ES17SP Sähkötekniikan tutkinto-ohjelma
Koulutuksen lähtökohdat
Sähköinsinöörin tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on sähköinsinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla sähköinsinöörillä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.
Osaamistavoitteet
Sähköenergian tuotanto, jakelu ja käyttö ovat yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin edellytys. Uusia tapoja sähkön tuotannolle ja käytölle kehitetään jatkuvasti teollisuuteen ja yksityistalouksiin.
Sähköinsinöörien tehtävät ovat keskeisiä sähköjärjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä. He vastaavat sähkön tuotannosta, jakelusta, käytöstä ja sähköjärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kiinteistöissä että teollisuudessa. Sähköinsinöörien on myös mahdollista erikoistua laiteläheiseen tietotekniikkaan. Tuotantoprosessit ovat tietotekniikkaohjattuja ja tietotekniikka on sulautettu osaksi muuta laitteistoa. Laiteläheiseen tietotekniikkaan erikoistunut insinööri suunnittelee ja toteuttaa modernien laitteiden älykkyyden ja käyttömukavuuden.
Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat insinöörit toimivat alan yrityksissä mm. suunnittelu-, tuotekehitys-, esimies- ja myyntitehtävissä sekä koulutustehtävissä.
Opiskelija voi suuntautua talotekniikkaan ja sähkönjakeluun tai sähkökäyttöihin ja automaatioon tai laiteläheiseen tietotekniikkaan.
Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat talotekniikan ja sähkönjakelun tai sähkökäytöt ja automaation syventävät opinnot valinneet sähköinsinöörit suorittavat KTM:n päätöksen mukaisen määrän sähköalan opintoja, joiden perusteella heidät katsotaan opintojen osalta riittävän ammattitaitoisiksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä. Opinnot sisältävät myös perehtymisen ja osallistumisen sähköturvallisuustutkintoon. Sähköinsinöörin tutkinto, suoritettu sähköturvallisuustutkinto ja työkokemus valmistumisen jälkeen antavat mahdollisuuden hakea sähköpätevyyttä, joka on edellytys mm. sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan tehtäviin yrityksissä. Koulutuksen sisältö täyttää myös talotekniikan sähkösuunnittelijan vaatimukset.
Sähkö- ja automaatiotekniikan opinnot sisältävät vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan, kieli- ja kulttuuriopintoja, tuotantotalouden opintoja, sähkötekniikan perus- ja ammattiopintoja sekä ohjattuja harjoittelujaksoja ja opinnäytetyön. Osa opinnoista toteutetaan työelämäläheisesti, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä maksullisen palvelutoiminnan yhteistyöprojekteja hyödyntäen. Tutkinto-ohjelma mahdollistaa vaihto-opiskelun yhteistyökorkeakouluissa.
Valmistuvien insinöörien työllistymistilanne on erittäin hyvä. He sijoittuvat pääasiassa teollisuusyrityksiin, suunnittelutoimistoihin sekä julkiselle että yksityiselle palvelusektorille.
Keskeiset opintokokonaisuudet
Talotekniikka ja sähkönjakelu, suuntautumisen yleiskuvaus
Sähköisen talotekniikan opinnot perehdyttävät opiskelijan asuin-, liike- ja palvelukiinteistöjen sähköteknisten järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön. Opiskelun aikana tulevat tutuksi sähköasennukset, kiinteistöautomaatio ja kiinteistöjen ohjausjärjestelmät sekä modernit suunnitteluohjelmistot. Opintoihin kuuluu älykäs kiinteistöautomaatio eli älytalotekniikka, joka tarkoittaa tietojärjestelmien avulla tehtäviä sähköverkon laitteiden valvontaa, ohjauksia ja mittauksia, esimerkkeinä sähkökiukaan, valaistuksen tai ilmastoinnin ohjaus ja käyttö. Sähköisen talotekniikan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa järjestelmien suunnittelijoita, rakentajia ja rakentamiseen liittyvien projektien vastuuhenkilöitä, kiinteistöjen sähköjärjestelmien käyttäjiä ja käytön valvojia sekä huollon ja kunnossapidon ammattilaisia.
Nykyaikainen sähkönjakelujärjestelmä, toimiva sähköverkko ja monipuoliset automaatiojärjestelmät varmistavat luotettavan sähköntoimituksen asiakkaalle. Sähkönjakelutekniikan opinnot perehdyttävät sähkönjakeluverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun, mitoitukseen, käyttöön ja rakentamiseen.
Tässä yhteydessä sähkönjakelulla tarkoitetaan sekä kiinteistöjen sähköverkkoja että verkkoyhtiöiden hallinnoimia jakelujärjestelmiä. Verkkoyhtiöiden tehtäviin kuuluu sähköenergian jakelu luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Verkon rakentamisyhtiöt sopivat verkkoyhtiöiden kanssa verkon käytöstä, huollosta, valvonnasta, rakentamisesta ja vikapäivystyksistä. Sähkönjakeluyritykset (verkkoyhtiöt) ja rakennuttajat tarvitsevat erilaisia sähköinsinöörejä – mm. sähköverkon kehittäjiä, ylläpitäjiä, rakennuttajia, teknisiä asiantuntijoita, projektiosaajia, myyjiä sekä automaation asiantuntijoita. Lainsäädännön tunteminen on otettu entistä vahvemmin mukaan koulutuksen sisältöihin.
Sähkökäytöt ja automaatio, suuntautumisen yleiskuvaus
Sähkökäyttöjä ovat sähkömoottorit ohjaus- ja liitäntälaitteineen, joilla voidaan esimerkiksi käyttää vesipumppua tai liittää tuulivoimala yleiseen sähköverkkoon. Teollisuudessa ja energiantuotannossa tarvitaan sähkömoottoreiden ohjauksia ja toimintojen automatisointia. Teollisuuden prosesseja ohjataan kyseiseen tarkoitukseen suunnitelluilla automaatiolaitteilla, esim. ohjelmoitavilla logiikoilla.
Syventymiskohteemme tarjoaa kattavaa tietoa sekä käytännön harjoituksia teollisuuden sähköjärjestelmistä, sähkökäyttöjen tehoelektroniikkasovelluksista ja sähkömoottoreista, automaatiolaitteista sekä automaatiolaitteiden sovellusohjelmoinnista.
Sähkökäyttöjen kehittyminen on ollut voimakasta ja se on vaikuttanut erityisesti teollisuuden järjestelmien toiminnan tehostumiseen ja sitä kautta mittavaan energian säästöön. Koulutusalalta valmistuvat insinöörit perehtyvät myös uusiutuvien energiamuotojen tuotantotekniikoihin ja niihin liittyviin sähköjärjestelmiin.
Sähkökäytöt ja automaatio työllistää sähköinsinöörejä tuotekehityksessä, laitesuunnittelussa, järjestelmäsuunnittelussa sekä huollossa ja kunnossapidossa. Usein sähköinsinöörin tehtävät ovat hankintoihin ja kunnossapitoon liittyviä projekteja sekä myynnin tehtäviä.
Laiteläheinen tietotekniikka, suuntautumisen yleiskuvaus
Sähköinsinöörien on myös mahdollista erikoistua laiteläheiseen tietotekniikkaan. Autoja, maatalous- ja metsäkoneita, puhelimia ja kodinkoneita ohjataan ja hallitaan prosessoreiden avulla. Tuotantoprosessit ovat tietotekniikkaohjattuja. Näissä järjestelmissä tietotekniikka on sulautettu osaksi muuta laitteistoa. Laiteläheiseen tietotekniikkaan erikoistunut suunnitteluinsinööri suunnittelee ja toteuttaa modernien laitteiden älykkyyden ja käyttömukavuuden.
Laiteläheiseen tietotekniikkaan perehtyneen suunnitteluinsinöörin toimenkuvaan kuuluu ohjelmointitehtävien ohella myös elektroniikkasuunnittelua, sähkönmittaus- ja anturitekniikan tuntemusta jo pelkästään ohjelmointi- ja testausympäristön rakentamisen vuoksi. Varsinkin pienemmissä yrityksissä on tarpeen rakentaa myös prototyyppilaitteistot itse. Tällöin olisi osattava toteuttaa sähköisen signaalin käsittelyn perusasiat ja langaton tiedonsiirto. Ohjelmointitaidon olisi syytä ulottua myös käyttöliittymien toteutusalueelle, tiedon siirtämiseen tietoverkkoihin ja siellä tietokantoihin.
Sähköinsinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6.
Sähköinsinöörin (AMK) osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Sähkötekniikan insinöörikoulutuksen opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta, projekteista ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Sähköinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Sähkötekniikan koulutus on rakennettu opiskelijan ammatillisen kasvun periaatteen mukaan. Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan.
Opiskelijan ammatillista kasvua kuvaavat opintojen vuositeemat, jotka sähkötekniikassa on valittu seuraavasti:
- 1. vuosi: ammattialaan perehtyminen
- 2. vuosi: osaamisen kehittäminen
- 3. vuosi: osaamisen soveltaminen
- 4. vuosi: osaamisen syventäminen
Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen vuosi on yhteinen kaikille sähköalan opiskelijoille. Laiteläheisen tietotekniikan opiskelijat valitsevat oman suuntautumisensa ensimmäisen vuoden keväällä, minkä jälkeen heidän oppiminen koostuu sekä sähkötekniikan että tietotekniikan opinnoista. Talotekniikan ja sähkönjakelun tai sähkökäytöt ja automaation valinneet henkilöt opiskelevat sähkövoimatekniikan alaa kolmannelle vuosikurssille saakka, jolloin alkaa varsinainen suuntautuminen.
Asiantuntijuuden kehittymistä on havainnollistettu seuraavassa taulukossa.
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu sähköinsinöörin opetussuunnitelman mukainen asiantuntijuuden kehittyminen vastatulleesta opiskelijasta insinööriksi, jolla on alan asiantuntijan perusedellytykset hallussaan.
Ammattinimikkeet, yleiskuvaus
Sähköinsinööreiltä edellytetään teknologiaosaamisen lisäksi projektityötaitoja, luovuutta, loogista ajattelukykyä, sosiaalisia taitoja, itseluottamusta, kykyä yhteistoimintaan ja oma-aloitteisuutta.
Sähköteknisen alan nopea kehitys vaatii jatkuvaa uuden omaksumista ja valmiutta elämänikäiseen opiskeluun. Tuotesuunnittelutehtävissä tarvitaan erityisesti ongelmanratkaisukykyä sekä yleistietoa alasta ja sen kehityksestä. Myyntiin liittyvät työtehtävät edellyttävät kykyä ennakoida markkinoita. Tuotantoon ja johtamiseen liittyvissä tehtävissä korostuvat yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot sekä organisointikyky. Insinöörin työhön liittyy tyypillisesti päätöksentekoa, jonka taloudellinen merkitys ja taloudelliset riskit ovat suuria. Kriittinen harkintakyky on tarpeen. Kaikissa alan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän kielitaitoa sekä tiimityöskentelyn edellyttämiä sosiaalisia taitoja.
Valmistuvan sähköinsinöörin (talotekniikka ja sähkönjakelu) tyypillisimpiä ammattinimikkeitä ovat:
Sähkösuunnittelija suunnittelee kiinteistöjen sähkö- ja tietoliikennejärjestelmiä, joita ovat esimerkiksi sähkö- ja hälytinjärjestelmät sekä rakennusautomaatio. Talotekniikassa uusia asioita ovat tietomallintaminen ja älytalotekniikka, joiden hallinta edelleen korostuu tulevaisuudessa. Sähkösuunnittelija toimii pääasiassa sähköasennusliikkeissä ja suunnittelutoimistoissa.
Sähkösuunnittelijan tehtävissä tarvitaan vahvaa sähkötekniikan osaamista. Lisäksi sähkösuunnittelija tarvitsee automaatiotekniikan, elektroniikan ja tietotekniikan perusosaamista. Työuran kehittyessä työtehtävissä tarvitaan liiketoiminnan ja projektijohtamisen tuntemusta.
Projektipäällikkö vastaa sähkösuunnitelman käytännön toteutuksesta ja projektinjohtamisesta. Tehtäviin kuuluvat mm. projektin aikataulutus, budjetin seuranta, esimiestehtävät ja yhteydenpito asiakkaisiin (esim. työmaakokoukset).
Projektipäällikön tehtävissä tarvitaan sähkötekniikan osaamisen lisäksi vuorovaikutustaitoja, esimiesvalmiuksia sekä teknistaloudellisen suunnitelman seuranta- ja arviointitaitoja .
Sähköverkon kehittäjä vastaa verkkoyhtiön tai rakentamisyhtiön suunnittelu- ja rakennuttamistehtävistä. Tehtävä edellyttää laajaa sähkötekniikan ja kaavoituksen perusteiden ymmärtämistä ja soveltamisosaamista. Ammattiosaamisen perusta on vahvassa fysiikan, matematiikan, teoreettisen sähkötekniikan, dokumentoinnin ja talouslaskennan hallinnassa. Tehtävässä menestyminen edellyttää myös hyvää komponentti- ja järjestelmäosaamista, erikoisosaamista (tehonjako-, vikatilanne- ja mitoituslaskenta), hyvää raportointitaitoa, tiimityöskentelyn perusteita sekä alan standardien, suositusten ja tietojärjestelmien hallintaa. Oman alan kehityksen aktiivinen on itsestään selvyys ja se edellyttää aktiivista otetta työhön.
Alalla toimiessaan insinööri jalostaa opittuja asioita, oppii uutta. Hän kehittää itseään ja valmistautuu työnjohdollisiin tehtäviin, neuvotteluihin ja tehtävien suunnitteluun ja toteutuksiin organisaation sisällä ja muiden organisaatioiden kanssa. Tiimityö- ja projektinhallintaosaaminen syvenee. Insinööri on valmis perehtymään myös muihin kuin sähköisiin järjestelmiin, mm. kaavoitukseen.
Sähkönjakeluautomaation asiantuntija vastaa sähkönjakeluverkon käyttöön liittyvien laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpidosta ja sähköasema-automaation rakentamisesta ja ylläpidosta. Tehtävä edellyttää syvällistä sähkö- ja jakelutekniikan tuntemusta sekä hyvää automaation laite- ja ohjelmistotason osaamista. Sähköturvallisuuden tunteminen on tärkeää. Sähkönjakelun automaatiossa talouden perusteet eli automaation hyödyt ja kustannukset on tunnettava.
Sähköverkon rakennuttaja vastaa sähkönjakeluverkon rakentamisprojektien hoidosta –töiden kilpailutus, urakoitsijoiden valinta, sopimusten laadinta, töiden valvonta, turvallisuus ja talous. Tyypillinen rakentamisprojekti on verkkoyhtiön tilaus, jossa toteuttajana on verkon rakentamisyhtiö. Tehtävä vaatii sähkötekniikan perusteiden ja jakelutekniikan osaamista, osto-osaamista, paikkatiedon käytön osaamista, suunnitteluohjelmistojen osaamista, neuvottelutaitoja ja talouden perusteiden osaamista. Tehtävä edellyttää myös kielitaitoa – vähintään englannin osaamista.
Valmistuvan sähköinsinöörin (sähkökäytöt ja automaatio) tyypillisimpiä ammattinimikkeitä ovat:
Sähkö- ja automaatiosuunnittelija määrittelee asiakkaan laitteiston automaation ja niiden liitynnät sekä sähköistyksen. Hän tekee sovellusohjelman ja sen käyttöliittymät sekä osallistuu testaukseen, käyttöönottoon ja käyttäjien koulutukseen. Sähkö- ja automaatiosuunnittelijan työtehtävät liittyvät pääsääntöisesti teollisuusympäristöön tai ajoneuvon, laivan tms. kulkuvälineen sähkökäyttöön.
Myynti-insinööri toimii asiakkaan teknisenä, kaupallisen alan pelisäännöt tuntevana asiantuntijana. Työssään myynti-insinöörin on oltava nopeasti mukautuva ja omaksuttava tehokkaasti asiakkaiden toisistaan poikkeavat käyttöympäristöt. Myynti-insinööri ymmärtää myytävien tuotteiden teknologian ja osaa tunnistaa tuotteen edut eri sovelluskohteissa. Työssään hän tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja ja sujuvaa kielitaitoa sekä kulttuurien tuntemusta.
Projekti-insinöörin vastaa asiakasprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä asiakkaan sekä muun projektitiimin kanssa. Hän osallistuu suunnitteluun ja laitevalintoihin, dokumentointiin ja asennusvalvontaan. Hänelle voivat kuulua myös projektin talouteen ja budjetointiin liittyvät tehtävät.
Käyttöönottoinsinööri on monipuolinen sähkö- ja automaatiotekniikan asiantuntija, joka vastaa järjestelmien katselmoinneista sekä vaatimusten mukaisen ja turvallisen käyttöönoton valmistelusta, suorittamisesta ja dokumentoinnista. Hän toimii usein eri maista ja kulttuureista tulevien suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien yhdyshenkilönä sekä kokemuksen karttuessa työn valvojana ja johtajana.
Kunnossapito- ja huoltoinsinöörin tehtävissä menestyvät asiakaspalveluhenkiset, sähkötekniikan erilaisia sovelluksia laajasti ymmärtävät ja oma-aloitteiset osaajat. Työtehtäviin kuuluu huoltotöiden ennakkosuunnittelua, laitteiden kunnonvalvontaa sekä vianhakua erilaisten mittalaitteiden ja tietoteknisten työkalujen avulla sekä asennustöitä tai niiden valvontaa ja ohjausta työnjohtajana. Toimiessaan työkohteissa eri puolilla maailmaa vaatii joustavuutta, yhteistyökykyä, kulttuurien tuntemusta ja hyvää kielitaitoa.
Sähköala tarjoaa myös konsultointi- ja koulutustehtäviä sekä antaa valmiuksia oman yrityksen perustamiseen.
Koulutuksen toteutus
Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Opiskelija on aktiivinen toi-mija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä, yhteisöissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne edellyttää useita toisiaan tukevia opintojaksoja, joista muodostuu opintopolku ja pedagoginen rakenne. Opiskelijoita ohjataan valitsemaan oma syventävä opintopolkunsa, kannustetaan suorittamaan opintoja myös ulkomailla, ohjataan hakemaan aktiivisesti harjoittelupaikkaa ja opinnäytetyöaihetta ja pyritään luomaan innostava, motivoiva, avoin ja lämminhenkinen toimintaympäristö.
Sähkötekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan myös CDIO-mallia. CDIO on kansainvälinen insinöörikoulutuksen viitekehys, jonka tavoitteena on kehittää paitsi koulutuksen sisältöä myös opetus- ja oppimismenetelmiä siten, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksia. Standardin viitekehys antaa suuntaa koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oleellisena elementtinä on myös insinööriammatissa keskeisen tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta lähtien. CDIO tukee Savonia-amk:n pedagogista OIS-ajattelua.
Osaamisteemat
Savonian osaamisteemat ovat elinikäinen oppiminen, innovaatiot, kansainvälisyys ja työhyvinvointi. Sähkötekniikan opintojaksoja on arvioitu osaamisteemojen kautta samalla tavalla kuin kompetensseina. Kompetenssimatriisiin on lisätty osaamisteemojen sisältyminen opintojaksoihin.
Elinikäinen oppiminen
Elinikäisen oppimisen tavoitteena on antaa tiedot, taidot ja toimintamallit sähköalalla, verkostoissa ja työelämässä. Opiskelijalle elinikäinen oppiminen tarkoittaa valmiuksia opiskelutaitojen ja asiantuntijuuden jatkuvaan kehittämiseen. Sähkötekniikan opinnoissa elinikäinen oppiminen integroituu koko opintojen aikaiseen toimintaan. Esimerkkeinä ovat perehdyttäminen alaan, opintojen tavoitteisiin tutustuminen, HOPS-keskustelut, ohjaus, tuutorointi, kannustava palaute, tiedottaminen, uraohjaus, työelämäläheiset projektit, työelämälähtöinen harjoittelu ja tavoitteita tukeva toiminnan ilmapiiri.
Innovaatiot
Luovuutta harjaannutetaan osana sähkötekniikan opiskelua. Innovaatio on oppimista, johon kuuluu uusien tulkintojen etsintää, ongelmien ratkaisua sekä uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Sähkötekniikan opinnoissa luovuutta harjoitetaan erityisesti projektien ja projektinhallinnan kautta. Luovuus ja innovaatiot muodostuvat sitkeästä työstä ja oivalluksista.
Kansainvälisyys
Työelämässä tarvitaan kansainvälisiä valmiuksia ja kulttuurien tuntemista. Sähkötekniikan opinnoissa kie-liopintoja on omina itsenäisinä opintoina sekä integroituina muihin opintojaksoihin. Opintoihin kuuluu 8 opintopisteen verran englannin kielen opintoja, 5 op laajuinen ruotsin kielen opintojakso sekä muutamasta vaihtoehdosta valittavissa oleva ammattiopintoihin kuuluva opintojakso, joka opiskellaan englannin kielellä.
Englannin kielellä toteutetaan vähintään yksi seuraavista opintojaksoista: Sähkönjakeluverkot (Electric Power Distribution), Integroidut rakennusautomaatiojärjestelmät (Intelligent Building) tai Sähkökäyttöjen ohjaus (Electric Drive Control).
Opiskelija voi laatia kansainvälistymiseen painottuvan henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman. Tämä kansainvälinen opintopolku voi sisältää esimerkiksi opiskelu- tai harjoittelujakson ulkomailla, harjoittelujakson kansainvälisessä yrityksessä, työskentelyä kansainvälisessä projektissa tai opinnäytetyön ulkomailla.
Työhyvinvointi
Savonia toimii opiskelu- ja työympäristönä työhyvinvointia edistävästi. Teema kytkeytyy läheisesti elinikäisen oppimisen osaamisteemaan. Opintojen loppuvaiheessa työhyvinvointi on osa tuloksellisen esimiestyöskentelyn ja johtamisen valmiuksien opiskelua. Opintojakso ”Johtajuus ja työhyvinvointi” tukee teeman toteutumista.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Yhteiset perusopinnot | |||||||||||
| 4 ECJ4000 | Orientoivat opinnot | 5 | |||||||||
| 4 ECM4100 | Matematiikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECF4000 | Tekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 ESF4110 | Sähköalan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 ESE4110 | Sähköalan ohjelmointi | 5 | |||||||||
| 4 ECB4000 | Yrittäjyys ja liiketoiminta | 5 | |||||||||
| 4 ECM4200 | Matematiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 ECM4300 | Matematiikka 3 | 5 | |||||||||
| 4 ESF4220 | Fysiikan laboratoriotyöt ja kemia | 5 | |||||||||
| 4 ESP4440 | Johtajuus ja työhyvinvointi | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Sähkötekniikan yhteiset ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 ESS4110 | Virtapiirit ja verkot | 5 | |||||||||
| 4 ESS4410 | Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi | 5 | |||||||||
| 4 ECCE400 | Engineering English | 5 | |||||||||
| 4 ESS4310 | Sähköalan perusopinnot | 5 | |||||||||
| 4 ESS4210 | Vaihtosähköpiirit | 5 | |||||||||
| 4 ESP4110 | Projekti 1 | 5 | |||||||||
| 4 ESS4620 | Sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESE4220 | Analogia- ja tehoelektroniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESP4220 | Projekti 2 | 5 | |||||||||
| 4 ECCR400 | Teknisk svenska | 5 | |||||||||
| Suuntaavat opinnot | |||||||||||
| Talotekniikka ja sähkönjakelu sekä Sähkökäytöt ja automaatio | |||||||||||
| 4 ESV4120 | Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ESV4620 | Sähkönjakeluverkot (Electric Power Distribution) | 5 | |||||||||
| 4 ESK4120 | Sähkökoneet | 5 | |||||||||
| 4 ESE4330 | Digitaalisen säädön perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ESV4230 | Sähköinen talotekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESV4730 | Sähkönjakeluverkkojen suunnittelu ja käyttö | 5 | |||||||||
| 4 ESK4230 | Sähkökäytöt | 5 | |||||||||
| 4 ESK4330 | Ohjelmoitavat logiikat | 5 | |||||||||
| 4 ESV4530 | Suurjännitetekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESS4530 | Tarkastukset, huolto ja kunnossapito | 5 | |||||||||
| 4 ESP4330 | Projekti 3 | 5 | |||||||||
| 4 ESK4840 | Sähkön laatu | 5 | |||||||||
| Laiteläheinen tietotekniikka | |||||||||||
| 4 ETT4510 | Ohjelmoinnin perusteet (C#) | 5 | |||||||||
| 4 ETT4310 | Ohjelmoinnin jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ETN4560 | Tietokonetekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESE4420 | Digitaaliset kombinaatiopiirit | 5 | |||||||||
| 4 ETP4110 | Tiedonhallinta ja SQL | 5 | |||||||||
| 4 ETP4700 | Mobiiliohjelmointi (Android) | 5 | |||||||||
| 4 ETT4520 | Selainohjelmointi 2 | 5 | |||||||||
| 4 ETT4550 | Olio-ohjelmointi Java ja käyttöliittymät | 5 | |||||||||
| 4 ETT4850 | Tuotekehitysprojekti | 10 | |||||||||
| 4 ETP4480 | Windows- ja Linux-ohjelmointi | 5 | |||||||||
| 4 ETP4710 | Mobiiliohjelmoinnin jatkokurssi | 5 | |||||||||
| Syventävät opinnot | |||||||||||
| Talotekniikka ja sähkönjakelu | |||||||||||
| 4 ESV4930 | Energian tuotanto ja sähkömarkkinat | 5 | |||||||||
| 4 ESV4340 | Kiinteistön sähkösuunnittelu ja urakointi | 5 | |||||||||
| 4 ESV4440 | Integroidut rakennusautomaatiojärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 ESV4840 | Sähköverkon rakentaminen | 5 | |||||||||
| Sähkökäytöt ja automaatio | |||||||||||
| 4 ESK4430 | Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESK4640 | Automaatiojärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 ESK4540 | Sähkökäyttöjen ohjaus | 5 | |||||||||
| 4 ESK4740 | Automaation suunnittelu | 5 | |||||||||
| Laiteläheisen tietotekniikan syventävät opinnot | |||||||||||
| 4 ESE4510 | Mikroprosessoriohjelmoinnin perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ESE4440 | Digitaaliset sekvenssipiirit | 5 | |||||||||
| 4 ESE4520 | Datasiirron ohjelmointi | 5 | |||||||||
| 4 ESE4530 | Reaaliaikajärjestelmät | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| 4 ECCH400 | Espanjan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCQ400 | Venäjän perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCQ410 | Venäjän jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ECCS400 | Saksan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCS410 | Saksan jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN11 | Tools for Cross-Cultural Communication | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN21 | Tools for Spoken and Written Skills | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN31 | Tools for Multilingual Environment | 5 | |||||||||
| Talotekniikka ja sähkönjakelu sekä Sähkökäytöt ja automaatio | |||||||||||
| 4 ESV4740 | Sähkön siirtojärjestelmät | 5 | |||||||||
| Laiteläheinen tietotekniikka | |||||||||||
| 4 ESE4610 | Mittaus- ja sensoritekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESE4630 | Langattomat tekniikat | 5 | |||||||||
| 4 ESE4620 | Mikroprosessoritekniikka | 5 | |||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 ECH4100 | Harjoittelu 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECH4210 | Harjoittelu 2a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4220 | Harjoittelu 2b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4310 | Harjoittelu 3a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4320 | Harjoittelu 3b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4330 | Harjoittelu 3c | 5 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 ECONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 ECONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 ECONT40 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 ECONT80 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 ECJ4000 Orientoivat opinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tutustuu opiskelun käytännön asioihin, orientoituu ja sitoutuu opiskeluun. Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot ja saa käsityksen oman alansa työtehtäviin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun sekä pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. Viestinnän osuudessa opiskelija hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja, sekä osaa viestiä erilaisissa ryhmissä ja laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. Tietokoneen käytön perusteissa tutustuu tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokkaaseen käyttöön. Englannin perusteet osuudessa opiskelija saavuttaa sellaiset taidot, joita tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat ja perussanaston. |
Keskeiset sisällöt | Johdatus tekniikan opintoihin (1op): - Opettaja- ja opiskelijatuutorin tapaamisia, ajankohtaiset opintoasiat, opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät käytännön asiat, opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta, insinööri ja työelämän vaatimukset, opiskelutekniikka, kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet, harjoittelun ja työnhaun ohjaus, kansainvälinen toiminta, kehittävän palautteen antaminen Viestinnän perusteet (2op): - yhteisöviestintä ja tuntemattoman tahon lähestyminen, teknisen tekstin kirjoittaminen, työnhaun asiakirjat, raportti, esitykset puheviestinnän osa-alueista, tutustuminen kokoustekniikkaan Tietokoneen käytän perusteet (1op): - PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat, sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri ja verkko-oppimisympäristöt, projektipankit, työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen Englannin perusteet (1op): - Johdatusta tekniikan alan englannin opintoihin (omasta alasta kertominen, kielten opiskelutekniikkaa), alan perusterminologiaa (yleisesittely oman alan työtehtävistä), englannin kielen kertausta (opastusta rakenteiden kertaamiseen ja itsenäiseen opiskeluun). |
Suoritustavat | Lähiopetus, tuutorointi, harjoitustehtävät. Osallistuminen 80% aloituspäivien ja syksyn lähitunneille. HOPS:n laatiminen ja palauttaminen opettajatuutorille. Työpaikkahakemuksen ja CV:n laatiminen ja palauttaminen viestinnän opettajalle. Lisäksi koko opiskelun ajan opiskelija päivittää HOPSia tarvittaessa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Viestinnän tunneilla oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Puheviestinnän esitys ryhmässä. Englannin opiskeluun sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, kotitehtävät ja itsenäinen työskentely. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | OPS, tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä - tuntee Savonia-ammattikorkeakoulun keskeisimpiä ohjeita, sääntöjä ja opiskelukäytäntöjä - tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä - tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään - tuntee ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät - tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. - tuntee työhaun käytännöt ja osaa laatia työhakemukset ja CV, sekä toimia työhaastattelutilanteessa. - hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen viestinnän taitoja ja osaa laatia viestin tuntemattomalle taholle ja raportin. Opiskelija osaa toimia puheviestintätilanteissa ryhmässä ja hän osaa laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. - osaa käyttää tavallisimpia työvälineohjelmia - osaa käyttää englannin kielen perusrakenteita - tuntee kielten opiskelutekniikkaa - tuntee oman alansa perussanastoa ja osaa kertoa omasta opiskelustaan ja oman alansa työtehtävistä englanniksi |
Yhteyshenkilö | Kohvakka Sari |
4 ECM4100 Matematiikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | - lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - matriisit ja determinantit - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat, sinikäyrä |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - laskea lausekkeen arvon - sieventää yksinkertaisia lausekkeita - kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä, - ratkaista suorakulmaisen kolmion - piirtää yksinkertaisen funktion kuvaajan, kun funktion lauseke on annettu - piirtää ensimmäisen asteen polynomifunktion kuvaaja parametrien a ja b arvojen muuttuessa - piirtää toisen asteen polynomifunktion kuvaajan ja tietää miten se muuttuu kertoimen a arvon muuttuessa - suoraan ja kääntäen verrannollisuuden käsitteet - logaritmin määritelmän sekä logaritmin laskusäännöt - trigonometristen funktioiden peruspiirteet ja tietää, miten trigonometristen funktioiden jaksollisuus seuraa yksikköympyrämäärittelystä - käyttää yksinkertaisia trigonometrisia kaavoja Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea yksikkömuunnoksia vaativan lausekkeen arvon, - sieventää lausekkeita, - kirjoittaa ja ratkaista ongelmaan liittyviä yhtälöitä, - ratkaista vinokulmaisen kolmion, - osaa käyttää matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa - soveltaa funktioita ja yhtälöitä yksinkertaisten ilmiöiden kuvaamiseen - ratkaista trigonometrisia funktioita, logaritmeja ja muita tavallisimpia funktioita sisältäviä yhtälöitä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea monimutkaisen lausekkeen arvon - sieventää vaativia algebrallisia lausekkeita - osaa monipuolisesti soveltaa funktioita ja yhtälöitä erityyppisten ilmiöiden kuvaamiseen, - kykenee ratkaisemaan sovellusongelmia yhdistelemällä kurssilla opittuja asioita |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECF4000 Tekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä. |
Keskeiset sisällöt | - SI-järjestelmä - Lämpölaajeneminen - Lämpöenergia - Ideaalikaasun tilanyhtälö - Lämmönsiirtymistavat - Newtonin lait - Kitka - Työ, energia ja teho - Liikemäärä - Ympyräliike |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä laskemista ja fysikaalisten käsitteiden hallintaa edellyttävien harjoitustehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2) Opiskelija osaa - käyttää eri lämpötila-asteikkoja - määrittää olomuodonmuutoksiin liittyviä lämpöenergioita - nimetä kaasun tilan määrittävät suureet - määrittää lämpövirran yksinkertaisissa tapauksissa - kuvailla matemaattisesti yksiulotteista liikettä - soveltaa Newtonin lakeja yksiulotteisissa mekaniikan ongelmissa - kuvailla matemaattisesti ympyräliikettä - ratkaista yksiulotteiset törmäystilanteet liikemäärän säilymislakia soveltaen Hyvä (3-4) Opiskelija osaa - määrittää lämpötilan ja olomuodon muutoksiin liittyviä lämpöenergioita - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - soveltaa lämmönsiirtymismekanismien fysiikkaa - tasoliikkeen kuvailun heittoliikkeen tapauksessa - soveltaa Newtonin lakeja kaksiulotteisiin mekaniikan ongelmiin - osaa ympyräliikkeen kinematiikan - osaa ympyräliikkeen peruslain soveltamisen perustapauksissa - käsitellä törmäystilanteet liikemäärän säilymislain avulla Kiitettävä (5) Opiskelija osaa - määrittää lämpöenergiat tilanteissa, joihin liittyy samanaikaisia lämpötilan ja olomuodon muutoksia - tunnistaa ja luokitella erilaisia kaasun tilanmuutoksia - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - käsitellä tilanteita, joissa lämpöä siirtyy yhtäaikaisesti eri mekanismeilla - kuvailla matemaattisesti yleisen liikkeen tasossa - soveltaa Newtonin lakeja monimutkaisissa kaksiulotteisissa tilanteissa - soveltaa ympyräliikkeen kinematiikkaa ja dynamiikkaa yleisissä tilanteissa - soveltaa liikemäärän säilymislakia ja impulssiperiaatetta törmäystilanteissa |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 ESF4110 Sähköalan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää vaihtovirtapiirin, generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Opiskelija hallitsee värähtely- ja aaltoliikkeen peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ääneen, valoon ja muuhun sähkömagneettiseen säteilyyn. Opiskelija osaa soveltaa pyörimisen kinematiikkaa pyörimisen kuvailussa ja tuntee hitaus- ja vääntömomenttien käsitteet sekä pyörimisen perusyhtälön. |
Keskeiset sisällöt | - Pyörimisen kinematiikka - Pyörimisen dynamiikan perusteet - Sähkökenttä - Potentiaali - Magneettikenttä - Sähkömagneettinen induktio - Värähtelyt - Sähkömagneettiset aallot |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään sähköfysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | erikseen jaettava opintomateriaali Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 ESE4110 Sähköalan ohjelmointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmien merkitykseen sähkötekniikassa ja siellä käytettyihin erilaisiin ohjelmien suunnittelutapoihin ja välineisiin. Opintojen jälkeen opiskelija ymmärtää sähkötekniikan ja ohjelmien välinen saumattoman yhteyden laitteiden käyttömukavuuden ja monipuolisten ominaisuuksien aikaansaamisessa. Opiskelija osaa myös soveltaa taitojaan pieniin sähkölaitteiden ohjausjärjestelmiin. Lisäksi hän tietää, miten ohjelmointiprosessi etenee toimintojen ja rajapintojen määrittelystä toteutukseen ja testaukseen. |
Keskeiset sisällöt | 1. Yleiskatsaus sähköalan ohjelmistoihin - Sähkölaitosten keskeimmät ohjelmistot - Automaatioalan ohjelmistot - Mikroprosessorien ohjelmistot - Mittaus- ja tiedonkeräysjärjestelmät 2. Ohjelmien kehittämisen vaihtoehtoiset tavat - Ohjelmointikielet - Vuokaavio-ohjelmointi - Toimilohko-ohjelmointi 3. Ohjelmoinnin opiskelu vuokaavio-ohjelmistolla - Kontrollirakenteet - Ohjelmien jako osiin - Laskenta ja matemaattiset funktiot - Laitteiden ohjaaminen - Tulotietojen lukeminen - C- kieliset toimilohkot - Käyttöliittymän suunnittelu 4. Harjoitustyöt - Testaus ja kehittäminen simulaattorissa - Ohjelman asentaminen kohdelaitteeseen - Ohjelman testaaminen kohdelaitteessa |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan osallistumalla ohjelmoinnin kokeeseen ja palauttamalla pakolliset harjoitustyöt määräaikaan mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sähköinen oppimateriaali: tuntiharjoitteet, ohjeet, manuaalit ja ohjelmistot |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ECB4000 Yrittäjyys ja liiketoiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yritysten toimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän ymmärtää ja pystyy tulkitsemaan yrityksen kannattavuuteen, maksuvalmiuteen sekä vakavaraisuuteen liittyviä asioita ja tietää kansainvälisesti toimivan yrityksen erityispiirteitä. |
Keskeiset sisällöt | - Yritystoiminnan kiertokulku: reaali- ja rahaprosessin sisältö - Yritysmuodot ja liiketoiminta: toiminimi, ay, ky, oy, ok, yrityksen perustaminen, liiketoimintasuunnitelman sisältö ja merkitys, liikeriskit - Katetuotto- ja kannattavuus: erilaiset kustannukset, katetuottolaskelma ja sen tuottamien tunnuslukujen käyttäminen työtehtävissä - Tilinpäätöksen tulkinta: kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden seuranta - Kansainvälisessä ympäristössä toimivan yrityksen erityspiirteitä: liiketoiminta EU:n sisä- ja ulkomarkkinoilla |
Suoritustavat | Teoriaopetus ja teoriaa avaavat soveltavat yksilö- ja ryhmäharjoitukset, tentti/tentit sekä harjoitustyö. Osan ryhmäharjoituksista opiskelijat esittelevät tunneilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen: Talousohjaus ja kustannuslaskenta (soveltuvin osin) Tomperi Soile: Kannattavuus- ja kustannuslaskenta 3 (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali |
Yhteyshenkilö | Uronen Laila |
4 ECM4200 Matematiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | - raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia - kaksiulotteinen integrointi |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määritellä funktion derivaatan ja osaa erottaa toisistaan käsitteet keskimääräinen ja hetkellinen (paikallinen) muutosnopeus - käyttää yksinkertaisia derivoimissääntöjä - tunnistaa funktion ääriarvon ja tietää, miten se liittyy funktion derivaattaan - muodostaa funktion integraalin likiarvon lausekkeen ja laskea sen arvon - kirjoittaa integraalin lausekkeen - integraalifunktion määritelmän - käyttää yksinkertaisia integrointisääntöjä integraalifunktion ja integraalin määrittämiseen - määrittää yksinkertaisten tasokuvioiden pinta-aloja integraalifunktion avulla Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea derivaatan likiarvon numeerisesti - derivointisäännöt monipuolisesti - arvioida funktion muutosta differentiaalin avulla ja osaa käyttää derivaattaa yksinkertaisissa sovelluksissa, kuten polynomien ääriarvojen määrittämisessä ja muutosnopeuksien laskemisessa - soveltaa integraalia erilaisten pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen - laskea funktion keskiarvon - laskea yksinkertaisia momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä kurssilla opittuja tietoja ja soveltaa derivaattaa monipuolisesti ilmiöiden analysoimiseen - laskea momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla - muodostaa sovellusongelmiin liittyviä integraaleja pienten differentiaalien menetelmän avulla |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECM4300 Matematiikka 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. |
Keskeiset sisällöt | - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely - separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - tunnistaa valitun tilastollisen muuttujan mitta-asteikkotyypin - määrittää aineiston mediaanin, aritmeettisen keskiarvon ja keskihajonnan - määrittää todennäköisyyksiä yksinkertaisissa tapauksissa klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan - käyttää toistokoejakaumaa (binomijakaumaa) ja normaalijakaumaa ja osaa tavanomaiset prosenttilaskut. - osaa soveltaa reunaehtoja suoraan integroituviin differentiaaliyhtälöihin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa laskea eri tyyppisiä keskiarvoja (aritmeettinen, geometrinen ja harmoninen) ja tuntee esimerkkejä niiden käytöstä, - osaa määrittää todennäköisyyksiä klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan, - osaa käyttää Poissonin jakaumaa ja eksponenttijakaumaa - osaa ratkaista yksinkertaisen separoituvan differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 1. kertaluvun lineaarisen differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 2. kertaluvun vakiokertoimisen lineaarisen differentiaaliyhtälön Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä ja soveltaa kurssilla opittuja tietoja, - määrittää klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaisia todennäköisyyksiä vaativissa tapauksissa, - laskea tapahtumien yhdistämiseen liittyviä todennäköisyyksiä ja - verrata toisiinsa satunnaisotosta ja vastaavaa todennäköisyysjakaumaa. - muodostaa ja ratkaista differentiaaliyhtälön sanallisessa tehtävässä (esimerkiksi suureen muutosnopeus suoraan verrannollinen suuren arvon tai suolaliosten pitoisuuksien muuttuminen) |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ESF4220 Fysiikan laboratoriotyöt ja kemia
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson kemian osuudessa (2,5 op) opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja säännöt. Opiskelija tutustuu sähkötekniikassa käytettäviin materiaaleihin ja niiden kierrätykseen sekä voimantuotannon päästöihin. Hän ymmärtää akkujen toimintaperiaatteen, korroosion mekanismin ja korroosionestomenetelmät. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa sähkötekniikan sovellutuksissa. Fysiikan laboratoriotöiden osuudessa (2,5 op) opiskelija oppii tekemään fysikaalisen mittauksen erilaisia mittalaitteita käyttäen ja arvioimaan mittaukseen liittyviä epävarmuuksia. Laatiessaan tehdyistä mittauksista vakiintuneen käytännön mukaiset työselostukset opiskelija oppii teknisen raportin kirjoittamista, tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien käyttöä sekä tekemään mittauksiin liittyvän virheanalyysin. |
Keskeiset sisällöt | Keskeiset sisällöt kemian osuudessa - Kemian perusteet - Sähköntuotanto ja ympäristö - Akut - Korroosio ja korroosionesto - Materiaalikemiaa Keskeiset sisällöt fysiikan laboratoriotöiden osuudessa - Mittalaitteiden käyttö - Mittauksen virheanalyysi - Työselostuksen kirjoittaminen - Tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat |
Suoritustavat | Kemian osuudessa teoriaopetus, teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluvat teoriatunnit ja harjoitustehtävät pienryhmissä. Opintojakson fysiikan laboratoriotöiden teoriaosassa käydään läpi mittauksiin liittyvää teoriaa, työselostuksen laadintaa sekä virheanalyysin tekemistä. Laboratoriossa tehdään mittaukset pienryhmissä. Työselostukset laaditaan pääosin omalla ajalla, mutta ohjaukseen on myös mahdollisuus. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Kemian oppikirja: Tekniikan kemia, Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio (Edita, 2010) ja kemian opetuksen yhteydessä Moodlen kautta jaettava materiaali - Opintojaksolla jaettavat fysiikan laboratoriotöiden työohjeet |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Sankilampi Olli |
4 ESP4440 Johtajuus ja työhyvinvointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta- ja hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot, ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta. Esimiesviestintää käsitellään myös monikulttuurisessa ympäristössä. |
Keskeiset sisällöt | johtajuus ja johtaminen termien määrittely esimiehen tehtäväkenttä esimiesviestintä englanninkielellä (1 op) ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä henkilöstön kehittäminen muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, koko yritys ongelmatilanteiden käsittely työhyvinvointi palaute- ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä työlainsäädännön perusteet. |
Suoritustavat | Luennot ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja essee tai tentti. Esimiesviestintä (1 op) toteutetaan englanninkielellä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva: Ihmisten johtaminen Järvinen, Pekka: Johdatko mielelläsi? Puro, J. - P.: Esimiehen viestintätaidot Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru: Organisaatiokäyttäytymisen perusteet Kirjallisuus soveltuvin osin. Opintojakson aikana ilmoitettu materiaali, mm. ajankohtaiset artikkelit. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS4110 Virtapiirit ja verkot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tasavirtapiirien (tasasähköpiirien) keskeisten käsitteiden, kuten sähkövarauksen, sähkövirran, potentiaalin, jännitteen ja resistanssin fysikaalisen taustan. Opiskelija ymmärtää sähköenergian muuttamisen lämpöenergiaksi vastuksessa, ja ymmärtää tasavirtapiirien laskentamenetelmien pohjana olevat ilmiöt. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perussuureet ja niiden yksiköt sekä tuntee virtapiirien passiiviset ja aktiiviset komponentit. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslait (ohmin laki, Kirchhoffin lait) ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan virtapiirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoituksessa. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Tasavirtapiirin fysikaaliset ilmiöt 2. Sähkötekniset suureet, merkinnät, symbolit ja yksiköt 3. Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet 4. Aktiiviset ja passiiviset komponentit 5. Teho ja energia 6. Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait) 7. Virtapiirien ratkaisumenetelmät - Peruslakimenetelmä - Superpositiomenetelmä - Silmukkamenetelmä - Solmupistemenetelmä - Theveninin ja Nortonin vastinpiiri |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. 2002. Piirianalyysi 1. Edita. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS4410 Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiirteet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää sähkönjakeluverkon komponenttien kuvauksen sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija tuntee sähköteknisen dokumentoinnin menetelmät, piirrosmerkit ja standardit. Opiskelija tutustuu tietokonenavusteiseen dokumentointiin perehtymällä yhden suunnitteluohjelmiston perustoimintoihin. Opiskelija osaa kurssin suoritettuaan laatia ohjelmistoa käyttäen kiinteistöjen dokumentteja. |
Keskeiset sisällöt | 1. Suomalainen sähkönjakelujärjestelmä 2. Sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus 3. Ylivirta- ja oikosulkusuojauksen periaatteet 4. Maadoituksen periaatteet 5. Sähkötekninen dokumentointi - Standardit ja suositukset - Piirrosmerkit 6. Tietokoneavusteinen piirtäminen - Suunnitteluohjelmiston perustoiminnat - Sähkösovellukset 7. Rakennusten sähköistys 8. Teollisuuden sähköistys |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan teoriakokeella ja hyväksytyillä harjoitustöillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sähköinen oppimateriaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECCE400 Engineering English
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Puhelinviestintä - Raportointi - Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus - Neuvottelut ja palaverit - Alan keskeiset käsitteet - Ajankohtaiset koulutusalaan liittyvät aiheet - Presentaatiot - Työnhaku |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opetuksessa hyödynnetään kielistudiota. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. Ammattialan ajankohtaisten, keskeistä sanastoa sisältävien tekstien pohjalta käydään keskusteluja, tehdään tiivistelmiä, joita esitellään luokassa suullisesti sekä harjoitellaan työelämän tilanteita. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden opintojaksojen sisältöjä ja niiden perusteella ryhmitellään ja aikataulutetaan edellä mainittuja aihepiirejä. Projektimuotoisessa opiskelussa osa keskeisestä sisällöstä toteutetaan projektin yhteydessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän kielenkäyttötilanteissa - pystyy välittämään viestin, vaikka teksti sisältää virheitä, ja viestintä voi olla hidasta ja katkonaista - käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein, ja osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, muiden kielten vaikutus on havaittavissa. - kykenee osallistumaan yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee tukea keskustelukumppanilta Hyvä (3-4): Opiskelija - selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa - puhuu ja kirjoittaa on melko sujuvaa kieltä eikä viestinnän ymmärtäminen satunnaisista virheistä huolimatta vaadi erityistä ponnistelua - käyttää oman alan perussanastoa ja tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla joitakin epätarkkuuksia eivätkä virheet kuitenkaan johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen Kiitettävä (5): Opiskelija - selviytyy erittäin hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän kielenkäyttötilanteissa - viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja teksti ja puhe ovat sujuvia - käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi - hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ESS4310 Sähköalan perusopinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia vektoreilla, kompleksiluvuilla sekä osoitinsuureilla laskemista. Lisäksi tavoitteena on syventää ammatillisen väylän suorittaneiden opiskelijoiden tietämystä Matematiikka 1 -opintojakson asioissa sähkötekniikan näkökulmasta sekä tarjota heille valmiuksia opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. Muun kuin alan ammatillisen väylän suorittaneet opiskelijat perehtyvät opintojaksolla sähköteknisiin asennuksiin, laitteisiin ja mittauskytkentöihin. Tässä osiossa opiskelija tietää pientalon sähköistyksen rakenteen, jakelukeskukset ja ryhmityksen perusteet ja ymmärtää yksinkertaisten vaihtosähköpiirien toiminnan. Kaikki opiskelijat perehtyvät sähkötyöturvallisuuteen. |
Keskeiset sisällöt | Matematiikka 1. vektorit 2. kompleksiluvut 3. osoitinsuureet 4. Matematiikka 1 -opintojakson sisällön (kuten kirjainlaskenta, yhtälöryhmät, trigonometria) harjoittelu sähkötekniikan näkökulmasta. Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus Opintojakson tässä osassa opiskelija tutustuu sähkötekniikan laitteisiin, asennuksiin ja sähkötyöturvallisuuteen. Opiskelijat suorittavat pienryhmissä sähköasennustehtäviä, mm. valaistuskytkentöjä. Opintojaksoon kuuluu tutustuminen sähkötekniikan piirustuksiin ja tiedon hakemiseen erilaisista tietolähteistä. Oppimisessa korostuu opiskelijan valmiudet työskennellä ryhmässä. 1. Sähkötyöturvallisuus 2. Sähkötekniikan laitteet ja komponentit 3. Valaistus-, pistorasia-, lämmitys- ja moottoriasennukset 4. Sähköpiirustukset ja dokumentointi |
Suoritustavat | Matematiikka: Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. Opintojakson arvostelu perustuu kokeen/kokeiden ja laskuharjoitusten yhteispistemäärään. Opintojakson tämä osasuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus: Opintojakso arvioidaan työsuoritusten ja selostusten perusteella. Opintojakson tämä osasuoritus arvioidaan asteikolla 0..5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Matematiikka: Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus: Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Yhteyshenkilö | Sankilampi Olli, Tiilikainen Sami |
4 ESS4210 Vaihtosähköpiirit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniikan perussuureet. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslait vaihtosähköpiireissä ja osaa soveltaa osoitinsuurelaskentaa virtapiirien ominaisuuksien selvittämiseen. Opiskelija tuntee tehokäsitteen vaihtosähköpiireissä ja osaa määrittää tehon osoitinsuureita käyttäen. Opiskelija osaa ratkaista virtapiirien ominaisuudet erilaisilla ratkaisumenetelmillä. Opiskelija osaa ratkaista symmetrisen ja epäsymmetrisen kolmivaihejärjestelmän jännitteet, virrat ja tehot. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Kertaus (tasasähköpiirit) 2. Sinimuotoinen virta ja jännite 3. Passiivisten komponenttien esitysmuodot (differentiaaliyhtälöt, osoitinsuureet) 4. Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait) 5. Hetkellisteho, keskimääräinen teho ja kompleksinen teho 6. Vaihtovirtapiirien ratkaisumenetelmät - Peruslakimenetelmä - Superpositiomenetelmä - Silmukkamenetelmä - Solmupistemenetelmä - Theveninin vastinpiiri 7. Keskinäisinduktanssi, muuntaja 8. Resonanssipiirit 9. Kolmivaihejärjestelmä, yksivaiheinen sijaiskytkentä, käytännön laskumenetelmät |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - |
Edeltävät opinnot | ESS4110 Virtapiirit ja verkot |
Muuta huomioitavaa | Hietalahti, L. & Tarkka, P. 2006. Piirianalyysi 2. Edita. - |
Yhteyshenkilö | |
4 ESP4110 Projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkönjakelun suunnitteluun, dokumentointiin ja rakentamiseen liittyviä ohjeita, standardeja ja alan käytäntöjä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää sähkön vaarat ja turvallisen toiminnan perusperiaatteet sähkötöissä. Hän tuntee sähkötöihin liittyvän organisaation ja vastuuhenkilöt. Opiskelija tunnistaa sähkötöissä käytettävät työmenetelmät ja työkalut. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on perustaidot hätäensiavussa. Opintojaksoon liittyy projektimuotoinen tehtävä, joka toteutetaan niillä toimintaperiaatteilla, jotka ovat lähellä työelämän tarpeita. Näistä keskeisimmät ovat suunnitelmallinen, projektimuotoinen työskentely ryhmän jäsenenä ja työn jakaminen teemoihin: tavoitteen asettaminen, suunnittelu, toteutus ja testaus. Toteutuksessa sovelletaan CDIO-periaatteita ja opitaan projektimuotoisen työskentelyn käytäntöjä. Projektin tavoitteena on orientoitua alaan ja työtehtäviin. |
Keskeiset sisällöt | 1. Sähkötyöturvallisuus 1.1. Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle 1.2. Perusperiaatteet - Turvallinen toiminta - Töitä tekevä henkilöstö ja organisaatio - Yhteydenpito työn aikana - Työkalut ja henkilösuojaimet - Piirustukset ja kilvet 1.3. Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset - mittaukset, testaukset ja tarkastukset 1.4. Työmenetelmät - Sääolot - Työnteko jännitteettömässä laitteistossa - Jännitetyöt - Lähityöt 1.5. Kunnossapitokäytännöt - Henkilöstö - Korjaus- ja vaihtotyöt 2. Hätäensiapukoulutus 3. Projektimuotoinen tehtävä, orientaatio alaan 3.1. Perusteita sähköjärjestelmien rakenteista ja komponenteista 3.2. Sähkötekninen suunnittelu ja sähkölaboratoriossa työskentely 3.3. Projektimuotoinen työskentely ja viestintä (dokumentointi, muistiot, päiväkirjat) 3.4. Ryhmäkohtainen tehtävä (tehtävän määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, dokumentointi), aiheena sähkökeskus |
Suoritustavat | Sähkötyöturvallisuuden osuus suoritetaan yhdellä tentillä. Hyväksyttävä suoritus edellyttää, opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä. Opiskelijalta edellytetään läsnäoloa hätäensiapukoulutuksessa. Projektimuotoisen osuuden suorittaminen edellyttää aktiivista työskentelyä projektissa. Työ arvioidaan opintojakson alussa määriteltyjen osakokonaisuuksien perusteella. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Sähkötyöturvallisuuden osuudessa standardi SFS 6002 ja SFS 6002 käytännössä. |
Edeltävät opinnot | Ei ole. |
Muuta huomioitavaa | Sähkötyöturvallisuuden osuuden suorittaminen 2/3 osalla maksimipistemäärästä oikeuttaa sähkötyöturvallisuuskortin lunastamiseen. Opintojaksoon kuuluu 0,5 op laajuinen viestinnän osuus. |
Yhteyshenkilö | Savallampi Timo |
4 ESS4620 Sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee sähkötekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaatteet sekä tietää sähkösuureiden mittaukseen käytettävien mittalaitteiden keskeiset ominaisuudet ja harjoittelee yleisimpien mittalaitteiden turvallista käyttöä. Lisäksi hän osaa suunnitella sähkösuureiden mittauksia ja valita niihin sopivan mittausmenetelmän, toteuttaa ja raportoida mittauksen sekä arvioida saatujen tulosten merkitystä ja tarkkuutta. Opintojaksolla opiskelija harjoittelee sähkötyöturvallisuusmääräysten soveltamista käytäntöön sähkölaboratoriossa työskennellessään. Opintojaksoon sisältyy myös hätäensiapukoulutus. |
Keskeiset sisällöt | - Työturvallisuus sähkölaboratoriossa - Hätäensiapukoulutus ja ensiapuharjoitukset - Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet, analoginen ja digitaalinen mittaus - Mittareiden perusominaisuudet ja tarkkuus - Virran, jännitteen, tehon, energian ja resistanssin mittaus - Digitaalinen yleismittari, tehoanalysaattori ja oskilloskooppi - Mittamuuntajat |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan teoriakokeilla ja hyväksytyillä harjoitus- ja laboratoriotöillä sekä ensiapuharjoituksilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Virtapiirit ja verkot, Sähköalan fysiikka, Vaihtosähköpiirit ja sähkötyöturvallisuuskorttitutkinto Projektista 1. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4220 Analogia- ja tehoelektroniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee passiiviset komponentit, osaa käyttää transistoreja kytkimenä ja tuntee tavanomaisimmat tasasuuntaajat ja hakkuriteholähteet sekä vahvistimiin liittyvät käsitteet. Hän osaa käyttää operaatiovahvistinta sekä diodia lineaari- ja komparaattorisovelluksissa ja ymmärtää takaisinkytkennän vaikutuksen operaatiovahvistimen toimintaan, osaa suunnitella oskillaattoreita ja signaalin muokkaimia ja tuntee yleisimmät suodatinapproksimaatiot. Opiskelija ymmärtää tehokomponenttien häviöt ja lämpenemän sekä osaa valita niiden perusteella komponentille sopivan jäähdyttimen. |
Keskeiset sisällöt | Passiivisten komponenttien ja piiriteorian kertaus Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit. Dioditasasuuntaajan toiminta sekä tasajännitteen suodatus kuristimen ja kondensaattorin avulla Bipolaaritransistorin ominaisuudet ja käyttö kytkimenä MOSFET ominaisuudet ja käyttö kytkimenä IGBT ominaisuudet ja käyttö kytkimenä Vahvistimiin ja taajuusvasteeseen liittyvät käsitteet sekä vahvistinmallit Ideaalinen ja epäideaalinen operaatiovahvistin komparaattori- ja signaalin muokkaussovelluksissa. Tehovahvistimet, takaisinkytkentä ja sen vaikutukset Hakkurikytkennät teholähteissä ja vaihtosuutaajissa Lämpenemä ja jäähdytyksen mitoitusperiaatteet Suodatinapproksimaatiot Jännitteen regulointi |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen simulointi- ja laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähköalan fysiikka, virtapiirit ja verkot, vaihtosähköpiirit, sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESP4220 Projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksoon sisältyy projektimuotoinen tehtävä, joka toteutetaan työelämän tarpeita vastaavilla toimintaperiaatteilla. Projektityön tehtyään opiskelija tuntee projektipäällikön tehtäviin kuuluvan projektin tehtävien suunnittelun, ohjauksen ja seurannan sisältämät asiat sekä viestinnän ja raportoinnin perusmenetelmät. |
Keskeiset sisällöt | 1. Projektin suunnittelu, organisointi ja toteutus - projektin määrittely - projektisuunnitelman työstäminen: työn osittelu, vaiheet, etapit/katselmoinnit, aikataulutus ja resurssointi sekä riskien arviointi ja hallinta - projektin ohjaustavat: kokoukset, katselmukset ja raportointi - laadunvarmistaminen: suunnitelman seuranta, muutosten hallinta, tulosten arviointi sekä toiminnan kehittäminen arviointitulosten perusteella 2. Projektin kustannuslaskenta ja kannattavuusajattelu - tuotantokustannusten merkitys, lajit ja kohdistaminen - kustannuslaskennan perusteet suoritekohtaisten kustannusten selvittämisessä ja hinnanasetanta - kannattavuusanalyysin tekeminen ja tulosten hyödyntäminen projektin arvioinnissa |
Suoritustavat | Opiskelijat suunnittelevat, organisoivat ja toteuttavat projektin, jota ohjataan käyttämällä projektin ohjaustapoja. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaali ilmoitetaan opintojakson toteutuksen aikana. |
Edeltävät opinnot | Projekti 1 |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso koostuu eri aiheista seuraavasti: projektityö 2 op, operatiivinen laskenta 2,5 op ja viestintä 0,5 op |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari, Savallampi Timo |
4 ECCR400 Teknisk svenska
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa. |
Keskeiset sisällöt | - Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku - Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen - Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia - Kielen perusrakenteet - Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritettu opintojakso merkitään kirjaimella ”S”. Todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”. Arviointikriteerit: Yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit käydään läpi opintojakson alussa. Tyydyttävä (1-3): - Opiskelija selviytyy tyydyttävästi ennakoitavissa, jokapäiväisissä ja jopa ennakoimattomissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän on aloitteellinen tai ainakin osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, mutta voi tarvita keskustelukumppanin tukea. - Hän käyttää oman alan perussanastoa ja mahdollisesti tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla epätarkkuuksia. Viesti kuitenkin välittyy, vaikka viestintä voi olla hidasta ja katkonaista sanavaraston niukkuudesta johtuen. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää tai vaikeuttaa viestin ymmärtämistä. Muiden kielten vaikutus voidaan vaihtelevassa määrin havaita. - Opiskelija käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein. Hyvä (4-5): - Opiskelija selviytyy luontevasti ja hyvin monipuolisissa ja jopa vaativissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. - Opiskelija käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi sekä hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston. Satunnainen epätarkkuus sanavalinnoissa ja rakenteissa ei häiritse viestin ymmärtämistä. |
Yhteyshenkilö | Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva |
4 ESV4120 Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistön sähköistykseen liittyvät peruskäsitteet, sähköjakelun periaatteet ja sähkösuunnitelmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit. Opiskelija osaa myös mitoittaa kiinteistön nousujohtoverkon ja tietää asennuksiin liittyvät keskeiset määräykset. Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan sähkösuunnittelun periaatteet ja osaa käyttää sähkösuunnitteluohjelmistoa suunnittelun apuvälineenä. |
Keskeiset sisällöt | 1. Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne - Keskeiset komponentit - Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset - Kompensointi 2. Kiinteistön sähköverkon mitoitus - Nousujohtojen valinta kuormitusvirran perusteella - Jännitteen alenemien tarkistus - Poiskytkentäaikojen tarkistus - Taloudellisen poikkipinnan valinta 3. Omakotitalon sähkösuunnittelun teoria |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä ja hyväksytyn harjoitustyön, joka vastaa arvostelussa yhtä välikoetta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Johdon mitoitus ja suojaus, Sähköinfo Oy ja lisäksi muuta sähköistä materiaalia. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4620 Sähkönjakeluverkot (Electric Power Distribution)
Credits | 5 cr |
Credits in Foreign Language | 5 cr |
Objectives | The main objective of this power distribution course is to learn the structure, components and planning principles of the Finnish electric power distribution network. The modelling of the network gives the planning tools for the calculation of the load flow and short circuit currents, as standards and recommendations require. Based on this knowledge, the student learns the planning principles, both technical and economical! |
Content | To meet the learning objectives of the course, teaching will be implemented according to the following content: - The power systems in Finland - The components in the electric power distribution network - Load and generation - The standards and recommendations in grid design - Load flow and short circuit calculations - Network information system - Over current and short circuit protection - Earthing and grounding - Technical and economical grid design - Documentation The teaching and learning language is English. The course includes English language training tutorials worth 1 credit. The topics of these tutorials are: - Professional vocabulary - Writing and presenting in English - Understanding the documentation written in English |
Requirements | The course includes exams, exercises and planning projects. |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | Learning material in Moodle. |
Contact | Ijäs Jari |
4 ESK4120 Sähkökoneet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää magneettipiirien peruslait sekä sähkökoneet sähkömagneettisina energiamuuntimina. Opiskelija perehtyy sähkökoneiden rakenteeseen, toimintaperiaatteisiin sekä laskentamalleihin ja suoritusarvoihin perustuviin mitoitusvalintoihin. Opiskelija tuntee muuntajan, sähkömoottorin ja generaattorin toimintaperiaatteen sekä valinnan ja mitoituksen perusteet. Opiskelija tietää muuntajan valinnan keskeiset kriteerit ja ymmärtää muuntajan sijaiskytkennän merkityksen. Hän osaa käyttää sijaiskytkentää jännitteen aleneman ja oikosulkuvirtojen laskentaan. Opiskelija osaa käyttää muuntajan kilpiarvoja ja perusmittausten tuloksia sijaiskytkennän parametrien ja hyötysuhteen laskentaan. Opiskelija ymmärtää sähkömoottorin toimintaperiaatteen sähkömagnetismiin ja pyörivän liikeen mekaniikkaan perustuen. Hän osaa valita sähkömoottorin kuormituslaitteen vaatiman momentin ja tehon perusteella. Opiskelija tietää sähkömoottoreita koskevan keskeisen terminologian ja osaa tulkita moottorin kilpiarvoja. Opiskelija tuntee yleisimmät oikosulkumoottorin suorat ja säätökäytöt. Opiskelija osaa huomioida käyttötavan ja ympäristöolosuhteiden vaikutukset moottorin kuormitettavuuteen. |
Keskeiset sisällöt | Muuntajan rakenne ja toiminta Magneettipiirit, magneettipiirin Ohmin laki, induktanssin laskeminen Magneettipiirin kyllästys Muuntajan sijaiskytkentä ja sijaiskytkennän parametrien määritys Muuntajan kuormitettavuus ja hyötysuhde Muuntajien rinnankäyttö, kytkentäryhmät Redusointi, häviöiden, hyötysuhteen, jännitehäviön ja jännitteen aleneman laskenta Tasasähkömoottorin rakenne ja toiminta Pyörivä liike: sähkömoottorin momentti ja teho Kuormitettavuus ja momenttikäyrä Epätahtikoneiden rakenne ja toiminta, pyörivä magneettikenttä kolmivaihekäämityksellä Epätahtikoneen sijaiskytkentä: jännitteiden, virtojen, tehojen ja vääntömomentin laskenta Tahtikoneet ja niiden rakenne: harjallinen ja harjaton magnetointi Lämpenemä jatkuvassa ja jaksollisessa käytössä, hetkellinen ja jatkuva kuormitettavuus Sähkökoneen valinta, kilpiarvot sekä käyttötavan ja ympäristön merkitys |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen etätehtävillä ja laboratorioharjoituksilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintojaksolla ilmoitettavan sähköisen materiaalin lisäksi oppikirjat: Pyörivän liikkeen mekaniikka: Suvanto, Tekniikan fysiikka 1, Edita. Sähkömagnetismi: Suvanto & Laajalehto, Tekniikan fysiikka 2, Edita. Sähkökoneet: Hietalahti, Muuntajat ja sähkökoneet, Tammertekniikka. |
Edeltävät opinnot | Virtapiirit ja verkot, Sähköalan fysiikka, Vaihtosähköpiirit |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4330 Digitaalisen säädön perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee digitaalitekniikan peruskäsitteet, sovellukset ja rakenteet sekä ymmärtää digitaalitekniikan suunnitteluperusteet ja sähkötekniset vaatimukset. Opiskelija käsittää kelojen ja kondensaattorien sähköpiireissä synnyttämät muutosilmiöt ja tuntee matemaattisia menetelmiä, joilla virta, jännite ja teho laskennallisesti mallinnetaan muutosilmiöiden aikana. |
Keskeiset sisällöt | Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot Digitaalitekniikan aritmetiikka ja koodit AD/DA muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely ja näytteenottoteoreemat Ohjelmoitavat logiikkapiirit Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen Matematiikka: - Analogisten siirtofunktioiden ratkaisu differentiaaliyhtälöihin pohjautuvilla menetelmillä sekä Laplace-muunnoksen avulla, esimerkkeinä RL, RC ja RLC piirien muutosilmiöt - Siirtofunktion digitaalinen käsittely Z-muunnoksen avulla |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan erillisten matematiikan ja digitaalisen säätötekniikan osakokeiden perusteella ja käytännön osaaminen simulointi- ja laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Hietalahti, L. & Tarkka, P. 2006. Piirianalyysi 2. Edita Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen Esko T. 2004. Digitaalitekniikka. Edita |
Edeltävät opinnot | Matematiikka 1, 2 ja 3, sähköalan fysiikka, virtapiirit ja verkot, vaihtosähköpiirit, analogia- ja tehoelektroniikka |
Muuta huomioitavaa | Sisältää 2,5 op matematiikkaa |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4230 Sähköinen talotekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tavallisimpiin kiinteistöjen tele- ja ohjausjärjestelmien rakenteet ja tietää niihin liittyvät määräykset ja osaa suunnitella niitä. Opiskelija tietää lämmitys- ja valaistustekniikan peruskäsitteet ja tuntee lämmitys- ja valaistussuunnittelun periaatteet. Hän osaa valita ja mitoittaa tilaan sopivan valaistuksen ja mitoittaa siihen lämmityksen. |
Keskeiset sisällöt | 1. Yhteisantenniverkon mitoitus ja suunnittelu 2. Yleiskaapelointijärjestelmä 3. Paloilmoitinjärjestelmät 4. Rikosilmoitinjärjestelmät 5. Lämmityksen mitoitus 6. Lämmitystavan valinta 7. Lämmityssuunnittelu 8. Valaistuksen perussuureet ja valaistusstandardi 9. Valaisimet 10. Valaistustavat 11. Valaistuksen ohjaus 12. Valaistuksen laskenta ja suunnittelu valaistuslaskentaohjelmalla |
Suoritustavat | Kurssi suoritetaan välikokeilla tai tentillä ja hyväksytyillä harjoitustöillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ST-kortisto ja tunnilla jaettava sähköinen materiaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4730 Sähkönjakeluverkkojen suunnittelu ja käyttö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata sähkönjakeluverkon ja sen komponentit sähköteknistä suunnittelua varten. Opiskelija osaa mitoittaa pienjännite- ja keskijänniteverkon komponentteja standardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mitoituksen taloudelliset periaatteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee pienjännite- ja keskijänniteverkon suojauksen sekä oikosulku- että maasulkutilanteissa. Opiskelija tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja sähköaseman laitteet. Opiskelijalla tuntee peinjänniteverkon sulakesuojauksen ja keskijänniteverkon relesuojauksen periaatteet ja osaa suunnitella sähköverkon komponentit. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää sähkönjakelun tietokoneavusteisia suunnittelu- ja laskentaohjelmia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet verkoston suunnittelussa ja käytön tukena. Verkostomallien avulla opiskelija osaa analysoida tehonsiirtoa, verkon suojausta ja käyttövarmuutta sekä sähkön laatuun vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tuntee myös sähkönjakeluverkon automaation perusteet ja osaa arvioida automaation hyötyjä ja mahdollisuuksia. |
Keskeiset sisällöt | Sähkönjakeluverkon suunnittelun ja käytön perusteet opiskellaan seuraavien osakokonaisuuksien kautta: 1. Jakelu- ja siirtoverkkojen ominaisuudet, mallintaminen ja suunnittelutarve 2. Suunnittelua ohjaavat standardit ja verkostosuositukset 3. Verkkotietojärjestelmät ja sähköiset palvelut 4. Pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon suunnittelu ja dokumentointi 5. Tehonjaon ja vikavirtojen laskenta, verkon mitoitus 6. Sähkönjakelun automaatio 7. Suunnitteluharjoituksia |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan teoriakokeilla ja hyväksytyillä harjoitustöillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sähköinen oppimateriaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESK4230 Sähkökäytöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tietää, mikä sähkökäyttö on ja tuntee sähkökäyttöjä koskevan keskeisen terminologian ja piirrosmerkkejä. Opiskelija tietää yleisimpien suorien ja säädettyjen sähkökäyttöjen toteutustavat sekä toiminnot ja tuntee sähkökäytön määrittely- ja mitoitusperiaatteet. |
Keskeiset sisällöt | Sähkökäytön määritelmä ja sovelluksia Suoran sähkökäytön toiminnot ja komponentit Sähkökäyttöjen pää- ja ohjauspiirien piirrosmerkkejä Taajuusmuuttajan rakenne, toiminta ja operointi Sähkökäytön määrittely, valinta ja mitoitus Käytännön harjoitukset ja mittaukset Taajuusmuuttajan käyttöönotto ja ohjausparametrien asettelu |
Suoritustavat | Opintojakson teoriaosuuden suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen simulointi- ja laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Hietalahti, L. 2012. Säädetyt sähkömoottorikäytöt. Tammertekniikka. |
Edeltävät opinnot | Virtapiirit ja verkot, sähköalan fysiikka, vaihtosähköpiirit, sähköalan ohjelmointi, analogia- ja tehoelektroniikka, sähkökoneet ja digitaalisen säädön perusteet |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESK4330 Ohjelmoitavat logiikat
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa PLC-ohjelmointiperiaatteet. Hän hallitsee funktioitten ja ajastimien käytön ja kykenee itsenäiseen ongelmaratkaisuun prosessien- ja kiinteistöjen ohjauksia suunniteltaessa ja ohjelmoitaessa. Opiskelija tuntee myös PLC:n rakenteen syvällisesti, ja hänellä on edellytykset käytännön työhön. Hän tietää, mikä ero on kombinaatiologiikalla ja askelittain etenevällä logiikalla, sekvenssillä ja kykenee valitsemaan oikean toimintamallin kuhunkin tilanteeseen. Opiskelija osaa myös kytkeä digitaalisia ja analogisia tuloja ja lähtöjä antureihin, lähestymiskytkimiin ja toimilaitteisiin. |
Keskeiset sisällöt | PLC:n rakenne I/O:t sähköisesti ja niiden kytkeminen automaatioprojektin toteus määrittelyistä testaukseen ja käyttöönottoon Ohjelmoitavien logiikoiden funktiot - Perusfunktiot - Lisäfunktiot - Ajastimet - Erikoisfunktiot Ohjelmointitavat IEC61131 Operointipaneelit ja valvomo Väylät säätäjän toteutus |
Suoritustavat | Välikokeet tai tentti ja harjoitukset |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunnilla jaettava sähköinen materiaali. |
Edeltävät opinnot | Digitaalisen säädön perusteet |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4530 Suurjännitetekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännitteiden syntymekanismit ja osaa suunnitella erilaisia ylijännitesuojausmenetelmiä. Opiskelija tuntee ilmastollisten, kytkentöjen aiheuttamien ja verkkotaajuisten ylijännitteiden ominaisuudet. Opiskelija tuntee standardeja, joiden perusteella verkon komponentteja mitoitetaan. Opiskelija osaa arvioida, miten erilaiset eristysrakenteet kestävät ylijännitteitä. Opiskelija tuntee ylijännitesuojauksen ja eristyskoordinaation periaatteet. Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan laboratorioharjoituksia. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä 2. Eristysrakenteen vanheneminen ja kunnonvalvonta 3. Ylijännitteiden syntymekanismit 4. Ylijännitesuojaus 5. Eristyskoordinaatio 6. Koestukset ja testaukset 7. Sähkövoimatekniikan laboratorioharjoitukset |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja kokeisiin sekä etätehtävien suorittamista. Opintojaksoon kuuluviin laboratorioharjoituksiin sisältyy ennakkovalmistautuminen, osallistuminen harjotuksiin ja raportointi. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Aro et.al: Suurjännitetekniikka, Otatieto, opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähkönjakeluverkot (Electric Power Distribution) |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESS4530 Tarkastukset, huolto ja kunnossapito
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen sähköasennuksien tarkastuksia koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän tuntee myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuudet. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt ja osaa niihin liittyvät mittaukset. Opiskelija tuntee huollon ja kunnossapidon merkityksen ja siihen liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset. Hän tuntee myös huollon ja kunnossapidon tukiohjelmistoja ja osaa laatia huolto- ja saneeraussuunnitelman kiinteistölle |
Keskeiset sisällöt | 1. Käyttöönottotarkastukset 2. Varmennustarkastukset 3. Määräaikaistarkastukset 4. Huolto ja kunnossapito 5. Ohjeet ja suositukset 6. Standardit ja määräykset 7. Kiinteistöjen saneeraussuunnittelu 8. Huollon ja kunnossapidon tukiohjelmistot |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan teoriakokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä ja hyväksytyt etätehtävät. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava sähköinen materiaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESP4330 Projekti 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksoon sisältyy projektimuotoinen tehtävä, joka toteutetaan työelämän tarpeita vastaavilla toimintaperiaatteilla. Projektityön tehtyään opiskelija tuntee projektipäällikön tehtäviin kuuluvan projektin tehtävien suunnittelun, ohjauksen ja seurannan sisältämät asiat sekä viestinnän ja raportoinnin perusmenetelmät. Opintojakso toteutetaan projektina, jonka aihe voi olla opiskelijoiden itse hankkimia, yrityksen tarjoama tai koululta saatu. Projekteilla on kaksi päätavoitetta: - annetun toimeksiannon toteuttaminen - projektimaisen toiminnan työtapojen harjoittelu Toimeksianto voi olla selvitystyö, laitekehitys, mittaus, testaus, käyttöönotto tai muu vastaava sähkötekniikan alueen työsuoritus. Toimeksiannon sisältö ja tavoitteet määritellään yhdessä työn tilaajan kanssa. Tavoitteet toteutetaan suunnitelmallisesti ja hyvin dokumentoiden määrittelystä tulosten luovutukseen. |
Keskeiset sisällöt | Projektin suunnittelu, organisointi ja toteutus - projektin määrittely - projektisuunnitelman työstäminen: työn osittelu, vaiheet, etapit/katselmoinnit, aikataulutus ja resurssointi sekä riskien arviointi ja hallinta - projektin ohjaustavat: kokoukset, katselmukset ja raportointi - laadunvarmistaminen: suunnitelman seuranta, muutosten hallinta, tulosten arviointi sekä toiminnan kehittäminen arviointitulosten perusteella |
Suoritustavat | Opiskelijat suunnittelevat, organisoivat ja toteuttavat projektin, jota ohjataan käyttämällä projektin ohjaustapoja. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaali ilmoitetaan opintojakson toteutuksen aikana. |
Edeltävät opinnot | Projekti 1 ja Projekti 2 |
Yhteyshenkilö | Savallampi Timo, Rouvali Juhani |
4 ESK4840 Sähkön laatu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tietää, mitä sähkön laatu ja sähkömagneettinen yhteensopivuus ovat ja tuntee sähkön laatua ja sen mittausta koskevan keskeisen terminologian, standardit ja määräykset. Opiskelija tietää, miten matematiikan sarjaoppia, erityisesti Fourier-analyysiä sovelletaan sähkön laadun mallintamiseen. Opiskelija perehtyy käytännössä sähkön laadun mittausmenetelmiin ja mittaustulosten analyysiin. Opiskelija tuntee kompensointi- ja suodatusmenetelmät, joilla sähkön laatuun voidaan vaikuttaa. |
Keskeiset sisällöt | Sarjaoppi, esimerkkinä Fourier-sarjojen käyttö yliaaltovirtojen ja jännitteiden mallinnukseen. Sähkön laadun ja sen mittauksen keskeiset määritelmät ja standardit: SFS-EN 50160, Sähkön laatumääritelmät, IEC 61000-4-sarja sekä IEC 62586, mittaus ja mittalaitteet. Resonanssi-ilmiö sähköverkossa ja sen merkitys sähkön laadulle sekä loistehon kompensoinnissa ja yliaaltojen suodatuksessa. Kompensoinnin ja suodatuksen yhteydessä tutustutaan myös aktiivisuodattimien toimintaperiaatteeseen ja rakenteeseen. Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC ja siihen liittyvät vaatimukset ja standardit, kuten EMC-direktiivi 2014/30/EY ja EN/IEC 61000-sarja |
Suoritustavat | Opintojakson teoriaosuuden suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Männistö, M., Vitikka, V., & STUL. (2006). Yliaallot ja kompensointi. Espoo: Sähköinfo. |
Edeltävät opinnot | Matematiikka 1-3, sähköalan fysiikka, virtapiirit ja verkot, vaihtosähköpiirit, sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka, sähkönjakeluverkot, sähkökoneet, analogia- ja tehoelektroniikka, sähkökäytöt |
Muuta huomioitavaa | Sisältää 1 op matematiikkaa |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ETT4510 Ohjelmoinnin perusteet (C#)
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ohjelmistoja C#-kielellä. Hän hallitsee muuttujat ja lukutaulukot sekä merkkijonot ja niiden käsittelyfunktiot. Opiskelija osaa tehdä omia funktioita ja opiskelijalla on hallussa tietueet ja niiden käsittely, hän osaa luoda tiedostoja, kirjoittaa dataa niihin ja lukea tietoa niistä. |
Keskeiset sisällöt | 1. Muuttujat, lukutaulukot 2. Merkkijonot ja niiden käsittely 3. Syöttö- ja tulostusfunktiot 4. Totuusarvot 5. Satunnaisluvut 6. Toisto-, valinta- ja ehtorakenteet 7. Funktiot - Funktioiden esittely - Funktioiden toteutus - Funktioiden käyttäminen - C#:n funktiot/omat funktiot 8. Tiedostojen käsittely - Luonti/avaaminen ja sulkeminen - Tiedostoon kirjoittaminen - Tiedostosta lukeminen |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssille on oma sähköinen opetusmateriaali. |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETT4310 Ohjelmoinnin jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee C-kielellä ohjelmoinnin ja ymmärtää rekursion. Hän ymmärtää erot aiemmin opittuun ohjelmointikieleen ja hallitsee osoittimien käytön. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ohjelmoida lajittelualgoritmeja ja taulukoiden sekoittamisen. Hän osaa sujuvasti toteuttaa linkitetyt listat ja toteuttaa eri toiminnallisuuksille funktiot. Pinot, jonot ja pakat ovat sekä käsitteinä tuttuja ja lisäksi opiskelija hallitsee niiden käytännön toteutuksen. Opiskelija hallitsee erilaiset puurakenteet ja niihin liittyvät algoritmit sekä algoritmien ohjelmoinnin. Hän myös oppii toteuttamaan yleisimmät hakualgoritmit. |
Keskeiset sisällöt | 1. C-kieli - Osoittimet - Dynaaminen muistinhallinta - Syöttö- ja tulostusfunktiot - Struktuurit 2. Rekursio 3. Lajittelualgoritmit - Kuplalajittelu - Valintalajittelu - Sijoituslajittelu - Lomituslajittelu 4. Taulukoiden sekoittaminen 5. Linkitetyt listat - Rengaslistat - Pinot - Jonot - Pakat 6. Puurakenteet 7. Hakualgoritmit |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Tunneilla opitut asiat harjoitellaan heti koneilla. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssille on oma materiaali. |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETN4560 Tietokonetekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietokoneen toimintaperiaatteen ja pystyy lukemaan PC:n tekniikasta kertovia ammatillisia lehtiä ja internet-sivuja sekä seuraamaan asiantuntevasti tietokonelaitteistojen kehitystä. Opiskelija tietää kuinka tietokoneen erilaiset väylät toimivat ja hän osaa selittää kuinka näyttölaite tuottaa kuvan, ja kuinka kiintolevy tai optinen levyasema tallettaa tiedon. Opiskelija osaa soveltaa saamaansa tietoa ylläpitäessään PC-laitteistoa ja hankkiessaan uutta kalustoa. |
Keskeiset sisällöt | 1. Digitaalitekniikan perusteet - Analoginen ja digitaalinen tieto - Digitaalitekniikan lukujärjestelmat - Johdatus Boolen algebraan - Johdatus digitaalitekniikan koodeihin - Digitaaliaritmetiikka - Kombinaatiopiirit 2. Tietokoneen toiminta - Tietokoneen rakenteelliset osat - Tietokoneen toimintaperiaate ja väylärakenne 3. Tietokonelaitteet - Prosessori - Tärkeimmat nopeutustekniikat - Emolevyt - Sisäiset laajennusväylät - Ulkoiset laajennusväylät - Muistipiirien tekniikka - Puolijohdemassamuistit - Magneettiset massamuistit - Näyttölaitteiden tekniikka - Tulostimien tekniikka |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella (tai myöhemmin tenttimällä) sekä palauttamalla viikoittaiset tuntiharjoitukset. Osan 2 ja 3 koekysymykset annetaan opiskelijoille etukäteen ja ne on laadittu siten, että tietämistasoiseen osaamiseen tarvittavat vastaukset löytyvät helposti oppimateriaalista. Ymmärtämistä vaativat kysymykset edellyttävät isomman asiakokonaisuuden hallintaa ja niihin joutuu vastaamaan omin sanoin. (Koekysymykset kattavat koko materiaalin ja vain osa niistä tulee kokeeseen.) Soveltavaa osaamista edellyttävä osuus testataan kotitehtävillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa kokoon 40% kiitettävään suoritukseen vaadittavasta kokonaispistemäärästä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan nopean kehityksen takia oppimateriaali jaetaan internet-sivuina. Opetuksessa hyödynnetään havainnollistamiskeinoina esim. animaatioita, videoita ja muuta vastaavaa materiaalia. Myös irrallisia tietokoneen osia kuten purettuja kiintolevyjä ja näyttöjä tutkitaan. Opettaja laatii myös aihepiiriin sopivia internetin linkkilistoja, jotta opiskelija voi aloittaa omatoimisen lisätiedon hankinnan. |
Edeltävät opinnot | Tietokoneen käytön perusteet. |
Yhteyshenkilö | Toppinen Arto |
4 ESE4420 Digitaaliset kombinaatiopiirit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kuinka digitaaliset piirit mikropiirit toimivat ja kuinka niitä suunnitellaan. Lisäksi opiskelija tuntee lukujärjestelmät ja yleisimmät digitaalitekniikan koodit ja ymmärtää aritmetiikkapiirien toiminnan. |
Keskeiset sisällöt | 1. Lukujen esitys digitaalisissa laitteissa 2. Johdatus A/D-ja D/A- muunnoksiin 3. Digitaalitekniikan lukujärjestelmät - Kantalukuesitykset - Binääriluvut - Sanan pituuden muuttaminen - Liukuvan pilkun luvut - Muunnokset lukujärjestelmien välillä 4. Johdatus digitaalitekniikan koodeihin - BCD-koodi - GRAY-koodi - Kirjoitusmerkkien koodaaminen 5. Kytkentäfunktioiden käsittely - Perusfunktiot ja -portit - Kytkentäfunktioiden esitystavat - Kytkentäalgebra - Kytkentäfunktion esitys lausekkeena - Kytkentäfunktion sieventäminen Karnaugh'n kartan avulla 6. Kombinaatiopiirit - Lausekkeen toteutus JA-EI -porteilla - Lausekkeen toteutus TAI-EI -porteilla - Lausekkeen toteutus EHDOTON TAI -porteilla - Kombinaatiopiirin analysointi - Tulovalitsin eli multiplexeri - Lähtövalitsin - Dekooderi - Käytännön kombinaatiopiirit 7. Digitaaliaritmetiikka - 2-komplementtimuotoisten binäärilukujen yhteen- ja vähennyslasku - Aritmeettiset piirit - Lukualueet - Virheiden havainta ja korjaus 8. Ohjelmoitavat logiikkaverkot |
Suoritustavat | Koe ja laboratoriotyöt selosteineen |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | S.Haltsonen, J.Levomäki,E.Rautanen: Digitaalitekniikka,2013, Haltsonen Seppo Rautanen Esko T: Tietokonetekniikka, 2008, verkkomateriaalia |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ETP4110 Tiedonhallinta ja SQL
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietokantojen suunnittelun periaatteet sekä osaa soveltaa niitä tietokantasuunnittelussa. Opiskelija ymmärtää SQL-kielen merkityksen ja osaa soveltaa sitä tietokantojen toteuttamisessa ja hyödyntämisessä. |
Keskeiset sisällöt | 1. Johdanto a. Johdanto tiedonhallintaan 2. SQL-kieli a. Yhden taulun peruskyselyt b.Kyselyehtojen laajennus c. NULL ja kolmiarvoinen logiikka d.Ryhmittely e. Liitoskyselyt f. Yhdiste g. Alikyselyt h. Transaktio ja datan muuttaminen i. Taulujen luonti, rajoitteiden luonti j. Näkymien käyttö k. Käyttäjien ja roolien luonti, käyttöoikeudet 3. Tietokantojen suunnittelu a. Suunnitteluprosessi b. Analyysi c. Käsitemallinnus, ER-malli d. EER-malli, Periytyminen, vaihtoehtoiset yhteydet e. Tietovarastokannat f. Tarveanalyysi g. Normalisointi ja denormalisointi h.Käsitemallin muuntaminen tauluiksi i. Kannan fyysinen suunnittelu j. Optimointi ja viritys |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu sekä teoriaopetusta että käytännön harjoituksia. Itsenäisesti henkilökohtaisesti tai pienryhminä tehtävillä harjoitustöillä teoria muuntuu käytännön osaamiseksi. SQL-osa suoritetaan välikokeella ja Suunnitteluosa henkilökohtaisten harjoitustehtävien avulla. Molempien osien painoarvo on puolet suorituksesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETP4700 Mobiiliohjelmointi (Android)
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa mobiilisovelluksen johonkin valituista ympäristöistä (Android, iPhone, Windows Phone). Opiskelija tietää valitun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Opiskelija osaa valitun ympäristön keskeisimmät luokat ja osaa toteuttaa mobiilisovelluksen valittua alustaa hyväksi käyttäen |
Keskeiset sisällöt | 1. Mobiilisovelluksen perusrakenne a. Keskeiset komponentit 2. Käyttöliittymäkomponentit a. Näkymät b. Listat c. Syöttökontrollit d. Valmiit dialogit e. Piirtorajapinta 3. Verkkoyhteyden käyttäminen a. HTTP, JSON, Web Service 4. Tilan hallinta 5. Tiedostojen käsittely a. Tietokannan käsittely 6. Sovelluksen jakelu |
Suoritustavat | Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Teoriaopetus ja ohjelmointiharjoitukset tapahtuvat mikroluokassa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Selainohjelmointi 1 |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETT4520 Selainohjelmointi 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa rakentaa dynaamisia www-sivuja käyttäen hyväksi valmiita JavaScript-kirjastoja (esimerkiksi jQuery) sekä osaa hyödyntää XML-kieltä verkkopalvelujen kutsumisessa. Opiskelija ymmärtää Ajax:n periaatteet ja osaa hyödyntää Ajax:ia www-sivujen toteuttamisessa. |
Keskeiset sisällöt | HTML XML Javascript ja valmiit Javascript-kirjastot Ajax Verkkopalvelujen käyttäminen (mm. JSON, REST) |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu sekä teoriaopetusta että käytännön harjoituksia. Itsenäisesti tehtävillä harjoitustöillä teoria muuntuu käytännön osaamiseksi. Opintojakso suoritetaan henkilökohtaisten harjoitustehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla jaettava materiaali Itseopiskelumateriaali |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETT4550 Olio-ohjelmointi Java ja käyttöliittymät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia olio-ohjelmoinnin perusteet Java-kieltä käyttäen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa Java-kielisiä ohjelmia luokkien avulla. Opiskelija osaa myös periyttämisen perusteet sekä osaa käyttää Javan valmiita käyttöliittymäluokkia. |
Keskeiset sisällöt | 1. Luokka vs olio a. Kapselointi 1. Jäsenmetodit ja muuttujat a. Rakentaja ja tuhoaja b. Näkyvyysmääreet c. Staattiset muuttujat ja metodit 2. Periminen a. Abstraktit luokat b. Rajapintaluokat 3. Polymorfismi ja virtuaaliset metodit 4. Poikkeusten käsittely 5. Javan geneeriset kokoelmat 6. Javan käyttöliittymäluokat a. Swing b. Tapahtumaohjattu ohjelmointi |
Suoritustavat | Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Teoriaopetus ja ohjelmointiharjoitukset tapahtuvat mikroluokassa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Ohjelmoinnin perusteet |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETT4850 Tuotekehitysprojekti
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee IT-alan tuotekehitysprojektin erityispiirteet sekä osaa toimia monialaisessa projektissa. Viestinnän osuus 1 op. Englannin kielen osuus 0.5 op. |
Keskeiset sisällöt | Tuotekehityksen lähtökohdat - Ideointi - Liiketoimintasuunnittelu - Tuotteen suojaaminen - Tuotekonseptointi ja tuotesuunnittelu - Ansaintalogiikka - Markkinointisuunnittelu Toteutus - Toiminta monialaisessa tuotekehitysprojektissa - Tuotteen toteutus Tuotteen lanseeraus - Lanseeraus - Jakelu - Tuotetuki, ylläpito, jatkokehitys |
Suoritustavat | Opintojakso toteutetaan monialaisena projektina, jossa projektiryhmät ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat IT-alan tuotteen sekä suunnittelevat sen lanseerauksen. Opintojakso suoritetaan projektin avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETP4480 Windows- ja Linux-ohjelmointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla opitaan Windows-sovellusten ohjelmointia Visual Studio .NET -työkalun avulla sekä Linux-sovellusten ohjelmointia MonoDevelop -työkalun avulla |
Keskeiset sisällöt | 1. Windows- ja Linux-ohjelmoinnin perusteet 2. Ohjelmointityökalun peruskäyttö - Keskusteluruutu-ohjaimet - Tekstiruudut, painonapit, viestiruudut 3. Lista-rakenteet 4. Puu-rakenteet 5. Jäsenmuuttujat ja jäsenfunktiot 6. Tiedostojen käsittely 7. Virheiden käsittely 8. Dialogit ja valikot - Modaaliset dialogit - Ei modaaliset dialogit 9. MDI-sovellukset 10. Tietokantojen käsittely - MySql, MSSql, Accessdb |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Verkossa oleva materiaali |
Yhteyshenkilö | Pitkänen Veijo |
4 ETP4710 Mobiiliohjelmoinnin jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa mobiilisovelluksen johonkin valituista ympäristöistä (Android, iPhone, Windows Phone). Opiskelija tietää valitun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Opiskelija osaa valitun ympäristön keskeisimmät luokat ja osaa toteuttaa mobiilisovelluksen valittua alustaa hyväksi käyttäen |
Keskeiset sisällöt | 1. Mobiilisovelluksen perusrakenne a. Keskeiset komponentit 2. Käyttöliittymäkomponentit a. Näkymät b. Listat c. Syöttökontrollit d. Valmiit dialogit e. Piirtorajapinta 3. Verkkoyhteyden käyttäminen a. HTTP, JSON, Web Service, 4. Tilan hallinta 5. Tiedostojen käsittely a. Tietokannan käsittely 6. Sovelluksen jakelu |
Suoritustavat | Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Teoriaopetus ja ohjelmointiharjoitukset tapahtuvat mikroluokassa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Selainohjelmointi 1 |
Yhteyshenkilö | Koistinen Jussi |
4 ESV4930 Energian tuotanto ja sähkömarkkinat
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkön- ja lämmöntuotantomenetelmät sekä tietää sähkön hintaan vaikuttavat tekijät, energiatalouden perusteet ja hinnoittelun periaatteet. Energian tuotannossa keskitytään sekä perinteisiin että uusiin tuotantomenetelmiin. Opiskelija tuntee lämpövoimalan höyryprosessin ja osaa arvioida siirtyvät energiamäärät hs- diagrammin avulla. Opiskelija tietää eri polttoaineiden ominaisuuksia ja tunnistaa energiantuotannon ympäristövaikutukset. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erilaisten kuluttajien ja kiinteistöjen energian käyttöä ja tietää energian säästökeinoja. Sähkön tuotanon, myynnin ja oston osalta opiskelija tuntee nykyisten sähkömarkkinoiden pelisäännöt ja on valmis osallistumaan sähköyhtiöiden sähkönhankintaan ja sähkönmyyntiin sekä osallistumaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon suunnitteluun. Opiskelija tuntee myös kansainväliset sähkökaupan mahdollisuudet. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson sisältö koostuu seuraavista asiakohdista: 1. Energia Suomessa 2. Polttoaineet 3. Erilaiset sähkön tuotantotekniikat 4. Höyryvoimaprosessi, hs-diagrammi ja voimalaitoksen teho 5. Sähkön tuotantokustannukset 6. Voimantuotanto ja ympäristö 7. Sähkön käyttö ja sähkön säästö 8. Energiatalouden peruskäsitteet 9. Tariffit, hinnoittelujärjestelmät 10. Sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energiakauppa 11. Kilpailuttaminen 12. Tasekauppa 13. Mittarin etäluenta |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4340 Kiinteistön sähkösuunnittelu ja urakointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomessa käytössä olevan suunnittelukäytännön ja osaa käyttää ajantasaisia suunnittelumenetelmiä ja ohjelmia julkisen rakennuksen suunnittelussa sekä tuntee urakointijärjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urakkalaskennan periaatteet ja pystyy laskemaan esimerkkikohteen urakkahinnan suunnitteluasiakirjojen perusteella. |
Keskeiset sisällöt | Sähkösuunnittelu 1. Kiinteistön sähkösuunnittelun vaiheet 2. Sähkösuunnitelma-asiakirjojen rakenne ja sisältö 3. Sähkösuunnitelman toteutus esimerkkikohteeseen Urakointi 1. Sähköurakointijärjestelmä Suomessa - Pätevyysluokat - Pätevyysluokkiin kuuluvat työalueet 2. Urakkalaskennan periaatteet - Tarvikkeiden hinnoittelu - Työn hinnoittelu - Muut kulut - Kokonaisurakkahinta |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä. Lisäksi kurssin suorittamiseksi vaaditaan hyväksytty suunnitteluharjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4440 Integroidut rakennusautomaatiojärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen omistamiseen liittyvän toimintaympäristön ja kiinteistöjen valvonnan tavoitteet. Opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatioon kytkeytyvät prosessit ja automaation toiminnot sekä hajautetun automaation rakenteen. Hän tuntee yleisimpien rakennusautomaatiojärjestelmien tiedonsiirron käsitteet, rakenteet ja ominaisuudet. Hän tutustuu LONWORKS, KNX tai Ethernet pohjaiseen kiinteistöautomaation toteutukseen ja tekniikkaan. Opiskelija tuntee kiinteistöautomaation suunnitteluprojektin vaiheet, teknisen dokumentoinnin ja toteutusurakoinnin asiakirjat. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistöön hajautetun automaation integroidun väyläjärjestelmän. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Kiinteistön omistaminen - Taloudelliset vaatimukset - Elinkaaritalousajattelu 2. Kiinteistöjen prosessit LVIS 3. Automaatiojärjestelmien ominaisuudet - Keskitetyt järjestelmät - Tilakohtainen ajattelutapa - Hajautetut järjestelmät ja tiedonsiirto 4. Integraatio 5. Tekniset ja toiminnalliset vaatimukset - Muuntojoustavuus 6. Valvomoratkaisut 7. Suunnittelu - Määräykset ja ohjeet - Suunnitteluvaiheet ja tiedonsiirto - Turvallisuus 8. Teknologiat - LonWorks - KNX - Ethernet 9. Suunnitelman laatiminen 10. Labraharjoitukset |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista tietosimulointitehtäviin, ryhmätyöhön ja laboratorioharjoituksiin. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Avoimet rakennusautomaatiojärjestelmät, Sähköinfo. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESV4840 Sähköverkon rakentaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee, miten sähkönjakeluverkon suunnittelu, maastosuunnittelu ja verkon rakentaminen toteutetaan Suomessa, ja mitä tietojärjestelmiä on käytössä. Opiskelija tuntee myös, miten sähköverkon rakentaminen projektoidaan, mitä toimijoita tähän työhön osallistuu, ja miten projektit toteutetaan. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Sähköverkon suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon organisaatiot Suomessa 2. Verkostosuunnittelu 3. Maastosuunnittelu 4. Projektin hallinta 5. Aliurakointi 6. Tietojärjestelmät 7. Esimerkkikohteiden kuvaukset 8. Asiantuntijaluennot |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista harjoituksiin ja kokeisiin sekä etätehtävien suorittamista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähkönjakeluverkkojen suunnittelu ja käyttö |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESK4430 Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee sähkökäytöissä esiintyvien tehoelektroniikkapiirit ja niiden toimintaperiaatteen. Opiskelija ymmärtää passiivisten komponenttien toiminnan virran ja jännitteen suodatuksessa sekä ylijännitesuojauksessa ja osaa valita suodatinkomponentit, joilla saavutetaan haluttu tasasähkön aaltoisuus. Opiskelija tuntee taajuusmuuttajan toimintaperiaatteen ja osaa valita sähkökäyttöön sopivan taajuusmuuttajan moottorin suoritusarvojen perusteella. |
Keskeiset sisällöt | - Tehoelektroniikan keskeisten komponenttien kertaus - Kytkinkomponenttien lämpenemä ja jäähdytyksen mitoitus - Dioditasasuuntaajan toiminta sekä tasajännitteen suodatus kuristimen ja kondensaattorin avulla - Hakkurikytkennät teholähteissä ja vaihtosuutaajissa - Komponenttien lämpenemä ja jäähdytyksen mitoitus - Taajuusmuuttajan tasasuuntaajan ja vaihtosuuntaajan rakenne ja toiminta - Taajuusmuuttajan jarrukatkoja |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen simulointi- ja laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava ja ilmoitettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähköalan fysiikka, virtapiirit ja verkot, vaihtosähköpiirit, sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka, analogia- ja tehoelektroniikka |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESK4640 Automaatiojärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija perehtyy hajautettuun digitaaliseen automaatiojärjestelmään ja sillä tapahtuvaan prosessien säätöön ja ohjaukseen. Opiskelija tuntee automaatiojärjestelmien periaatteet, rakenteen ja sovellusympäristöt sekä automaatiossa sovellettavia komponentteja ja väyläratkaisuja. Opiskelija tietää valvomo-ohjelmistojen toiminnat sekä sen, miten käyttäjän operoinnit tapahtuvat ja vaikuttavat valvomosta prosesseihin. |
Keskeiset sisällöt | - Automaatiojärjestelmän toiminnot Prosessiohjauksen periaatteet Tiedonkeruu, -analyysi, ohjaus ja säätö Tuotannon- ja toiminnanohjaus sekä tapahtumien seuranta ja raportointi Internet of Things: tiedonkeruun ja -louhinan tulevaisuus sekä älykkäät päätelaitteet Teollisuus 4.0 ja pilvipalvelujen mahdollistamat sovellukset - Hajautetun automaatiojärjestelmän rakenne ja ohjelmointi, DCS Prosessi- ja valvomo- sekä tiedonkeruuasemat Rajapinnat: I/O - liitynnät, järjestelmä- ja kenttäväylät Konfigurointi- ja ohjelmistotyökalut - Kenttälaitteiden hallinta ja liittäminen järjestelmään Toimi- ja mittalaitteet Prosessi- ja instrumentointikaaviot, PI kaaviot Langaton tiedonsiirto - Käyttöliittymät Periaatteet ja toteutusvaihtoehdot Valvomo-ohjelmistot Järjestelmän operointikaavion suunnittelu |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen harjoitustehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähköalan ohjelmointi, digitaalisen säädön perusteet, ohjelmoitavat logiikat |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESK4540 Sähkökäyttöjen ohjaus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee sähkökäyttöjen ohjausjärjestelmien toteutuksen periaatteet ja näkee taajuusmuuttajakäytön osana automaatiojärjestelmää. Hän erottaa toisistaan taajuusmuuttajan moottorinohjauksen ja sovellusohjauksen sekä osaa valita käyttötarkoitukseen sopivan sovellusohjelman sekä tehdä siihen tarvittavat parametriasettelut ja tuntee taajuusmuuttajien sovellusohjelmoinnin periaatteet. Opiskelija tuntee keskeiset automaation väylä- ja moottorinohjausratkaisut toimilohkoilla ja tietää, miten niiden konfigurointi tehdään. |
Keskeiset sisällöt | Opiskelija tuntee sähkökäyttöjen ohjausjärjestelmien toteutuksen periaatteet ja näkee taajuusmuuttajakäytön osana automaatiojärjestelmää. Hän erottaa toisistaan taajuusmuuttajan moottorinohjauksen ja sovellusohjauksen sekä osaa valita käyttötarkoitukseen sopivan sovellusohjelman sekä tehdä siihen tarvittavat parametriasettelut ja tuntee taajuusmuuttajien sovellusohjelmoinnin periaatteet. Opiskelija tuntee keskeiset automaation väylä- ja moottorinohjausratkaisut toimilohkoilla ja tietää, miten niiden konfigurointi tehdään. Sähkökäytön ohjausjärjestelmän rakenne - Moottorinohjauksen toteutustavat: skalaariohjaus, vektorisäätö ja suora momentin ohjaus - Sovellusohjelmat ja -makrot sekä niiden parametrointi Automaatiojärjestelmä sähkökäytön ohjauksessa - Hajautetun automaatiojärjestelmän perusrakenne - Rajapinnat: I/O ja väyläratkaisut sekä signaalien liittäminen I/O-korteille - Valvomo-ohjelmisto käyttöliittymänä - Järjestelmän operointi valvomo-ohjelmistolla Käytännön harjoitukset ja mittaukset - Taajuusmuuttajan käyttöönotto ja ohjausparametrien asettelu - Taajuusmuuttajan väyläliityntä ohjelmoitavaan logiikkaan - Taajuusmuuttajakäyttöä ohjaavan logiikkaohjelman suunnittelu ja toteutus - Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus ohjauspaneelilla - Järjestelmän toiminnallinen testaus |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Hietalahti, L. 2012. Säädetyt sähkömoottorikäytöt. Tammertekniikka. |
Edeltävät opinnot | Sähköalan ohjelmointi, sähkökoneet, analogia- ja tehoelektroniikka, digitaalisen säädön perusteet, ohjelmoitavat logiikat, |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESK4740 Automaation suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee automaation suunnittelun periaatteet: toimintoihin pohjautuvan määrittelyn, moduloinnin, suunnittelun, toteutuksen, testauksen ja ylläpidon. Opiskelija osaa suunnitella tarvittavan automaatiokokonaisuuden prosesseille ja koneille. Hän ymmärtää toteutukselle asetettavat vaatimukset ja osaa myös määrittää sopivimman automaatioasteen toimintojen ja tarpeiden kannalta. Perustuen alan suunnitteluvaatimusten tuntemiseen opiskelija osaa laatia tarvittavat dokumentit ja PI – kaaviot. Hän osaa käyttää instrumentoinnin symboleja ja tuntee erilaisia tunnusmenetelmiä kuten KKS – järjestelmä. Sopivan laajuisen ja ominaisuuksiltaan toimivan automaatiojärjestelmän valinta on peruslähtökohtana suunnitellulle automatisoitavalle systeemille. Tämä edellyttää yleisimmin tunnettuihin laitekokonaisuuksiin tutustumista. Tärkeää on myös osata kenttälaitteiden valinta ja tietää mittaus- ja ohjaussignaalien käyttäytyminen ja liittäminen järjestelmiin. Opiskelija tuntee IEC61131 mukaiset ohjelmointitavat ja tietää, miten automaatio järjestelmän konfigurointi toteutetaan. Hän osaa määrittää sovellussuunnittelussa I/0 toiminnot ja toteuttaa toimintojen kytkemisen, parametroinnin ja käytön ohjelmassa sekä erilaisissa HMI- ja valvomoratkaisuissa. Hallitsee logiikkaohjelmoinnin, valvomoratkaisut, väyläratkaisut ja osaa soveltaa erilaisia säätöratkaisuja. |
Keskeiset sisällöt | Automaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus - Toimintojen kuvaus, määrittelyt, suunnittelu, rajapinnat, käyttöliittymät - Hajautus, modulaarisuus, mallipiirit, parametrointi - Komponenttien valinta ja kytkennät - IEC61131 mukaiset ohjelmointitavat, valvomo-ohjelmat - Testauksen suunnittelu ja toteutus Instrumentointi - Hajautettu vs. keskitetty automaatiojärjestelmä - Rajapinnat: I/O ja väyläratkaisut sekä signaalien liittäminen I/O-korteille Valvomo - Periaatteet, toteutusvaihtoehdot - Valvomo-ohjelmisto käyttöliittymänä - Järjestelmän operointi valvomo-ohjelmistolla Dokumentointi ja versiohallinta - Automaatioratkaisun dokumentointi Käytännön harjoitukset ja mittaukset - Automaatiosovelluksen suunnittelu - Järjestelmän konfigurointi ja asennus - Logiikka ja HMI- valvomokäyttöliittymän toteutus - Käyttöönottomittaus ja toiminnan testaus |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähköalan ohjelmointi, digitaalisen säädön perusteet, ohjelmoitavat logiikat |
Yhteyshenkilö | Lepistö Pasi |
4 ESE4510 Mikroprosessoriohjelmoinnin perusteet
Laajuus | 5 op |
Keskeiset sisällöt | 1. Ohjelmien kehitysvälineet - Virtuaalinen laitteisto ja sen hyödyntäminen - Laitteistosimulaattorin käyttö - Ohjelmien asentaminen sulautettuun laitteistoon - Sulautetun ohjelmiston virheenjäljitys- ja testaamisvälineet 2. C-kielen laiteläheiset piirteet - Osoitinmuuttujien hyödyntäminen - Muuttuja-alueet ja muistinkäytön ohjaaminen - Makrot - Bittioperaattorit - Laiteporttien käsittely - Tietueiden bittipakkaus - Direktiivit - Unionit 3. Tavallisimpien laiteohjainten ohjelmointi - Digitaalisten porttien käyttö - Sarjaliikennepiiri - Ajastimien käyttö - AD- muunnin 4. Valmisohjelmien hyödyntäminen - Arduinon ohjelmakirjastot - Verkkotuki ja verkkoyhteisöt 5. Harjoitustyöt - Testaus ja kehittäminen simulaattorissa - Ohjelman asentaminen kohdelaitteeseen - Ohjelman testaaminen kohdelaitteessa |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan osallistumalla ohjelmoinnin kokeeseen ja palauttamalla pakolliset harjoitustyöt määräaikaan mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sähköinen oppimateriaali: tuntiharjoitteet, ohjeet, manuaalit ja ohjelmistot |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4440 Digitaaliset sekvenssipiirit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kuinka digitaaliset prosessorit ja niihoin liitetyt mikropiirit toimivat. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa saamaansa tietotaitoa siten, että pystyy käyttämään suunnittelussa tavallisimpia sekvenssi-piirejä ja muisteja ja liittämään ne mikroprosessoriin. |
Keskeiset sisällöt | 1. Sekvenssipiirien perusteet 2. Salvat ja kiikut 3. Synkroniset sekvenssipiirit 4. Rekisterit ja laskurit 5. Muistipiirit - Vaihtomuistit - Kiinteät muistit 6. Ohjelmoitavat logiikkaverkot 7. Mikroprosessori ja sen liitännät - Keskusyksikön rakenne - Tietokoneen ohjausyksikkö - Keskusyksikön liittäminen ulkoisiin piireihin - Jaettu osoite- ja dataväylä - Kolmitilaväylä - Väyläsiirto - Kellosignaali 8. Muistin ja I/O-piirien liittäminen prosessoriin - Tietokoneen muistin kokoaminen - Osoitedekooderi ja piirinvalintasignaalit - Liitäntälaitteiden ohjaustavat - Ohjelmoitu syöttö ja tulostus - Keskeytysohjattu syöttö ja tulostus |
Suoritustavat | Välikokeet ja laboratoriotyöt |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | S.Haltsonen, J.Levomäki,E.Rautanen: Digitaalitekniikka,2013, Haltsonen Seppo Rautanen Esko T: Tietokonetekniikka, 2008, verkkomateriaalia |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4520 Datasiirron ohjelmointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehtyä tiedonsiirron ohjelmointiin mittalaitteelta tietokoneelle ja edelleen tietoverkkoon. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää vaihtoehtoisten tiedonsiirtotapojen keskeiset ominaisuudet, jotta hän voi valita kulloinkin parhaan tiedonsiirtoratkaisun. Hän myös osaa soveltaa saamaansa tietotaitoa siten, että pystyy toteuttamaan laitteen käyttöliittymän tietoverkkoon. |
Keskeiset sisällöt | Ohjelmat toteutetaan niin mittalaitteen kuin PC:n puolelle kaksisuuntaisina ja niissä hyödynnetään valmiita ohjelmaratkaisuja, jotta laitepiirien ja laiteajureiden koodaukselta vältyttäisiin. Laitteen käyttöliittymä toteutetaan nettisivuina, joten kurssilla opiskellaan verkkoserveriohjelmiston asennus ja CGI-ohjelmien laadinta. 1. Sarjamuotoinen datasiirto - Sarjaliikenteen perusasiat * PC- laitteessa * Sulautetussa laitteessa - Luottavuuden toteutus * Virheiden havainta ja korjaus * Protokolla - Sarjaliikenteen soveltaminen * USB- kaapeli * ZigBee- yhteys * Bluetooth- yhteys * GSM- modeemiyhteys 2. USB- sarjaliikenteen datasiirto - USB- PC-sovellusohjelman rakentaminen - USB- sulautetun ohjelmiston rakentaminen 3. Datansiirto verkkokäyttöliittymään - Verkkoserveriohjelmiston asennus - Nettisivujen toteutus - CGI-ohjelmien laadinta |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kurssin aikana järjestettävällä kokeella ja tekemällä ohjelmoitavia harjoitustöitä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssin oppimateriaali WWW-sivuina. Opetuksessa hyödynnetään valmiita laiteajureita ja esimerkkikoodeja. Sulautettuina laitteina käytetään Atmelin AVR-prosessoreita ja kehityskortteja ja ohjelmointivälineitä. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4530 Reaaliaikajärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Suoritettuaan opintojakson opiskelija tietää keskeiset reaaliaikajärjestelmien vaatimukset ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä ymmärtää käyttöjärjestelmän merkityksen ohjelmiston toteuttamisessa ja lopputuloksen parantamisessa. Käytännön tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa reaaliaikakäyttöjärjestelmää pienen sulautetun ohjelmiston toteutuksessa. |
Keskeiset sisällöt | Kaikkiin seuraaviin asioihin liittyy teoriaopetus ja käytännön tuntiharjoittelu. 1. Reaaliaikakäyttöjärjestelmä - Reaaliaikaohjelmiston rakenne - Rinnakkaisohjelmointi: Tehtävät, Tehtävien vuorottelu, Tehtävien prioriteetit - Tiedon vaihto: Postilaatikot, semaforit, yhteinen tietokanta - Ohjelmien sitominen reaaliaikaan, vasteiden mitoitus - Laiterajapinnan käsittely: Keskeytyskäsittelijät, Laitteen ohjaustehtävä - Muistinhallinta - Systeemipalvelujen toteuttaminen - Tavallisimmat virhetilanteet: deadlock, starving 2. Yleisimmät Reaaliaikajärjestelmät - FreeRTOS - Sulautettu Linux 3. Oman sovelluksen suunnittelu ja toteutus esimerkkiohjelmia hyödyntäen |
Suoritustavat | Kurssissa pidetään teoriaosuudesta koe ja siihen kuuluu lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssin oppimateriaali WWW-sivuina. Opetuksessa hyödynnetään valmiita laiteajureita ja esimerkkikoodeja. Sulautettuina laitteina käytetään Arduino-prosessoreita. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ECCH400 Espanjan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee espanjan kielen ääntämisen ja perussanaston ja – rakenteet sekä selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa ja matkustettaessa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Opiskelija tuntee myös espanjankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | - Kielen keskeiset rakenteet - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet, mm. tervehtiminen ja hyvästely, esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen, sijainti ja aika, hotellissa ja ravintolassa asioiminen, kaupungilla liikkuminen ja liikennevälineet, tien kysyminen, ostosten tekeminen sekä kielitaidosta, sairastumisesta ja säästä puhuminen ja viestin kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Kurki, Lindgren, Miranda Cañellas & Rafols: Buenas Migas (painos 2014 tai uudempi) sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | Arvio opiskelijan ajankäytöstä - Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 70 h - Itsenäinen työskentely 65 h - Opiskelijan työ yhteensä 135 h Palautteen kerääminen ja käsittely Jatkuva palaute, kehityskeskustelut opintojakson kuluessa. Sähköinen palaute opintojakson kuluessa. |
Yhteyshenkilö | Mylläri Anu |
4 ECCQ400 Venäjän perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee venäjän kielen ääntämisen ja kirjoittamisen sekä perussanaston ja selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Kyrillinen kirjoitus ja venäjän kielen ääntäminen sekä kielen keskeiset rakenteet. - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen. Tervehdyksiä ja hyvästelyjä, perheestä, siviilisäädystä, työ- ja asuinpaikasta, kielitaidosta, sijainnista ja kulkemisesta, ajasta ja hinnoista puhuminen sekä puhelinkieltä. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan kyrillistä kirjoitusta, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa sekä, paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Marjatta Alestalo: Kafe Piter 1 sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Olga, Löf Marja-Elina |
4 ECCQ410 Venäjän jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija tuntee venäjän ääntämisen, ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Kyrillisen kirjoituksen ja venäjän kielen ääntämisen vahvistaminen sekä kielen keskeisten rakenteiden käyttäminen erilaisissa arkipäivän tilanteissa. - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: työ- ja asuinpaikasta, kielitaidosta, sijainnista ja kulkemisesta, ajasta ja hinnoista puhuminen sekä puhelinkieltä. Menneestä ja tulevasta ajasta puhuminen, vapaa-ajasta ja erilaisista tekemisistä keskusteleminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan kyrillistä kirjoitusta, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa ja opiskelija kykenisi vaivatta etsimään tietoa eri lähteistä. Suullista kielitaitoa harjoitetaan paljon ja hyödynnetään kielistudiota. Opiskelijalle tarjotaan sekä sähköistä että kirjallista materiaalia itsenäiseen opiskeluun. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. Kurssilla käsitellään oppikirjan Kafe Piter 1 kappaleet 9-13 sekä muuta materiaalia. Kurssin loppuosa on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisella tavalla mikäli opiskelija osallistuu mahdollisesti järjestettävälle Venäjälle suuntautuvalle opintomatkalle. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Marjatta Alestalo: Kafe Piter 1 sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | . Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 70 h · Itsenäinen työskentely 65 h · Opiskelijan työ yhteensä 135 h |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Olga, Löf Marja-Elina |
4 ECCS400 Saksan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee saksan kielen ääntämisen ja perussanaston sekä selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa ja matkustettaessa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Opiskelija tuntee myös saksankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | Kielen keskeiset rakenteet Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen. Sijainnista ja liikkumisesta, ajasta, hinnoista, matkustamisesta ja hotellissa asumisesta puhuminen. Kaupungilla liikkuminen ja ravintolassa tilaaminen, hotellissa asuminen, kulkuvälineet, tien kysyminen, säästä puhuminen, ostosten tekeminen, matkailusanastoa ja mieltymyksistä kertominen. Erityisesti tekniikan kielelle ominaisten rakenteiden harjoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Arki- ja työelämään liittyviä aiheita käsittelevien tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Mikäli opiskelija on läsnä vain 60-79 % opintojakson lähitunneista, arvosana laskee yhden numeron. Jos opiskelija on läsnä vain 50-60 % lähitunneista, arvosana laskee kaksi numeroa. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | Arviointiperusteet: Opintojakson arviointiin vaikuttavat kirjallisista kokeista saadut arvosanat, suulliset tehtävät, jatkuva näyttö ja mahdolliset etätehtävät. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Arviointiperusteet esitellään opintojakson alussa |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCS410 Saksan jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kurssin aloittaessaan opiskelija hallitsee saksan kielen keskeisimmän sanaston ja rakenteet. Opiskelija selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. Opiskelija tuntee myös saksankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | Kielen keskeisten rakenteiden kertaus ja uusien rakenteiden oppiminen (datiivi, genetiivi, perfekti, imperfekti, lisää prepositioita). Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: siviilisäätyyn ja henkilötietoihin liittyvät asiat, sijainnista ja liikkumisesta, ajasta, hinnoista, matkustamisesta, hotellissa asumisesta, säästä ja ostosten tekemisestä puhuminen, mieltymyksistä kertominen sekä puhelinkieltä. Tekniikan kielelle ominaisiin rakenteisiin tutustuminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Eri aiheita käsittelevien tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | . Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 65 h · Itsenäinen työskentely 70 h · Opiskelijan työ yhteensä 135 h |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCIN11 Tools for Cross-Cultural Communication
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. The student will also get acquainted with international businesses and their key markets of his own field. |
Keskeiset sisällöt | - different cultures and their ways in work related situations - key things about Finland and Finnish culture - hosting, business manners and attire - interaction with real-life entrepreneurs |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. If the student is absent over half of classes, he fails the course. Moodle is used as a part of teaching arrangements. All the tasks are collected in a portfolio. The course is conducted using English and Finnish. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECCIN21 Tools for Spoken and Written Skills
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations demanding spoken and written skills in English. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. |
Keskeiset sisällöt | - multicultural team work - multicultural negotiations - hosting in multicultural settings - multicultural organizational communication - multicultural business communication - Contents play an important role with each topic but there is a heavy emphasis on language skills |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. Moodle is used as a part of teaching arrangements. The course is conducted in English. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Muuta huomioitavaa | Tätä opintojaksoa ei enää toteuteta. Sen korvaa uusi opintojakso Tools for International Working Life. |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECCIN31 Tools for Multilingual Environment
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia monikulttuurisissa tilanteissa ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen. Opiskelijalla on hyvä etukäteen hankittu tuntemus sekä omasta kotimaasta että kohdemaan kulttuurista ja sen toimintatavoista. Vaihdon jälkeen opiskelija osaa eritellä ja kuvailla kokemuksiaan. |
Keskeiset sisällöt | - orientoituminen vaihtoon lähtöön ja kulttuurienväliseen viestintään - valmistautuminen Suomesta kertomiseen - varsinainen vaihto - raportti ja haastattelu vaihdon jälkeen |
Suoritustavat | Opintojakso koostuu valmistautumisesta vaihtoon (orientoivat tehtävä), oleskelu kohdemaassa ja vaihdon jälkeisestä raportoinnista. Kurssilla hyödynnetään Moodle-oppimisalustaa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Artikkelit, sähköinen materiaali |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ESV4740 Sähkön siirtojärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kantaverkon ominaisuudet ja tehon siirron periaatteet sekä osaa mallintaa silmukoidun verkon tehonjako- ja vikavirtojen laskentaa varten. Opiskelija tuntee suhteellisen laskutavan verkon mallintamisessa. Opiskelija tuntee sähköaseman rakenteen osana siirtoverkkoa. Opiskelija perehtyy voimajärjestelmän hallintaan, kantaverkon mitoitusperiaatteisiin, rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: - Kantaverkon rakenne, komponentit ja niiden kuvaus - Suhteellinen laskutapa ja silmukoidun verkon laskenta - Tehonjaon laskenta, oikosulkuvirtojen laskenta - Voimajärjestelmän hallinta, kantaverkon mitoitusperiaatteet ja verkon suunnittelu, suojaus kantaverkossa - Kantaverkon rakentaminen, käyttö ja kunnossapito |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista harjoituksiin ja kokeisiin sekä etätehtävien suorittamista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Sähkötekniikan perusopinnot ja yhteiset ammattiopinnot sekä sähkönjakeluverkot |
Muuta huomioitavaa | Huom! Monimuotoryhmän toteutus integroidaan päiväopetukseen. |
Yhteyshenkilö | Rouvali Juhani |
4 ESE4610 Mittaus- ja sensoritekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yleisen mittaustekniikan käyttämien anturien toimintaperiaatteet ja ymmärtää anturien fysikaaliset ilmiöt ja siihen liittyvät matemaattiset lainalaisuudet. Opiskelija osaa soveltaa näitä periaatteita erilaisiin mittaus- ja tunnistustehtäviin sekä uusiin anturisovelluksiin ja tuotekehitettäviin tuotteisiin. Opiskelija tuntee myös mittaustekniikan epävarmuustekijät ja terminologian. |
Keskeiset sisällöt | 1. Mittaustekniikan termistö 2. Mittausten epävarmuus 3. Erilaisten suureiden mittausanturit - Lämpötila - Paine - Virtaus - Liike (siirtymä, nopeus, kiihtyvyys) - On-Off-tunnistus - Lähestymiskytkimet - RFID 4. Mikro- ja bioanturit - Fysikaalisia suureita mittaavat anturit - Bioanturit - Sähkökemialliset anturit - Mikrofluidistiikka 5. Optinen mittaus - Optiset anturit - Kamerasensorit 6. Antureiden liittäminen prosessoriin - Signaalin suodatus - Signaalin vahvistus - Suojaus |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan tentillä ja tekemällä harjoitustyöt. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Verkkolevyllä oleva sähköinen materiaali ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4630 Langattomat tekniikat
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa langattomia tekniikoita tiedonsiirtoon. Opiskelija tuntee lyhyen kantaman radiotekniikan erityisvaatimukset ja etenemisolosuhteet. Opiskelija osaa soveltaa antenniteoriaa käytäntöön sekä suunnitella antenneja näihin tarkoituksiin. Opiskelija ymmärtää erityisesti monitie-etenemismekanismit ja niiden vaikutukset vastaanottoon ja signaalin laatuun. Opintojaksossa opiskellaan langattomat anturiverkot sekä laitteisto että ohjelmisto ja protokollat. |
Keskeiset sisällöt | 1. Radiojärjestelmien käyttö ja yleisrakenne 2. ISM taajuusalueiden käyttö 3. Lyhyen kantaman tekniiikat: Bluetooth, WLAN, UWB, 6LowPan, Zigbee 4. Langattomat anturiverkot 5. GPRS verkko 6. Radiosignaalin eteneminen 7. Antennit ja sovittaminen 8. Langattomien laitteiden prosessorit |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan tekemällä etätehtävät ja pitämällä esitelmä. Lopuksi suoritetaan tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Verkkolevyllä oleva sähköinen materiaali ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ESE4620 Mikroprosessoritekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy tehokkaasti soveltamaan mikroprosessorin keskeisiä laiteohjaimia mittalaitteen ohjelmoinnissa ja käyttämään mittaus- ja kehitysympäristön apuvälineitä. Lisäksi hän tietää mistä laiteohjaintietoa on saatavilla ja ymmärtää laitemanuaaleissa käytettyä kieltä. |
Keskeiset sisällöt | 1. AVR-prosessori - Rakenne ja ominaisuudet - Muistiorganisaatio - Liitäntäpiirit - Käskykanta - Keskeytykset 2. Kehitysvälineet - STK600-kortti - Atmel Studio 3. Sarjaliikenne - Signaalin mittaaminen - Signaalin parametrit - Ohjelmointi 4. Ajastinpiirin käyttö laskurina - Laskuripiirien ominaisuudet ja toiminta - Laskentatarkkuus ja taajuusalueet - Reaaliaikakello - Ohjelman toiminnan nopeus - Taajuuden mittaus - Ajanmittaus - Ohjelmointi 5. Ajastimen käyttö pulssien tuottajana - CTC-tila - Fast ja phase correct PWM-tila - Pulssien taajuussäätö - 8/16-bittinen ajastus - Ledien ja moottorinohjaus - ohjelmointi 6. Keskeytysohjain - Keskeytyslähteet - Keskeytysten käsittely - Ulkoisten keskeytystulojen ohjelmointi - Keskeyttävät sisäiset piirit - Keskeytysfunktion tehtävät - ohjelmointi 7. Muistien käyttö - käytetyn prosessoripiirin muistien ominaisuudet - Flash-muisti - Eeprom-muisti - Ulkoisen muistin käyttö - RAMin käyttö - Koodialueen käyttö - ohjelmointi |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan tekemällä laboratoriotyöt ja laatimalla selosteet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Verkkolevyllä oleva sähköinen materiaali ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Ijäs Jari |
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | - Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Edeltävät opinnot | Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4220 Harjoittelu 2b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4320 Harjoittelu 3b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4330 Harjoittelu 3c
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen. |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.