, ohjaus ja neuvonta sekä sisäisen- ja ulkoisen motivaation tukeminen ovat keinoja tukea kuntoutujan motivaatiota. Poletin (2023, 10) mukaan eri motivaatioteorioista ammentava ote tuottaa hyviä käytännön sovelluksia ja keskeistä motivoinnissa on kuntoutujan kykenevyyden, yhteenkuuluvuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen huomiointi ja tukeminen. Kuntoutujan sitouttamisessa hyvään omahoitoon tarvitaan siis sekä monipuolisia motivoivia menetelmiä, että prosessikuvausta ohjaamaan fysioterapeutin työtä yksilöllistä räätälöintiä unohtamatta.

Kirjoittajat:

Leena Hartikainen, Kuntoutuksen yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 27.5.2025). https://www.kaypahoito.fi/hoi06030#K1.

Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 27.5.2025). https://www.kaypahoito.fi/hoi06040#K1.

Polet, Juho 2023. Motivaatio -yleinen näkökulma. Jyväskylän yliopisto. Liito: Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 27 (3), 8–10. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401251536. Viitattu 24.4.2025.

Polverino, E., Goeminne, P., McDonnell, M., Aliberti, S., Marshall, S., Loebinger, M., Murris, M., Canton, R., Torres, A., Dimakou, K., De Soyza, A., Hill, A., Haworth, C., Vendell, M., Ringshausen, F., Subotic, D., Wilson, R., Vilaro, J., Stallberg, B., Welte, T., Rohde, G., Blasi, F., Elborn, S., Almagro, M., Timothy, A., Ruddy, T., Tonia, T., Rigau, D. & Chalmers, J. 2017. European Respiratory Society guidelines for the management of adult bronchiectasis. European Respiratory Journal 50 (3), 1—23. https://doi.org/10.1183/13993003.00629-2017. Viitattu 30.4.2025.

Rochester, C., Vogiatzis, I., Holland, A., Lareau, S., Marciniuk, D., Puhan, M., Spruit, M., Masefield, S., Casaburi, R., Clini, E., Crouch, R., Garcia-Aymerich, J., Garvey, C., Goldstein, R., Hill, K., Morgan, M., Nici, L., Pitta, F., Ries, A., Singh, S., Troosters, T., Wilkstra, P., Yawn, B. & ZuWallack, R. 2015. An official American Thoracic Society/European Respiratory Society policy statement: enhancing implementation, use, and delivery of pulmonary rehabilitation. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 192, 1373—1386. https://doi.org/10.1164/rccm.201510-1966ST. Viitattu 24.4.2025.

Rodrigues, A., Castro, G., Jacome, C., Langer, D., Parry, S. & Burtin, C. 2020. Current developments and future directions in respiratory physiotherapy. European respiratory review. https://doi.org/10.1183/16000617.0264-2020. Viitattu 20.4.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164488/STM_2022_17_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y.Viitattu 24.4.2025.

Suomen fysioterapeutit 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Verkkojulkaisu. https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf. Viitattu 19.4.2025.