SS16SP Sosionomin tutkinto-ohjelma
Koulutuksen lähtökohdat
Sosionomin tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on sosionomi (AMK). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yleisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Tulevaisuudessa sosiaaliala nähdään kasvavana palvelualana. Koulutuksen aikana saat työelämäorientoituneen, asiantuntevan ja alan työelämätarpeisiin vastaavan osaamisen. Sosionomiksi valmistuttuasi (AMK) työskentelet sosiaaliohjauksen ja kasvatuksen asiantuntijana kuntien, yritysten ja järjestöjen palveluksessa. Uusia tehtäväalueita sosiaalialan asiantuntijoille on tulossa koulutoimen, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen tehtävissä. Lisäksi sosiaalialan työntekijöiden tehtävärakenteissa on tapahtumassa määrityksiä, joiden ennakoidaan lisäävän sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia hyödyntää uudenlaista osaamista käytännön työssä. Merkittävimpiä muutoksia tuovat koulutetun, maksukykyisen työvoiman siirtyminen alueelta maan kasvukeskuksiin, elinkeinoelämän rakennemuutos, teknologian kehittyminen sekä väestön ikääntyminen. Seurauksena näistä muutosprosesseista on kuntien talouden kiristyminen ja hyvinvointipalvelutuotannon kehittämishaasteet. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja työkäytännöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Eri palvelualojen toiminnalliset rajat hämärtyvät, palveluja tuotetaan yhä asiakaslähtöisemmin ja eri palveluntuottajien sopimuksiin perustuen. Saumattomat palveluketjut ja verkostoituva palveluntuotanto edellyttävät uudenlaista osaamista, toimintojen yhteensovittamista, työnjakoa ja tehokkuutta. Tulevilta sosiaalialan asiantuntijoilta edellytetään valmiuksia uudistaa hyvinvointipalveluja olemassa olevilla voimavaroilla, ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kehittää yhteisöllisiä ja osallistavia tukimuotoja eri väestöryhmien tarpeisiin.
Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on antaa tutkimukseen ja tieteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua. Lisäksi tavoitteena on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Savonia-ammattikorkeakoulun tavoitteena on palvella Pohjois-Savon maakuntaa ja laajemminkin Itä-Suomen aluetta, jonka elinvoimaisuuteen vaikuttaa jatkuvasti muuttuva ja kansainvälistyvä toimintaympäristö.
Tutkintonimike sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa on sosionomi (AMK), jota vastaava ammattinimike sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan on sosiaaliohjaaja (272/2005 § 6). Opiskelija voi halutessaan hankkia kelpoisuuden lastentarhanopettajan(LTO) tehtäviin opintojen aikana. Sosionomin (AMK) ammatillista osaamista voidaan kuvata sekä yleisillä että koulutusohjelmakohtaisilla kompetensseilla (osaamisalueilla). Yleiset kompetenssit ovat kaikille ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmille yhteisiä osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssien kehittymiseen sosiaalialan koulutuksessa voidaan vaikuttaa sekä sisällöllisillä että pedagogisilla valinnoilla.
Osaamistavoitteet
Sosionomin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (kansallinen viitekehys).
Ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit:
Sosionomin ammatiliset kompetenssit:
Opintojen rakenne
Sosionomin opinnot ovat 210 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi tuottaa noin 60 opintopistettä, mikä vastaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. aktivoivista lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta, yhteistoiminnallisesta oppimisesta, virtuaalioppimisesta sekä projektityöskentelystä.Opintoihin sisältyy työelämälähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelija hankkii perusosaamisen sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöstä, asiakkuudesta ja omasta oppijuudestaan. Opiskelija omaksuu reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattieettiset periaatteet. Toisena vuonna opiskelija perehtyy varhaiskasvatuksen ja sosiaaliohjauksen ohjaustehtävään, sosiaalialan moninaiseen asiakastyöhön ja palveluihin. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelija syventää ammatillista osaamistaan varhaiskasvatuksen, palveluohjauksen, yrittäjyyden tai moniammatillisen yhteisötyön osaajana sekä hankkii, soveltaa ja syventää tutkimuksellista kehittämisosaamistaan, osallistavaa yhteiskuntaosaamistaan sekä johtamisosaamistaan.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa 5 opintopisteen opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Koulutuksen kokonaisuus rakentuu lukukauden mittaisiksi teemoiksi ja osaamistavoitteiksi, jotka on määritelty sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelmakohtaisista kompetensseista. Työelämäläheisessä ammattikorkeakoulu opetuksessa teoriaopinnot ja käytäntö linkittyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan omaa oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan linkittyminen.
Opetus tutkinto-ohjelmassa perustuu sekä sosiokonstruktivistiselle että kontekstuaaliselle oppimiskäsitykselle. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelija nähdään aktiivisena ja omatoimisena tiedonhakijana, kriittisenä arvioijana sekä tiedonrakentajana vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Opiskelija rakentaa tietoa kokemuksistaan sekä liittää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä. Samalla opiskelijalle kehittyy tietoisuus omasta oppimisestaan. Kontekstuaalisen oppimiskäsityksen mukaan opiskelijalla tulee olla aito kosketuspinta todellisuuteen. Oppiminen toteutuu parhaiten siinä ympäristössä, jossa opittua tietoa käytetään toisin sanoen opiskelija osallistuu työharjoittelujen ja muiden työelämäjaksojen aikana sosiaalialan työhön ja perehtyy asiantuntijakulttuurin toimintoihin.
Sosionomin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaaditun osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan ammatillisuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa. Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaavaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat tekevät vuosittain ammatillisen kasvun itsearvioinnin. Ammatillisen kasvun vertaisryhmä kokoontuu opettajatuutorin johdolla lukukausittain. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat laativat näyteportfolion työelämään siirtymistä varten.
Opiskelijan ammatillisen kasvun sisällöllistä etenemistä kuvataan opintovuosien tavoitteilla ja lukukausien teemoilla. Opintovuosien tavoitteet auttavat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia hahmottamaan, millaisten vaiheitten kautta ammatillisen osaamisen ajatellaan rakentuvan.
Savonian ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutuksen suoritettuaan sosionomi (AMK) tuntee sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia tuottavan palvelujärjestelmän ja sosiaali- ja terveysalan palveluiden tuottamisen muodot. Sosionomi osaa ennakoida tulevaisuuden muutoksia, tuottaa ja kehittää sosiaalipalveluja. Sosionomi (AMK) osaa ohjata ja tukea erilaisia ihmisiä ja asiakkaita kasvun, kehityksen ja oppimisen eri vaiheissa. Hän osaa tukea ja osallistaa lapsia, nuoria ja perheitä muuttuvissa elämäntilanteissa ja arjen haasteissa. Sosionomi voi myös toimia asiantuntijana moniammatillisesti verkostoituneissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kehittämis- ja johtotehtävissä. Työssään sosionomi (AMK) noudattaa sosiaalialan ammatillisia ja eettisiä periaatteita.
Sosionomikoulutuksen vuositeemat:
Asia6tuntijuuden rakentuminen sosionomikoulutuksessa:
Koulutuksen toteutus
Savonian tutkinto-ohjelmissa noudatetaan OIS-ajattelua, jossa yhdistyy laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajat ratkovat yhdessä käytännön toiminnasta nousevia ongelmia. OIS on fyysinen, sosiaalinen ja virtuaalinen oppimis-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ympäristö.
Opetusmenetelmissä korostetaan ammatin edellyttämää yhteistoiminnallisuutta ja itseohjautuvuutta. Opinnot toteutetaan tutkivan oppimisen periaatteella. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa toteutetaan myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) erilaisin menetelmin. Työskentely erilaisissa työelämähankkeissa ja työelämäjaksoilla, ohjattu harjoittelu erilaisissa työyhteisöissä sekä opinnäytetyö luovat yksilöllisyyttä opintoihin. Opiskelija voi suorittaa osan opinnoista ulkomailla ja valita koulutusyksikön omia kansainvälisyysopintoja. Osa opinnoista on suunniteltu toteutettavaksi verkko-opiskeluna kokonaan tai osittain. Verkko-oppimisympäristöä Moodlea hyödynnetään myös työelämäyhteistyössä yhteisten asiantuntijaluentojen järjestämisessä ja harjoittelun ohjauksessa. Verkko-oppimisympäristöön kootaan myös opiskelua ohjaava materiaali, ohjeet ja lomakkeet. Opiskelija perehdytetään verkko-opiskeluun opintojen alussa. Moniammatillisuuden kehittymistä tuetaan toteuttamalla osia opinnoista Iisalmen kampuksella yhdessä hoitotyön ja luonnonvara-alan opiskelijoiden kanssa ja/tai Kuopiossa yhdessä Savonian muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden kanssa.
Savoniassa opettaja on oppimisen mahdollistaja ja oppimista edistävien tilanteiden luoja erilaisissa oppimisympäristöissä. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Varhaiskasvatuksen osaajan ja Palveluohjauksen osaajan valinnaisissa ammattiopinnoissa opiskelija voi valita lapsi- ja perhelähtöisiä tai palveluohjauksellisia, opintojaksoja henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaansa. Opiskelija oppii kasvun tukemisen ja ohjauksen taitoja asiakastyössä sekä oppii toimimaan moniammatillisissa työryhmissä sosiaalialan asiantuntijana ja kehittämään ammatillista toimintaansa yksilöiden ja perheiden tarpeista käsin. Varhaiskasvatuksen ja palveluohjauksen valmiuksia tarvitaan työskenneltäessä perheiden kanssa päivähoidossa, erityiskasvatuksessa, nuorisotyössä, perhetyössä, lastensuojelun tehtävissä tai kuntoutus- ja vammaistyössä. Opiskelija voi valita varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja vähintään 60 opintopistettä saadakseen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen tehtäviin päivähoidossa ( kuvio Varhaiskasvatus polkuopinnot) laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 § 6).
Yrittäjäksi aikova voi valita opintoihinsa liikeidean kehittämiseen, liiketoimintamalliin ja liiketoiminnan asiakastestaukseen liittyviä opintojaksoja Savonian kaikille tutkinto-ohjelmille yhteisistä opinnoista. Opiskelija valitsee tällöin henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan harjoittelun paikoiksi erilaisia hoiva- tai muita yrityksiä, joissa hän voi perehtyä sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaan.
Moniammatilliseen yhteistyöhön suuntautuvan tulee hallita englannin kieli opiskelun kielenä. Nämä valinnaiset opintojaksot ( 5 op ja 10 op) toteutetaan sosiaali- ja terveysalalle yhteisinä opintojaksoina. Näissä opinnoissa opiskelija voi hyödyntää mahdollisia ulkomailla suoritettavia harjoitteluja tai opiskelijavaihtoa.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Pakolliset perusopinnot | |||||||||||
| Sosiaalialan perusosaaminen | |||||||||||
| 4 STYSO1 | Sosiaali- ja terveysalaa oppimassa | 5 | |||||||||
| 4 SSOPYM | Oppiminen ja muuttuvat oppimisympäristöt | 5 | |||||||||
| 4 STYAS1 | Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut | 5 | |||||||||
| 4 SSHYSY | Hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus ja muuttuva yhteiskunta | 5 | |||||||||
| 4 SSAOT | Arki, osallisuus ja tuki | 5 | |||||||||
| 4 STYSV1 | Svenska och multiprofessionell samarbete i social och hälsovård | 5 | |||||||||
| 4 STYENG1 | English and cross-cultural communication in social and health care | 5 | |||||||||
| 4 STYAM1 | Ammattietiikka ja asiakkaan kohtaaminen | 5 | |||||||||
| 4 SSTHTV | Sosiaalialan tiedonhallinta, tietosuoja ja tieteellinen viestintä | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Pakolliset ammattiopinnot | |||||||||||
| Sosiaalialan ammatillinen osaaminen | |||||||||||
| 4 SSMOKUL | Moninaisuus ja monikulttuurisuus sosiaalialalla | 5 | |||||||||
| 4 SSPELA | Perhetyö ja lastensuojelu | 5 | |||||||||
| 4 SSMOKA | Moninaistuva kasvatustyö | 5 | |||||||||
| 4 SSPAMY | Palveluohjauksen ammatillinen asiantuntijuus ja moniammatillinen yhteistyö | 5 | |||||||||
| 4 SSLUKI | Luova ja kehittyvä ihminen | 5 | |||||||||
| 4 SSHYTEL | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja lääkehoito | 5 | |||||||||
| 4 SSVATU | Varhainen tunnistaminen ja tukeminen lapsiperhetyössä | 5 | |||||||||
| 4 SSMTV | Mielenterveystyö, psykososiaalinen tuki ja lähisuhdeväkivalta | 5 | |||||||||
| 4 SSTUVA | Sosiaaliturva ja sosiaalivakuutus eri elämänvaiheissa | 5 | |||||||||
| 4 SSNUME | Sosiaalinen nuorisotyö ja mediakasvatus | 5 | |||||||||
| 4 SSASTO | Sosiaalialan asiakastyö ja osallistavat menetelmät | 5 | |||||||||
| 4 SSPÄTY | Päihdetyö sosiaalialalla | 5 | |||||||||
| 4 SSENVA | Ennakoiva seniori- ja vanhustyö | 5 | |||||||||
| 4 SSAMID | Sosiaalialan asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti | 5 | |||||||||
| Palvelujen tuottamis- ja kehittämisosaaminen | |||||||||||
| 4 SSPATI | Sosiaalipalvelujen tuottaminen ja innovaatiotoiminta | 5 | |||||||||
| 4 STYTU1 | Tutkin, oivallan, kehitän | 5 | |||||||||
| 4 SSTYJOK | Työyhteisöjen kehittäminen ja johtaminen | 5 | |||||||||
| 4 SSMOHA | Moniammatillinen hanketyöskentely | 5 | |||||||||
| Valinnaiset ammattiopinnot | |||||||||||
| Varhaiskasvatuksen osaaja | |||||||||||
| 4 SSVAI1 | Varhaiskasvatuksen pedagogiikka | 5 | |||||||||
| 4 SSVAI2 | Erityinen tuki ja lapsen osallisuuden vahvistaminen | 5 | |||||||||
| 4 SSVAI3 | Varhainen oppiminen ja ohjaus | 5 | |||||||||
| Palveluohjauksen osaaja | |||||||||||
| 4 SSVAI4 | Osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava palveluohjaus | 5 | |||||||||
| 4 SSVAI5 | Kuntoutus ja päämiehisyyden tukeminen | 5 | |||||||||
| 4 SSVAI6 | Marginalisaation kysymykset palveluohjauksessa | 5 | |||||||||
| yPolku-opinnot | |||||||||||
| 4 LLA9209 | Arvolupauksen luominen | 5 | |||||||||
| 4 LLA9208 | Ideasta liiketoimintakonseptiksi | 5 | |||||||||
| 4 LLA9210 | Asiakastestaus | 5 | |||||||||
| 4 LLA9211 | Innovaation testaaminen | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 SOTEONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 SOTEONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 SOTEONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 SOTEONT40 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 SOTEONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 SOTEONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 SOTEONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 SOTEONT80 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 SSHAR1A | Ammatillinen harjoittelu 1A | 10 | |||||||||
| 4 SSHAR1B | Ammatillinen harjoittelu 1B | 5 | |||||||||
| 4 SSHAR2A | Ammatillinen harjoittelu 2A | 10 | |||||||||
| 4 SSHAR2B | Ammatillinen harjoittelu 2B | 5 | |||||||||
| 4 SSYHARA | Syventävä harjoittelu A | 10 | |||||||||
| 4 SSYHARB | Syventävä harjoittelu B | 5 | |||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 STYSO1 Sosiaali- ja terveysalaa oppimassa
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - toimia Savonian oppimis- ja toimintaympäristössä ja käyttää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja - käyttää tietoverkkoja sekä tietotekniikkaa ja työvälineohjelmia opiskelussa tietoturvallisesti ja monipuolisesti - tehdä perusteltuja opintovalintoja käyttäen Savonian tarjoamia mahdollisuuksia sekä yhdistää valintoihin kansainvälistymisen, alan ammatillisten vaihtoehtojen ja urasuunnittelun näkökulman. -arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan -tunnistaa ja arvioida voimavarojaan ja hakea tukea edetäkseen opinnoissaan -toimia opiskelun viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa -kirjoittaa erilaisia opinnoissa tarvittavia tekstejä Savonian ohjeita noudattaen -hakea alaan liittyvää tietoa ja käyttää sitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. |
Keskeiset sisällöt | Johdanto-osio: - Opintoihin ja opiskeluympäristöihin perehtyminen, palautejärjestelmät, turvallisuustiedotus, kansainvälisyys opinnoissa, opintopolut ja valintamahdollisuudet, opetussuunnitelmat ja harjoittelukäytännöt, opiskelijapalvelut ja opiskelijayhdistystoiminta, kirjaston käytön ja tiedonhankinnan perusteet. - Oppiminen ammattikorkeakoulussa: oppimiskäsitykset, työkalut oman opiskelun hallintaan, matematiikan, englannin ja ruotsin lähtötasotestit, opintojen ohjaus- ja neuvontapalvelut, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), alan ammatillisten uravaihtoehtojen esittely: uraohjaus, työelämäläheiset opinnot ja ammatillinen verkostoituminen. - Ryhmässä opiskelu ja vuorovaikutteinen suullinen esittäminen. Opiskelussa tarvittavat tekstit ja lähteiden merkitseminen tieteellisen käytännön mukaan. - Oppilaitoksessa käytettävät tietojärjestelmät: windows -peruskäyttö, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, taulukkolaskenta ja oheislaitteiden käyttö. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähitunteihin sekä tiimi- ja ryhmätyöskentelyyn Lähtötasotestien suorittaminen Henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman laatiminen Annettujen tehtävien suorittaminen Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista opinto johdanto-osaan, lähtötasotesteihin osallistumista ja muiden annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Koulutusammattien opetussuunnitelmat http://portal.savonia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat Luentomateriaali Muu opintojakson alussa sovittava materiaali |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Anna-Leena, Rönkkö Kerttu |
4 SSOPYM Oppiminen ja muuttuvat oppimisympäristöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - nimetä opiskelun taustalla vaikuttavia tieto- ja oppimiskäsityksiä - tunnistaa arkiajattelun ja tieteellisen tiedon eroja - kuvata elinikäisen oppimisen merkityksen ihmisen elämänkaaressa ja sosiaalialan työssä - reflektoida omaa oppimistaan ja kuvata omaa tavoitteellista opiskeluprosessia osana elämänvaihetta - arvioida ja kehittää osaamistaan, opiskelutaitojaan sekä tapaansa opiskella - toimia vertaisoppimisen tilanteissa ja käyttää ryhmää oman oppimisensa tukena - hahmottaa ammatillisen kasvuprosessin merkityksen ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä. - toimia erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä |
Keskeiset sisällöt | Keskeiset sisällöt: - Tieto- ja oppimiskäsitykset, arkitieto ja tieteellinen tieto - Oppimaan oppiminen, oman oppimisen ohjaaminen, oppimisstrategiat - Metakognitio ja reflektio - Osaamisen rakentuminen sosiaalialan koulutusohjelmassa - Elinikäinen oppiminen, siirtovaikutus ja reflektiivinen työote ja oman oppimisen ohjaaminen, - Tutkiva oppiminen, uudet opetusmenetelmät ja avoimet oppimisympäristöt - Yhteistoiminnallinen oppiminen ja vertaisoppimisen merkitys |
Suoritustavat | Oppimistehtävät, yhteistoiminnalliset harjoitukset, lukupiirit, itsearvioinnit ja HOPS-keskustelut |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaali ilmoitetaan opintojakson alkaessa |
Yhteyshenkilö | Tuovinen Marjaana |
4 STYAS1 Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata EU:n hyvinvointipoliittiset linjaukset ja toimivallan suhteessa kansalliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. - määritellä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvolähtökohdat sekä toimintaperiaatteet ja niiden yhteyden sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen asiakastyöhön. - selittää sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja ensihoitopalvelujärjestelmät, palveluiden kohderyhmät, palveluita ohjaavat keskeiset säädökset sekä toimijoiden vastuut. - selittää asiakkaan ja potilaan oikeudet sekä asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisuuden periaatteet palvelutoiminnassa. - kuvata potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. - kuvata ja perustella sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet - tunnistaa sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittämistarpeita ja erityispiirteitä, huomioiden erityisesti väljästi asutun alueen asukkaiden tarpeet. |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaali- ja terveyspolitiikka osana EU:n hyvinvointipolitiikkaa - Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja toimijoiden vastuut - Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja ensihoitopalvelut, lainsäädäntö ja muut ohjaavat säädökset ja suositukset - Potilasturvallisuussuunnitelma -Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet - Sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinta, tietosuoja ja -turva sekä tietojärjestelmät ja lainsäädäntö, Uudistuvat asiakaslähtöiset palvelut. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, itsenäinen opiskelu ja yhteisölliset oppimistehtävät erilaisissa oppimisympäristöissä. Lähihoitajan tutkinnon ja työkokemusta omaava opiskelija voi suorittaa opintojakson näyttönä. Näyttö järjestetään ennen opiskelun alkamista. Näyttöön ilmoittaudutaan opiskelijaksi valitulle lähetetyn kirjeen ohjeiden mukaisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | JAUHIAINEN, Annikki ja SIHVO, Päivi (toim.) 2014. Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa - Teoriasta käytäntöön. Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86478/B33.pdf?sequence=1 (soveltuvin osin) KATTELUS, Mervi, SAARI, Juho ja MATTI, Kari 2013. Uusi sosiaalinen Eurooppa. Euroopan unionin sosiaali- ja terveyspolitiikka. Eurooppatiedotus. Ulkoasiainministeriö. Saatavissa: http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267514&contentlan=1&culture=fi-FI.UkKaxlM1B7U. LAMMI-TASKULA, Johanna (toim.) 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. Helsinki: WSOYpro OY. (käytetään uusinta painosta). Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 - 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Saatavissa: http://julkari.fi/bitstream/handle/10024/111806/potilasturvallisuus_julkaisu_2009_3_verkko_UP.pdf?sequence=1 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. STM:n julkaisu 2015. Saatavissa: https://julkari.fi/bitstream/handle/10024/125500/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1 Potilastiedon arkiston verkkokoulu. Saatavissa: http://www.kanta.fi/Arkistokoulutus/story.html Tietoturva/ tietosuoja testi. Saatavissa: https://verkkokoulut.thl.fi/web/kanta/tietoturva/sisallot VAARAMA, Marja, MOISIO, Pasi ja KARVONEN, Sakari (toim.) 2010. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.thl.fi/documents/10531/103429/Teema%202010%2011.pdf (käytetään uusinta osaa THL:n tutkimusraporttisarjasta Suomalainen hyvinvointi). Muu opetuksessa käytettävä materiaali ja opintojen alussa osoitettava kirjallisuus |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Yhteyshenkilö | Kellomäki Marjaana, Pulkkinen Raija, Niskanen Tuula |
4 SSHYSY Hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus ja muuttuva yhteiskunta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - jäsentää suomalaisen yhteiskunnan muutosta sekä ymmärtää sosiaalipolitiikan ja sosiaalialan työn kehittymistä arvolähtökohtineen. - kuvata kansainvälistyvän toimintaympäristön ja globalisaation kehittämishaasteita suomalaiselle sosiaalipolitiikalle. - ottaa työssään huomioon kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia - nimetä mistä osatekijöistä kansalaisten arjen hyvinvointi rakentuu - analysoida keskeisiä sosiaalisia haasteita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta |
Keskeiset sisällöt | - Suomalaisen yhteiskunnan muutos - Sosiaalipolitiikan ja sosiaalialan työn historia ja kehitysvaiheet - Kansainvälistyvä toimintaympäristö, globalisaatio ja suomalainen sosiaalipolitiikka - Arjen hyvinvoinnin osatekijät - Sosiaalinen käsitteenä - Sosiaaliset ongelmat haasteena yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla |
Suoritustavat | Kontaktiopiskelu, työelämäläheiset OIS- sovellutukset, itsenäinen ja yhteisöllinen verkko-opiskelu sekä oppimistehtävät. Osa opetuksesta toteutetaan englannin kielellä ja opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiä kumppaneita. Tentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | HÄMÄLÄINEN, Juha, J. 2009. Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi. Sitran julkaisu. KARISTO,Antti. & TAKALA, Pentti. & HAAPOLA, Ilkka. 2003. Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. 3. painos. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY. HÄNNINEN, Sakari., PALOLA, Elina., KAIVONURMI, Maija. 2010. Mikä meitä jakaa? : Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PALOLA, Elina & KARJALAINEN, Vappu. (toim.) 2011. Sosiaalipolitiikka Hukassa vai uuden jäljillä? Yliopistopaino. NIEMELÄ, Pauli (toim.) 2010. Hyvinvointipolitiikka. Helsinki: WSOY NIEMELÄ, Pauli, jäähyväisluento syksyllä 2013. Itä-Suomen yliopisto. http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx? Oheiskirjallisuus: HARRISON, Gai & MELVILLE, Rose. 2010. Rethinking social work in a global world. Basingstoke: Palgrave Macmillian. LAURINKARI, Juhani & TARVAINEN, Merja (eds.) 2013.The Systems of inclusion. Perspectives to Disability and the Construction of Inclusion. Europäischer Hochschulverlag GmbH & Co. KG, Bremen,2013. www.eh-verlag.de KOTIRANTA, Tuijja, NIEMI, Petteri ja HAAKI, Raili. (toim.): Sosiaalisen toiminnan perusta. Gaudeamus 2011. Linkki tarkempiin tietoihin http://www.gaudeamus.fi/kotiranta-sosiaalisen/ . |
Muuta huomioitavaa | Kurssista myös 5 op Verkkototeutus, joka toteutettu Avoimen amk:n opinnoissa |
Yhteyshenkilö | Ratinen Auli |
4 SSAOT Arki, osallisuus ja tuki
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - selittää sosiaalipedagogisen lähestymistavan tunnuspiirteet - tunnistaa arjen haasteet sosiaaliohjaukselliselle työlle elämänkulun eri vaiheissa - yhdistää pedagogisen toiminnan merkityksen syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn - toteuttaa yhteistoiminnallisen työelämäläheisen oppimisprojektin |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaalipedagoginen lähestymistapa, arkilähtöisyys, osallisuus, moninaisuus, dialogi, yhteisöllisyys, sosialisaatio, emansipaatio ja empowerment käsitteenä, arjen tuki ja sosiaaliohjaus erilaisissa toimintaympäristöissä |
Suoritustavat | osallistuminen lähiopetukseen, pienryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen opintomatka, Tehtävä tai tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | HONKAKOSKI, Arja. Sosiaaliohjauksen käsite. Jäännös vai mahdollisuus sosionomin (AMK) koulutuksen jäsentäjänä? JANUS vol. 13 (2), 211 217. Saatavissa: http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/janus/0205/puheenvuoro6_0205.pdf HÄMÄLÄINEN, Juha. 1997. Sosiaalipedagogiikka. Juva: WSOY. MÄKINEN, Päivi, RAATIKAINEN, Eija & SAARNIO, Tuula. 2011. Ammattina sosionomi . Sanoma Pro Oy. Ammattina sosionomi |
Yhteyshenkilö | Juntunen Anne-Leena |
4 STYSV1 Svenska och multiprofessionell samarbete i social och hälsovård
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - käyttää työtehtävissään ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti lain (149/22) edellyttämällä tasolla - esitellä ruotsin kielellä oman ammattialansa kirjallisesti ja suullisesti - kuvata oman ammatin erityisosaamista sekä roolia moniammatillisessa yhteistyössä - esitellä moniammatillisen yhteistyön ja yhteistyöverkostojen toiminnan periaatteita |
Keskeiset sisällöt | - oman koulutusalan ydinosaaminen ja oman työn ja työympäristön esittely ruotsiksi (aineistot ja sanasto) - erilaisten asiakkaiden haastattelu ja ohjaus ruotsiksi asiakastilanteissa, kaksikielinen Suomi työympäristönä - moniammatillisuuden käsite, moniammatillisuuden tarpeet ja merkitys sosiaali- ja terveysalalla, - verkostot hyvinvoinnin tuottajina, kaksikielinen Suomi työympäristönä |
Suoritustavat | Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen koe, materiaalin suunnittelu ja tuottaminen yhteistoiminnallisesti opettajan ohjauksessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | TUUNANEN, Maria och WALLINHEIMO, Kirsi. 2013. Flexsocial - Svenska för högskolor, Helsinki: Otava. Muu materiaali, joka ilmoitetaan opintojakson alussa. |
Yhteyshenkilö | Kaartinen Pekka, Kumpulainen Marjatta |
4 STYENG1 English and cross-cultural communication in social and health care
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - käyttää englannin kieltä alansa työtehtävissä ja kehittymisessä tarvittavalla tasolla - esitellä toimintaympäristöään ja työtehtäviään englannin kielellä - haastatella ja ohjata erilaisia asiakkaita englannin kielellä - käyttää keskeistä ammattialansa sanastoa ja lähdekirjallisuutta - tunnistaa kulttuurienväliset erot ja osaa selittää niiden vaikutuksia työskentelyyn sosiaali- ja terveysalalla - kuvata oman kulttuurinsa erityispiirteitä - arvioida omaa arvomaailmaansa monikulttuurisessa ympäristössä |
Keskeiset sisällöt | -työympäristön ja oman työn esittely, asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen, oman alan englanninkielisiin aineistoihin perehtyminen, oman alan keskeinen sanasto. - kulttuurin ja monikulttuurisuuden käsite (identiteetti), kulttuurien peruseroja ja niiden vaikutus ihmisten välisessä verbaalissa ja nonverbaalissa vuorovaikutuksessa, ennakkoluulot ja stereotypiat, monikulttuurisuuden haasteet asiakastilanteissa sosiaali- ja terveysalalla, suhtautuminen erilaisuuteen |
Suoritustavat | Osallistuminen aktivoiviin luentoihin, keskusteluihin ja toiminnallisiin harjoituksiin, annettujen suullisten ja kirjallisten tehtävien suorittaminen, suullisen ja kirjallisen englannin kielen testit/tentit |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | SAARINEN, Kirsi and SAARINEN, Juha 2008. Way to Welfare. English for Social Services. Helsinki: Otava. Mc GRORY, Paul and PIETILÄ, Anna-Maija 2013. Healthy English. Helsinki: Edita. Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa. |
Yhteyshenkilö | Kaartinen Pekka, Savela Sanna |
4 STYAM1 Ammattietiikka ja asiakkaan kohtaaminen
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- määritellä ammattieettiset periaatteet ja kuvata niiden tarkoitusta sosiaali- ja terveysalan työssä
- tunnistaa omaan tulevaan työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa kertoa esimerkkejä tilanteista, joita tulevassa työssä voi kohdata
- tietää AVEKKI-toimintatapamallin ja motivoituu toimimaan sen mukaisesti tulevassa ammatissaan
- osaa vuorovaikutteisesti ennaltaehkäistä ja hallita uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita
- tunnistaa reflektiivisen työotteen ja dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- tunnistaa näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet ja merkityksen toiminnan taustalla
- tunnistaa omia arvoja ja arvioida niitä suhteessa sosiaali- ja terveysalan arvopohjaan - kuvata moniammatillisen työn merkitystä sosiaali- ja terveysalan työssä - arvioida ja kehittää omia keskustelu-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojaan sekä asiakas- että työyhteisötilanteissa |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaali- ja terveysalan ammattieettinen toiminta, arvot ja asiakaspalvelun periaatteet. - Oma ammatillisuus ja arvopohja - Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa - Asiakaspalvelun monimuotoisuus, muuttuva asiakkuus, käyttäjälähtöisyys ja kumppanuus asiakastyössä. - Asiakkaan/potilaan (yksilö, ryhmä, perhe ja yhteisö) arvostava kohtaaminen ja dialoginen vuorovaikutus. - Reflektiivinen työote. - AVEKKI-toimintatapamalli ja sen soveltaminen eri toimintaympäristöissä |
Suoritustavat | Osallistuminen viestinnän pienryhmätyöskentelyyn, osallistuminen (läsnäolovelvoite) haastavien asiakastilanteiden kohtaamisen (AVEKKI) harjoituksiin ja pienryhmätyöskentelyyn, reflektiivinen oppimispäiväkirja |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ISOHERRANEN, Kaarina, RERKOLA, Leena ja NURMINEN, Raija 2008. Enemmän yhdessä - moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY JUUJÄRVI, Soile, MYYRY, Liisa ja PESSO, Kaija. 2011. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki: Tammi MÖNKKÖNEN, Kaarina. 2007. Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viestinnän osuudessa käytettävä materiaali sovitaan opintojakson alussa Muu opiskelumateriaali sovitaan opintojakson alkaessa. |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Muuta huomioitavaa | Osallistuminen harjoituksiin ja pienryhmätyöskentelyyn pakollinen |
Yhteyshenkilö | Korhonen Ulla |
4 SSTHTV Sosiaalialan tiedonhallinta, tietosuoja ja tieteellinen viestintä
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: toimia ammatillisesti vuorovaikutustilanteissa ja esiintyä asiantuntijana erilaisissa vuorovaikutus- ja puhetilanteissa, käyttää kokous- ja neuvottelutaitoja.- laatia säädösten mukaisia sosiaalialan työtehtäviin kuuluvia kirjallisia dokumentteja. arvioida kirjallisia ja suullisia viestintätaitojaan, toimia tietosuojan ja tietoturvan periaatteiden mukaisesti asiakkaan yksityisyyttä suojaten sosiaalialan ammatillisessa työssä tietää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet sosiaalipalveluissa tunnistaa ja analysoida asiakastilanteissa verbaalia ja nonverbaalia vuorovaikutusta käyttää tutkimusta sosiaalialan ammatillisen työn kehittämisen välineenä |
Keskeiset sisällöt | - Asiantuntijana esiintyminen - Ammatillinen vuorovaikutus ja viestintä - Kokous- ja neuvottelutaidot - Tietosuoja ja tietoturva - Kirjaamiskäytännöt ja dokumentointi ammatillisessa työssä - Tietojärjestelmät ja tietotekniikka sekä tiedonhallinnan kehittäminen sosiaalialan työssä - Tieto- ja viestintätekniikka dokumentoinnin, tutkimuksen ja työn kehittämisen välineenä. |
Suoritustavat | Lähiopetukseen osallistuminen, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, itsenäinen ja ryhmätyöskentely sekä verkko-opiskelu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | LAAKSONEN Maarit, KÄÄRIÄINEN Aino, PENTTILÄ Marja, TAPOLA-HAAPALA Maria, SAHALA Heli, KÄRKI Jarmo ja JÄPPINEN Anu 2011: Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. THL. Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere 2011. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/d68ab232-88fc-4478-8c21-91164a177a1a. KAKKURI Marja-Liisa & HEINLAHTI Kaisa 2006: Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Gaudeamus, Helsinki. (soveltuvin osin) |
Yhteyshenkilö | Niskanen Tuula, Hartikainen Petteri |
4 SSMOKUL Moninaisuus ja monikulttuurisuus sosiaalialalla
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata monikulttuurista työtä ohjaavan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän sekä osaa käyttää ammatillisia työmenetelmiä monikulttuurisessa työssä. - kuvata kulttuurin merkityksen ihmisen ja yhteisöjen toiminnassa ja tunnistaa oman ajattelunsa kulttuurisidonnaisuuden - nimetä kulttuurien kohtaamiseen liittyviä sosiaalisia ilmiöitä ja ymmärtää niiden merkityksen ihmisen toimintakyvyn kannalta. - työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä - tukea ja ohjata asiakasta tukien heidän kotouttamisprosessiaan - nimetä projektityöskentelyn ja kehittämistyön keskeiset vaiheet sekä tietää, miten idea voidaan muuttaa projektiksi - tarkentaa omaa asiantuntijuuden kehittymissuuntaa ja tehdä perusteltuja opintovalintoja sekä yhdistää niihin kansainvälistymisen, alan ammatillisten vaihtoehtojen ja urasuunnittelun näkökulman - työskennellä projektissa ja osana tiimiä |
Keskeiset sisällöt | - Kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä maahanmuuttajapolitiikka - Kotoutuminen , sopeutuminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen suomalaisessa yhteiskunnassa - Maahanmuuttoa koskeva käsitteistö - Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen, diversiteetti - Ammatillinen vuorovaikutus ja kulttuurien väliset erot ja niiden merkitys ihmisten vuorovaikutuksessa - Monikulttuurisuustyön eettiset periaatteet - Monikulttuurinen palveluohjaus ja asiakkaiden elämän hallinnan vahvistaminen - Projekti- info - Moninaisuuteen ja/tai monikulttuurisuuteen liittyvän osa-alueen kehittäminen Savonia amk:n tutkimus-,kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa mahdollisesti omien vaihtoehtoisten ammattiopintojen mukaisesti - Hanke- ja/tai projektityöskentelyn vaiheet ja käsitteet - Työelämäläheisen toimeksiannon tai proejtin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Osallistuminen aktivoiville luennoille, ryhmätyöskentely, projektiluonteinen työskentely maahanmuuttajien kanssa, itsearviointi |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | JUHILA, Kirsi.2006. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina : sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino. Tampere. Kansalaisuuslaki (2003/359). Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999/493). TAAJAMO, Matti & PUUKARI, Sauli (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Jyväskylä: Kopijyvä Oy. http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html http://www.moninaisuus.tamk.fi/index.html http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset |
Muuta huomioitavaa | Projekti-info |
Yhteyshenkilö | Kukkonen Kristiina, Tams Hannele |
4 SSPELA Perhetyö ja lastensuojelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | - selittää lastensuojeluprosessin kokonaisuuden ja sosionomin (AMK) tehtävät mo-niammatillisessa työssä - toimia ammattieettisesti lapsen edun mukaisesti ehkäisevässä, kuntouttavassa ja korjaavassa lastensuojelutyössä - tukea lapsen/ nuoren ja hänen perheensä osallisuutta lastensuojelun prosessissa - tukea suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä hyödyntäen lähiverkostoa - toteuttaa nuoren itsenäistymisen tarpeita vastaavaa jälkihuoltoa - soveltaa ammatillisia työmenetelmiä lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa - määritellä lainsäädännön asettaman ammatillisen vastuun omalle työlle |
Keskeiset sisällöt | Lastensuojelua ohjaava keskeinen lainsäädäntö, lastensuojelun prosessi, asiakassuunnitelma, hoito- ja kasvatussuunnitelma, sijaishuolto, jälkihuolto, perhetyö, työmenetelmät, moniammatillinen yhteistyö, asiakkuus lastensuojelussa, dokumentointi. |
Suoritustavat | Lähiopetus, oppimistehtävät, pienryhmäharjoitukset, itsenäinen työskentely, tentti, HOPS-keskustelu |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaali Kääriäinen, A. & Leinonen, A. & Metsäranta, H. 2006. Lastensuojelutyön dokumentointi: opastusta ja ideoita käytäntöön. Helsinki: Yliopistopaino. Lastensuojelulaki (417/2007 ), laki lastensuojelulain muuttamisesta (88/2010). Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) , laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996). Laki nuorista rikoksentekijöistä (262/1940). Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomisoistuimissa (394/2011). Perhehoitajalaki 312/1992. Taskinen, S. 2007. Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Oppaita 65. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Vaajakoski: Gummerus kirjapaino Oy. Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit ¿ Laituri-projekti. 2005. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Oheismateriaali: Laakso, Riitta. 2009. Arjen rutiinit ja yllätykset ¿ etnografia lastenkotityöstä. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön tutkimuksen laitos. Väitöskirja. Söderholm, Annlis & Kivitie ¿ Kallio, Satu (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. 2012. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim (osittain). Heino, Tarja. 2008. Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75318/T9-2008-VERKKO.pdf |
Edeltävät opinnot | Varhainen tunnistaminen ja tukeminen lapsiperhetyössä 5 op |
Yhteyshenkilö | Pohjolainen Auli |
4 SSMOKA Moninaistuva kasvatustyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- jäsentää lapsen aseman muutoksen suomalaisessa yhteiskunnassa
- tunnistaa lapsi- ja perhepolitiikan kehitystä
- jäsentää kasvatustietoisuuden osa-alueet
- tunnistaa riittävän hyvän vanhemmuuden elementtejä
- tietää lainsäädännnön asettamat tavoitteet kasvatuksen toimintaympäristöissä
- selittää ammatillisen kasvatustyön kysymyksiä ja niihin liittyvää kasvatusvas-tuuta
- laatia kasvatuksellisia tavoitteellisia suunnitelmia kasvatustyön eri toimin-taympäristöissä - tunnistaa oman henkilökohtaisen kasvunsa taustalla vaikuttaneita historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä |
Keskeiset sisällöt | Kasvatuksen taustalla vaikuttavat arvot, muuttuva lapsuus, muuttuva perhe, lapsen oikeudet, lapsi- ja perhepolitiikka, kasvatustietoisuus ja riittävän hyvä vanhemmuus, vanhemmuuden tuki ja arviointi, kumppanuusmalli ja jaettu vanhemmuus, ammatillinen kasvatustyö, lapsihavainnointi, varhaiskasvatuspalvelut ja suomalainen koulutusjärjestelmä, moniammatillinen yhteistyö ja ekologinen malli |
Suoritustavat | Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, verkko- oppimistehtävät, itsenäinen työskentely , teematyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ALANEN, Leena. & KARILA, Kirsti. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere. Vastapaino. ANTIKAINEN, Ari. 1998. Kasvatus. elämänkulku ja yhteiskunta. WSOY. HIILAMO, Heikki. 2006. Akantappolaista isäkiintiöön. Perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Stakes 2005. Oppaita 56. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. SUORANTA, Juha, KAUPPILA, Juha, REKOLA, Hilkka, SALO, Petri & VANHALAKKA-RUOHO, Marjatta. 2012. Aikuiskasvatuksen risteysasemalla: johdatus aikuiskasvatukseen. |
Muuta huomioitavaa | Enganninkielinen toteutus MULTI-PRO:ssa
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- selvitä oman alan työtehtävissä ja kehittymisessä vieraalla kielellä
- tehdä ammatillista yhteistyötä monikulttuurisessa ympäristössä
Materiaali: Anning, A., Cullen, J. & Fleer, M. (Eds.) 2004. Early childhood education. Society and culture. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Luvut 1¿7, 10 ja 14.
Antikainen, A., Hotsonen, J., Kauppila, J. & Huotelin, H. 2008. Living in a Learning Society. Life Histories, Identities and Education. London and New York: Routledge. Taylor & Francis Group. Hiilamo, H. 2002. The rise and fall of nordic family policy? Historical development and changes during the 1990s in Sweden and Finland. Helsinki: Stakes. National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care in Finland. Helsinki. Stakes. |
Yhteyshenkilö | Juntunen Anne-Leena |
4 SSPAMY Palveluohjauksen ammatillinen asiantuntijuus ja moniammatillinen yhteistyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa -tunnistaa palveluohjauksellisen työn tarvetaustan ja lähtökohdat -osaa kuvata palveluohjauksen asiakaslähtöisenä prosessina -ymmärtää moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen palveluohjauksessa -osaa analysoida omia osaamishaasteitaan palveluohjauksellisen asiantuntijuuden kehittymisessä |
Keskeiset sisällöt | - Palveluohjauksen tarve ja lähtökohdat - Palveluohjausprosessi - Asiakaslähtöisyys palveluohjauksessa - Moniammatillinen verkostotyö - Ammatillinen asiantuntijuus palveluohjauksessa |
Suoritustavat | Lähiopetus, itsenäinen ja yhteisöllinen verkko-opiskelu sekä työelämäläheiset oppimistehtävät |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Helminen Jari 2017: Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edita. Nukarinen, Roni. 2017. Palveluohjaus sote-uudistuksessa. Laurea-amk. Pohjonen, Soile & Noso, Marika (toim.). 2017.Kansalainen keskiöön. Näkökulmia sote-uudistukseen. KAKS-Kunnallinen kehittämissäätiö. Suominen, Sauli & Tuominen, Merja. 2007. Palveluohjaus. Portti itsenäiseen elämään. Profami Oy. |
Yhteyshenkilö | Ratinen Auli |
4 SSLUKI Luova ja kehittyvä ihminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - tarkastella ihmistä kokonaisuutena fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kautta - kuvata ihmisen kehitysvaiheet kehityspsykologisten teorioiden mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen - nimetä kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ihmisen elämänkulun näkökulmasta - tunnistaa käyttäytymisen yhteyttä elämänkulun lainalaisuuksiin ja elinolosuhteisiin - tunnistaa ihmisen elinikäisen kasvun tarpeita sekä ympäristön merkityksen kasvua mahdollistavana ja rajoittavana tekijänä - käyttää luovia, yhteistoiminnallisia ja kokemuksellisia työtapoja ja niiden tietoperustaa - välittää omia kokemuksiaan luovilla työtavoilla sekä keskustella niistä - toimia yhteistoiminnallisesti omassa opiskeluryhmässään. |
Keskeiset sisällöt | - Kasvu, kehitys ja muutos ihmisen elämänkulussa - Minäkäsitys, minäpystyvyys, identiteetti, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus - Kehitystehtävät ja kehityskriisit elämänkaaressa - Elämyksellinen oppiminen ja luovat menetelmät - Yhteistoiminnallinen oppiminen ja yhteisöllisyys ryhmässä |
Suoritustavat | - Aktivoivat luennot. Yhteistoiminnalliset oppimistehtävät. Osallistuminen luoviin ryhmäharjoituksiin. Vertais- ja itsearviointi. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Jari-Erik Nurmi, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen 2014: Ihmisen psykologinen kehitys. Ps- Kustannus. Lehtinen Erno, Lerkkanen Marja-Kristiina ja Vauras Marja 2016: Kasvatuspsykologia. PS-kustannus. Määttä, Paula ja Puukari, Anne 2016:Tavallisen erityinen lapsi : onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa. Jyväskylä. PS-kustannus. Puukari Sauli, Lappalainen Kristiina, Kuorelahti Matti ja Alila Sanna (toim.) 2017: Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. PS-Kustannus. Wais, Mathias, Kiefer Annikki, Eklund-Schöpper Anja ja Tuomola Eeva 2006: Ihmisen elämänkaari: aikuiselämän kriisit ja kehitysmahdollisuudet. Biographie-Arbeit. Uusikylä, Kari. 2012. Luovuus kuuluu kaikille. Jyväskylä: PS-kustannus. Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa. |
Muuta huomioitavaa | Verkkokurssi 5 op, toteutus Avoin amk tai kesäopintoina mahdollinen |
Yhteyshenkilö | Tuovinen Marjaana |
4 SSHYTEL Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja lääkehoito
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - nimetä ravitsemukseen ja ravintotottumuksiin liittyvät terveydelliset vaikutukset, uhkat ja psykososiaaliset yhteydet - kuvata ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot - arvioida ravitsemuksen ja elämäntapojen merkitystä hyvinvoinnille - tukea asiakkaita ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä nimetä lääkehoitoa ohjaavat säädökset sekä yleisimpien sairauksien lääkehoidollisen perustan - tietää eri lääkemuodot, lääkkeiden antotavat, lääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaiheet elimistössä - toteuttaa turvalliseta lääkehoitoa |
Keskeiset sisällöt | - Ravintotuositukset ja kansanterveys - Terveellinen ravitsemus, erityisruokavaliot, ruokamyrkytykset, hygieniset työskentelytavat, hygienia ja puhtaanapito, omavalvonta ja aiheeseen liittyvä lainsäädäntö - Ravitsemukseen liittyvät erityiskysymykset sosiaalialan työssä - Lääkehoitoa ohjaavat säädökset, lääkehoito avohoidossa ja laitoksessa, eri-ikäisten lääkehoito, lääkemuodot, ja pakkausmerkinnät, lääkkeiden antotavat, lääkeaineiden vaiheet ja vaikutukset elimistössä, lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö, vastuullisuus ja turvallisuus lääkehoidossa, lääkkeiden haittavaikutukset ja lääkelaskut. |
Suoritustavat | Kontaktiopetus, pienryhmätyöskentely, käytännön tehtävät ja itseopiskelu, ohjatut harjoitukset ja tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | IJÄS, Tuija & VÄLIMÄKIi, Marja-Liisa.2004. Elintarvikehygienia ja-lainsäädäntö. Otava:Helsinki. ERNVALL, Sirpa, PULLI, Antero, SALONEN, Anne-Marie, NURMINEN, Marja-Leena & KAUKILA, Hanna-Sisko. 2005. Lääkelaskenta. Porvoo:WSOY Lääkelaki NURMINEN, Marja-Leena 2006. Lääkehoito. Helsinki:WSOY Turvallinen lääkehoito: Valtakunnallinen opsa lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa |
Muuta huomioitavaa | Hygieniapassi tulee suorittaa itsenäisesti opintojen ulkopuolella, mikäli sijoittuu työtehtäviin, joka edellyttää elintarvikkeiden käsittelyä. |
Yhteyshenkilö | Aalto Sari, Hyvönen Katrina |
4 SSVATU Varhainen tunnistaminen ja tukeminen lapsiperhetyössä
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - tietää ehkäisevää lastensuojelua koskevan lainsäädännön ja normiohjauksen - kuvata varhaisen tukemisen ja intervention merkityksen - analysoida lasten ja nuorten kehitystä uhkaavia tekijöitä ja yhteiskunnallista vaikutusta lasten- ja nuorten kasvuoloihin - arvioida varhaisen puuttumisen tarpeita eri toimintaympäristöissä - tunnistaa vanhemmuuden tuen tarpeita ja tietää vanhemmuuden arviointi menetelmiä - tietää varhaisen tukemisen työmenetelmiä eri toimintaympäristöissä |
Keskeiset sisällöt | Lasten ja perheiden kasvuympäristöihin vaikuttavat tekijät ja yhteiskunnan muutosprosessit, lasten ja nuorten kasvuun- ja kehitykseen liittyvät riskitekijät, riittävän hyvä vanhemmuus, vanhemmuuden arviointi ja tuki, lapsi- ja perhepalvelujen tarjoama tuki, perhetyön toimintaympäristöt ja perhetyön menetelmät, lastensuojelulaki, valtakunnalliset kehittämishankkeet |
Suoritustavat | Lähiopetus, oppimistehtävät, itsenäinen työskentely, pienryhmäharjoitukset ja tentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Lastensuojelulaki 417/2007 (ja lain muutokset 1.3.2010). RÖNKKÖ, Leena & RYTKÖNEN, Timo. 2010. Monisäikeinen perhetyö. Helsinki: WSOYpro. VILÈN, Marika, SEPPÄNEN, Paula, TAPIO, Nina & TOIVANEN, Riikka. 2010. Kohtaamisia lapsiperheissä. Menetelmiä perhetyöhön. Kirjapaja |
Muuta huomioitavaa | Tentittävä kirja: Monisäikeinen perhetyö |
Yhteyshenkilö | Pohjolainen Auli |
4 SSMTV Mielenterveystyö, psykososiaalinen tuki ja lähisuhdeväkivalta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata mielenterveys-, kriisi- ja lähisuhdeväkivalta ilmiöiden monimuotoisuuden ja monitieteellisyyden yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. - suhtautua mielenterveys-, kriisi ja lähisuhdeväkivallan ilmiöihin ammatillisesti ja tunnistaa näihin ilmiöihin liittyviä omia ennakkoasenteitaan - tarkastella kriisejä osana yksilöiden elämänkulkua - tietää mielenterveys- ,kriisi- ja väkivaltatyön palvelujärjestelmän ja niitä ohjaavaan lainsäädännön ja suositukset - työskennellä moniammatillisessa verkostossa asiakas- ja perhelähtöisesti - tarkastella ennaltaehkäisevän työn merkitystä ja toteutumista |
Keskeiset sisällöt | Mielenterveys voimavarana, ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja kuntoututtavat palvelut, keskeiset mielenterveydenhäiriöt, kriisit osana elämänkulkua, kriisityö, lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja väkivallan kehämalli, mielenterveys ja kriisipalvelut elämänkulun eri vaiheissa, mielenterveystyö hyvinvointia lisäävänä toimintatapana yhteiskunnassa, mielenterveystyön toimijat ja asiakkaan voimavarojen tukeminen ja ohjaaminen sekä hoitoonohjaus, sosionomina (AMK) mielenterveystyön moniammatillisessa toimintaympäristössä, Mielenterveyslain mukainen lainsäädäntö keskeisiltä osin. |
Suoritustavat | Aktivoivat luennot, pari-/pienryhmätyöskentely ja/tai luentotentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Hamarus Päivi, Holmberg-Kalenius Tina ja Salmi Saija 2015: Opas kiusaamisen jälkihoitoon. PS-kustannus. Hämäläinen Kaisu, Kanerva Anne, Kuhanen, Carita, SeuriTarja & Schubert Carla 2017: Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy. 5., uudistettu painos. Koko perhe kierteessä. Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. STM 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä = Social- och hälsovårdsministeriets rapporter = Reports of the Ministry of Social Affairs and Health : 2007:27 (saatavissa myös verkkojulkaisu) Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto 2008. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. Tunnista, turvaa ja toimi. Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja = Social- och hälsovårdsministeriets publikationer = Publications of the Ministry of Social Affairs and Health : 2008:9 (saatavissa myös verkkojulkaisu) Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116 ja -asetus 21.12.1990/1247 TOIVIO, Timo. & NORDLING, Esa. 2013. Mielenterveyden psykologia. 3. uud. painos. Edita. Helsinki. |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSTUVA Sosiaaliturva ja sosiaalivakuutus eri elämänvaiheissa
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa jäsentää ihmisten elämäntilanteita ja niihin liittyviä hyvinvoinnin haasteita kuvata sosiaaliturvan merkityksen eri elämänvaiheissa nimetä sosiaaliturvajärjestelmän ja sitä ohjaavan lainsäädännön keskeisiltä osin ohjata eri elämänkulun vaiheessa olevia asiakkaita perusturvan käytössä. |
Keskeiset sisällöt | - Köyhyys ja työttömyys hyvinvoinnin haasteena - Toimeentulojärjestelmä ihmisen tukena - Perheiden toimeentuloturva - Opiskeluaikainen toimeentulo - Toimeentuloturva sairastuessa tai tapaturman sattuessa - Työttömyysturva - Eläketurva - Vammaisten etuudet - Asumisen tuki - Toimeentulotuki. |
Suoritustavat | Aktivoivat luennot, case-tehtävät, simulaatioharjoitteet ja kirjatentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ARAJÄRVI, Pentti. 2011. Johdatus sosiaalioikeuteen. Helsinki : Talentum. Verkkojulkaisu http://haku.suomenlaki.com.ezproxy.savonia-amk.fi:2048/login?url=/%23//Book/Book/%252FKIRJAT%252FJURIDICA%252F9789521418662.xml/toc IHALAINEN, Jarmo & KETTUNEN, Terttu. 2011. Turvaverkko vai trampoliini. Sosiaaliturvan mahdollisuudet. Helsinki: WSOYpro OY. FORSSÈN, Katja.: ROIVAINEN, I.: YLINEN, Satu. ja HEINONEN, Juha. (toim.).Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2011. 2012. Kuopio : UNIpress, cop. 2012. |
Yhteyshenkilö | Ratinen Auli |
4 SSNUME Sosiaalinen nuorisotyö ja mediakasvatus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - kuvata nuorten elämäntilannetta ja tunnistaa syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä sekä kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria - selittää nuorisolain keskeiset tavoitteet ja sosiaalisen nuorisotyön toimintatapoja - nimetä nuorisotyön keskeiset toimijat ja ymmärtää nuorisotyön moniammatillisena yhteistyönä - kuvata nuorille suunnattua palvelujärjestelmää - kuvata sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia ja haasteita nuorten kasvulle ja kehitykselle ja tunnistaa mediakasvatuksen mahdollisuudet osana nuorisotyön kehittämistä |
Keskeiset sisällöt | - nuoruus ikävaiheena tutkimuksen valossa, nuorten elinolot Suomessa, nuorisokulttuurit, - nuorisotyön perusteet ja toimintaympäristöt - nuoren elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen, palvelujärjestelmä, yhteistyöverkostot - nuorten syrjäytymisriskit ja niiden ehkäiseminen sosiaalisen nuorisotyön keinoin, nuorten osallisuuden vahvistaminen ja osallistavan toimintakulttuurin luominen - mediakasvatus ja mediakulttuuri nuoren elämässä ja nuorisotyössä |
Suoritustavat | Aktivoivat luennot, harjoitukset/ryhmätyöt, opintokäynnit, projektiopinnot, arvioitava tehtävä/tentti Vaihtoehtoiset suoritustavat: 1) Aktiivinen osallistumien luentoihin, pari-/pienryhmätyöskentely ja/tai luentotentti. 2) Itsenäinen opiskelu, itsenäisten tehtävien tekeminen sekä tenttikirjallisuuden lukeminen kirjallisuustenttiä varten. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Nuorisolaki 1285/2016 Kohti digitaalista nuorisotyötä. Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus, Helsinki 2016. Verkkojulkaisu. https://www.verke.org/wp-content/uploads/2016/10/Kohti-digitaalista-nuorisotyota-1.pdf Digitaalinen nuorisotyö kunnissa 2017. Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus, Helsinki. Julkaisu julkaistaan syksyllä 2017. Verke.org.sivuilla. Heikki Lauha (toim.) Verkko nuorten kokemana ja kertomana. Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus, Helsinki 2015 (https://www.verke.org/wp-content/uploads/2015/12/Verkko_nuorten_kokemana.pdf) SOANJÄRVI, Katariina. 2011. Mitä on ammatillinen nuorisotyö? : nuorisotyön villiä kenttää kesyttämässä. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2011. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 0075-4625 : 413. Julkaistu myös verkkojulkaisuna ISBN 978-951-39-4337-0. SALOKOSKI, Tarja & MUSTONEN, Anu 2007. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin (PDF) Muu opintojaksolla ilmoitettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSASTO Sosiaalialan asiakastyö ja osallistavat menetelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa: - jäsentää asiakkaan elämän kokonaisuutta ja ainutlaatuista elämäntilannetta osana yhteisöjen ja yhteiskunnan kokonaisuutta - hallita asiakastyön prosessin ja rakentaa luottamuksellista asiakassuhdetta - käyttää ja soveltaa dialogisia työmenetelmiä - huomioida asiakkaan aseman ja oikeudet asiakastyössä - toimia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti asiakastyössä - käyttää voimavaraistavia ja osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä - pystyy arvioimaan omia voimavarojaan ja osaa hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissaan - ennakoida ja ennaltaehkäistä haasteellisia tilanteita - Soveltaa luovia ja taidelähtöisiä menetelmiä sosiaalialan ammatillisessa työssä. - Tukea asiakasryhmiä heidän elämäntilanteissaan ja valita ohjaukseen sopivia menetelmiä |
Keskeiset sisällöt | - Asiakastyön lähtökohdat ja ohjaava lainsäädäntö - Asiakaslähtöinen ja voimasuuntautunut työ - Asiakastyön prosessi, tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus asiakastyössä - Dialogiset menetelmät, osallistavat menetelmät ja taidelähtöiset menetelmät - simulaatiopedagogiikan harjoituksia - Reflektiivinen kyky ja mentalisaatioteorian perusteíta |
Suoritustavat | Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen, verkkotyöskentely, simulaatiopedagogiikan harjoitukset, oppimistehtävät, HOPS-keskustelu |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ERIKSSON, Esa.& ARNKIL, Tom. 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakesin oppaita 60. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. LARMO, A.2010. Mentalisaatiokyky: pitää mieli mielessä: Duodecim 126(6), 616-622 PAJULO, Marjatta & PYYKKÖNEN, N. 2011. Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Teoksessa SINKKONEN, Jorma & KALLAND, Miriam (toim.). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. FOGANY, P & ALLISON, E.2012. What is mentalization, The concept and its foundations in developmental research. Teoksessa MIDGLEY, N & VROUVA, J. (toim.) Minding the Child. Mentalization-Based interventions with Children, Young People and their Famielies KALLAND, Miriam 2012. The importance of social support and reflective functioning for parenthood. Teoksessa KEKKONEN, Marjatta, MONTONEN, Mia & VIITALA, Riitta. (toim) Family centre in the Nordic vcountries - a meeting point for children and families. http://www.nordenorg/fi/julkaisut/julkaisut/2012-701 SLADE, A. 2004. Perinataalisen mielenterveystyön avainasia: vauvan pitäminen äidin mielessä. Psykoterapia 23 (3). Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. 2005. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry.Helsinki: Ammattieettinen lautakunta. Etiikkaopas. Saatavissa: http://www.talentia.fi/files/1649_Etiikkaopas2005.pdf Sosiaalialan korkeakoulutettujen vala. Talentia. Saatavissa: http://www.talentia.fi/index.php?&id=2471. Laitinen, M. & Hurtig, J. (toim.) 2002. LAITINEN, Merja & HURTIG, Johanna. Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön jäljillä. Keuruu: Otava. LINDGVIST, Martti. 2006. Auttajan varjo. Keuruu: Otava. |
Yhteyshenkilö | Tuovinen Marjaana |
4 SSPÄTY Päihdetyö sosiaalialalla
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa: - tunnistaa ja analysoi omaa suhdettaan päihteiden käytön ilmiöihin, omia asenteitaan sekä valmiuksiaan toimia päihdetyössä. - tunnistaa ja ymmärtää riippuvuuden ilmiöitä, yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ilmiöinä. - tunnistaa ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen tarpeen päihdetyössä ja osaa puuttua näihin haasteisiin yksilöiden ja perheiden sekä hyvinvoinnin tukemiseksi. - tietää palvelujärjestelmän ja osaa toimia osana moniammatillista yhteistyöverkostoa - ohjata ja tukea asiakkaita ja perheitä käyttäen päihdetyön psykososiaalisia menetelmiä. - tietää päihdetyötä ohjaavan lainsäädännön ja muun sitä tukevan ohjeistuksen. |
Keskeiset sisällöt | Päihteiden käyttö suomalaisessa elämäntavassa, päihdekeskeinen elämäntapa, ehkäisevän päihdetyön merkitys ja eri toimijoiden rooli, lapsen ja nuoren tilanteen huomiointi perheessä, päihderiippuvuus ja sen ilmentyminen eri elämänvaiheissa ja toimintaympäristöissä, ainetietoisuus, päihdekuntoutus, päihdepalvelujärjestelmä ja hoitoonohjaus, mini-interventio, psykososiaaliset auttamismenetelmät, Sosionomina (AMK) mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyössä. |
Suoritustavat | Aktivoivat luennot, opetuskeskustelut, simulaatioharjoitukset, tutustumiskäynnit, tentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | KOSKI-JÄNNES, Anja, RIITTINEN, Liisa & SAARNIO, Pekka. (toim.) 2008. Kohti muutosta: motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Helsinki: Tammi. LAPPALAINEN-LEHTO, Riitta, ROMU, Maija-Liisa & TASKINEN, Mailis. 2008. Haasteena päihteet: ammatillisen päihdetyön perusteita. Helsinki: WSOY. TAMMI,Tuukka & RAENTO, Pauliina. (toim.) 2013. Addiktioyhteiskunta: riippuvuus aikamme ilmiönä. Helsinki: Gaudeamus. WARSELL, Leena & SOIKKELI, Markku. 2013. Laatutähteä kiertämässä - Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirja. THL saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-810-0 Päihdehuoltolaki, saatavissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041 |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSENVA Ennakoiva seniori- ja vanhustyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - jäsentää ihmisen ikääntymisen yksilöllisenä, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja tulevaisuuden haasteena - arvioida ikääntyneen toimintakykyä ja voimavaroja - tietää kuntouttavan työotteen ja psykososiaalisen tuen merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä - tietää vanhustyön palvelut, lainsäädännön ja keskeiset strategiset kehittämistavoitteet - toimia vanhustyössä sosionomin työorientaation mukaisesti eri toimintaympäristöissä käyttäen vuorovaikuttuksellisia ja osallisuutta vahvistavia menetelmiä - suunnitella uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja ikääntyneiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi - ottaa puheeksi vanhustyön vaikeitakin erityiskysymyksiä |
Keskeiset sisällöt | - Ikääntyminen yksilöllisenä, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä - Gerontologia ikääntymistä ja vanhuutta tutkivana tieteenä - Vanhustyön erityiskysymykset - Toimintakyvyn ja ikääntymisen muutokset, voimavarat ja tuen tarpeet - Vanhustyön palvelut, sosiaaliturva ja palveluohjaus - Gerontologinen sosiaalityö - Ikääntyneiden psykososiaalinen tuki ja läheisverkosto - Läheisverkosto ja omaishoidon järjestelyt - Osallistavat menetelmät vanhustyössä, |
Suoritustavat | Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna siten, että opintoihin kuuluu itsenäistä projektityöskentelyä, lähiopetus sekä kotikäynti, joka raportoidaan. Opintojen aikana käytetään virtuaalisia oppimisympäristöjä ja oppimispelejä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | TREDE, Silva (toim.), VOUTILAINEN, Mari. 2013. Eläkeläisenä maaseudulla. Saarijärven Offset OY, Saarijärvi. HEIKKINEN, Eino & RANTANEN, Taina. Gerontologia 2008.Duodecim. Helsinki SEPPÄNEN, Marjaana, KARISTO, Antti ja KRÖGER, Teppo. (toim.) 2007. Vanhuus ja sosiaalityö. 2007. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä . Jyväskylä : PS-kustannus. MÄKINEN, Päivi, RAATIKAINEN, Eija, RAHIKKA, Anne ja SAARNIO, Tuula. 2009. Ammattina sosionomi.WSOYpro. Helsinki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 |
Yhteyshenkilö | Kukkonen Kristiina |
4 SSAMID Sosiaalialan asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - rakentaa ja kehittää omaa ammatillisuuttaan ja sisäistä yrittäjyyttään tavoitteellisesti. - hyödyntää reflektiivistä, tutkivaa ja kehittävää työotetta ja kykenee kannustamaan työyhteisöä toimimaan reflektiivisesti ja kehittävästi - tehdä näkyväksi sosionomin osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä - analysoida omia arvojaan, asenteitaan ja toimintaansa ammattieettisestä näkökulmasta - arvioida ja kehittää sosionomin identiteettiään - reflektoida kriittisesti sekä uudistaa näkemyksiään ja vallitsevia toimintatapoja - analysoida sosiaalialan ammattieettisten periaatteiden toteutumista ja itseään niiden edistäjänä - vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa - toimia vastuullisesti erilaisissa arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa niin yksilö- kuin yhteisötasolla |
Keskeiset sisällöt | - Ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja asiantuntijuus sosionomin työssä ja muuttuvissa rakenteissa - Sosionomin ammatti-identiteetti ja ammattieettiset ristiriidat - Sosiaalialan ammattietiikka ja yhteiskunnalliset tehtävät - Ammatillinen urakehitys ja työnhaku |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen ja työpajatyöskentelyyn tai itsenäinen oppimistehtävä |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Ilmoitetaan opintojakson alkaessa |
Yhteyshenkilö | Polón Mira, Pohjolainen Auli |
4 SSPATI Sosiaalipalvelujen tuottaminen ja innovaatiotoiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritetttuaan opiskelija osaa: - jäsentää julkishallinnon tehtävät ja vastuut sosiaalipalvelujen tuottamisessa - nimetä hyvinvointipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen eri tavat - kuvata hallinnollisten, oikeudellisten ja taloudellisten tekijöiden merkityksen sosiaalialan työssä - selittää sosiaalialan rahoituksen ja taloudellisen suunnittelun perusteet ja osaa toimia niiden mukaisesti omassa työssään. - nimetä hallintolain periaatteet - perustiedot yrittäjyydestä - hyödyntää innovaatio- ja kehittämisvälineitä sekä toteuttaa asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisia palveluratkaisuja - etsiä ja kehittää asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja - käyttää luovaa ongelmanratkaisua kehittäessään hyvinvointipalveluihin uusia ideoita, sekä toiminta- ja työtapoja |
Keskeiset sisällöt | - Valtion tehtävät ja rooli sosiaalipalveluissa - Kunnan tehtävät ja päätöksentekoprosessit. - Kunnan toiminta- ja taloussuunnittelu. - Toimintamallit sosiaalipalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. - Kolmas sektori ja yritykset sosiaalipalvelujen tuottajina - Hyvän hallinnon periaatteet - Palvelurakenneuudistus ja ajankohtaiset kehittämisohjelmat ja hankkeet - Kilpailuttaminen - Sosiaalipalvelun toiminta- ja taloussuunnittelu - Yritystoiminnan perusteet - Hyvinvointipalvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen - Innovaatio- ja kehittämisvälineet |
Suoritustavat | Lähiopetukseen osallistuminen, ryhmätyöskentely, harjoitukset ja oppimistehtävät. Arvioitava tehtävä. Luentotentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ANTTONEN, Anneli: HAVERI, Arto: LEHTO, Juhani & PALUKKA, Hannele (toim.) 2012. Julkisen ja yksityisen rajalla. Julkisen palvelun muutos. Tampere University Press. Suomen perustuslaki (1999/ 731). Kuntalaki (1995/365). Hallintolaki (2003/434). Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (1992/733). Laki (1992/733) ja asetus (1992/912) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Laki (2007/348) ja asetus (2007/614) julkisista hankinnoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-14357.pdf www.kunnat.net www.stm.fi www.thl.fi |
Yhteyshenkilö | Paldanius Kalevi, Kaija-Kortelainen Minna |
4 STYTU1 Tutkin, oivallan, kehitän
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata tutkimustiedon sekä tieteen paradigman merkityksen asiantuntijuuden ja käytännön työn kehittämisessä - tehdä aiheen mukaisia tiedonhakuja oman alan keskeisistä tietokannoista ja arvioida niiden käyttökelpoisuutta - analysoida tieteellisiä tutkimuksia ja muita tekstejä - selittää tutkimus- ja kehittämistyön periaatteet, vaiheet ja etenemisen - kuvata kehittämis- ja tutkimustyössä käytettäviä aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä - antaa esimerkkejä näyttöön perustuvasta toiminnasta ja kehittävän työotteen käytöstä, arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan ja hakee tukea tarvittaessa asiantuntijuuden sekä käytännön työn kehittämisessä - soveltaa tieteellisen kirjoittamisen ja raportoinnin periaatteita |
Keskeiset sisällöt | - tiedonlajit, -hankinta ja -käyttö (arkitieto ja tieteellinen tieto, tiedonlajit, tiedonhankinta ja tietokannat, tieto ja totuus, tiedon tarkoituksenmukainen käyttö ja -hallinta) - tutkimustieto ja sen lukutaito (tieteellisen julkaisun rakenne, erilaisen tiedon haltuunotto, tutkitun tiedon merkitys käytännön työssä, näyttöön perustuva toiminta) - tutkimus- ja kehittämistyö prosessina (kehittämistarpeiden tunnistaminen omassa työssä, tutkimus- ja kehittämistyö: määrällinen tutkimus, laadullinen tutkimus ja kehittämistyö, tutkimus ja kehittämistyön periaatteet ja vaiheet, tutkitun tiedon arvioiminen ja soveltamis- mahdollisuudet, tutkimussuunnitelma /työsuunnitelma tutkimus ja kehittämistyön lähtökohtana) - tutkiva ammattilainen ja työ-elämälähtöinen kehittäminen (asiantuntija-ammatti, toimintaa ja tutkimusta ohjaava paradigma, autonomia ja työelämälähtöinen kehittämistyö, tutkimus- ja innovointimenetelmät sekä niiden suunnittelutekniikat, tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi) |
Suoritustavat | Opintojakson aikana annettavat oppimistehtävät ja tentti/tai kirjallinnen työ |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Soveltuvin osin: HEIKKILÄ, Asta, JOKINEN, Pirkko ja NURMELA, Tiina. 2008. Tutkiva kehittäminen: avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY. Soveltuvin osin: KANKKUNEN, Päivi ja VEHVILÄINEN-JULKUNEN, Katri. 2013 Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: Sanoma Pro. HIRSJÄRVI, Sirkka, REMES, Pirkko ja SAJAVAARA, Paula. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Monialainen, innovatiivinen tuote- ja palvelukehitysympäristö MONNI-työkalu. 2010. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://docs.google.com/file/d/0BzMC_3UhRkKSMzZlN2VjMWYtZGQyNi00YjNmLTk3YTktYmZiODE4NzU5ZDgy/edit?hl=fi&pli=1 Muu ajankohtainen kirjallisuus ja tutkimusartikkelit |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Muuta huomioitavaa | Bioanalytiikan osalta vastuuopettaja Sirkka-Liisa Halimaa |
Yhteyshenkilö | Rissanen Marja-Liisa, Turunen Pirjo |
4 SSTYJOK Työyhteisöjen kehittäminen ja johtaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - tietää monipuolisesti organisaatioita, johtamista, henkilöstöhallintoa ja niitä ohjaavia normeja - tietää työntekijän ja työnantajan asemaan liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia - tunnistaa uusia työ- ja työntekijälähtöisiä johtamisen menetelmiä ja ratkaisuja, jotka tehostavat työn tekemistä ja edistävät työhyvinvointia - tietää alaistaitojen merkityksen esimiestyössä - kuvata tiimityöskentelyn perusteita ja palvelujen laadunhallintaa - arvioida organisaation henkilöstöjohtamista ja tuntee osaamisen johtamista - toimia niin, että työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät viedään johtamisen käytäntöihin - analysoida organisaation toimintaa ja arvioi kehittämiskohteita - käyttää tutkimustietoa ja erilaisia kehittämistyön menetelmiä - hyödyntää luovan ongelmanratkaisun taitoja uusien ideoiden, toiminta- ja työtapojen kehittämiseen sekä soveltamaan niitä harjoittelujaksojen kehittämistehtävissä |
Keskeiset sisällöt | Organisaatiokulttuuri, johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvät käsitteet ja niiden tieteelliset lähtökohdat, henkilöstöjohtaminen, työlainsäädäntö sekä virka- ja työehtosopimukset, organisaatiotutkimus ja ongelma-analyysi j, työyhteisötaidot, tiimityöskentely, kehittämisosaaminen, kehittymisosaaminen, kehittämismenetelmät, oppiva organisaatio. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, arvioitava tehtävä esimiestyöstä, orientoituminen syventävän harjoitteluun kehittämistehtävään, oppimistehtävät |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | LAMMINTAKANEN, Johanna. 2011. Henkilöstö voimavarana. Osaaminen johtamisen haasteena. Teoksessa RISSANEN, Sari. & LAMMINTAKANEN, Johanna (toim.) 2011. Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki: WSOYpro Oy, 237-258. NIIRANEN, Vuokko, SEPPÄNEN-JÄRVELÄ, Riitta., SINKKONEN, Merja & VARTIAINEN, Pirkko. 2010. Johtaminen sosiaalialalla. Gaudeamus. |
Muuta huomioitavaa | Työnhaku- ja jatko-opintomahdollisuudet opinto-ohjaajan osuus sisältyy opintojaksoon |
Yhteyshenkilö | Paldanius Kalevi |
4 SSMOHA Moniammatillinen hanketyöskentely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - Toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen sosiaalialan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä - Toimia jaetun asiantuntijuuden mukaisesti moniammatillisissa verkostoissa - Käyttää osallistavia ja voimavaraistavia työmenetelmiä sekä rakentaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä - Kehittää asiakaslähtöisiä työkäytäntöjä ja työmenetelmiä - Tunnistaa ja ideoida kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja toiminnan kehittämisessä - - Tiedostaa ammatillisen toiminnan vastuullisuuden ja vaikuttamismahdollisuudet |
Keskeiset sisällöt | Hanketyöskentely, moniammatillinen ja monisektoraalinen toiminta. Yhteistyö- ja verkottuminen toimeksiantajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Innovoinnin ja kestävän kehityksen periaatteet. |
Suoritustavat | Hanketyöskentely henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut painoalanteemojen tai vaihtoehtoisten ammattiopintojen teemojen mukaisissa mukaisissa hankkeissa tai työelämän toimintaympäristöissä. Hankkeen suunnittelu ja raportointi ( Hankesuunnitelma ja hankesopimus), osallistuminen verkko-opetukseen, itsenäinen pienryhmätyöskentely, loppuraportti ja mahdollinen muu tuotos/produktio sekä osallistuminen mahdollisille asiantuntijaluennoille.. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Hanke- ja projektikirjallisuus sekä hankkeen/toiminnan substanssiin liittyvä materiaali, joka yksilöidään opintojakson alkaessa. |
Edeltävät opinnot | STYSO1, STYAS1, STYAM1 ja SSMOKUL -opintojaksojen suorittaminen. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson suorittaminen moniammaatillisesti toisen tutkinto-ohjelman opiskelijan kanssa yhdessä yhteisessä työelämäyhteydessä. Vastuuhenkilö: määritellään koulutusohjelmittain/suuntautumisvaihtoehdoittain |
Yhteyshenkilö | Waldén Anne, Kukkonen Kristiina |
4 SSVAI1 Varhaiskasvatuksen pedagogiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - käyttää varhaiskasvatuksen käsitteistöä ja ammattisanastoa - asettaa kasvatustavoitteita lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen - laatia ja toteuttaa pedagogisia suunnitelmia perustuen didaktisiin varhaiskasvatuksen lähtökohtiin sekä arvioi niiden toteutumista - soveltaa varhaiskasvatuksen lapsilähtöisiä työmenetelmiä lapsiryhmän kasvatuksen ja oppimisen ohjauksessa - toteuttaa kasvatusyhteistyötä moniammatillisessa asiantuntijaverkostossa |
Keskeiset sisällöt | Varhaispedagogiikan lähtökohdat, lapsilähtöinen varhaiskasvatus, lapsi oppijana, oppimisen sisältöalueet ja tavoitteet, varhaiskasvatuksen ohjausprosessi, ohjausmenetelmät ja didaktiikka, pedagoginen havainnointi ja arviointi, moniammatillinen kasvatusyhteistyö, varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja ammatillinen identiteetti |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, didaktiset harjoitukset ja työelämäläheinen oppimistehtävä, tentti, verkko-opiskelu, itsenäinen opiskelu Hops-keskustelu |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | HELENIUS, Aili ja KORHONEN, Riitta (toim.). 2008. Pedagogiikan palikat. Johdatus varhaiskasvatukseen ja – kehitykseen. HUJALA, Eeva ja TURJA, Leena (toim.). 2017. Varhaiskasvatuksen käsikirja. Juva: PS-Kustannus. (4., uudistettu painos). Löytyy myös E-kirjana (Ellips). Sekä muu opintojaksolla ilmoitettava kirjallisuus. |
Edeltävät opinnot | Edellyttää 90 op. Sosiaalialan tutkinto-ohjelman pakollisia perus- ja ammattiopintoja. |
Yhteyshenkilö | Juntunen Anne-Leena |
4 SSVAI2 Erityinen tuki ja lapsen osallisuuden vahvistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - käyttää erityiskasvatuksen käsitteistöä ja ammattisanastoa - havainnoida erityisen tuen tarpeita ja jakaa keskustellen omia ammatillisia havainnointojaan - laatia tavoitteellisen kasvatuksellisen suunnitelman erityisen tuen toteuttamisesta lapselle ja pienryhmälle - soveltaa kasvatuksellisen ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä lapsiryhmässä - kehittää oppimisympäristöjä osallisuutta vahvistavaksi |
Keskeiset sisällöt | Erityisen tuen tarpeet ja arviointi, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kuntoutus, erityisen tuen tarpeet perheiden kriiseinä, integraatio, inkluusio, tukitoimet päivähoidossa, perusopetuksessa, vammaistyössä ja lastensuojelussa, varhaiskuntoutus, moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, tentti, itsenäinen opiskelu virtuaalinen oppimisympäristössä ja pohdintatehtävät, demonstraatiot, HOPS-loppukeskustelu |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | PIHLAJA, Päivi. 2005. Varhaiserityiskasvatus suomalaisessa päivähoidossa: erityisen tuen tarpeet sosiaali-emotionaalisella ja kielellisen kehityksen alueilla. Helsinki: Suomen kuntaliitto. MOBERG, Sakari, HAUTAMÄKI, Jarkko, & KIVIRANTA, Joel. 2007. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Lähdemateriaali Moodlessa. |
Edeltävät opinnot | Varhaiskasvatuksen pakolliset perusopinnot |
Muuta huomioitavaa | Yhteyshenkilöt: Lehtorit Auli Pohjolainen, Marjaana Tuovinen |
Yhteyshenkilö | Pohjolainen Auli |
4 SSVAI3 Varhainen oppiminen ja ohjaus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: -tulkita ja toteuttaa eritasoisia opetussuunnitelmia -suunnitella ja kehittää lapsen ja lapsiryhmän oppimista -käyttää lapsille mielekkäitä ja keskeisiä oppimisen sisältöjä -toteuttaa ja arvioida lapsille ominaisia toimintatapoja yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen kanssa |
Keskeiset sisällöt | Lapsi toimijana, oppimisen suunnittelu ja kehittäminen yhteistoimintana, didaktiikka, sisällölliset orientaatiot, monikulttuurisuuskasvatus, liikunta ja terveys, musiikki, tanssi, lasten kirjallisuus, tarinallisuus, taide, teatteri, mediakasvatus, draama, leikki, tutkiminen, luontokasvatus ja kestävä kehitys. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, yhteistoiminnalliset oppimisseikkailut /projetit, itsenäiset oppimistehtävät |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | KARILA, Kirsti, ALASUUTARI, Maarit, HÄNNIKÄINEN, Maritta, NUMMENMAA, Anne Raija & Helena Rasku-Puttonen (toim.) Kasvatus- vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. http://www.vastapaino.fi/vp/images/tekstinaytteet/978-951-768-192-6.pdf Kovanen, P. VARSU. Varhaisen oppimaan ohjaamiseen. Johdanto, Varsu 1, 2, 3, 4. |
Yhteyshenkilö | Juntunen Anne-Leena |
4 SSVAI4 Osallisuuden vahvistaminen ja voimavaraistava palveluohjaus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - jäsentää voimavaraistavan työskentelyotteen teoriapohjaa ja merkitystä palveluohjauksellisessa työssä - tunnistaa voimavaraistavan palveluohjausmallin teoriassa ja käytännössä sekä osaa toimia osallisuutta vahvistavasti asiakastyössä - suunnitella ja toteuttaa osallisuutta vahvistavaa yhteisöllistä ryhmätoimintaa |
Keskeiset sisällöt | - voimavaraistava palveluohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen malli teoriassa ja käytännössä -osallistavat työmenetelmät palveluohjauksessa -ohjauksen teoriat (ratkaisukeskeinen/ kognitiivinen/sosiodynaaminen, narratiivinen/ psykodynaaminen ohjausteoria). |
Suoritustavat | Orientaatio käsitteisiin, työelämäläheinen OIS-oppiminen työelämän verkostoissa ja artikkelin laatiminen. Ryhmätoiminnan ohjaukset, ohjauksen tuntiharjoitukset, tieteellisten artikkelien käsitteleminen ja oman ohjaustoimintaan liittyvän artikkelin laatiminen Hops-keskustelu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Helminen, Jari. (2016). Sosiaaliohjaus -lähtökohtia ja käytäntöjä. Otava:Keuruu. Vänskä, Kirsti, Laitinen-Väänänen Sirpa, Kettunen, Tarja ja Mäkelä Juha. 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita. Muu erikseen ohjauksen teorioihin painottuva kirjallisuus |
Edeltävät opinnot | Edellytetään 90 op. Sosiaalialan tutkinto-ohjelman pakollisia ja ammattiopintoja |
Yhteyshenkilö | Ratinen Auli |
4 SSVAI5 Kuntoutus ja päämiehisyyden tukeminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata kuntoutuksen historiallisen kehittymisen nykypäivään - selittää kuntoutuksen merkityksen yksilön, perheen ja yhteiskunnan kannalta - nimetä erilaisten kuntoutujien, ryhmien, perheiden ja yhteisöjen kuntoutuksen lähtökohtia ja kuntoutustarpeita aiheuttavia tekijöitä - arvioida asiakkaan työ- ja toimintakyvyn edellytyksiä ja rajoitteita erilaisissa toimintaympäristöissä - kuvata erilaisten kuntoutujien kuntoutumisprosesseja - laatia moniammatillisen työryhmän jäsenenä kuntoutujalähtöisen kuntoutussuunnitelman - selvittää kuntoutukseen liittyvät etuisuudet ja sosiaaliturvan sekä kuntoutukseen liittyvää lainsäädäntöä - soveltaa ohjaustyön ja ohjausmenetelmien teoriaa omassa ohjaustyössään kuntoutujalähtöisellä työotteella |
Keskeiset sisällöt | Kuntoutuksen historia, kuntoutuksen paradigma ja kuntoutus monitieteisenä ilmiönä, toiminta- ja työkyvyn kehittyminen ja muutokset elämänkaaren eri vaiheissa ja niihin vaikuttavat tekijät, kuntoutustarpeen arviointi osana moniammatillista tiimiä, eri ikäisten ja erilaisten kuntoutujien kuntoutumisprosessi , kuntoutussuunnitelman rakenne ja sisältö, moniammatillisuus ja kuntoutujalähtöisyys kuntotussuunnittelussa, kuntoutusmotivaatio ja taloudelliset etuudet, palveluohjaus, sosiodynaaminen ohjaus ja ryhmädynamiikka. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, pienryhmätyöskentely, tehtävä tai tentti, Kuntoutussuunnitelman laatiminen ja esittäminen sekä toisen kuntoutussuunitelman vertaisarviointi. Opintojaksoon mahdollisesti liitettävä työelämäläheinen osio kuvataan kurssin ensimmäisillä kokoontumiskerroilla, HOPS-loppukeskustelu |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | JÄRVIKOSKI, Aila & HÄRKÄPÄÄ, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet. WSOY JÄRVIKOSKI, Aila, LINDH, Jari & SUIKKANEN, Asko 2011. Kuntoutus muutoksessa. Lapin yliopistokustannus ICF: Toimintakyvyn, tomintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. 2004. Gummerus. Kela 2010.GAS-menetelmä. Käsikirja, versio 2. Autti-Rämö, K. Vainiemi, S. Sukula, A. Kela 2010 KOIVIKKO, Matti & SIPARI, Salla. 2006. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten kunto ry. LINDH, Jari. 2007. Ammatillisen kuntoutussuunnitelun vuorovaikutteisuuden ja toteutumisen haasteet. VÄNSKÄ, Kirsti, LAITINEN-VÄÄNÄNEN, Sirpa, KETTUNEN, Tarja ja MÄKELÄ, Juha. 2011. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita. Peavy, R. Vance. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. (sumennos AUVINEN, Petri) Helsinki: Psykologinen kustannus. |
Yhteyshenkilö | Kaija-Kortelainen Minna |
4 SSVAI6 Marginalisaation kysymykset palveluohjauksessa
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - tunnistaa ja analysoida marginalisaatiota sekä syrjäyttäviä prosesseja sosiaalipoliittisina kysymyksinä - tunnistaa huono-osaisuutta yhteiskunnassamme - kuvata arkea yhteiskunnan reunalla (köyhyys ja työttömyys) - ohjata asiakkaita auttamisjärjestelmiin ja auttamisjärjestelmissä |
Keskeiset sisällöt | - Marginalisaatio sosiaalipoliittisena kysymyksenä - Syrjäyttävät prosessit yhteiskunnassamme - Huono-osaisten hyvinvointi - Köyhyys ja työttömyys hyvinvoinnin haasteena - Asiakkaiden ohjaus ja auttamisjärjestelmät |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, yhteistoiminnalliset oppimistehtävät/projektit, itsenäiset oppimistehtävät |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | NIEMELÄ, Mikko & SAARI, Juha. 2013. Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Tampere. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40230/Huono-osaisten_hyvinvointi.pdf?sequence=1 FORSSEN, Katja.: ROIVAINEN, Irene.: YLINEN, Satu ja HEINONEN, Jari(toim.) 2011. Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2012. Kuopio : UNIpress, cop. 2012. |
Yhteyshenkilö | Ratinen Auli |
4 LLA9209 Arvolupauksen luominen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luoda konseptista liiketoimintamallin, analysoida sitä ja tehdä valintoja liiketoiminnan kehittämiseksi. |
Keskeiset sisällöt | -Arvon tuotannon tavat -Kilpailuanalyysi -Markkinapotentiaali -Liiketoimintamalli |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely asiantuntijaohjauksessa, työpajatyöskentely. Opintojakso toteutetaan pääosin lähdeaineistoon ja niiden analysointiin perustuen, mutta vaatii jo myös asiakasnäkökulman konkreettista selvittämistä ja verkoston rakentamisen aloittamista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Määritellään tapauskohtaisesti |
Edeltävät opinnot | LLA9208 Ideasta liiketoimintakonseptiksi 5 op |
Yhteyshenkilö | Jääskeläinen Jari-Pekka |
4 LLA9208 Ideasta liiketoimintakonseptiksi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää idean arvioinnin tavoitteet sekä osaa kuvata idean liiketoimintanäkökulmasta. Opiskelija osaa selvittää ja kuvata idean uutuuden ja liiketoimintapotentiaalin. Opiskelija osaa tuottaa esityksen ideasta arviointia varten. |
Keskeiset sisällöt | -Ideaan liittyvä tiedonhankinta (kysyntä, toteutettavuus, suojaaminen) -Idean mallintaminen liiketoimintanäkökulmasta sekä uutuusarvon arviointi -Palvelun tai tuotteen toteutettavuuden arviointi tuotannon näkökulmasta -Idean esittäminen asiantuntijoiden arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely, työpajatyöskentely, konseptin esittely arviointiryhmälle |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Määritellään tapauskohtaisesti |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso perustuu opiskelijan omaan hyväksyttävään ideaan uudesta tuotteesta, palvelusta tai liiketoiminnasta. Tavoitteena tulee olla aito kiinnostus kehittää omaa ideaa eteenpäin. Opintojakso on 1. osa yPolku-opintoja ja jaksolle on jatkuva haku |
Yhteyshenkilö | Jääskeläinen Jari-Pekka |
4 LLA9210 Asiakastestaus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa testata tuotteen tai palvelun soveltuvuutta, toimivuutta ja kysyntää asiakkaiden parissa. Opiskelija osaa rakentaa verkostoja ja valmistella liiketoimintaympäristöä mm. sopimuksin tulevaa liiketoimintaa ajatellen. |
Keskeiset sisällöt | -Myynti- ja hissipuhe -Tuoteprotoilu -Testikäyttö ja testikäytön analysointi, arviointiryhmien käyttö -Markkinatestaus Opintojaksolla on mahdollista tuottaa omasta tuotteesta/palvelusta prototyyppitason toteutusta, jota hyödynnetään asiakas- ja yhteistyöverkoston kanssa tehtävässä työssä. Myös omien tuotteiden myynti ja niiden valmistuttaminen voivat jo sisältyä osaksi jakson työtä. |
Suoritustavat | Itsenäinen ja ohjattu työskentely |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Määritellään tapauskohtaisesti |
Edeltävät opinnot | LLA9208 Ideasta liiketoimintakonseptiksi LLA9209 Arvolupauksen luominen |
Yhteyshenkilö | Jääskeläinen Jari-Pekka |
4 LLA9211 Innovaation testaaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata, miten liiketoimintaedellytykset vaikuttavat uuden liiketoiminnan käynnistämiseen. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa hallitusti oman tuotteen tai palvelun liiketoimintakokeilun. Opiskelija osaa kriittisesti arvioida kokeilun tuloksia ja tehdä persutellun päätöksen mahdollisesta liiketoiminnan jatkamisesta ja yrityksen perustamisesta. |
Keskeiset sisällöt | -Myynnin ja markkinoinnin suunnittelu -Talouden ja rahoituksen suunnittelu, rahoituslähteiden tunnistaminen ja ra-hoituksen hakeminen -Tuotteen tai palvelun laajamuotoisemman tuotannon suunnittelu -Liiketoiminnan käynnistämispäätös Opintojaksolla pyritään selvittämään oman liiketoiminnan käynnistämisen edellytykset ja valmistelemaan oman yrityksen tai muun kaupallistamisen käynnistäminen liiketoimintasuunnitelman avulla. |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely, ohjatut työpajat |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Määritellään tapauskohtaisesti |
Edeltävät opinnot | LLA9208 Ideasta liiketoimintakonseptiksi LLA9209 Arvolupauksen luominen LLA9210 Asiakastestaus |
Yhteyshenkilö | Jääskeläinen Jari-Pekka |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ONT40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 SOTEONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | OPintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen - ohjaus- ja hankkeistamissopimus - opinnäytetyön ohjaajan määrittyminen - tiedonhankinnan ohjaus - opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 SOTEONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 SOTEONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. SOTEONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op SOTEONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 SOTEONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 SOTEONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | |
5 SOTEONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 SOTEONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. SOTEONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op SOTEONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 SOTEONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 SSHAR1A Ammatillinen harjoittelu 1A
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | - tunnistaa asiakkaiden yksilöllisiä elämäntilanteita - havainnoida subjektiutta asiakastilanteissa - työskennellä suunnitelmallisella ja tavoitteellisella työotteella - kehittää omia vuorovaikutus- ja ohjaustaitojaan - käyttää reflektiivistä työotetta oman toimintansa arvioinnissa - analysoida työyksikön työtoiminnan perustehtävän kokonaisuutta - jäsentää sosiaalialan tehtäväalueen työn tavoitteita ja yhteiskunnallisia lähtökohtia |
Keskeiset sisällöt | Asiakastyö, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työote, subjektius, vuorovaikutus ja ohjaustaidot, reflektiivinen työote, sosiaalialan työtoiminta ja perustehtävän yhteiskunnalliset lähtökohdat. |
Suoritustavat | Käytännön harjoittelu ja osallistuminen harjoittelun aikaiseen lähiopetukseen. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Harjoittelun aloittaminen edellyttää 30 opintopisteen suorittamista. |
Muuta huomioitavaa | Harjoittelun aloittaminen edellyttää 40 opintopisteen suorittamista. SSHAR1A 10 op ja SSHAR1b 5 op muodostavat 15 op:n kokonaisuuden, jossa opiskelijan työ jakautuu seuraavasti: (laskettu 15 op x 26,7 h = 400,5 h, josta ensiapuvalmiudet 8h, jää 396, harjoittelu 10 viikkoa 350h (35h/viikko), harjoittelun tehtävät 34 h), ammatillisen kasvun ryhmät sisältyvät harjoitteluun. |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSHAR1B Ammatillinen harjoittelu 1B
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | - havainnoida asiakkaiden yksilöllisiä elämäntilanteita ja arvioida sosiaalisen väliintulon tarvetta. - vahvistaa asiakkaan subjektiutta työntekijä- asiakassuhteessa - hahmottaa voimavaralähtöisen työskentelyn periaatteita asiakastyössä. - jäsentää organisaation ja verkoston toiminnan merkityksen moniammatillisessa yhteistyössä - kehittää omia vuorovaikutus- ja ohjaustaitojaan - toimia suunnitelmallisella ja tavoitteellisella työotteella asiakastyössä. - käyttäää reflektiivistä työotetta oman toimintansa arvioinnissa - tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämishaasteitaan asiakkaan kohtaamisessa ja tukemisessa - analysoida ja kuvata osaamistaan työelämälle |
Keskeiset sisällöt | Asiakastyön prosessi. Subjektius ja voimavaralähtöisyys. Vuorovaikutuksellinen tuki ja asiakaslähtöinen työ. Organisaatio ja moniammatilliset verkostot. Ammatillisen toiminnan analysointi ja arviointi. |
Suoritustavat | Työelämäläheinen harjoittelu sosiaalialan asiakastyössä, osallistuminen ammatillisen kasvun pienryhmään, harjoittelun oppimistehtävät, itsearviointi ja osaamisen näkyväksi tekeminen ja Ensiapu valmiuksien suorittaminen. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Harjoittelun aloittaminen edellyttää 30 opintopisteen suorittamista. |
Muuta huomioitavaa | 15 op (laskettu 15 op x 26,7 h = 400,5 h, josta ensiapu 8h, jää 396, harjoittelu 10 viikkoa 350h (35h/viikko), harjoittelun tehtävät 34 h) harjoittelusta annetaan erillinen ohjeistus. AKR- ammatillisen kasvun ryhmät sisältyvät harjoitteluun |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSHAR2A Ammatillinen harjoittelu 2A
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa: - suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksilö- jaryhmäohjaustilanteita moninaisissa toimintaympäristöissä - käyttää yhteisöllisiä ja osallistavia työmenetelmiä asiakas- ja perhelähtöisesti - tukea asiakkaan kasvu- ja muutosprosesseja - perustella omaa ammatillista työtoimintaansa sosionomin ammatillisen työorientaation kautta - analysoida työyksikön toimintakulttuuria osana kansalaisen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa palvelujärjestelmää |
Keskeiset sisällöt | - yhteisölliset ja osallistavat työmenetelmät - moninaistuvat toimintaympäristöt - työtoiminnan organisointi - moniammatillinen työ ja jaettu asiantuntijuus - näkemyksellinen työote ja ammatillinen orientaatio - hyvinvointi ja turvallisuus - palvelujärjestelmät |
Suoritustavat | Käytännön harjoittelu , osallistuminen ammatillisen kasvun pienryhmään, harjoittelun oppimistehtävät , itsearviointi ja osaamisen näkyväksi tekeminen |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Ammatillinen harjoittelu 1 suoritettu hyväksytysti. Harjoittelun aloittaminen edellyttää 90 opintopisteen suorittamista. |
Muuta huomioitavaa | 15 op Käytännön osuus, harjoittelu 10 vkoa 350h ja tehtävät 50h AKR Ammatillisen kasvun ryhmät sisältyvät harjoitteluun |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSHAR2B Ammatillinen harjoittelu 2B
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa: - suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksilö- jaryhmäohjaustilanteita moninaisissa toimintaympäristöissä - käyttää yhteisöllisiä ja osallistavia työmenetelmiä asiakas- ja perhelähtöisesti - tukea asiakkaan kasvu- ja muutosprosesseja - perustella omaa ammatillista työtoimintaansa sosionomin ammatillisen työorientaation kautta - analysoida työyksikön toimintakulttuuria osana kansalaisen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa palvelujärjestelmää |
Keskeiset sisällöt | - yhteisölliset ja osallistavat työmenetelmät - moninaistuvat toimintaympäristöt - työtoiminnan organisointi - moniammatillinen työ ja jaettu asiantuntijuus - näkemyksellinen työote ja ammatillinen orientaatio - hyvinvointi ja turvallisuus - palvelujärjestelmät |
Suoritustavat | Käytännön harjoittelu , osallistuminen ammatillisen kasvun pienryhmään, harjoittelun oppimistehtävät , itsearviointi ja osaamisen näkyväksi tekeminen |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Ammatillinen harjoittelu 1 suoritettu hyväksytysti. Harjoittelun aloittaminen edellyttää 90 opintopisteen suorittamista. |
Muuta huomioitavaa | 15 op Käytännön osuus, harjoittelu 10 vkoa 350h ja tehtävät 50h AKR Ammatillisen kasvun ryhmät sisältyvät harjoitteluun |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSYHARA Syventävä harjoittelu A
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa: - tutkia organisaation muuttuvia palveluntarpeita - toimia moniammatillisissa verkostoissa vahvistaen kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä - rakentaa osallistavaa toimintakulttuuria - kehittää palveluuja, tuotteita tai uusia työkäytäntöjä - analysoida ja selittää henkilöstö- ja taloushallinnon periaatteita - arvioida sosionomin (AMK) ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymistä |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaalialan työn ja työyhteisön kehittäminen oman suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti - Laadun kehittäminen ammatillisessa työssä. - Reflektiivisyys ja ammattieettiset periaatteet sosiaalialan työntekijällä - Kansalaisten osallisuus ja yhteisöllisyys - Moniammatilliset verkostot - Muuttuvat palvelutarpeet - johtaminen ja kehittäminen - asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti |
Suoritustavat | Käytännön harjoittelu, harjoittelun oppimistehtävät ,osallistuminen ammatillisen kasvun pienryhmä, harjoittelusta annetaan erillinen ohjeistus opiskelijan suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Ammatillinen harjoittelu 2 suoritettu hyväksytysti. Harjoittelun aloittaminen edellyttää 140 opintopisteen suorittamista. |
Muuta huomioitavaa | 15 op (15 op x 26,7 h = 400,5 h, josta 10 viikoa harjoittelussa 35h/vko, harjoittelutehtävät 42h) AKR-Ammatillisen kasvasvun ryhmät sisältyvät harjoitteluun |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
4 SSYHARB Syventävä harjoittelu B
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa: - tutkia organisaation muuttuvia palveluntarpeita - toimia moniammatillisissa verkostoissa vahvistaen kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä - rakentaa osallistavaa toimintakulttuuria - kehittää palveluuja, tuotteita tai uusia työkäytäntöjä - analysoida ja selittää henkilöstö- ja taloushallinnon periaatteita - arvioida sosionomin (AMK) ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymistä |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaalialan työn ja työyhteisön kehittäminen oman suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti - Laadun kehittäminen ammatillisessa työssä. - Reflektiivisyys ja ammattieettiset periaatteet sosiaalialan työntekijällä - Kansalaisten osallisuus ja yhteisöllisyys - Moniammatilliset verkostot - Muuttuvat palvelutarpeet - johtaminen ja kehittäminen - asiantuntijuus ja ammatti-identiteetti |
Suoritustavat | Käytännön harjoittelu, harjoittelunoppimis tehtävät ,osallistuminen ammatillisen kasvun pienryhmään, harjoittelusta annetaan erillinen ohjeistus opiskelijan suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Ammatillinen harjoittelu 2 suoritettu hyväksytysti. Harjoittelun aloittaminen edellyttää 150 opintopisteen suorittamista. |
Muuta huomioitavaa | 15 op (15 op x 26,7 h = 400,5, josta 10 viikoa harjoittelussa 35h/vko, harjoittelutehtävät 42h) AKR-Ammatillisen kasvasvun ryhmät sisältyvät harjoitteluun |
Yhteyshenkilö | Polón Mira |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.