TYK19KY Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK)

Koulutuksen lähtökohdat

Hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita on hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Hyvinvointivaltion kustannusten ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän uudelleen arvioinnin myötä sosiaali- ja terveydenhuolto on tullut tilanteeseen, jossa olemassa olevin taloudellisin voimavaroin on kyettävä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Palvelutarpeen kasvu on keskeisimpiä haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu on yhteydessä väestön ikääntymiseen, elintapasairauksien lisääntymiseen ja perheiden psykososiaalisten ongelmien kasaantumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ovat myös entistä tietoisempia oikeuksistaan ja terveyteen liittyvien tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien lisääntymisestä ja monipuolistumisesta, ja ovat aiempaa vaativimpia saamiensa palveluiden suhteen. Monikulttuurisuus lisääntyy maahanmuuton myötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve laajenee uudenlaisiin kulttuurisiin osaamisalueisiin.

Palvelutarpeen kasvuun ja palvelujen kysynnän muutoksiin vastaaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelurakenteiden kehittämistä joustavampaan ja alueelliset ongelmat ja tarpeet tehokkaammin huomioivaan suuntaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien kehittämiseen entistä tehokkaimmiksi. Palvelurakenteiden kehittämisessä työnjako ja yhteistyö sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden kesken, ja organisaatioiden sisällä, on avainasemassa palvelujen saatavuuden turvaamisen ja järjestelmän toimivuuden kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien kehittämisessä haasteena on terveyspalveluiden laadunhallinta, kustannus - vaikuttavuus-suhteen optimointi palvelujen tuotannossa, palvelujen tuotteistaminen, tulosvastuu, tietosuojan varmistaminen, eettisyys ja asiakaspalvelun kehittäminen asiakaspolkujen ja hoito/palveluketjujen avulla.

Sosiaali- ja terveysalan kehittäjältä ja johtajalta edellytetään kykyä vastata tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnan terveydenhuoltoon kohdistamiin haasteisiin, ja työelämästä nouseviin kehittämis- ja muutostarpeisiin dynaamisesti, innovatiivisesti ja tieteelliseen tietoon perustuen. Asiakaslähtöiseen palveluajatteluun yhdistyy sosiaali- ja terveysalan johtajan arjessa henkilöstön jaksaminen, hyvinvointi ja kehittyminen. Strategisen työskentelyotteen kehittymisen myötä moniammatillinen verkostoyhteistyö, hyvinvointiteknologia ja vuorovaikutus käytännön työprosessien ja tutkimuksen kesken on terveysalan johtajan luonteva toimintaympäristö. Kustannustehokkuus ajattelun mukanaan tuoma vaikuttavuuden arviointi, tulosvastuu ja markkinaohjautuvuuden lainalaisuuksien tietäminen kehittävät terveysalan johtajasta laatutietoisen hyvinvointipalvelujen osaajan. Sosiaali- ja terveysalan johtajan kansainvälisyysajattelun kehittymisen ja verkottumisen myötä yhteistyö muiden maiden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja toimijoiden kesken laajenee, rikastuttaa omaa osaamistamme ja edistää suvaitsevaisuutta.(Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma vastaa osaltaan tähän yhteiskunnan asettamaan haasteeseen. Tutkinto-ohjelman tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia johtajan, asiantuntijan ja kehittäjän tehtävissä sosiaali- ja terveysalalla.

Sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu ammattikorkeakoululainsäädännön mukaiseen koulutuksen perustehtävään, Bolognan julistukseen, European Qualification Framework -viitekehykseen, hallitusohjelmaan, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiin.

Ammattikorkeakouluista annetun lain mukaan ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa perustutkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ammatillisen koulutusväylän tarjoama korkein taso. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ammatillisen koulutusväylän tarjoama korkein taso. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yleisesti määriteltyä tasoa 7 (EQF), mikä on ylempi korkeakoulututkinto eli maisteritaso. Tutkinnon tasoluokittelu mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden vapaan liikkumisen EU:n alueella.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, josta vähintään vuosi ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Tutkintonimike ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella on perustutkintonimike, johon lisätään teksti ylempi amk, esimerkiksi sairaanhoitaja (ylempi amk/ yamk), sosionomi (ylempi amk/yamk).

Osaamistavoitteet

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka kuvaavat kokonaisvaltaisesti valmiuksia, kykyjä ja ominaisuuksia, joiden avulla ammattiin kuuluvista työtehtävistä suoriudutaan ja jotka muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan. Ammattikorkeakouluissa käytössä olevat yleiset kompetenssit perustuvat Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen kahdeksanportaiseen viitekehykseen (EQF), jonka tarkoitus on EU maiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhteneväisyys ja osaamistasojen vertailtavuus. Kompetenssien määrittelyyn on vaikuttanut myös tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF), jonka tarkoitus on lisätä tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä kotimaassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ovat määritelty kaikissa koulutusohjelmissa EQF:n ja NQF:n tasolle 7 (kansallinen viitekehys) ja ovat kuvattu seuraavasti:

Opintojen rakenne

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman 90 op:n opinnot muodostuvat Savonian yamk-tutkintojen yhteisistä opinnoista, koulutusalakohtaisista opinnoista ja opinnäytetyöstä.

Yhteisiä opinnoja opiskelija valitsee yhteensä 30 op. Alakohtaisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää ja laajentaa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen substanssin osaamista sekä kehittämis- ja tutkimusosaamista ja niiden laajuus on 30 op. Opinnäytetyön merkitys oppimista kokoavana ja ammatillista asiantuntijuutta kuvaavana kehittämistehtävänä on keskeinen ja sen laajuus on 30 op. Seuraavassa kuviossa on kuvattu 90 op:n opintojen rakenne:

Asiantuntijuuden kehittyminen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman alakohtaisen kompetenssin alueet ovat kehittämisosaaminen, johtamisosaaminen ja asiantuntijuusosaaminen.

Kehittämisosaamisen tavoitteena painottuu tietoisen tulevaisuusperspektiivin omaksuminen siten, että ennakointi ja visionaarisuus ovat osa kaikkia kehittämis- ja johtamistoimintoja. Kehittämishaasteiden tunnistaminen, niihin aktiivisesti vastaaminen ja kehittämisprosessien toteuttaminen mahdollistuu innovatiivisten työskentelymenetelmien osaamisella, muutos- ja ongelmanratkaisuprosessien tietoisella hallinnalla, vuorovaikutuksen osaamisella ja ohjaamisella ja monensuuntaisesta tiedottamisesta huolehtimalla.

Johtamisosaamisen tavoitteena painottuu kokonaisvaltainen rakenteiden, voimavarojen, tilanteiden ja työprosessien havainnoiminen, analysoiminen, suunnitteleminen, ohjaaminen ja hallinta. Päätöksenteon ja johtamisen menetelmien hallinta mahdollistaa henkilöstön kokonaisvaltaisen ja tavoitteenmukaisen ohjaamisen, kehittämisen ja arvioinnin. Talouden prosessien tietäminen ja ymmärtäminen luo realistisen perustan kaikille johtamistoiminnoille ja auttaa hahmottamaan toiminnan kehittämismahdollisuuksia myös voimavarojen näkökulmasta.

Asiantuntijuusosaamisen tavoitteena painottuu kyky hahmottaa oma työyhteisö osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja tietoinen tahto vaikuttaa työyhteisön palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen monitieteisen tiedon tietoperustaa soveltamalla. Päätösten ja toiminnan eettisesti kestävästä perustasta huolehtiminen organisaatiossa ja valmius terveydenedistämisen asiantuntijana toimimiseen omassa työyhteisössä yhdistyvät luontevasti kehittämis- ja johtamisprosesseihin arjen toimintaympäristössä.

Osaamisen kehittyminen sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa perustuu oppijan aikaisempaan osaamiseen, työkokemukseen ja asiantuntemukseen. Oppiminen ja osaamisen kehittyminen ovat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä prosesseja. Opiskelija kehittää osaamistaan osallistumalla yhteisiin tiedonhankinnan ja -luomisen sekä jaetun asiantuntijuuden prosesseihin erilaisissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Oppimisessa on keskeistä tiedollisen ja käsitteellisen kehittymisen lisäksi omien asenteiden, tunteiden ja käsitysten entistä parempi tiedostaminen ja hallinta. Opiskelijan osaaminen ilmenee valmiutena johtaa ja kehittää erilaisia toimintaympäristöjä tutkivalla ja osallistavalla työotteella ja toimia vaativissa asiantuntijatehtävissä.

Keskeisen merkityksen opiskelulle muodostavat opiskelijan erilaiset työelämäyhteydet, koulutusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Tavoitteena on hyödyntää omaa oppimista osana työyhteisöissä tapahtuvaa oppimista ja kehittymistä sekä osana yhteiskunnallista keskustelua. Osaamisen kehittymisen yhtenä ulottuvuutena on toimiminen alueellisissa, alakohtaisissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Koulutuksen pedagoginen viitekehys pohjautuu sosiokonstruktivistiseen lähestymistapaan. Oppija on tutkiva, aktiivinen, vastuullinen, kriittinen ja itseohjautuva tiedonkäsittelijä ja kykenevä tekemään omaan oppimiseensa liittyviä valintoja henkilökohtaisten ja ammattialan kehittämishaasteiden mukaisesti. Sosiaalisella vuorovaikutuksella ja dialogilla on keskeinen rooli oppimisessa. Oppimisprosessien suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on tutkiva oppiminen. Tutkiva oppiminen on yhteisöllistä oppimista, jossa pyritään luomaan oppimisyhteisöön yhdessä keskustelun, tutkimisen ja jaetun asiantuntijuuden kulttuuri.

Arvioinnin tehtävä on auttaa ja tukea opiskelijan oppimisprosessia siten, että hän kykenee saavuttamaan keskeiset oppimistulokset ja kehittämään samalla itsearviointikykyään. Arviointi myös vahvistaa opiskelumotivaatiota ja ohjaa opiskelijaa löytämään henkilökohtaisesti sopivimmat oppimismenetelmät. Arvioinnin lähtökohtana on kansallinen (NQF) ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF). Keskeiset osaamistavoitteet toimivat taustakriteereinä opiskelijan saavuttamia oppimistuloksia arvioitaessa.

Seuraavaan taulukkoon on koottu tämän tutkinto-ohjelman osaamistavoitteiden arviointikriteerit arvosanan HYVÄ tasolla:

Koulutuksen toteutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma on suunniteltu opiskeltavaksi kahden ja puolen vuoden aikana työn ohella. Koulutusohjelma toteutetaan monimuoto-opiskeluna, jossa lähiopiskelu, itsenäinen työskentely, verkkoympäristössä työskentely, käytännön työelämässä työskentely, projektityöskentely ja ohjaavan opettajan antama yksilöllinen ohjaus muodostavat oppimiskokonaisuuden, jossa terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yhteiset lähiopetusjaksot (3 - 6 pv/kk) sisältävät asiantuntijaluentoja, pienryhmä- ja parityöskentelyä ja erimuodossa toteutettua ohjaus- ja mentorointitoimintaa. Itsenäiseen työskentelyyn opiskelija saa tukea vertaistyöskentelystä ryhmän muiden jäsenten kanssa, käytännön työelämässä toimivilta asiantuntijoilta ja ohjaavalta opettajalta verkkoympäristön välityksellä. Itsenäinen opiskelu koostuu laajoista, käytännön työelämää palvelevista oppimistehtävistä, jotka opiskelija suorittaa pääsääntöisesti omassa työyhteisössään.

Henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelma

Jokainen opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman eli HOPS:N. HOPS:n laatimista ohjaavat opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt yhdessä opiskelijan omien tavoitteiden kanssa. HOPS:a tarkennetaan, täydennetään ja arvioidaan koko opiskelun ajan, jotta opiskelijan oppimisprosessista tulisi mielekäs kokonaisuus. HOPS:n avulla opiskelija tunnistaa omat oppimistarpeensa ja osaa asettaa itselleen omista tarpeista nousevat oppimistavoitteet. HOPS auttaa opiskelijaa valitsemaan sopivat opiskelustrategiat, kehittää itseohjautuvaksi oppijaksi kasvun prosessia ja helpottaa opiskelijan itsearviointia.

Palautejärjestelmä

Palautejärjestelmän muodostavat Savonia-ammattikorkeakoulun oppimisen ja opetuksen arviointijärjestelmät. Oppimisen arviointijärjestelmillä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joilla ohjataan, tuetaan ja seurataan oppimisen tavoitteiden saavuttamista. Palautetietoa kerätään ja annetaan oppijalle jatkuvasti opetuksen tavoitteiden toteutumisesta ja henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman toteutumisesta. Opetuksen arviointijärjestelmän avulla kerätään palautetietoa oppimistapahtuman onnistumisesta ja koulutuksen työelämävastaavuudesta. Palautetietoa kerätään säännöllisesti jokaisen opintojakson päättyessä ja koulutusohjelman lopulla. Kaikkea palautejärjestelmän avulla kerättyä tietoa ja tuloksia käytetään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edelleen kehittämisessä.

Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen (AHOT)

Opiskelijalla on oikeus hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Tunnustamisjärjestelmä auttaa välttämään opintojen päällekkäisyyksiä ja säästää siten aikaa; samoja asioita ei tarvitse opiskella uudelleen. Opiskelija hakee kirjallisesti opintojen hyväksilukemista ja opiskelijan velvollisuutena on osoittaa hankkimansa osaaminen. Opintojen hyväksilukemista opiskelija hakee erikseen ilmoitettuun ajankohtaan mennessä siihen tarkoitetulla lomakkeella. Periaatteena on, että opintojen sisältö on vastaava ja tukee ja täydentää tutkinto-ohjelmaan liittyviä opintoja. Opintojakson vastuuopettaja valmistelee päätöksen suorituksen hyväksilukemisesta. Päätöksen opintojen hyväksilukemisesta tekee siihen ammattikorkeakoulussa osoitettu taho. Hyväksilukeminen päätetään aina yksilöllisesti ja opiskelija saa näistä merkinnän opintorekisteriinsä.

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 TKJY121 Johtamisteoreettisten näkemysten kehittyminen