EY17SP Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma
Koulutuksen lähtökohdat
Ympäristötekniikan insinöörikoulutus johtaa tekniikanalan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavia insinöörejä kasvavan ja kehittyvän ympäristötoimialan tarpeisiin. Ympäristöala tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja opiskelijoille sekä alalla toimiville insinööreille. Työtehtävät alalla ovat vaihtelevia ja tarjoavat tekijöilleen mielenkiintoisia haasteita. Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuva insinööri voi työskennellä
- ympäristön suojeluun, hoitoon ja hallintaan
- vesihuoltoon
- vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen
- ympäristörakentamiseen
- ilmansuojeluun
- jätehuoltoon
- bioenergia - alaan
- ympäristömittauksiin ja prosessien monitorointiin
- prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten hallintaan
liittyvissä tehtävissä. Tehtävät voivat olla suunnittelu-, työnjohto-, tuotanto-, hallinto- tai rakentamistehtäviä oman kiinnostuksen mukaan.
Osaamistavoitteet
Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6.
Insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Insinöörin opinnot ovat laajuudeltaan 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista (teoria- ja laboraatiotunnit), etäopinnoista ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia, vaan tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Ympäristötekniikan opetussuunnitelma on laadittu niin, että tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen ja varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen. Opetussuunnitelman pohjalta opiskelija laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja vastaa opintojensa etenemisestä.
Ympäristötekniikan opetussuunnitelma etenee vuositeemojen mukaisesti. Samalla opiskelijan ammatillinen osaaminen vahvistuu kohti asiantuntijuutta. Opintojen vuositeemat on esitetty alla olevassa taulukossa. Kolmannen vuoden keväällä opiskelija voi erikoistua valitsemalla 1 tai 2 opintokokonaisuutta seuraavista neljästä tarjolla olevasta vaihtoehdosta: vesihuolto, ympäristönsuojelu, ympäristömonitorointi ja infra-rakentaminen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös kaksoistutkinto (”double degree” –tutkinto), joka sisältää vuoden opiskelun (energiantuotannon bioprosessit, 60 op) saksalaisessa partneri-korkeakoulussa.
Ympäristötekniikan insinöörin osaamisprofiili rakentuu opiskeluvuosien ja opintojaksojen tuottamasta osaamisesta. Kompetenssitaulukossa on esitetty vuosikursseittain suoritettavat opinnot ja niiden myötä syntyvä osaaminen.
Koulutuksen toteutus
Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Opiskelija on aktiivinen toimija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä, yhteisöissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Savonian ympäristötekniikan opiskelijoilla on käytössään yksi Suomen hienoimmista opetus- ja tutkimuslaboratorioista. Laboratoriosta löytyy esimerkiksi pienikokoinen pintavesilaitos, jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos, jotka tarjoavat opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä oppimaan veden puhdistamista ja uusiutuvan energian tuotantoa todellisia laitoksia vastaavissa olosuhteissa.
Laboratorio ja sen työelämälähtöiset tutkimushankkeet tarjoavat opiskelijoille lisäksi runsaasti mielenkiintoisia laboratoriotöitä ja tutkimusprojekteja.
Savonian tarjoaman koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös henkilökunnan osaamisen ajantasaisuuden ja jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat ovat ajantasaisissa osaamis- ja kehittämisvaatimuksissa. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Näin varmistetaan, että koulutusohjelman opetussuunnitelma vastaa työelämän tarpeita. Yhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, osaamisen jakamiseen ja yhdessä oppimiseen.
Vuosittaiset projektityöt kehittävät opiskelijan osaamista työelämän tarpeisiin. Ensimmäisen vuosikurssin projekti ”Kestävä kehitys ja yhteiskunnan tarpeet” auttaa ymmärtämään miten kestävä kehitys näkyy ja miten se voidaan huomioida rakennetussa ympäristössä. Toisen vuosikurssin projekti ”Aluesuunnittelu ja vesihuolto” tutustuttaa opiskelijan edistykselliseen tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Tällöin opiskelija rakentaa tietokonetta hyödyntäen kolmiulotteista virtuaalimaailmaa lähtien liikkeelle alueen luonnontilan tarkasta kuvaamisesta. Luonnontilaa kuvataan luomalla todellisuutta vastaava virtuaaliesitys alueesta maastonmuotoineen ja maaperätietoineen. Tämän jälkeen alueelle luodaan projektin tehtävänannon mukainen rakennettu ympäristö. Projekti kytkeytyy tiiviisti esimerkiksi luontoarvojen kartoittamiseen, maankäytön suunnitteluun, liikennejärjestelmiin ja vesihuollon suunnitteluun. Kolmannen vuosikurssin ”Case-projektilla” on ulkopuolinen tilaaja, jonka ympäristöalaan liittyvään ongelmaan projektiryhmä tuottaa ratkaisun. Kukin ryhmä valitsee oman aiheen, joka määrää painopistealueet, joihin projektia tukeva opetus liittyy.
Opiskelun tavoitteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntemuksen kasvu. Opiskelun myötä hänestä kasvaa oma-aloitteinen ja itsenäinen asiantuntija. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostetaan opetuksessa ja ohjauksessa opintojen alusta lähtien. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, ja oppimisen tavoitteena on opitun syvällinen ymmärtäminen.
Ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja niiden eri vaiheissa. Opintojen alussa ohjauksessa painottuu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa myös aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan. Opintojen edetessä painottuu uraohjaus, jolla tuetaan asiantuntijuuden suuntaamista, työelämävalmiuksien kehittymistä sekä työllistymistä. Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat opiskelijan henkilökohtaisten ammatillisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa. Kaiken ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelijan oman ajankäytön hallintaa sekä oman toiminnan arviointia ja parantaa siten valmiuksia jatkuvaan oppimiseen.
Kansainvälisyystaidot ovat tärkeä osa insinöörin osaamista. Jokaisen opiskelijan tulee sisällyttää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa vähintään 5 op vieraalla kielellä suoritettuja opintoja. Opiskelija voi painottaa kansainvälistymistä HOPS:issaan valitsemalla opintoja englannin kielellä toteutetusta tarjonnasta. Kansainvälisyyttä voi vahvistaa myös lukukauden tai – vuoden mittaisella opiskelijavaihdolla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla. Savonian opiskelijoiden vaihto-ohjelmien lisäksi ympäristötekniikan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto saksalaisessa partnerikoulussa.
Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on koko oppimistapahtuma eli opetuksen tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä opiskelun että työelämän edellyttämä asennoituminen ja vastuunottokyky. Opintojaksojen arviointi perustuu opintojaksokohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Yhteiset perusopinnot | |||||||||||
| 4 ECJ4000 | Orientoivat opinnot | 5 | |||||||||
| 4 ECM4100 | Matematiikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECM4200 | Matematiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 ECF4000 | Tekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 ECM4300 | Matematiikka 3 | 5 | |||||||||
| 4 ECCE400 | Engineering English | 5 | |||||||||
| 4 ECCR400 | Teknisk svenska | 5 | |||||||||
| 4 ECB4001 | Introduction to Business Economics | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Yhteiset ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 EYE4100 | Ympäristötekniikan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4100 | Vesihuollon perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EYE4200 | Ympäristötekniikan projekti 1 | 5 | |||||||||
| 4 EYE4140 | Ympäristötekniikan laboratoriotyöt | 5 | |||||||||
| 4 EYE4120 | Insinöörin mikrobiologia | 5 | |||||||||
| 4 EYE4300 | Ilmansuojelutekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYH4100 | Prosessitekniikka ja instrumentointi | 5 | |||||||||
| 4 ERG4100 | Geotekniikka ja mittaustekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYE4400 | Pilaantunut maaperä, kunnostus ja näytteenotto | 5 | |||||||||
| 4 EYH4600 | Energiatekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERG4200 | Pohjarakennus ja kaavoitus | 5 | |||||||||
| 4 EYE4600 | Suunnitteluosaaminen | 5 | |||||||||
| 4 EYE4420 | Materiaalien kierrätys ja jätehuolto | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4200 | Vesihuoltotekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYH4200 | Ympäristömittaukset | 5 | |||||||||
| 4 EYF4000 | Ympäristöfysiikka | 5 | |||||||||
| 4 EYE4220 | Ympäristötekniikan projekti 2 | 5 | |||||||||
| Ympäristötekniikan osaaja | |||||||||||
| 4 EYE4440 | Ympäristöriskit | 5 | |||||||||
| 4 EYE4460 | Ympäristöalan kenttä- ja laboratoriotyöt | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4100 | Rakentamistalous 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4220 | Liikennetekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYE4240 | Ympäristötekniikan projekti 3 | 5 | |||||||||
| 4 EYH4300 | Teollisuusprosessit | 5 | |||||||||
| 4 EYE4500 | Ympäristölainsäädäntö ja YVA | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4300 | Vesihuollon laboratoriotyöt | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4400 | Vesistöjen hoito | 5 | |||||||||
| Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet | |||||||||||
| 4 EYE4800 | Ympäristöystävällinen tuotesuunnittelu ja elinkaarianalyysi | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4500 | Vesilaitossuunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 EYH4400 | Ympäristömittaustiedon hallinta | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4240 | Katutekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYE4700 | Laatu- ja ympäristöjärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4600 | Vesihuoltoverkoston rakennussuunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 EYH4500 | Ympäristömonitorointijärjestelmän suunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4400 | Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| 4 EYV8010 | Vaihtuvat ympäristötekniikan opinnot | 5 (NonStop) | |||||||||
| 4 ECCS400 | Saksan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCS410 | Saksan jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ECCQ400 | Venäjän perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCQ410 | Venäjän jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ECCH400 | Espanjan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN11 | Tools for Cross-Cultural Communication | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN31 | Tools for Multilingual Environment | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN21 | Tools for Spoken and Written Skills | 5 | |||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 ECH4100 | Harjoittelu 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECH4210 | Harjoittelu 2a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4220 | Harjoittelu 2b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4310 | Harjoittelu 3a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4320 | Harjoittelu 3b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4330 | Harjoittelu 3c | 5 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 ECONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 ECONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 ECONT40 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 ECONT80 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 ECJ4000 Orientoivat opinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tutustuu opiskelun käytännön asioihin, orientoituu ja sitoutuu opiskeluun. Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot ja saa käsityksen oman alansa työtehtäviin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun sekä pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. Viestinnän osuudessa opiskelija hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja, sekä osaa viestiä erilaisissa ryhmissä ja laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. Tietokoneen käytön perusteissa tutustuu tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokkaaseen käyttöön. Englannin perusteet osuudessa opiskelija saavuttaa sellaiset taidot, joita tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat ja perussanaston. |
Keskeiset sisällöt | Johdatus tekniikan opintoihin (1op): - Opettaja- ja opiskelijatuutorin tapaamisia, ajankohtaiset opintoasiat, opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät käytännön asiat, opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta, insinööri ja työelämän vaatimukset, opiskelutekniikka, kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet, harjoittelun ja työnhaun ohjaus, kansainvälinen toiminta, kehittävän palautteen antaminen Viestinnän perusteet (2op): - yhteisöviestintä ja tuntemattoman tahon lähestyminen, teknisen tekstin kirjoittaminen, työnhaun asiakirjat, raportti, esitykset puheviestinnän osa-alueista, tutustuminen kokoustekniikkaan Tietokoneen käytän perusteet (1op): - PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat, sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri ja verkko-oppimisympäristöt, projektipankit, työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen Englannin perusteet (1op): - Johdatusta tekniikan alan englannin opintoihin (omasta alasta kertominen, kielten opiskelutekniikkaa), alan perusterminologiaa (yleisesittely oman alan työtehtävistä), englannin kielen kertausta (opastusta rakenteiden kertaamiseen ja itsenäiseen opiskeluun). |
Suoritustavat | Lähiopetus, tuutorointi, harjoitustehtävät. Osallistuminen 80% aloituspäivien ja syksyn lähitunneille. HOPS:n laatiminen ja palauttaminen opettajatuutorille. Työpaikkahakemuksen ja CV:n laatiminen ja palauttaminen viestinnän opettajalle. Lisäksi koko opiskelun ajan opiskelija päivittää HOPSia tarvittaessa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Viestinnän tunneilla oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Puheviestinnän esitys ryhmässä. Englannin opiskeluun sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, kotitehtävät ja itsenäinen työskentely. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | OPS, tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä - tuntee Savonia-ammattikorkeakoulun keskeisimpiä ohjeita, sääntöjä ja opiskelukäytäntöjä - tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä - tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään - tuntee ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät - tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. - tuntee työhaun käytännöt ja osaa laatia työhakemukset ja CV, sekä toimia työhaastattelutilanteessa. - hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen viestinnän taitoja ja osaa laatia viestin tuntemattomalle taholle ja raportin. Opiskelija osaa toimia puheviestintätilanteissa ryhmässä ja hän osaa laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. - osaa käyttää tavallisimpia työvälineohjelmia - osaa käyttää englannin kielen perusrakenteita - tuntee kielten opiskelutekniikkaa - tuntee oman alansa perussanastoa ja osaa kertoa omasta opiskelustaan ja oman alansa työtehtävistä englanniksi |
Yhteyshenkilö | Kohvakka Sari |
4 ECM4100 Matematiikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | - lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - matriisit ja determinantit - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat, sinikäyrä |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - laskea lausekkeen arvon - sieventää yksinkertaisia lausekkeita - kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä, - ratkaista suorakulmaisen kolmion - piirtää yksinkertaisen funktion kuvaajan, kun funktion lauseke on annettu - piirtää ensimmäisen asteen polynomifunktion kuvaaja parametrien a ja b arvojen muuttuessa - piirtää toisen asteen polynomifunktion kuvaajan ja tietää miten se muuttuu kertoimen a arvon muuttuessa - suoraan ja kääntäen verrannollisuuden käsitteet - logaritmin määritelmän sekä logaritmin laskusäännöt - trigonometristen funktioiden peruspiirteet ja tietää, miten trigonometristen funktioiden jaksollisuus seuraa yksikköympyrämäärittelystä - käyttää yksinkertaisia trigonometrisia kaavoja Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea yksikkömuunnoksia vaativan lausekkeen arvon, - sieventää lausekkeita, - kirjoittaa ja ratkaista ongelmaan liittyviä yhtälöitä, - ratkaista vinokulmaisen kolmion, - osaa käyttää matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa - soveltaa funktioita ja yhtälöitä yksinkertaisten ilmiöiden kuvaamiseen - ratkaista trigonometrisia funktioita, logaritmeja ja muita tavallisimpia funktioita sisältäviä yhtälöitä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea monimutkaisen lausekkeen arvon - sieventää vaativia algebrallisia lausekkeita - osaa monipuolisesti soveltaa funktioita ja yhtälöitä erityyppisten ilmiöiden kuvaamiseen, - kykenee ratkaisemaan sovellusongelmia yhdistelemällä kurssilla opittuja asioita |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECM4200 Matematiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | - raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia - kaksiulotteinen integrointi |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määritellä funktion derivaatan ja osaa erottaa toisistaan käsitteet keskimääräinen ja hetkellinen (paikallinen) muutosnopeus - käyttää yksinkertaisia derivoimissääntöjä - tunnistaa funktion ääriarvon ja tietää, miten se liittyy funktion derivaattaan - muodostaa funktion integraalin likiarvon lausekkeen ja laskea sen arvon - kirjoittaa integraalin lausekkeen - integraalifunktion määritelmän - käyttää yksinkertaisia integrointisääntöjä integraalifunktion ja integraalin määrittämiseen - määrittää yksinkertaisten tasokuvioiden pinta-aloja integraalifunktion avulla Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea derivaatan likiarvon numeerisesti - derivointisäännöt monipuolisesti - arvioida funktion muutosta differentiaalin avulla ja osaa käyttää derivaattaa yksinkertaisissa sovelluksissa, kuten polynomien ääriarvojen määrittämisessä ja muutosnopeuksien laskemisessa - soveltaa integraalia erilaisten pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen - laskea funktion keskiarvon - laskea yksinkertaisia momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä kurssilla opittuja tietoja ja soveltaa derivaattaa monipuolisesti ilmiöiden analysoimiseen - laskea momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla - muodostaa sovellusongelmiin liittyviä integraaleja pienten differentiaalien menetelmän avulla |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECF4000 Tekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä. |
Keskeiset sisällöt | - SI-järjestelmä - Lämpölaajeneminen - Lämpöenergia - Ideaalikaasun tilanyhtälö - Lämmönsiirtymistavat - Newtonin lait - Kitka - Työ, energia ja teho - Liikemäärä - Ympyräliike |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä laskemista ja fysikaalisten käsitteiden hallintaa edellyttävien harjoitustehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2) Opiskelija osaa - käyttää eri lämpötila-asteikkoja - määrittää olomuodonmuutoksiin liittyviä lämpöenergioita - nimetä kaasun tilan määrittävät suureet - määrittää lämpövirran yksinkertaisissa tapauksissa - kuvailla matemaattisesti yksiulotteista liikettä - soveltaa Newtonin lakeja yksiulotteisissa mekaniikan ongelmissa - kuvailla matemaattisesti ympyräliikettä - ratkaista yksiulotteiset törmäystilanteet liikemäärän säilymislakia soveltaen Hyvä (3-4) Opiskelija osaa - määrittää lämpötilan ja olomuodon muutoksiin liittyviä lämpöenergioita - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - soveltaa lämmönsiirtymismekanismien fysiikkaa - tasoliikkeen kuvailun heittoliikkeen tapauksessa - soveltaa Newtonin lakeja kaksiulotteisiin mekaniikan ongelmiin - osaa ympyräliikkeen kinematiikan - osaa ympyräliikkeen peruslain soveltamisen perustapauksissa - käsitellä törmäystilanteet liikemäärän säilymislain avulla Kiitettävä (5) Opiskelija osaa - määrittää lämpöenergiat tilanteissa, joihin liittyy samanaikaisia lämpötilan ja olomuodon muutoksia - tunnistaa ja luokitella erilaisia kaasun tilanmuutoksia - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - käsitellä tilanteita, joissa lämpöä siirtyy yhtäaikaisesti eri mekanismeilla - kuvailla matemaattisesti yleisen liikkeen tasossa - soveltaa Newtonin lakeja monimutkaisissa kaksiulotteisissa tilanteissa - soveltaa ympyräliikkeen kinematiikkaa ja dynamiikkaa yleisissä tilanteissa - soveltaa liikemäärän säilymislakia ja impulssiperiaatetta törmäystilanteissa |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 ECM4300 Matematiikka 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. |
Keskeiset sisällöt | - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely - separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - tunnistaa valitun tilastollisen muuttujan mitta-asteikkotyypin - määrittää aineiston mediaanin, aritmeettisen keskiarvon ja keskihajonnan - määrittää todennäköisyyksiä yksinkertaisissa tapauksissa klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan - käyttää toistokoejakaumaa (binomijakaumaa) ja normaalijakaumaa ja osaa tavanomaiset prosenttilaskut. - osaa soveltaa reunaehtoja suoraan integroituviin differentiaaliyhtälöihin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa laskea eri tyyppisiä keskiarvoja (aritmeettinen, geometrinen ja harmoninen) ja tuntee esimerkkejä niiden käytöstä, - osaa määrittää todennäköisyyksiä klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan, - osaa käyttää Poissonin jakaumaa ja eksponenttijakaumaa - osaa ratkaista yksinkertaisen separoituvan differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 1. kertaluvun lineaarisen differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 2. kertaluvun vakiokertoimisen lineaarisen differentiaaliyhtälön Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä ja soveltaa kurssilla opittuja tietoja, - määrittää klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaisia todennäköisyyksiä vaativissa tapauksissa, - laskea tapahtumien yhdistämiseen liittyviä todennäköisyyksiä ja - verrata toisiinsa satunnaisotosta ja vastaavaa todennäköisyysjakaumaa. - muodostaa ja ratkaista differentiaaliyhtälön sanallisessa tehtävässä (esimerkiksi suureen muutosnopeus suoraan verrannollinen suuren arvon tai suolaliosten pitoisuuksien muuttuminen) |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECCE400 Engineering English
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Puhelinviestintä - Raportointi - Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus - Neuvottelut ja palaverit - Alan keskeiset käsitteet - Ajankohtaiset koulutusalaan liittyvät aiheet - Presentaatiot - Työnhaku |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opetuksessa hyödynnetään kielistudiota. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. Ammattialan ajankohtaisten, keskeistä sanastoa sisältävien tekstien pohjalta käydään keskusteluja, tehdään tiivistelmiä, joita esitellään luokassa suullisesti sekä harjoitellaan työelämän tilanteita. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden opintojaksojen sisältöjä ja niiden perusteella ryhmitellään ja aikataulutetaan edellä mainittuja aihepiirejä. Projektimuotoisessa opiskelussa osa keskeisestä sisällöstä toteutetaan projektin yhteydessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän kielenkäyttötilanteissa - pystyy välittämään viestin, vaikka teksti sisältää virheitä, ja viestintä voi olla hidasta ja katkonaista - käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein, ja osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, muiden kielten vaikutus on havaittavissa. - kykenee osallistumaan yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee tukea keskustelukumppanilta Hyvä (3-4): Opiskelija - selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa - puhuu ja kirjoittaa on melko sujuvaa kieltä eikä viestinnän ymmärtäminen satunnaisista virheistä huolimatta vaadi erityistä ponnistelua - käyttää oman alan perussanastoa ja tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla joitakin epätarkkuuksia eivätkä virheet kuitenkaan johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen Kiitettävä (5): Opiskelija - selviytyy erittäin hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän kielenkäyttötilanteissa - viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja teksti ja puhe ovat sujuvia - käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi - hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCR400 Teknisk svenska
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa. |
Keskeiset sisällöt | - Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku - Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen - Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia - Kielen perusrakenteet - Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritettu opintojakso merkitään kirjaimella ”S”. Todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”. Arviointikriteerit: Yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit käydään läpi opintojakson alussa. Tyydyttävä (1-3): - Opiskelija selviytyy tyydyttävästi ennakoitavissa, jokapäiväisissä ja jopa ennakoimattomissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän on aloitteellinen tai ainakin osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, mutta voi tarvita keskustelukumppanin tukea. - Hän käyttää oman alan perussanastoa ja mahdollisesti tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla epätarkkuuksia. Viesti kuitenkin välittyy, vaikka viestintä voi olla hidasta ja katkonaista sanavaraston niukkuudesta johtuen. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää tai vaikeuttaa viestin ymmärtämistä. Muiden kielten vaikutus voidaan vaihtelevassa määrin havaita. - Opiskelija käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein. Hyvä (4-5): - Opiskelija selviytyy luontevasti ja hyvin monipuolisissa ja jopa vaativissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. - Opiskelija käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi sekä hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston. Satunnainen epätarkkuus sanavalinnoissa ja rakenteissa ei häiritse viestin ymmärtämistä. |
Yhteyshenkilö | Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva |
4 ECB4001 Introduction to Business Economics
Credits | 5 cr |
Credits in Foreign Language | 5 cr |
Objectives | The course will introduce the students to economic thinking and gives an overall picture of company economic environment and profitability. The students will get a comprehensive view of the role that accounting has in business operations. During this course students will learn the basics of different cost concepts and cost-volume-profit analysis, income statement and balance sheet. |
Content | - The features of main business processes: real process and monetary process - Concepts of entrepreneurship - The role of accounting in the decision-making process - The behavior of costs - Cost-volume-profit analysis - Financial statement analysis profitability, liquidity and solvency - Basic concepts of marketing process - Challenges faced by companies operating in an international environment - Basics of marketing, marketing process of products and services - Market segmentation - Management in a Company using financial indicators and personal skills |
Requirements | Lectures, individual work, discussions, case studies, and group work. Also Moodle, which is an open source course management system, will be used. As this course is intended to improved skills by exercises, attendance of 60 % is required. |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | Wheelan, Susan A., Creating effective teams: a guide for members and leaders, Thousand Oaks (CA): SAGE. cop. 2013. Materials will be provided by the lecture and/or developed by the students themselves eg. exercises and solutions. Another litterature will be announced later. |
Other considerations | Arviointiperusteet: Satisfactory (1-2): - The basic concepts of entrepneurship and knowing the different forms of Companies. Key terminology of cost accounting as variable cost, fixed cost and counting gross margin and the net profit of Company. Understand the basic ideas of setting the price of a product based on cost. Good (3-4): - In addition to the previous paragraph skill requirements: Student is able to explain the key terminology of cost accounting and understand the behavior of different costs. Is able to calculate marginal costing and marginal revenues and finding optimum operating rate with these analyze. Knows the basic of Budgeting and understand the connection between partial and main budgets. The marketing mix of company is known (product, price, place and promotion). Excellent (5): - In addition to the previous paragraph skill requirements. The Student will know the financial statements of a company: the income statement, the balance sheet, the statement of source and application of funds and can explain the financial situation of the Company using economic indicators. The role of sales management using the financial results and personal skills. Responsibility in studies during the whole course and positive attendance |
Contact | Varis Pertti |
4 EYE4100 Ympäristötekniikan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteet jakautuvat kolmeen teemaan: ympäristö- ja terveysvaikutukset, energiatekniikka ja ympäristöasioiden hallinta. Opintojakson suoritettuaan opiskelijoilla on perustieto ympäristötekniikan eri osa-alueista: maaperän, vesistön ja ilman laadusta ja näihin vaikuttavista yhdyskunnan toiminnoista ja näihin liittyvän teknologian hyödyntämistavoista. Hän perehtyy myös tyypillisiin energian tuotantomenetelmiin ja niiden ympäristövaikutuksiin. Hän tuntee eri polttoaineiden (uusiutumaton, uusiutuva) ominaisuudet energian tuotannon ja ympäristökuormituksen kannalta. Opintojakson suoritettua opiskelija tuntee kansalliset, EU:n ja YK:n ympäristöpoliittiset tavoitteet ja niihin liittyvät ohjauskeinot Suomessa. Hän tuntee ympäristöhallinnon rakenteen ja tehtävät Suomessa. Opiskelija ymmärtää ympäristölupaprosessin toiminnan harjoittajan näkökulmasta ja hallitsee tärkeimpien ympäristösuojelua koskevien lakien tavoitteet. Hän oppii esimerkkien avulla YVA-menettelyn ja EMAS-järjestelmän tavoitteet ja toteutuksen vaiheet. Hän tutustuu ympäristöalan menetelmästandardeihin ja ymmärtää niiden merkityksen vertailu-kelpoisten tulosten saamiseksi EU:ssa. Opiskelija hallitsee järjestelmällisen tiedonhaun perusteet ja tuntee oman alansa keskeiset tietolähteet. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristö- ja terveysvaikutukset (1op): - ympäristötekniikan eri osa-alueet (maaperä, vesistö, ilmakehä) - maankäyttö ja luonnonvarat - veden laatu ja vesistökuormitus - materiaalien käsittely ja kierrätys sekä jätehuolto - yhteiskunnan (esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen) aiheuttama ympäristökuormitus Energiatekniikka (1op): - energialähteet (uusiutumattomat ja uusiutuvat) - kotimaiset ja ulkomaiset energiavarat ja niiden käyttö - energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset - polttoaineet ja niiden ominaisuudet energian tuotannon ja ympäristön kuormituksen kannalta Ympäristöasioiden hallinta (3op): - ympäristöhallinto Suomessa - ympäristöpolitiikan tavoitteet ja toteutus (kestävä kehitys) - ympäristöpolitiikan keinoja (ympäristömerkit, energiamerkintä, -katselmukset) - yhteiskunnan ohjaus ja valvonta (lainsäädännöllinen, taloudellinen, tieto-ohjaus) - ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa (EMAS) - tärkeimmät ympäristönsuojelua koskevat lait - ympäristölupaprosessi (IPPC-direktiivi ja BAT) - YVA-menettely - menetelmästandardisointi - ympäristöalaan liittyvät tietokannat ja tiedonhaku |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät ja vierailukäynnit. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Harjoitustehtävät liittyvät ympäristöalan tiedon hankintaan ja hankitun tiedon käsittelyyn. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaali jaetaan opiskelijoille käyttöön kurssin alussa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - perusasiat ympäristötekniikan eri osa-alueista - tyypilliset ympäristö- ja terveysvaikutukset luokitella luonnonvarat ja polttoaineet ominaisuuksiltaan uusiutumattomiin ja uusiutuviin - ympäristöhallinnon ja sen tärkeimmät tavoitteet ja ohjauskeinot Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi Opiskelija tuntee - eri energiantuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset - eri polttoaineiden ominaisuudet ympäristökuormituksen kannalta - ympäristölupaprosessin ja YVA-menettelyn - ympäristövastuullisuuden osoittamiseen liittyvät menettelyt - alan keskeiset tietolähteet Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - arvioida toimintojen ja tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia - arvioida polttoaineen ominaisuuksia energiantuotannon ja ympäristökuormituksen kannalta - hyödyntää lakitietokantaa - hyödyntää ympäristöalan menetelmästandardeja |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYQ4100 Vesihuollon perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Vesihuollossa ja vesirakentamisessa tarvittavat perustiedot hydrologiasta ja hydrauliikasta. Veden hydrologinen kierto ja ihmisen toiminnan vaikutus siihen. Sadannan, haihdunnan ja valunnan huomioon ottaminen vesiteknisissä suunnittelutöissä. Veden virtausominaisuudet, virtausmuodot. Energiayhtälön käyttö vesitekniikassa. Putkivirtausten ja avouomavirtausten laskumenetelmät. Vesihuoltotekniikan merkitys yhteiskunnassa ja vesihuoltotekniikka käsitteenä. Vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostojen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetelmät. Verkostosuunnittelu osana kunnallisteknistä suunnittelua. Perustiedot vedenkäsittelyn ja jäteveden puhdistamisen prosesseista. Vedenkäsittelylaitokseen ja jäteveden puhdistamoon tutustuminen. |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto hydrologiaan, hydrauliikkaan ja vesihuoltotekniikkaan - Veden kiertokulku ja vesitase - Valuma-alue - Sadanta, haihdunta ja valunta - Nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Paineellinen putkivirtaus - Avouomavirtaus - Jatkuvuus- ja energiayhtälöt sekä kitkahäviö virtauksessa - Talousvesi Suomessa ja vedenkulutusennusteen laatiminen - Vesijohtoverkosto ja vesijohtoverkoston mitoitus - Jätevesien viemäröinti ja viemärin mitoitus - Hulevedet ja hulevesiviemäröinnin mitoitus - Vesihuoltolinjan rakennussuunnitelman asiakirjat - Talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen perusteet - Jäteveden puhdistamisen perusteet |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja laskuharjoituksia. Osa laskuharjoitustehtävistä tehdään itsenäisesti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä laskuharjoituksia suorittamiseen ja suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetuksen yhteydessä jaettava ja kerrottava materiaali. - RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkostojen suunnittelu. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee ja osaa ohjattuna ratkaista tyydyttävästi keskeisiä hydrologian, hydrauliikan ja vesihuoltotekniikan perustehtäviä, kuten - Veden kiertokulku, varastot ja varastojen väliset yhteydet - Vesitaseajattelu - Valuma-alueen määrittäminen - Sadanta käsitteenä, sadannan määritysmenetelmät - Haihdunta käsitteenä, haihdunnan määritysmenetelmät - Valunta käsitteenä, valunnan määrittämismenetelmät - Virtaama käsitteenä, virtaaman määärittämisen menetelmät - Tuntee nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Tuntee paineellisen putkivirtauksen ratkaisuun liittyvät kaavat - Tuntee avoumavirtauksen laskentaan liittyvät laskentatavat - Tietää vesihuollon osa-alueet - Tietää vesijohtoverkoston toimintaperiaatteen - Tietää viemäriverkoston toimintaperiaatteen - Ymmärtää, mitä vesihuollon mitoitusvesimäärillä tarkoitetaan - Tuntee talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen tavoitteet Hyvä (3-4): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso hyvä. - Lisäksi ymmärtää, mitä vesijohtoverkoston painetasolla tarkoitetaan - kykenee laskemaan valuma-alueelta tulevan keskivalunnan ja uoman keskivirtaaman - kykenee laskemaan sateen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman pienelle valuma-alueelle - kykenee laskemaan lumen sulamisen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman - osaa laskea vesihuollon mitoitusvesimääriä - osaa laskea kitkallista paineellista putkivirtausta - osaa laskea kitkallista avouomavirtausta - osaa soveltaa jatkuvuusyhtälöä ja energiayhtälöä paineelliseen putkivirtaukseen ja avouomavirtaukseen Kiitettävä (5): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä - Edellisten lisäksi osaa itsenäisesti ratkaista kurssin aihealueeseen liittyviä tehtäviä tilanteissa, jotka muistuttavat kurssilla käsiteltyjä tilanteita. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYE4200 Ympäristötekniikan projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on kehittää projekti- ja ryhmätyö/tiimityövalmiuksia, ja auttaa ymmärtämään ympäristötekniikan eri osa-alueiden kytköksiä toisiinsa Hän tutustuu ekosysteemin perusilmiöihin rakennetussa ympäristössä ja ymmärtää niiden yhteyden yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Hän oppii tarkastelemaan rakennettua ympäristöä ottaen huomioon ihmisen olemassa olon reunaehdot ja luonnonvarojen kestävän käytön. Projektin aikana opiskelijat oppivat itsensä ja ajankäytön johtamisen taitoja, tiimityötaitoja, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja, systemaattista ympäristön tarkastelua ja arviointia sekä teknisen raportin laadintaa. |
Keskeiset sisällöt | Projektissa tutustutaan ns. rakennettuun ympäristöön pienryhmissä. Projektia ohjataan sekä ympäristötekniikan sisällön näkökulmasta että suullisen ja kirjallisen viestinnän osalta (muistiot, suunnitelmat, tiedotus ja raportointi). Pienryhmässä opiskelija tarkastelee itsensä johtamista ja ajankäyttöä yhtenä tiimin jäsenenä. Projektin aikana opiskelija kohtaa useita ongelmanratkaisutilanteita, joiden ratkaisemisessa kehittyy työyhteisössä tarvittavia päätöksentekotaitoja. Projektin tarkoituksena on pohtia kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien toteutumista valituissa kohteissa ja perehtyä tarkemmin ekologiseen ulottuvuuteen. Miten valittu kohde vaikuttaa luontoon, ihmisen terveyteen ja yhteiskuntaan? Miten sitä voi selvittää ja arvioida? Mitä toimintoja kohteessa on? Onko niillä joku vaikutus ympäristöön? Miksi kohde sijaitsee juuri siinä? Onko ympäristö otettu huomioon kohteen sijainnin/toiminnan suunnittelussa? Viestinnän osuus (1op): - muistio, tiedottaminen, raportointi |
Suoritustavat | Projektiryhmä etenee erillisen suunnitelman mukaisesti siten, että lukujärjestyksessä on varattu ryhmälle yhteinen aika ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Ohjaajina toimivat ammattiaineiden opettajat ja viestinnän opettaja. Oppimisessa ja projektin etenemisessä korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ja tiimityöskentelytaidot. Viestinnän osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Materiaali jaetaan opiskelijoille käyttöön kurssin alussa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty: - Opiskelija on osallistunut ohjaustilanteisiin, suorittanut yksilötehtävät ja osallistunut aktiivisesti palautettavien raporttien laadintaan. - Opiskelija osaa laatia itsenäisesti ryhmässä projektissa vaadittavan tiedotteen, muistion ja raportin sekä ymmärtää tiedottamisen ja palaverin merkityksen. |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYE4140 Ympäristötekniikan laboratoriotyöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija oppii ympäristötekniikan laboratoriokäytännöt ja ympäristökemian perusteet. Opiskelija tutustuu laboratoriotiloihin ja oppii käyttämään ympäristökemian ja ¿fysiikan keskeisiä laitteita. Opiskelija perehtyy ympäristökemiaan ja -fysiikkaan liittyvien ilmiöiden tutkimiseen erilaisia mittavälineitä ja ¿menetelmiä käyttäen. Hän oppii dokumentoimaan ja raportoimaan kokeellisen työn. Opiskelija tuntee ympäristötekniikan laboratorion turvallisuusvaatimukset, osaa suojautua henkilökohtaisesti ja tietää menettelyt onnettomuus/tapaturmatilanteessa. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa oppimiansa käytäntöjä ja tietoa ympäristötekniikan sovellutuksissa. |
Keskeiset sisällöt | Laboratorio käytännöt (1op): - Perehdytys ympäristötekniikan laboratoriokäytäntöihin: ympäristötekniikan laboratoriotilat toimintaympäristönä (tutustumiskierros), laboratorion ja koehallin työskentelykäytännöt (liikkuminen, ei yksin työskentelyä, työskentelyn ajankohta, syöminen/juominen, rakennelmien/kytkentöjen/tavaroiden/näytteiden sijoitus/kiinnitys ja merkintä), onnettomuus/tapaturmatilanteessa toimiminen (hätäsuihkut, poistumisreitit, kokoontumispaikat, ilmoittamisen viestiketju, hätäpuhelin), henkilökohtainen suojautuminen (vaatetus, käsineet, suojalasit, hengityssuojaimet), työskentelyn dokumentointi, kemikaalien säilytys (varastointi aakkosten mukaan, varaston rakenne ja järjestys, ohjaaja antaa käyttökemikaalit), laboratorion laitteet ( vetokaappi, kohdepoistot, laminaarivirtauskaappi, paineilma, kaasupullot, lämpökaappi, vaa¿at, ultraäänipesuri, laboratorion analysaattorit, kenttämittarit), laboratoriovälineet ja niiden tunnistaminen ja käyttö (esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka), laboratoriotarvikkeet ja kemikaalien käyttö (annoksen ottaminen, käsittely ja hävittäminen), puhtaat astiat, likaiset astiat, menetelmästandardien käyttö ja merkitys ympäristöanalytiikassa ja harjoitustöiden johdanto: työturvallisuus-/ympäristöturvallisuus-/hygieniapassikortin suoritus Harjoitustyöt laboratoriossa (2op): - Harjoitustyöt toteutetaan pienryhmissä ja niissä opetellaan laboratoriolaitteiden, -välineiden ja perusmittavälineiden käyttöä. Harjoitellaan mittaustulosten kirjaamista (työn dokumentointia), tulosten käsittelyä taulukkolaskentaohjelman avulla ja opetellaan raportointia. Erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen (sis. vaarallisten aineiden käyttö). Ympäristökemian pienryhmätyöt käsittävät mm. pipettien ja mittalasin käyttö, mittalasi+järviveden imusuodatus, järviveden kiintoainepitoisuuden viitearvot kirjallisuudesta ja järviveden ja juomaveden ominaisuuksien mittaaminen ja vertaaminen (pH, O2, lt, johtokyky). Ympäristöfysiikan pienryhmätöissä opetellaan käyttämään yleismittaria (virta ja jänintys), työntömittaa ja vaakaa (kiinteän kappaleen koko ja tiheys) ja tutustutaan mittaustulosten epävarmuuden huomioimiseen niiden pohjalta lasketuissa lukuarvoissa. Ympäristökemia (2op): - Kemialliset reaktiot: aineen rakenne, kemialliset sidokset ja reaktiot, ainemäärä, reaktiolämpö ja kemiallinen tasapaino - Kemikaalien luokittelu ja niiden käyttö: hapot, emäkset ja suolat, hapetusluvut, hapettimet ja pelkistimet - Sähkökemiaa ja korroosio - Ympäristökemian perusteet (orgaaninen ja epäorgaaninen kemia) |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria-, harjoitus- ja laboratorioharjoitustunnit ja etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Materiaali jaetaan Moodlen kautta opintojakson aikana. - Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio TEKNIIKAN KEMIA, Edita |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - on perehtynyt ympäristötekniikan laboratorioon toimintaympäristönä - tuntee laboratorion ja koehallin työskentelykäytännöt - tietää miten toimia onnettomuus/tapaturmatilanteessa ympäristötekniikan laboratoriossa - osaa käyttää joitakin laboratoriolaitteita hallitsee ympäristökemian keskeiset käsitteet ja osaa laskea perustehtäviä Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - tunnistaa laboratoriovälineet ja perusmittalaitteet - osaa käyttää sujuvasti laboratoriolaitteita ja ¿välineitä - osaa toimia hätätilanteessa - osaa henkilökohtaisesti suojautua kemikaaliriskeiltä - osaa dokumentoida mittaustapahtuman jäljitettävästi - hallitsee ympäristökemian käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä osaa laskea kemian perusasioita soveltavia tehtäviä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa verrata ja tulkita mittaustuloksia viitearvoihin - osaa arvioida mittaustuloksen epävarmuutta - osaa valita sopivan laboratoriovälineen ja mittalaitteen - osaa itsenäisesti soveltaa ympäristökemian tietojaan sekä osaa laskea soveltavia laskutehtäviä |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYE4120 Insinöörin mikrobiologia
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee mikrobiologian peruskäsitteet ja on selvillä mikrobiologian osa-alueista ja keskeisimmistä sovellusmahdollisuuksista. Opiskelija kykenee itsenäisesti syventämään tietämystään alan kirjallisuuden avulla, etsimään tietoa sekä arvioimaan kriittisesti aiheeseen liittyviä julkaisuja ja uutisia. Opiskelijalla on yleiskuva mikrobien esiintymisestä ja kasvusta erilaisissa ympäristöissä, mikrobien luokittelusta ja ominaisuuksista. Opiskelija osaa aseptisen työskentelyn periaatteet ja hänellä on yleiskuva eri sovellusten perusvaatimuksista erityisesti ympäristötekniikassa. Kurssin yhteydessä on mahdollista suorittaa hygieniaosaamistesti (1 op kokonaisuudesta). |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto mikrobiologiaan (mikrobiologian historiaa, mikrobien pääluokat, mikrobit luonnossa, ihminen ja mikrobit) - Mikrobiryhmät ja solujen rakenne (prokaryootit, eukaryootit ja virukset) - Mikrobien aineenvaihdunta ja kasvu - Mikrobit ja biogeokemialliset kierrot - Mikrobiologian perusmenetelmiä (mikroskopointi, värjäykset, viljely, aseptinen työskentely) - Elintarvikehygienia ja tuoteturvallisuus - Veden mikrobiologiaaa (peruskäsitteet, talous- ja jäteveden puhdistus, vesistöjen rehevöityminen, ravinteiden kierto, vesien mukana leviävät patogeenit) - Jätteiden käsittely (kompostointi, mädätys ja biokaasun tuotto, bioliuotus, biosuodatus) - Mikrobiologisia tuotteita (lannoitteet, antibiootit, hormonit, elintarviketeknologiset tuotteet, entsyymit) |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi 2 pakollista laboratorioharjoitusta sekä 2 referaattityötä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luennoilla jaettava materiaali sekä Moodleen tulevat kirjallisuuslinkit. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tietää mikrobiologian keskeisimmät osa-alueet - tunnistaa mikrobiologian sovelluskohteita - osaa aseptisen työskentelyn perusteet - osaa ohjattuna tehdä laboratoriossa yksinkertaisia mikrobikasvatuksia ja värjäyksiä - tietää eri mikrobiryhmät ja niiden kasvun perusteet Hyvä (3-4): Opiskelija - ymmärtää mikrobiologian monipuoliset sovellusmahdollisuudet ja pystyy syventämään tietouttaan ammattikirjallisuuden avulla - osaa tehdä laboratoriossa työohjeiden mukaan mikrobiologisia kokeita aseptisesti työskennellen - osaa soveltaa mikrobien aineenvaihdunnan ja kasvun perusteita erilaisten prosessien suunnitteluun - hallitsee biologisten jätteenkäsittelyn perusteet ja niiden sovellukset (mädätys, kompostointi, maaperän puhdistus) - ymmärtää mikrobien merkityksen biogeokemiallisissa aineiden kierroissa - tietää keskeisimmät mikrobien hyödyntämismahdollisuudet jätevesien puhdistuksen prosesseissa Kiitettävä (5): Opiskelija osaa Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - itsenäisesti soveltaa laboratorio-ohjeita ja työskennellä aseptisesti esim. standardeja noudattaen - suunnitella koejärjestelyjä eri jätemateriaalien käsittelemiseksi mikrobiologiaa hyödyntämällä - hakea monipuolisesti ja analyyttisesti ajankohtaista tutkimustietoa ammattikirjallisuudesta - soveltaa tietämystään eri mikrobiryhmien aineenvaihdunnasta ja toiminnasta erilaisten mikrobitoimintaa hyödyntävien prosessien |
Yhteyshenkilö | Aalto Juha-Matti |
4 EYE4300 Ilmansuojelutekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ilmakehässä esiintyvät epäpuhtaudet ja ymmärtää niiden merkityksen ilmansuojelun syklissä. Hän tiedostaa epäpuhtauksien merkittävimmät lähteet, epäpuhtauksien pääreaktiot ilmakehässä ja osaa valita soveltuvan tekniikan päästöjen muodostumisen vähentämiseen tai kaasuvirran puhdistamiseen. Opiskelija tuntee ilmansuojeluun liittyvän lainsäädännön ja osaa soveltaa sitä polttolaitoskohteissa ja ilmanlaadun seurannassa. Hän tuntee ja osaa käyttää ilmakehän/prosessikaasun epäpuhtauksien määrittämiseen käytettäviä menetelmiä ja laitteita. Laboratorioharjoitustöissä opiskelija oppii dokumentoimaan työn suorituksen toistettavuuden kannalta jäljitettävästi ja harjoittelee raportoimaan tulokset EN ISO/IEC 17025 standardin vaatimuksen mukaisena testausselosteena. |
Keskeiset sisällöt | - ilmansuojelun osa-alueet - ilmakehän rakenne - päästöjen leviäminen - ilman epäpuhtauden ja niiden lähteet - ilmanlaatua ohjaavat normit - epäpuhtauksien pääreaktiot ilmakehässä - ilmanlaadun ja päästöjen seuranta (näytteenotto, mittausmenetelmät) - päästöjen puhdistus- ja vähentämistekniikka |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laboratorioharjoitustunnit (läsnäolovelvollisuus) sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely laboratorioharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laboratorioharjoitustehtäviin liittyy mittausmenetelmien käyttö ja tulosten raportointi. Osa etätehtävistä on mittaus- ja puhdistuslaitteisiin liittyviä itsenäisesti tehtäviä laskuharjoituksia, osa on ryhmätyönä raportoitavia kirjallisuusselvityspohjaisia suunnitteluharjoituksia. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintojakson alussa jaetaan luentomoniste ja laboratorioharjoitustyöohjeet, joiden lähteenä mm. Valtion ympäristöhallinnon, Ilmatieteen laitoksen, Ilmanlaatuportaalin ja Ilmansuojeluyhdistys ry:n ja Finlexin sähköinen palvelu. Kurssin eteneminen on kuvattu ja harjoitustyöt on ohjeistettu Moodlessa. Viitemateriaalia saatavana sähköisesti mm. http://www.ilmanlaatu.fi http://www.ymparisto.fi |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - perusasiat ilmansuojelutekniikan eri osa-alueista (ilmansuojelusykli) - osaa dokumentoida ja raportoida kokeellisesti tehdyn harjoituksen - laskea puhdistuslaitteen erotusasteen Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - tuntee ilmakehän rakenteen ja siinä tapahtuvat epäpuhtauksien pääreaktiot - osaa valita mittausmenetelmän energiantuotannon päästöjen seurantaan - osaa valita mittausmenetelmän ilmanlaadun seurantaan - osaa laskea analyysituloksen pitoisuudeksi ja verrata sitä viitearvoihin - tunnistaa eri puhdistustekniikoiden sovelluskohteet - osaa käyttää alan menetelmästandardeja pienryhmässä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää ilmansuojelusyklin moniulotteisuuden - osaa valita mittausmenetelmän teollisuuden päästöjen seurantaan erilaisissa kohteissa - osaa soveltaa ilmanlaadun ja päästöjen viitearvoja eri tyyppisissä kohteissa - ymmärtää eri puhdistustekniikoiden valintakriteerit - osaa käyttää menetelmästandardeja itsenäisesti |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYH4100 Prosessitekniikka ja instrumentointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson aikana opiskelija tutustuu teollisuuden eri aloihin ja opintojakson suoritettuaan hän ymmärtää teollisuusprosessin suunnittelun ja instrumentoinnin perusteet. Hän hallitsee yleisimmät laitteiden ja instrumentoinnin piirrosmerkit, laite- ja tehdassijoituspiirrustukset, ja osaa tulkita teollisuusprosessin eri prosessikaavioita ja instrumentointipiirikaavioita. Hän hallitsee yleisimpien prosessisuureiden mittausmenetelmät, niihin liittyvät anturit ja lähettimet ja oppii prosessien säädön perusteet. Opiskelija tuntee myös yleisimmät prosessinohjauksessa käytettävät toimilaitteet. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu eri materiaalin käsittelyyn käytettäviin tyypillisiin mekaanisiin yksikköprosesseihin (mm. kiinteän aineen hienonnus, rakeistus ja luokitus, eri olomuodossa olevien aineiden sekoitus ja erotus) ja termisiin yksikköprosesseihin (mm. lämmönsiirto ja kuivaus). Hän tuntee menetelmien toimintaperiaatteet ja osaa valita käsiteltävälle materiaalille tarkoituksen mukaisen ja soveltuvan laitteen. |
Keskeiset sisällöt | Prosessitekniikka (3op): - eri teollisuuden alat - yleisimmät piirrosmerkit (laitteet, instrumentointi) - prosessikaaviot (lohkokaavio, virtauskaavio, PI-kaavio) - laite- ja tehdassijoituspiirrustukset Instrumentointi (2op): - säätötekniikan perusteet - prosessisuureiden mittausmenetelmät: Lämpötila, paine, virtaus, pinnankorkeus - toimilaitteet: venttiilit, pneumatiikka- ja moottoritoimilaitteet - laitteiden positiotunnukset - mekaaniset yksikköprosessit: materiaalin hienonnus, materiaalin rakeistus, kiintoaineen lajittelu, eri olomuodossa olevien aineiden sekoitus, kiintoaineiden erotus - termiset yksikköprosessit: lämmönsiirto ja kuivaus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät ja vierailukäynnit. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja harjoitustöissä itsenäisesti työstetty materiaali, jonka lähteinä mm. Elinkeinoelämän keskusliiton sähköinen palvelu, SFS- ja PSK-standardit. - Juhani Pihkala: Prosessitekniikan yksikköprosessit, tai alkuosa teoksesta Juhani Pihkala: Prosessitekniikka. Prosessiteollisuuden yksikkö- ja tuotantoprosessit, Opetushallitus, viimeisin painos. - Juhani Pihkala, Prosessisuureiden mittaustekniikka, Opetushallitus. - Kippo A ja Tikka A. Automaatiotekniikan perusteet. Edita Publishing. 2008. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa tunnistaa yleisimmät piirrosmerkit prosessikaavioissa - osaa lukea/tulkita lohko- ja virtauskaavioita - ymmärtää eri mekaanisten yksikköprosessien käyttötarkoituksia - tuntee prosessiteollisuuden eri aloja - tuntee PI-kaavion yleisimmät piirrosmerkit Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa lukea ja piirtää PI-kaavioita - osaa käyttää laite- ja tehdassijoituspiirrustuksia - osaa valita sopivan mekaanisen yksikköprosessin eri käyttökohteisiin - tuntee yksikköprosesseissa käytettävien laitteiden toimintaperiaatteet - tuntee prosessien säädön perusteet Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää yksikköprosessien, toimilaitteiden ja prosessisuureiden merkityksen tuotantoprosesseissa - osaa valita sopivat yksikköprosessit ja prosessisuureiden mittausmenetelmät eri sovelluskohteisiin |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ERG4100 Geotekniikka ja mittaustekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija saa perustiedot maa- ja kallioperän muodostumisesta ja koostumuksesta sekä pohjaveden esiintymisestä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten maa- ja kallioperä käsitellään rakennuskohteena tai rakennusmateriaalien raaka-ainelähteenä. Opiskelija tuntee maa- ja kallioluokitukset sekä maalajien ominaisuudet. Osaamiskokonaisuus sisältää myös perustiedot maaperän kenttä- ja laboratoriotutkimus-menetelmistä rakennus- ja ympäristöteknisiä tarpeita varten. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten pohjavesihavaintoja, koetin- ja näytteenottokairauksia sekä geofysikaalisia tutkimuksia tehdään ja mitä tietoja niiden avulla maaperästä hankintaan. Opiskelija tuntee karttatekniikan perusteet, koordinaatistot ja korkeusjärjestelmät. Hän tuntee mittauskaluston ja osaa soveltaa eri mittaustapoja rakennusteknisiin kohteisiin. Hän hallitsee geodeettiset peruslaskutehtävät koordinaattien käsittelyyn. |
Keskeiset sisällöt | Geotekniikka (3op): - Suomen kallioperä - Suomen maaperä - Maaluokitukset - Maalajien ominaisuudet - Pohjatutkimukset Mittaustekniikka (2op): - Karttatekniikka - Pituuden mittaus - Korkeuden mittaus - Kulmien mittaus - Geodeettiset peruslaskutehtävät - Monikulmiomittaus |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen, tunti- ja maastoharjoituksiin osallistuminen sekä etätehtävät, kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti, osallistuminen kairausharjoituksiin sekä laboratoriotöihin. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Jääskeläinen R. Geotekniikan perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2011. - Rantanen P. Maastomittauksen perusteet. Opetushalli |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Geotekniikka: Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - Suomen geologian pääpiirteissään sekä maa- ja kallioperän syntymekanismit ja -tavat - maaluokitukset ja maalajien ominaisuudet ja niiden kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Mittaustekniikka: Opiskelija: - ymmärtää opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - osaa laskea vaaituslaskuja ja osaa ohjattuna ratkaista keskeisiä geodeettisia peruslaskutehtäviä - selviytyy ohjattuna mittauslaitteiden käytöstä yksinkertaisissa mittaustehtävissä Hyvä (3-4): Geotekniikka: Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - Suomen geologian pääpiirteissään sekä maa- ja kallioperän syntymekanismit ja -tavat - maaluokitukset ja maalajien ominaisuudet ja niiden kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät - opintojakson oppimistehtävät Mittaustekniikka: Tyydyttävän osaamisen lisäksi opiskelija: - osaa itsenäisesti ratkaista keskeiset geodeettiset leikkauslaskut - suoriutuu itsenäisesti mittauslaitteiden käytöstä Kiitettävä (5): Geotekniikka: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson koko sisällön ja sen merkityksen rakentamisen kannalta - Suomen geologian pääpiirteissään sekä maa- ja kallioperän syntymekanismit ja -tavat - maaluokitukset ja maalajien ominaisuudet ja niiden kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät - opintojakson oppimistehtävien sisällön Mittaustekniikka: Hyvän osaamisen lisäksi opiskelija osaa: - soveltaa laskutehtäviä käytäntöön - itsenäisesti ratkaista monikulmiojonon tasoituslaskut - tiedonsiirron mittauslaitteiden ja suunnitteluohjelmistojen välillä - tuottaa karttoja ja lähtötietomalleja mittaustuloksista |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYE4400 Pilaantunut maaperä, kunnostus ja näytteenotto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelijalle muodostuu kurssin myötä kokonaiskuva pilaantuneen maan tutkimisen, näytteenoton ja kunnostamisen prosessista sekä maaperäkemiasta. Hän tietää pilaantuneiden maa-alueiden tyypilliset haitta-aineet ja kohteet sekä tuntee niihin liittyvän lainsäädännön perusteet. Hän oppii pilaantuneiden maiden tutkimisen sekä keskeisimpien kunnostustekniikoiden periaatteet. Kurssilla perehdytään todellisten kohdeasiakirjojen sekä ympäristöhallinnon antaman suunnitteluohjeen avulla pilaantuneen maan kunnostussuunnitelman laadintaan. Kurssin jälkeen opiskelijalla on vankka pohja opetella pilaantuneen maan kunnostusprojektin toteuttamista ja läpivientiä käytännön työssä. Ryhmässä tehtävän laajemman harjoitustyön aikana opiskelijat oppivat tiimityötaitoja sekä teknisen raportin laadintaa. |
Keskeiset sisällöt | Pilaantuneiden maiden ja näytteenoton (4op): - Johdanto: syitä ja seurauksia - Tyypilliset haitta-aineet ja ennaltaehkäisy - Pilaantuneiden maa-alueiden tutkiminen - Maaperänäytteenotto - Lainsäädäntö ja viranomaisvaatimukset - Kunnostushankkeen suunnittelu ja toteutus - Kunnostusmenetelmät Maaperäkemian (1op): - Yleistä maaperästä ja maaperäkemiasta - Kallioperä, maaperä, mineraalit, maalajit - Maaperän rakenne ja sen toiminnalliset kerrokset - Maaperän kuormittajat: happamoituminen, haitta-aineet - Haitta-aineiden sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit ja kaksi pakollista ryhmäharjoitustehtävää, jotka esitellään muulle ryhmälle. Oppiminen rakentuu pitkälti laajemman, kunnostussuunnitelmaa koskevan harjoitustyön ympärille. Tämän suorittamista tuetaan teoriaopetuksella ja pienemmällä, tutkimisen periaatteita käsittelevällä harjoitustehtävällä. Laajempi harjoitustyö on myös haitta-aineiden sitoutumisesta ja kulkeutumisesta. Lisäksi on 2 pientä harjoitustehtävää maaperäkemian osuuteen liittyen. Lisäksi kurssiin voi liittyä asiantuntijavierailu, kenttätutkimusharjoitus ja vierailukäynti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssin aineisto on saatavilla Moodlessa. Luentokalvot ppt-muodossa, joiden lähteinä on käytetty mm. alan asiantuntijoiden esitysmateriaaleja sekä oheismateriaalina lähinnä ympäristöhallinnon tuottamia alan julkaisuja koskien pilaantuneiden maiden tutkimista, suunnittelua ja kunnostamista. Maaperäkemian osuudessa on erillinen materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija osaa perusasiat pilaantuneista maaperistä, niiden kunnostuksesta ja näytteenotosta sekä maaperäkemiasta - hallitsee aihepiirin keskeiset käsitteet - osallistuu kaikkiin harjoitustöihin Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Opiskelija tuntee maaperän rakenteen ja sen kuormittajat sekä pima-kohteiden moninaisuuden - ymmärtää haitta-aineiden sitoutumis- ja kulkeutumismekanismit maaperässä - tuntee yleisimmät kenttämittarit ja niiden käytön - osaa suunnitella pilaantuneen maaperän näytteenottoa - osaa verrata maaperän mittaustuloksia pilaantuneen maaperän viitearvoihin - osaa laatia yleiskunnostussuunnitelman annettujen lähtötietojen avulla - tuntee eri puhdistustekniikoita ja niiden sovelluskohteita Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää pilaantuneiden maiden ja niiden käsittelyn moniulotteisuuden - osaa soveltaa pima-asetuksen viitearvoja eri tyyppisissä kohteissa - osaa soveltaa itsenäisesti kurssilla opittuja tietoja kunnostussuunnitelman teossa - osaa itsenäisesti hankkia tietoa pilaantuneiden maiden kunnostusmenetelmistä |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYH4600 Energiatekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee energian tuotantoteknologian ja ymmärtää voimalaitosten toimintaperi-aatteet energian tuotannon ja ympäristön kuormituksen kannalta. Hän ymmärtää palamisen teoriaa ja osaa määrittää hyötysuhteen, palamisilman tarpeen ja syntyvien savukaasujen koostumuksen. Opiskelija tuntee eri kattilatyyppien tulipesärakenteet ja osaa mitoittaa lämmönsiirtimet. Hän tuntee kattilan vesihöyrypiirin sekä ilma- ja savukaasupiirin ja niiden oheislaitteet. Hän tuntee bioenergian tuotantoon liittyvää tekniikkaa ja niihin liittyviä nykypäivän haasteita. Esivaatimus: Ympäristötekniikan perusteet tai vastaavat tiedot energiatekniikasta |
Keskeiset sisällöt | - Voimalaitosratkaisut ja tuotantoprosessit - Palamisen teoria ja laskenta - Kattiloiden hyötysuhde ja häviöt - Polttolaitteet ja tulipesärakenteet - Kattilaveden käsittely, vesihöyrypiiri ja sen oheislaitteet - Lämmönsiirtimen toiminta ja mitoitus - Palamisilma- ja savukaasupiirin oheislaitteet - Savukaasujen puhdistus - bioenergian hyödyntäminen |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät ja vierailukäynnit. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaeh-toinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Harjoitustehtävät liittyvät mm. energia-alan tiedon hankintaan ja hankitun tiedon käsittelyyn. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja harjoitustöinä itsenäisesti työstetty materiaali. Energia-alan sähköiset palvelut. Höyrykattilatekniikka. M. Huhtinen, A. Kettunen, P. Nurminen, H. Pakkanen. Edita. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee eri energiantuotantomuodot ja osaa jaotella käyttävätkö ne uusiutumattomia vai uusiutuvia luonnonvaroja - tuntee polttoon perustuvan voimalaitoksen pääprosessit ja ympäristön kannalta merkittävät yksikköprosessit - tietää mitkä tekijät vaikuttavat kattiloiden hyötysuhteen ja häviöiden määrittämiseen - osaa palamisen teorian päävaiheet - tuntee bioenergialähteet ja eri hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa hyödyntää palamisen teoriaa savukaasulaskuissa - osaa laskea kattiloiden höytysuhteen ja häviöt annetuilla parametreillä - ymmärtää eri yksikköprosessien merkityksen polttoon perustuvassa energiantuotannossa - osaa soveltaa lämmönsiirtimen teoriaa lämmönsiirtimen mitoituksessa - osaa valita sopivan savukaasujen puhdistukseen sopivan laitteen - osaa luokitella bioenergiamuodot eri tuotantoluokkiin ja osaa valita niihin soveltuvan teknologian - tuntee kattilaveden valmistusprosessin, laiteratkaisut ja veden laatuun vaikuttavat parametrit Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - osaa tarkastella eri energiantuotantomuotoja kasvihuonepäästöjen ja muun ympäristön kuormituksen kannalta - osaa mitoittaa savukaasujen puhdistuslaitteen annetuilla parametreillä - osaa laatia lohkokaaviotasolla polttoon perustuvan energiantuotantolaitoksen ja arvioida sen aiheuttamaa ym-päristökuormitusta |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ERG4200 Pohjarakennus ja kaavoitus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | -Pohjarakennus (3 op): Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija tuntee keskeiset pohjarakentamista säätelevät määräykset ja ohjeet. Opiskelija saa perustiedot maan- ja kallionvaraisesta perustamisesta sekä paalutuksesta sekä tuntee rakennusten ja tonttialueiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät. Opiskelija tuntee kaivantojen tukemistavat ja tietää maaperän lujuusominaisuuksien ja pohjaveden vaikutuksen niihin sekä kaivannon stabiliteettiin ja kaivutöihin. Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija tuntee täyttökiviainesten ominaisuudet ja tietää tiivistystyön ja työn valvonnan merkityksen. -Kaavoitus (2 op): Osaamistavoitteena on, että opiskelija tuntee kaavoituksen viranomaiskäytännön, kaavoitusprosessin ja sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää, miten asemakaava ohjaa rakentamista ja miten maankäytön suunnittelulla vaikutetaan elinympäristömme laatuun. Opiskelijan tulee osata tulkita asemakaavoja ja tehdä niiden perusteella päätelmiä kaavan mukaisesta rakentamisesta. |
Keskeiset sisällöt | Pohjarakennus (3op): - Pohjarakentamista koskevat määräykset ja ohjeet - Kalliolle perustaminen - Maanvarainen perustaminen - Paaluperustukset - Kuivatus- ja routasuojaus - Kaivannot - Täyttö ja tiivistys Kaavoitus (2op): - Kaavoituksen viranomaiskäytännöt, kaavoitusprosessi ja kaavatasot - Maankäyttösuunnitelma, havainnekuva, asemakaava ja kaavamerkintöjen selitykset - Talotypologiat ja niiden ominaisuudet asuinympäristön laatutekijänä - Mitoitusnormit: tontin ala, tonttitehokkuus, rakennusoikeus, asuntojen lukumäärä, autopaikkanormi, mitoitus |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen, tuntiharjoituksiin osallistuminen, harjoitustöiden tekeminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. Kaavoituksen osuus kurssista suoritetaan tekemällä kurssin päätteeksi kirjallinen tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Jääskeläinen R. Pohjarakennuksen perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2009. - Kaavamerkinnät www.ymparisto.fi sivut, aineistoa mm. www.kuopio.fi kaavoitus sivustot , Asuinaluesuunnittelu, - Opetuksen yhteydessä muu jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Pohjarakennus: Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - rakenteiden kalliolle ja maanvaraan sekä paaluille perustamisen - rakenteiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät - rakentamiseen kuuluvat kaivutyöt ja kaivantojen tukemismenetelmät - kiviainestäyttöjen rakentamistavat ja tiivistysmenetelmät ja -vaatimukset - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Kaavoitus: Opiskelija ymmärtää - opintojakson keskeisen sisällön merkityksen rakentamisen kannalta - ja osaa tulkita asemakaavoja rakentamista ohjaavina dokumentteina Hyvä (3-4): Pohjarakennus: Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - rakenteiden kalliolle ja maanvaraan sekä paaluille perustamisen - rakenteiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät - rakentamiseen kuuluvat kaivutyöt ja kaivantojen tukemismenetelmät - kiviainestäyttöjen rakentamistavat ja tiivistysmenetelmät ja -vaatimukset - opintojakson oppimistehtävät Kaavoitus: Opiskelija edellisen lisäksi - tuntee kaavoitusprosessin ja kaavoitukseen liittyvän viranomaiskäytännön - osaa tulkita asemakaavoja määrällisellä tasolla oikein Kiitettävä (5): Pohjarakennus - Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - rakenteiden kalliolle ja maanvaraan sekä paaluille perustamisen - rakenteiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät - rakentamiseen kuuluvat kaivutyöt ja kaivantojen tukemismenetelmät - kiviainestäyttöjen rakentamistavat ja tiivistysmenetelmät ja -vaatimukset - opintojakson oppimistehtävien sisällön Kaavoitus - Opiskelija edellisten lisäksi - ymmärtää syvällisesti maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen välisen yhteyden - hallitsee kaavoitusprosessin ja kaavoitukseen liittyvän viranomaiskäytännön - osaa tehdä oikeita päätelmiä asemakaavoista sekä määrällisellä, että laadullisella tasolla |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYE4600 Suunnitteluosaaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tietokoneavusteiseen tekniseen piirtoon (CAD) liittyvät yleiset periaatteet ja piirustusstandardit. Opiskelija osaa soveltaa osaamistaan maa- ja vesirakennusalan teknisten dokumenttien tuottamiseen. Opiskelija hallitsee kartografian ja paikkatietojärjestelmien (GIS) perusteet sekä GIS-perusohjelmiston (Mapinfo) käytön hallinnan. Hän tietää, miten erilaisia paikkatietoaineistoja hankitaan ja käytetäään sekä osaa laatia aineistosta visuaalisia teemakarttoja. |
Keskeiset sisällöt | CAD: - Tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet - CAD-järjestelmän työskentely-ympäristön ja perusasetusten hallinta - Teknisten piirustusten laatiminen CAD-ohjelmistolla - Piirto-objektien käyttö ja muokkaus GIS: - Kartta ja kartografia ja projektiot, mittakaavaharjoituksia - Paikkatietojärjestelmä ja sen osat, peruskäsitteitä - Visualisointi ja teemakartat - Vektori- ja rasterikuvat, paikkatietokannat - Paikkatiedon hankinta ja kaukokartoitus - Paikkatietoaineistot, kyselyt ja analyysit - MapInfolla tehtävät tuntiharjoitukset |
Suoritustavat | CAD: Luennot, harjoitustehtävät ja kokeet. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla laadittavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, työskentely-ympäristön hallintaa ja teknistä piirtämistä sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä piirustuksia. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, opetusmateriaalien sekä harjoitustehtävien avulla. GIS: Luennot, harjoitustehtävät ja kokeet. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla laadittavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, työskentely-ympäristön hallintaa ja paikkatiedon hyödyntämistä ympäristöalan sovelluksissa. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, opetusmateriaalien sekä harjoitustehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | AutoCAD-perusteet -opintomoniste. Tekniset piirtämisohjeet, mm. RT15-sarja esitystapaohjeet. Paikkatietoainestojen osalta materiaalina on pääosin tunnilla esitetty PowePoint-materiaali ja lisäksi mahdollisesti Internet-pohjaisia materiaaleja. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): CAD-osuus: - hallitsee paperikoot, mittayksiköt, tasojen, viivatyyppien, viivapaksuuksien ja värien asetukset - hallitsee perusobjektit ja muokkaustoiminnot - hallitsee teknisen piirtämisen perusteet CAD-ohjelmistolla - ymmärtää symbolien laadinnan periaatteet ja käytön piirtämisessä - osaa tulostaa piirustuksia oikeassa mittakaavassa GIS-osuus: - Ymmärtää paikkatietoon liittyvät perusasiat ja paikkatietojärjestelmän kokonaisuuden - Tuntee erilaiset paikkatietoformaatit rasteri- ja vektoriaineistot - Hallitsee Mapinfo-ohjelmiston peruskäytön Hyvä (3-4): CAD-osuus: - opiskelija osaa käyttää tasoja, värejä, viivatyyppejä ja -leveyksiä piirustusten tietosisällön havainnollistamiseen - laatia teknisen piirtämisen teksti- ja mitoitustyylejä, määritellä symboleja ominaisuustietoineen - laatia ympäristötekniikkaan liittyviä asemapiirroksia ja detaljikuvia GIS-osuus: - Opiskelija osaa tehdä paikkatietoaineistosta teemakarttoja ja visualisointeja - Opiskelija osaa tehdä paikkatietokyselyjä ja aineiston poimintoja - Opiskelija osaa tuoda ohjelmistoon kuva- ja pisteaineistoja ja rekisteröidä ne koordinaatistoon Kiitettävä (5): CAD-osuus: - opiskelija osaa käyttää viitepiirustuksia, referenssitiedostoja ja rasterikuvia CAD-piirtämisessä - 3D-mallintamisen peruskäsitteet GIS-osuus: - opiskelija osaa tehdä erilaisia aineistojen muokkaustoimintoja ja näyttäviä karttakokonaisuuksia omatoimisesti |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYE4420 Materiaalien kierrätys ja jätehuolto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on ymmärtää materiaalien kierrätyksen ja jätehuollon toteutuksen perusteet. Lisäksi tutustutaan yhdyskuntien jätehuollon suunnitteluun ja siihen liittyviin asioihin. Opintojaksolla käsitellään seuraavia asioita: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden lajittelu, kierrätys ja käyttö energianlähteenä, jätteiden kuljetus- ja käsittelytekniikat, vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä alaan liittyvä lainsäädäntö. Lisäksi opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on näkemys maa- ja metsätalouden tuottamista biomassoista ja niiden hyödyntämisestä energiantuotannossa. Opintojaksolla tarkastellaan biomassoista tapahtuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa sekä liikennepolttoaineiden tuotantoa. Opetus keskittyy biomassojen mädätysprosessin läpikäymiseen niin teorian kuin käytännönkin tasolla. |
Keskeiset sisällöt | - Johdatus materiaalien kierrätykseen ja jätehuoltoon - Jätehuollon lainsäädäntö ja ohjauskeinot - Yhdyskuntien jätehuolto ja sen suunnittelu - Jätemateriaalien käsittely, kierrätys ja hyötykäyttö - Jätteiden keräys ja kuljetus - Jätteiden energiakäyttö - Biojätteen kompostointi ja mädätys (biokaasun tuotanto) - Biokaasun tuotantoon ja käsittelyyn liittyviä viranomaismääräyksiä (erityisesti lietteet) - Biokaasutuksen perusteet ja sen erilaiset hyödyntämistavat (energia-, sähkö- ja liikennekäyttö) - Biokaasun tuotantolaitteistot ja niiden mitoitusperusteet - Mädätysjäännöksen käsittely ja hyödyntäminen - Vaaralliset jätteet - Jätteiden loppusijoittaminen |
Suoritustavat | Luennot, harjoitustehtävät, harjoitustyö, laboratoriotyöt ja koe. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee miten suomalainen jätehuolto toimii yhdyskuntajätteiden osalta - tuntee yritysten ja teollisuuden jätehuollon perusteet - tietää perusteet erilaisten jätemateriaalien prosessoinnista ja kierrätyksestä - tuntee mädätysprosessin teorian - osaa ohjattuna toteuttaa panoskokeen, jolla määritetään materiaalin biokaasuuntuvuuspotentiaali Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tehdä erilaisia jätehuollon suunnittelutehtäviä ohjatusti - osaa toteuttaa omatoimisesti panoskokeen, jolla määritetään materiaalin biokaasuuntuvuuspotentiaali - tuntee mädätyslaitosten yleisimmät prosessit ja niiden laitteet Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tehdä erilaisia jätehuollon suunnittelutehtäviä omatoimisesti - osaa arvioida ja jäsentää panoskokeen tuloksia kriittisesti ja tehdä johtopäätöksiä materiaalin soveltuvuudesta biokaasun tuotantoon |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYQ4200 Vesihuoltotekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vesihuollon yleissuunnitelmatasoiseen verkostosuunnitteluun. Kurssin ydinosan muodostaa vesihuoltoverkoston toiminnallinen yleissuunnittelu tietokoneavusteisesti. Tarkasteltavia asioita ovat tällöin vesijohtoverkoston rakenne ja toiminta, viemäriverkoston rakenne ja toiminta sekä hulevesiverkoston rakenne ja toiminta. Verkostojen mitoitus ja toiminnallinen tarkastelu tehdään mallinnusohjelmilla (EPANET, SWMM). Yleissuunnitelma esitetään AutoCAD ¿piirroksena, suunnitelmaselostuksena ja kustannuslaskelmana. |
Keskeiset sisällöt | - Alueellisen vesihuoltojärjestelmän rakenne - Verkoston linjauksen suunnittelu ja vesijohtoverkoston mitoitusvesimäärien laskenta (ACAD+Excel) - Vesijohtoverkoston mallintaminen (Epanet) - Pumppaamoiden sijoittelu ja mallintaminen (Jäteveden pumppaamot, paineenkorotusasemat) - Viemäriverkoston tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) - Hulevesijärjestelmän tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) - Kustannusarvion laatiminen ja yleissuunnitelmaselostuksen tekeminen (Excel+word) |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja suunnitteluharjoituksia sekä maastokäynti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava suunnitteluharjoitustehtävät sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkostojen suunnittelu. |
Muuta huomioitavaa | Arviontikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa ohjattuna suunnitella alueellisen vesihuoltoverkoston ja kykenee käyttämään ohjelmistoja ohjattuna. Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää alueellisen vesihuoltoverkoston realistisen toteutustavan, sekä suunnitella ja arvioida verkoston toimivuutta yleissuunnitelmatasoisesti. Kiitettävä (5): - Edellisen kohdan lisäksi osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja ratkaista vaativiakin kurssin aihealueeseen liittyviä kokonaisuuksia. - Hallitsee aihealueen syvällisesti ja soveltaen ymmärtäen taustalla olevat fysiikan lainalaisuudet. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYH4200 Ympäristömittaukset
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää ympäristön ja teollisten prosessien tilan seurannan merkityksen ja tavoitteet tyypillisissä sovelluskohteissa. Opiskelija hallitsee teoriatasolla tyypillisten mittausantureiden toimintatavat sekä kykenee käyttämään erilaisia perusmittalaitteita itsenäisesti. Samoin opiskelijat ymmärtävät mittaamisen laatutekijät ja tuntevat mittauksen tyypilliset epävarmuustekijät. Lisäksi opiskelijat osaavat käsitellä mittaamisessa syntyvää dataa perus atk-sovellusten avulla. |
Keskeiset sisällöt | - Ympäristön ja prosessien tilan seurannan perusteet - Mittaaminen suunnittelun, seurannan ja toiminnan ohjauksen työkaluna - Jatkuva mittaaminen/kertaluonteinen mittaus/laboratorioanalyysit - Mallintaminen - Mittalaitteiden toiminnan perusteet - Prosessisuureiden mittaustekniikka - Mittaustiedon käsittelyn ja visualisoinnin perusteet - Mittausten epävarmuus - Sähkölaitteiden turvallinen käyttö - Työympäristön riskitekijät sähköturvallisuuden kannalta |
Suoritustavat | Luennot, harjoitukset, harjoitustyöt ja kokeet |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaalina on pääosin tunnilla esitetty materiaali ja prosessisuureiden mittaustekniikan osalta käytetään kirjaa ¿Prosessisuureiden mittaustekniikka¿ (Juhani Pihkala, 2010). |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttyvä (1-2): - Tietää perusteet ympäristön mittaamisesta, siihen käytettävistä mittalaitteista ja sen tyypillisistä sovelluksista. - Osaa ohjattuna käyttää erilaisia mittalaitteita ja tulkita saatuja tuloksia Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia (osa)kokonaisuuksia opintojakson aihealueeseen liittyen. - Hallitsee perusasiat ja ymmärtää niiden merkityksen osana kokonaisuutta. Kiitettävä (5): - Osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuksia sekä ratkaista ongelmia jotka liittyvät opintojakson aihealueeseen. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYF4000 Ympäristöfysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa nesteiden ja kaasujen virtauksiin liittyvää fysiikkaa käytännön sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää värähtelyjen ja aaltoliikkeen välisen yhteyden sekä osaa soveltaa aaltoliikkeen fysiikkaa valo- ja ääniaaltojen ilmiöissä. Opiskelija ymmärtää sähkökentän käsitteen ja osaa tarkastella yksinkertaisia tasavirtapiirejä. Opiskelija tuntee atomin ja atomiytimen rakenteen ja perusosaset sekä ymmärtää niihin liittyvien käytännön sovellusten fysikaalisen taustan. Laboratoriotöissä opiskelija syventää fysikaalisiin mittauksiin liittyviä taitojaan ja oppii laatimaan mittauksesta mallin mukaisen työselostuksen. |
Keskeiset sisällöt | Nesteiden ja kaasujen mekaniikkaa - Pascalin laki - hydrostaattinen paine - Arkhimedeen laki - virtausdynamiikan peruskäsitteet - jatkuvuusyhtälö ja Bernoullin laki - pumput - viskositeetti ja turbulenssi Värähtelyt ja aaltoliike - harmoninen värähtely ja aaltoliike - aallon intensiteetti - aallon taipuminen, taittuminen ja heijastuminen - interferenssi - valo aaltoliikkeenä - ääni aaltoliikkeenä Sähköoppi - sähkökenttä - potentiaali ja jännite - sähkövirta - Ohmin laki ja Joulen laki - tasavirtapiirit Atomi- ja ydinfysiikkaa - atomin rakenne - valosähköinen ilmiö - fluoresenssi ja fosforesenssi - röntgensäteily - laser - atomiytimen rakenne ja sidosenergia - radioaktiivinen hajoaminen - radioaktiivisuus luonnossa ja sovelluksissa Laboratoriotöitä - laboratoriotöitä opintojakson aihepiiristä - työselostuksen laadinta |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista sen päätteeksi pidettävään kokeeseen. Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista mutta laboratoriotöihin osallistuminen on pakollista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1 (myöh. TF1), Kari Suvanto (EDITA) kaikki painokset soveltuvia Tekniikan fysiikka 2 (myöh. TF2), Kari Laajalehto ja Kari Suvanto, (EDITA) kaikki painokset soveltuvia Luennoilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - soveltaa Pascalin ja Arkhimedeen lakeja - virtausopin peruskäsitteet - yhdistää äänen ja valon ominaisuudet aaltoliikkeiden yleisiin ominaisuuksiin - määrittää intensiteettitason intensiteetistä - määrittää resistanssit rinnan- ja sarjaankytkennöissä - soveltaa Ohmin ja Joulen lakeja yksittäisen vastuksen tapauksissa - määrittää atomiytimen rakenneosaset isotooppimerkinnän perusteella - määrittää puoliintumisajan radioaktiivisesta hajoamisvakiosta - opastettuna laatia työselostuksen fysikaalisesta mittauksesta - määrittää mittaustuloksen absoluuttisen virheen suhteellista virhettä käyttäen Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - soveltaa Pascalin, Arkhimedeen ja Bernoullin lakeja - tehdä muunnokset intensiteetin ja intensiteettitason välillä - käyttää jännitteen käsitettä sähkökentässä - määrittää tasavirtapiirin resistanssin, kokonaisvirran ja ¿tehon - soveltaa atomifysiikkaa valosähköisen ilmiön kuvailussa - määrittää atomiytimen rakenneosaset isotooppimerkinnästä - määrittää atomiytimen sidosenergian - soveltaa radioaktiivista hajoamislakia Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - soveltaa Pascalin, Arkhimedeen ja Bernoullin lakeja - soveltaa aaltoliikkeen fysiikkaa valon ja äänen ilmiöissä - määrittää äänilähteiden intensiteetin ja intensiteettitason tietyllä etäisyydellä - soveltaa jännitteen ja potentiaalin käsitteitä sähkökentässä - määrittää yksinkertaisen tasavirtapiirin resistanssit sekä vastusten virrat, napajännitteet ja tehot - soveltaa atomifysiikkaa valosähköisen ilmiön, fluoresenssin ja laserin kaltaisten ilmiöiden kuvailussa - määrittää radioaktiivisissa hajoamisissa syntyvän säteilyn tyypin ja energian - soveltaa radioaktiivista hajoamislakia - itsenäisesti laatia työselostuksen fysikaalisesta mittauksesta - arvioida mittaustuloksen kokonaisvirheen |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 EYE4220 Ympäristötekniikan projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija oppii toimimaan projektiryhmässä ja ottamaan vastuuta omasta tekemisestään ryhmän osana. Hän kykenee tiedonhankintaan ja insinöörimäiseen työskentelyyn. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä tietomallipohjaista aluesuunnittelua. Tällöin opiskelija hallitsee yhden tietomallinnusohjelmiston peruskäytön (Novapoint Base, Novapoint Soundings, Novapoin Water and Sewer, Novapoint Virtual Map). Lisäksi opiskelija tietää ja osaa hankkia suunnittelun lähtöaineiston, kuten yleiskaavan , asemaakaavan, kantakartan, laserkeilausaineiston, ortoilmakuvat ja maaperätutkimukset. Opiskelija myös ymmärtää lähtöaineiston merkityksen osana aluesuunnitteluprojektia. Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan kohdealueen maastotarkastelun osana projektia. Lähtöaineiston perusteella opiskelija kykenee tekemään kohteesta rakentamista edeltävän tietomallin. Malliin sisällytetään maanpintamalli ja kallionpintamalli sekä suunnittelua edeltävät ihmisen toiminnot alueella. Samalla tarkastellaan maastonmuotoja ja maaperätietoja ja niiden soveltuvuutta alueen uuteen käyttötarkoitukseen. Luonnontilasta luodaan kolmiulotteinen virtuaalimalli. Opiskelija kykenee tekemään tietomallipohjaista vesihuoltoverkoston suunnittelua projektin suoritettuaan. Hän pystyy myös laatimaan kolmiulotteisia virtuaaliesityksiä suunnitelluista rakenteista aiemmin laaditun luonnontilamallin päälle. Opiskelija oppii myös tuottamaan erilaisia piirroksia kohdealueelta mukaan lukien asemapiirrokset, pituusleikkauskuvat ja poikkileikkauskuvat. |
Keskeiset sisällöt | Projekti (4,5op): - opiskelijaryhmien muodostaminen ja ryhmän toiminta projektin aikana - aluesuunnittelu käsitteenä ja suunnittelun lähtöainesto sekä sen hankinta - tietomallipohjaisen suunnitteluohjelmiston (Novapoint) peruskäyttö - lähtötietomallin luominen - maastokäynti osana suunnittelua - aluesuunnitelman kuvaaminen tietomallina - 3d-virtuaaliesitysten laadinta - erilaisten toimintojen, kuten luontoarvojen, rakennusten, väylien ja vesihuollon sijoittelun perusta osana aluesuunnittelua - aluesuunnittelun tietomallin luominen - piirrosten tuottaminen tietomallista Viestinnän osuus (0,5op): - Ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaidot, muistio, pöytäkirja |
Suoritustavat | Luennot, projektityöskentely, maastokäynnit ja loppuseminaari. Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunteja ja omalla ajalla suoritettavia osuuksia. Oppitunneilla esitellään teoriaa, työskentely-ympäristön hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia tietomalleja ja teknisiä piirustuksia. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, opetusmateriaalien sekä projektitehtävien avulla. Viestinnän osuudessa oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Aluesuunnitteluprojektin tehtävänanto, erilaiset suunnitteluohjeet, aihetta käsittelevät kirjat ja sähköiset kirjat. Esimerkkisuunnitelmat. |
Muuta huomioitavaa | Arviointiperusteet: Tyydyttävä (1-2): - Selviytyy tyydyttävästi seuraavista tehtävistä - Tietomallipohjaisen aluensuunnittelun käsite ja toteutus - Tuntee suunnittelun lähtöaineiston, kuten yleiskaavan , asemaakaavan, kantakartan, laserkeilausaineiston, ortoilmakuvat ja maaperätutkimukset - Tuntee rakennussuunnittelun menetelmät ja ohjelmistot - Tietää, millaisia asioita suunnitteluun liittyvässä maastotarkastelussa tehdään. - Tuntee pintamallien käsitteen ja pintamallien lähtöaineiston ja mallien tekomenettelyn. - Tuntee asemakaavan ja muun kaavoituksen merkityksen osana aluesuunnittelua - Tuntee maaperätutkimustulosten hyödyntämisen periaatteet osana suunnitelua - Tietää, kuinka kohdealueen luonnontilaa tai suunnittelua edeltävää tilaa arvioidaan - Ymmärtää millaiset suunnitteluasiakirjat liittyvät aluesuunnitteluun - Lähtöaineiston hankintapaika ja hankintamenettelyt - Lähtöaineiston oikeellisuuden arviointi ja virheiden poistaminen - Suunnittelun tietoverkkoympäristön hyödyntäminen osana suunnittelua - Osaa käyttää tietomallipohjaista suunnitteluohjelmistoa lähtöaineston tarkastamiseen, pintamallien luomiseen ja visualisointiin - Osaa tehdä suunnitteluun liittyvän maastokäynnin - Osaa kuvata aluesuunnitelman tietomallissa - Osaa laatia aluesuunnitelmasta 3-D virtuaaliesityksen - Osaa tuottaa suunnittelupiirroksia aluesuunnitteluhn tietomallista - Toimii tyydyttävästi omassa työryhmässään - Viestinnän osuus: Opiskelija osaa toimia tyydyttävästi erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja tietää perusasiat, miten laaditaan muistio, agenda ja pöytäkirja. Hän myös osaa arvioida itseään neuvottelijana. Hyvä (3-4): - Sama kuin edellä, mutta osaamisen taso hyvä. - Viestinnän osuus: Opiskelija osaa toimia itsenäisesti erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja hän osaa laatia muistion, agendan ja pöytäkirjan. Hän myös osaa arvioida itseään neuvottelijana sekä kehittää taitojaan. Kiitettävä (5): - Sama kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä. - Osaa itsenäisesti tehdä tietomallipohjaista aluesuunnittelua lähtöaineiston hankkimisen, asemaakaavan kuvaamisen, pintamallien luomisen ja 3-D virtuaaliesitysten luomisen osalta - Toimii erityisen aktiivisesti osana työryhmäänsä vieden tekemistä eteenpäin omalla merkittävällä panoksellaan. - Viestinnän ouus: Opiskelija osaa sekä suunnitella että toimia itsenäisesti erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä, soveltaa oppimaansa ja hän osaa laatia muistion, agendan ja pöytäkirjan.Hän myös osaa arvioida itseään neuvottelijana sekä kehittää taitojaan. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYE4440 Ympäristöriskit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaisvaltainen näkemys yleisesti olemassa olevista ympäristöriskeistä sekä erityisesti teollisuusyrityksen toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Opiskelija osaa soveltaa käytäntöön ympäristöhallinnon antamia, häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysin tekoon tarkoitettuja ns. Ympäri-suosituksia. Lisäksi tutustutaan yleisimpiin riskianalyysimenetelmiin. Opiskelija tutustuu useiden eri alojen esimerkkeihin riskianalyysien tekemisestä. Opiskelija ymmärtää yrityksen ympäristövastuun pääsisällön ja merkityksen ympäristöriskien hallinnan taustalla sekä keskeisimmät riskienhallintakeinot. Lisäksi hän tuntee kemikaalilainsäädäntöä, kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja osaa hakea tietoa kemikaalitietokannoista liittyen kemikaalien ominaisuuksiin ympäristön ja terveyden kannalta. Opiskelija osaa hyödyntää paikkatietoaineistoa riskianalyysien tekemisessä ja osaa soveltaa paikkatietojärjestelmiä riskianalyysin tekemiseen. |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto riskien hallintaan ja analysointiin - Ympäristöonnettomuudet ja kemikaalien ominaisuustietojen hankinta -harjoitustyö - Yleisimmät riskianalyysimenetelmät ja riskiin liittyvä todennäköisyys - Riskin merkityksen arviointi ja seurausanalyysit - Riskin pienentäminen ja valvonta - kemikaalilainsäädäntö ja kemikaalien ominaisuudet sekä vaikutukset ympäristöön - Paikkatietoaineistot ja niiden hyödyntäminen riskianalyyseissä - Yrityksen ympäristövastuu |
Suoritustavat | Luennot, harjoitukset ja kokeet |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija tuntee yleiset riskien hallinnan periaatteet ja osakokonaisuudet - Osaa tunnistaa erilaisia ympäristöriskejä ja niistä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja - Tuntee yleisimmät riskianalyysimenetelmät ja osaa ohjattuna toteuttaa käyttää niitä - Tuntee kemikaalilainsäädännön pääasiat - Osaa tarkastella erilaisia ympäristöriskien analysoinnissa käytettäviä aineistoja paikkatietojärjestelmässä Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Opiskelija osaa tehdä ympäristöriskianalyysin ohjatusti annetulle kohteelle - Osaa hahmottaa riskien pienentämiseen liittyviä toimintoja omatoimisesti - Osaa tehdä ympäristöriskianalyysissä käytettäviä paikkatietoanalyysejä omatoimisesti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ympäristöriskianalyysin annetulle kohteelle omatoimisesti - osaa hyödyntää paikkatietojärjestelmiä ympäristöriskianalyysien tekemisessä omatoimisesti - ymmärtää erilaisten vaarallisten aineiden ympäristövaikutuksia ja tuntee niiden torjuntamenetelmiä |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYE4460 Ympäristöalan kenttä- ja laboratoriotyöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kenttätyöskentelyn perusteet liittyen ympäristön tilan selvittämiseen. Opintojakson kenttätyöskentelyn kohde ja sisältö vaihtelee vuosittain. Tyypillisesti opiskelija tutustuu esimerkiksi vesinäytteenottoon, vesistöjen tilan selvitykseen, ympäristömelun mittaamiseen ja muihin tämänkaltaisiin kentällä tapahtuviin toimintoihin. Hän tuntee pinta- ja pohjavesien laadun seuraamiseen käytettävät tyypilliset näytteenottomenetelmät. Hän osaa käyttää ja huoltaa näytteenottokalustoa sekä erilaisia kenttämittalaitteita. Opiskelija tuntee näytteen käsittelyyn liittyvät kontaminaatioriskit ja osaa käsitellä näytettä niin, että minimoi sen muuttumisen ennen analyysiä. Opiskelija ymmärtää mittalaitteiden kalibroinnin ja näytteenottotapahtuman (mittaustapahtuman) dokumentoinnin merkityksen mittaustuloksen jäljitettävyyden kannalta. Tuloksen osalta opiskelijalla on kyky verrata sitä viitearvoihin ja tulkita tuloksen oikeellisuutta. Näytteenoton ja kenttämittausten lisäksi opiskelijat tutustuvat esimerkiksi avouoman virtaaman mittaukseen ja muihin alalla yleisesti käytettäviin ympäristön tilan selvitysmenetelmiin. Lisäksi opiskelijat osaavat tehdä vesianalyysejä laboratoriossa. |
Keskeiset sisällöt | - Ympäristön tilan seuranta ja kenttätyöskentelyn perusteet - näytteenottosuunnitelma - näytteenottomenetelmät - näytteenottokalusto ja sen hoito - näytteen käsittely ja säilyttäminen - laadunvarmistus ja näytteenoton virhelähteet - kenttämittalaitteet ja niiden käyttö - kentällä tapahtuva näytteenotto ja muu kenttätyöskentely - vesinäytteiden analysointi laboratoriossa |
Suoritustavat | Luennot, harjoitukset, kentällä tapahtuma näytteenottotoiminta sekä laboratoriotyöskentely |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja harjoitustöinä itsenäisesti työstetty materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee ympäristön seurannan yleiset periaatteet ja osakokonaisuudet - Tuntee näytteenottoon ja kenttätyöskentelyyn liittyvät perusasiat ja käsitteet - Osaa käsitellä ympäristönäytteenotossa tarvittavia laitteita, tarvikkeita ja näytteenottimia - Osaa toimia kenttätöissä yleisiä turvallisuusohjeita noudattaen - Osaa ottaa vesinäytteitä oikeaoppisesti - Osaa tehdä vesianalyysejä laboratoriossa avustetusti Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Osaa tehdä ympäristöalan kenttätöitä omatoimisesti ja tuntee hyvin laitteiden toiminnan - Osaa tehdä vesianalyysejä laboratoriossa omatoimisesti - Osaa tehdä johtopäätöksiä näytteenoton tuloksista - Osaa suunnitella ympäristöalan kenttätoimintaa avustetusti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Osaa suunnitella ympäristöalan kenttätoimintaa omatoimisesti - Hallitsee kenttätöissä käytetyt laitteet, menetelmät ja hyvät käytännöt erinomaisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERZ4100 Rakentamistalous 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Talonrakennushankkeen kustannuslaskenta ja Rakennussopimukset: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennusyritysten käyttämät urakkalaskennan menettelyt. Opiskelija ymmärtää tavanomaisen rakennuskohteen määrälaskennan ja hinnoittelun perusteet sekä osaa laatia näiden pohjalta urakkatarjouksen. Opiskelija osaa vertailulaskelmien, kustannusseurannan ja jälkilaskennan merkityksen osana kustannuslaskentaa. Opiskelija perehtyy rakennushankkeen vaiheisiin ja niihin liittyviin sopimus-, suunnittelu- ja johtamis-menettelyihin. Opiskelija tuntee yleisimmät rakentamiseen liittyvät sopimukset, niiden vastuut ja velvoitteet. Hän osaa soveltaa rakennusalan yleisiä sopimusehtojen käytäntöjä tavanomaisissa rakennushankkeissa. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakennushankkeen kustannuslaskenta (3op): - Nimikkeistöt (Talo 2000, Talo 80), määrälaskenta, hinnoittelu, työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset - Urakkatarjouksen muodostaminen, yksikköhinnan muodostaminen - Kustannustarkkailu ja jälkilaskenta - Tietotekniikka kustannusarviolaskennassa Rakennussopimukset (2op): - Rakennushankkeen vaiheet ja rakennusurakan urakkamuodot - Urakkakilpailu erilaisissa hankkeissa ja urakkasopimuksen syntyminen - Vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan vastuut ja sopimukset - Rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja rakennussopimuksiin sovellettavat normit - Julkisiin hankintoihin liittyvät menettelyt ja sopimukset |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillinen harjoitustehtävä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava erillinen harjoitustyö sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Rakennustöiden menekit (Ratu) - Talonimikkeistöt (Talo 2000 ja Talo 80) - Rakennusosien kustannuksia kirja, - YSE 98, KSE 95, RYS 9, RT- sopimuslomakepohjat - Kirja: hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa (ei tarvitse hankkia) - Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta, Juha-Matti Junnonen - Aiheeseen liittyvät Ratu-tiedostot |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee kustannuslaskennan perusteet ja osaa käyttää eri tietolähteitä kustannuslaskennassa - Osaa jaotella kustannuslaskelman Talonimikkeistön pohjalta - Tietää pääpiirteissään rakennustyöhön kuuluvat yleisimmät sopimukset - Tuntee rakennushankkeen osapuolten vastuiden perusteet Hyvä (3-4): - Osaa kustannuslaskennan perusteet ja osaa laatia yksinkertaisen kustannuslaskelman - Osaa hyödyntää Talonimikkeistöjä kustannuslaskennassa - Osaa laatia pienimuotoisen urakkasopimuksen ja tuntee siihen liittyvät osapuolten vastuut Kiitettävä (5): - Osaa laatia kustannuslaskelman ja sen pohjalta pienimuotoisen urakkatarjouksen - Osaa pääpiirteissään rakennushankkeen osapuolten vastuut ja velvoitteet |
Yhteyshenkilö | Haaranen Hannu, Ylikärppä Matti |
4 ERJ4220 Liikennetekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sekä kaupunki- että maantieliikenteen luonteen ja perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenteen keskeiset suunnitteluperusteet ja tiedostaa erilaisten liikennejärjestelmien merkityksen tämän päivän yhteiskunnan toimivuudessa. Hän tietää liikennetutkimuksen tärkeimmät menetelmät ja päämäärät sekä milloin tutkimusta tarvitaan. Hänellä on käsitys maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta ja mm. pysäköintitapojen ja joukkoliikenteen merkityksestä yhteiskunnan palvelujen takaajina. Opiskelija tuntee liikennelainsäädännön perusteet. |
Keskeiset sisällöt | - Liikennetekniikan sisältö - Liikenne ja nykymaailma - Liikennevirta ja liikenteen välityskyky - Liikennetutkimukset, -mallit ja ennusteet - Liikennejärjestelmän suunnittelu - Liikennetalous ja -laskelmat - Liikenteen hallinta ja telematiikka sekä älyliikenne - Liikenne ja maankäytönsuunnittelu - Liikenteenohjaus, pysäköinti sekä jakelu- ja huoltoliikenne - Liikenteeseen liittyvä lainsäädäntö - Liikenneturvallisuus - Liikenteen ympäristövaikutukset |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyö sekä tutustumikäynnit mm. kaupungin liikennesuunnitteluosastoille |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetusmonisteet - Liikenne ja väylät I ja II RIL 165-1&2 2006. (erikseen ilmoitettavat luvut). - Suomen Paikallisliiton julkaisuja sekä lisäksi eri kaupunkien liikennesuunnitelmia |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää kaupungin/taajaman liikennejärjestelmän toimintaa ja sen merkitystä mm. maankäytön toimivuuden suhteen. Hyvä (3-4): - Opiskelija ymmärtää eri liikennemuotojen merkityksen maankäytön ja yhteiskunnan toimivuuden takaajina. - Opiskelija osaa tarkastella liikennesuunnitelmia ja tehdä niiden pohjalta arvioita yhdyskunnan toimivuudesta ja osaa löytää jonkinasteisia vaihtoehtoisia liikenneverkon vaihtoehtoja. - Opiskelija ymmärtää liikennesuunnittelun merkityksen maankäytönsuunnittelun onnistumisessa. - Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius vertailla eri liikennemuotojen vaikutusta keskenään toisistaan poikkeavien kaupunkien kesken ja tehdä yksinkertaisia parannusehdotuksia esim. joukko- tai kevyenliikenteen edistämiseksi. - Harjoitustöissä ja mahdollisesti projektissa sovelletaan opittuja taitoja. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavia harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYE4240 Ympäristötekniikan projekti 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson pääsääntöinen tavoite on projekti- ja ryhmätyövalmiuksien kehittäminen itsenäisesti tehtävän konkreettisen projektin avulla. Työelämälähtöiset projektit toteutetaan yhteistyössä eri alojen yritysten tai toimijoiden kanssa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yhteistyön ja vastuun merkityksen erilaisten ammattiryhmien välillä tapahtuvissa tavoitteellisissa ja myös luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativissa projektiluonteisissa tehtävissä. Opiskelija osaa suunnitella projektin, tutustuu käytännössä projektinhallinnan menetelmiin sekä hallitsee projektin dokumentoinnin. Opiskelija osaa tarkastella asiakokonaisuuksiin liittyviä osatekijöitä kriittisesti ja analyyttisesti. Lisäksi opiskelija tietää, mitä yrityksen ulkoinen viestintä on, miten hyödynnetään sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä ja miten laaditaan posteri. Opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa ja ulkoista kuvaa. |
Keskeiset sisällöt | Projekti (4op): - Aiheiden valinta, käsittely ja projektiryhmän muodostaminen - Tilaajan kanssa kommunikointi ja yhteistyön rakentaminen - Projektityöskentelyn periaatteet (ryhmän toiminta, palaverikäytännöt, dokumentointi, jne) - Projektin tavoitteiden asettaminen, ositus ja aikataulun laatiminen - Projektisuunnitelman laatiminen omalle projektille (vrt. projektin hallinta opintojakso) - Oman ympäristöalaan liittyvän työelämälähtöisen projektin toteutus (aiheet vaihtelevat ryhmittäin ja vuosittain) - Etenemisen seuranta ja projektin tilanteen esittely sekä raportointi projektin aikana - Tulosten esittely ja raportointi (eri kohderyhmille) - Projektin onnistumisen arviointi ja palaute Viestinnän osuus (0,5op): - sosiaalinen media tiedottamisessa, posteri, yrityskuva Englannin osuus (0,5op): - englanninkielisen posterin laatiminen |
Suoritustavat | Työskentely tapahtuu erikokoisissa ryhmissä (3-4 hlöä) yritysten, ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön tiloissa ja opistotien kampuksen tiloissa. Tapauskohtainen liikkumavara otetaan huomioon niin ajallisesti kuin paikallisesti opintojaksoa suoritettaessa. Ryhmä tuottaa saatujen tulosten lisäksi projektisuunnitelman, loppuraportin sekä projektin esitteenä toimivan posterin Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentokalvot ja luennoilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa määritellä projektin tavoitteet annetun konkreettisen aiheen perusteella - osaa keskustella ja neuvotella tilaajan sekä muiden sidosryhmien kanssa - osaa kirjoittaa selkeän projektisuunnitelman annetusta aiheesta - osaa toimia laaditun projektisuunnitelman mukaisesti ja tuottaa sovittuja tuloksia - ymmärtää projektityöskentelyn periaatteet ja ryhmätyön käytännöt - tunnistaa mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja hän osaa hyödyntää ohjattuna sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä laatia posterin. Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa ratkaista syntyneitä ongelmia omatoimisesti - osaa suunnitella ja toteuttaa tilaajan asettaman tavoitteen täyttävän ratkaisun - osaa esitellä ja raportoida projektissa saavutetut tulokset - osaa kirjoittaa englanninkielisen projektiesitteen - osaa arvioida omaa työskentelyään ja projektin tuloksia kriittisesti ja analyyttisesti - Ymmärtää mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja osaa hyödyntää sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä laatia posterin. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tuoda erilaisia ratkaisumalleja projektin suunnitteluun omatoimisesti - osaa tuoda erilaisia ratkaisumalleja projektin läpivientiin omatoimisesti - hallitsee projektin johtamiseen liittyvät asiat kiitettävästi - toimii aktiivisena toimijana yhteistyössä tilaajan ja sidosryhmien kanssa - tietää mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja osaa hyödyntää ja soveltaa sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä hallitsee posterin laadinnan. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYH4300 Teollisuusprosessit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee eri teollisuusalojen keskeiset tuotantoprosessit, niissä käytettävät laitteet, menetelmät ja ajan mukaisen ympäristöteknologian. Hän osaa valita kiinteän materiaalin, nesteen ja kaasun kuljetukseen ja varastointiin soveltuvat menetelmät ja laitteet. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu valitsemaansa tuotantoprosessiin käytännössä sekä tuotantoteknologian että ympäristöteknologian osalta. Esimerkkikohteen avulla opiskelija oppii laatimaan prosessille kuvauksen (prosessikaavion), tutustuu prosessissa käytettävään tekniikkaan (tuotanto, ympäristönsuojelu), ymmärtää siitä muodostuvat päästöt ja päästöjen seurantaan käytettävät menetelmät. Hän oppii systemaattisen tavan teollisuusprosessin tarkasteluun ja kuvaamiseen. Esimerkkikohteen käsittelyssä opintojakso nivotaan Ympäristölainsäädäntö ja YVA -opintojakson harjoitustyöhön, jolloin tarkasteluun tulee mukaan mm. ympäristölupa, päästö-rajat ja velvoitteet. Opintojaksolla opiskelija perehtyy myös keskeiseen teollisuusprosesseihin liittyvään englanninkieliseen sanastoon. |
Keskeiset sisällöt | Teollisuusprosessit (4,5op): - kiinteän materiaalin kuljetus ja varastointi - nesteen kuljetus putkistossa (pumppaustekniikka) - kaasun kuljetus putkistossa (puhallintekniikka) - teollisuuden tuotantoprosessit (laitteet, menetelmät ja ympäristöteknologia) - metsäteollisuus (mekaaninen, kemiallinen) - kemianteollisuus (raskaat teollisuuskemikaalit ja kasvinravinteet, öljynjalostus) - metallurginen teollisuus (kaivostoiminta, rauta ja teräs) - seminaarityö valituista esimerkkikohteista - yritysvierailut Englanti (0,5op): - teollisuusprosesseihin liittyvä englanninkieli |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Yksi etätehtävistä on ns. seminaarityö, jossa tutustutaan valittuun teollisuusprosessiin käytännössä. Seminaarityö on yhteinen Ympäristölainsäädäntö ja YVA -opintojakson kanssa. Opiskelijat laativat ja esittävät myös englanninkielisen esityksen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaali on koottu opetuksen yhteydessä jaettavaan luentomonisteeseen, jonka lähteinä mm. Prosessitekniikan kokonaisprosessit, Pihkala Juhani, Opetushallitus, viimeisin painos. Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n sähköinen palvelu. Materiaalin kuljetus: alan sähköiset tuotekansiot. Kurssin eteneminen on kuvattu ja harjoitustyöt on ohjeistettu Moodlessa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee eri prosessiteollisuuden toimialat Suomessa - osaa kuvata tuotantoprosessin lohkokaaviolla - osaa tunnistaa yksikköprosessista aiheutuvan ympäristökuormituksen (materiaali/energiavirrat ja päästöt) - osaa valita toimintaperiaatteeltaan sopivan laitteen kiinteän materiaalin/nesteen/kaasun kuljetuksen - osaa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, metallurgisen teollisuuden ja valitun case-kohteen merkittävimmät yksikköprosessit ja niiden muodostaman tuotantoprosessin eri vaiheet - osaa laatia esitysdiat ja esittää englannin kielellä tyydyttävästi teollisuusprosesseihin liiittyvän suullisen esitelmän (asiaankuuluva ammatillinen sanasto, sisältö, kielellisesti oikein ja asiallinen esitys) Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - tietää eri teollisuuden alojen merkittävimmät ympäristökuormitukset (materiaali/energiavirrat ja päästöt) - osaa tuotantoprosessin materiaalitaseen laadintaperiaatteet - osaa valita sopivimman laitteen tehdasalueella tapahtuvaan materiaalien kuljetukseen/siirtoon ottaen huomioon materiaalin ominaisuudet - osaa määrittää materiaalin varastointitavan ottaen huomioon materiaalin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet - osaa laatia esitysdiat ja esittää englannin kielellä hyvin teollisuusprosesseihin liittyvän suullisen esitelmän (asiaankuuluva ammatillinen sanasto, sisältö, kielellisesti oikein ja asiallinen esitys) Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää teollisuuden eri prosessien väliset yhteydet (reaaliprosessi, tuotantoprosessi, logistiikkaprsessi jne.) - osaa määrittää tuotantoprosessille materiaalitaseen - osaa tarkastella tuotantoprosessia kustannustehokkuuden ja ympäristökuormituksen kannalta - osaa laatia esitysdiat ja esittää englannin kielellä kiitettävästi teollisuusprosesseihin liiittyvän suullisen esitelmän (asiaankuuluva ammatillinen sanasto, sisältö, kielellisesti oikein ja asiallinen esitys) |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYE4500 Ympäristölainsäädäntö ja YVA
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla perehdytään Suomen keskeiseen ympäristölainsäädäntöön niin, että kurssin jälkeen opiskelija tietää - keskeisimpien ympäristösäädösten pääsisällön - keskeisimpien ympäristösäädösten keskinäiset suhteet - pääpiirteet tärkeimpien säädösten soveltamisesta Pääpaino kurssilla on ympäristönsuojelun teknisen puolen lainsäädännössä. Muuta lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmin kurssilla perehdytään ympäristönsuojelu- ja jätelakiin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin sekä ympäristölupamenettelyyn. Opintojakson aikana opiskelija perehtyy myös ympäristövaikutusten arviointia koskevaan lainsäädäntöön ja oppii YVA-menettelyn vaiheet tyypillisten esimerkkikohteiden kautta. |
Keskeiset sisällöt | - ympäristönsuojelun hallinto - yleistä ympäristölainsäädännöstä - ympäristönsuojelulaki ja -asetus ja niiden nojalla annetut valtioneuvoston asetukset - YVA-laki (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) ja YVA-menettely - jätelaki ja -asetus ja niiden nojalla annetut valtioneuvoston asetukset - ympäristölupa - ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitusmenettelyt - maaperän pilaantumista koskeva lainsäädäntö - vesiensuojelua ja vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö - kasvihuonekaasupäästöjä koskeva lainsäädäntö - terveydensuojelulaki - ympäristövahinkoja koskeva lainsäädäntö ja EMAS-asetus - kemikaalilainsäädäntö - maa-aineslaki - maankäyttö- ja rakennuslaki - luonnonsuojelulaki |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Etätehtäviä on mm. laajempi harjoitustyö YVA-menettelystä ja ns. seminaarityö, jossa tutustutaan valittuun teollisuusprosessiin ja sen ympäristöasioihin käytännössä. Seminaarityö on yhteinen Teollisuusprosessit-opintojakson kanssa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssin materiaali pohjautuu ympäristölainsäädäntöä koskevaa aineistoon, joka on käytettävissä Finlexin ja NELLI-portaalin kautta sähköisesti. Kurssin eteneminen on kuvattu ja harjoitustyöt on ohjeistettu Moodlessa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee ympäristönsuojelun hallinnon organisaatiot ja tärkeimmät tehtävät - osaa koota ympäristölainsäädännön tärkeimmät lait ja asetukset Finlexistä - osaa keskeiset ympäristölainsäädäntöön liittyvän terminologian - osaa tärkeimpien ympäristönsuojeluun liittyvien lakien tarkoitukset - osaa YVA- ja ympäristölupamenettelyjen vaiheet - osaa soveltaa ympäristölainsäädäntöä seminaarityön case-kohteeseen - osaa tunnistaa YVA- ja ympäristölupavelvollisuuden case-kohteelle - osaa laatia ympäristölupahakemuksen seminaarityön case-kohteelle Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa soveltaa ympäristölainsäädäntöä eri toimialoille - osaa tunnistaa YVA- ja ympäristölupavelvollisuuden eri toimialoille - osaa laatia ympäristölupahakemuksen eri toimialoille - osaa avustaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman laadinnassa Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa keskeisten ympäristölainsäädäntöön liittyvien lakien tavoitteet ja soveltamisalat - osaa kriittisesti tarkastella ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa ja arviointiselostusta, sekä niihin liittyviä lausuntoja ja muistutuksia - tuntee kattavasti ympäristölainsäädäntöön liittyvien viranomaisten tehtävät |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYQ4300 Vesihuollon laboratoriotyöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoite on antaa opiskelijalle vankka näkemys jätevesien puhdistamisesta ja talousveden käsittelystä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä yksikköoperaatioden ja prosessien toiminnasta ja mitoituksesta. Kurssilla opitaan jätevesien puhdistamisen ja talousveden käsittelyn fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten menetelmien teoriaa sekä teknisiä toteutustapoja. Ryhmissä tehtävien laboratoriotöiden ja työselostuksien aikana opiskelijat oppivat tiimityötaitoja sekä teknisen raportin laadintaa. Opintojakso sisältää myös pienempiä ryhmissä tehtäviä laboratoriotöitä liittyen prosessi- ja vesihuoltotekniikkaan sekä ympäristötekniikan yleisiin yksikköprosesseihin. Näiden laboratoriotöiden tavoitteena on antaa perusnäkemys esimerkiksi erilaisten yksikköoperaatioiden- ja prosessien toiminnasta ja mitoituksesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Ympäristötekniikan prosessit ja ilmiöt tulevat tutuiksi kokeellisen toiminnan ja niihin liittyvän teorian kautta. Pienemmissä laboratoriotöissä tehdään käytännön tutkimuksia liittyen esimerkiksi nesteen pumppaamiseen, paineelliseen putkivirtaukseen, pohjavesiesiintymän koepumppaukseen, koagulaatioon ja flokkaukseen talousveden käsittelyssä, laskeutusselkeytykseen ja suodatukseen. Töiden aiheet vaihtelevat vuosittain. |
Keskeiset sisällöt | - Vedenkäsittelylaitoksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Talousveden valmistus pilot-vesilaitoksella - Koagulaatio-flokkausprosessi pilot-laitoksella - Jälkikemikalointi pilot-laitoksella veden syövyttävyyden vähentämisessä. - Eri desinfiointimenetelmät pilot-laitoksella - Jäteveden puhdistuksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit -Jäteveden puhdistaminen pilot-aktiivilietelaitoksella - Lietekuormat, tilakuormat ja BOD/COD-suhde - Orgaanisen aineksen poisto pilot-laitoksella - Fosforin poisto, nitrifikaatio ja typen poisto sekä kiintoaineen poisto pilot -laitoksella -Jäteveden tertiäärikäsittely kontaktisuodatuksen ja UV-desinfioinnin avulla pilot -laitoksella -Pumppaus, pumpun ominaiskäyrän tuottaminen ja pumpun hyötysuhde -Paineellisen putkivirtauksen kitkahäviö ja paikallisshäviöt -Pohjavesiesiintymän koepumppaus -Saostusprosessin optimointi |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu pakolliset laboratoriotyöt pilot-vesilaitokseen ja pilot-jätevedenpuhdistamoon liittyen. Laboratoriotyökertaa edeltää aiheeseen liittyvä luentokerta ja ohjattu tutustuminen laboratoriotöihin. Jokaista pilot-laboratoriotyökertaa edeltää teoriakoe käsiteltävästä aiheesta, joka samalla valmistaa opiskelijaa tulevaan laboratoriotyöhön ja varmistaa, että tehtävästä työstä saadaan täysi hyöty oppimisessa. Pilot-laitokislla tehtävistä laboratoriotöistä laaditaan työselostukset, jotka myös arvioidaan. Kurssin toisen osan muodostava pienemmät laboratoriotyöt, joiden suunnittelu ja joihin liittyvän teorian opettelu ovat osa suoritusta. Näihin töihin laaditaan myös arvioitavat työselosteet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava ja kerrottava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa tyydyttävästi seuraavat asiat - Vedenkäsittelylaitoksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Talousveden valmistus vesilaitoksella - Koagulaatio-flokkausprosessi pilot-laitoksella - Jälkikemikalointi veden syövyttävyyden vähentämisessä. - Eri desinfiointimenetelmät veden käsittelyssä - Jäteveden puhdistuksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Jäteveden puhdistaminen pilot-aktiivilietelaitoksella - Lietekuormat, tilakuormat ja BOD/COD-suhde - Orgaanisen aineksen poisto pilot-laitoksella - Fosforin poisto, nitrifikaatio ja typen poisto sekä kiintoaineen poisto pilot -laitoksella - Jäteveden tertiäärikäsittely kontaktisuodatuksen ja UV-desinfioinnin avulla pilot -laitoksella - Pumppaus, pumpun ominaiskäyrän tuottaminen ja pumpun hyötysuhde - Paineellisen putkivirtauksen kitkahäviö ja paikallisshäviöt - Pohjavesiesiintymän koepumppaus - Saostusprosessin optimointi - Osaa tyydyttävästi selviytyä tehtävistä laboratoriotyökokeista kurssin aikana - Osaa tyydyttäävästi raportoida tehdyn tutkimuksen ja sen tulokset laboratoriotyöselostuksessa Hyvä (3-4): - Osaa hyvin edelliset asiat Kiitettävä (5): - Osaa kiitettävästi edelliset asiat |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYQ4400 Vesistöjen hoito
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee limnologian perusteet ja ymmärtää, mitkä tekijät säätelevät sisävesien tilaa. Kurssilla tutustutaan suomalaisen järven erityispiirteisiin, järven kannalta merkitykselliseen veden fysiikkaan ja kemiaan, vesistöjen kasvillisuuteen ja eliöstöön. Opiskelija ymmärtää valuma-alueen merkityksen vesistön tilaan vaikuttavana tekijänä ja osaa arvioida vesistöön valuma-alueelta luonnontilassa ja nykytilassa tulevaa vesimäärää ja ainevirtoja. Opiskelija osaa tehdä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesistötyypin määrityksen ja tuntee myös pintavesien luokittelun perusteet. Hän osaa tulkita vesianalyysituloksia ja laatia järven tilan selvittämiseen tähtääviä kenttätutkimusohjelmia. Opiskelija kykenee kurssin suoritettuaan laskennallisesti selvittämään vesistön fosforitaseen ja pystyy sen avulla arvioimaan sisäisen kuormituksen ja ulkoisen kuormituksen suhdetta ja vaikutuksia vesistön tilaan. Muodostettuaan kokonaisnäkemyksen vesistön tilasta opiskelija pystyy valitsemaan strategian vesistön hoitoon ja tarvittaessa kunnostamiseen. Opiskelija osaa valita kohteeseen teknistaloudellisesti soveltuvan hoito- tai kunnostusmenetelmän ja kykenee arvioimaan sen vaikutukset vesistöön. Opiskelija tietää lisäksi, kuinka vesistön hoitoa tai kunnostamista viedään hankkeena eteenpäin ja tuntee eri toimijoiden roolit suunnittelussa ja toteutuksessa. |
Keskeiset sisällöt | Vesistöjen hoito (4op): - Johdatus limnologiaan: järvet, veden fysiikka, veden kemia, sisävesien kasvillisuus ja eliöstö, pohjasedimentit - Vesistöjen seuranta ja kuormituslähteet: vesistöjen seuranta, kuormitus, vesianalyysitulosten tulkinta, ainetaseiden laskenta - Vesistöjen kunnostussuunnittelu: suunnitteluprosessin vaiheet ja suunnitelmatasot, eri toimijoiden rooli suunnitteluprosessissa, tarpeelliset tutkimukset ja kunnostustarpeen määrittäminen, kunnostuksen rahoituslähteet - kohdevesistön tilan määrittäminen maastossa tehtävien tutkimusten ja aikaisemmin kerätyn materiaalin perusteella Englanti (1op): - vesistöjen hoito- ja kunnostusmenetelmät, valuma-alueen kuormituksen vähentäminen toteutetaan englanniksi. Perehdytään aihepirin keskeiseen sanastoon ja tehdään kirjallisuustutkimus ja raportti ohjattuna valitusta aiheesta englanniksi ja laaditaan ohjatusti esitysdiat ja myös esitetään työn tulokset ryhmälle. Kirjallinen tuotos arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty ja suullinen esitys asteikolla 0-5 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaalina toimii Teemu Ulvin ja Esko Lakson toimittama ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Järvien kunnostus-kirja, joka on saatavana ilmaiseksi Internetissä. Lisäksi materiaalina toimii Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisu Vesivelho Suunnitteluohjeistus rehevien järvien kunnostamiseen. Kurssilla jaetaan myös muuta oppimismateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit:
Tyydyttävä (1-2):
- Osaa tyydyttävästi seuraavat asiat - Tuntee vesistöjen hoidon ja kunnostuksen käsitteet - limnologian määritelmä ja limnologian perusteet - ymmärtää mitkä tekijät säätelevät sisävesien tilaa - tuntee suomalaisten järvien erityispiirteet - järven määritelmä ja järvien syntytavat - tuntee järven rehevyysluokat - tuntee järvien käyttömuodot ja niiden ristiriidat - tuntee järven vyöhykkeet - ymmärtää valuma-alueen merkityksen vesistön tilan kannalta - tuntee vesistöjen valaistusolosuhteet - Tuntee järven lämpötilaolosuhteet - tuntee EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesityypin määrityksen - ymmärtää pintavesien luokittelun menetelmät. - Tuntee järvikunnostuksessa tarvittavat hydrologiset tiedot - Tuntee hajakuormituksen lähteet - Tuntee ulkoisen ravinnekuormituksen määritysmenettelyn ns. ominaiskuormitusmenetelmällä - Tuntee järven sisäisen fosforikuormituksen - Ymmärtää sisäisen ja ulkoisen ravinnekuormituksen vertailun periaatteet ja niiden merkityksen vesistön tilan, hoidon ja kunnostuksen kannalta - Tuntee vesistöjen hoito- ja kunnostusmenetelmät ja soveltuvan kunnostusmenetelmän valinnan periaatteet - Osaa tyydyttävällä tasolla määrittää vesistölle valuma-alueen ja laskea vesistön kannalta keskeisiä hydrologisia muuttujia - Osaa tyydyttävästi analysoida vesistön vedenlaatutuloksia - Osaa tyydyttävällä tasolla laatia vesistölle vesitaseen ja ainetaseen fosforin osalta - osaa tyydyttävällä tasolla kirjoittaa englanniksi keskeisistä asioista vesistöjen hoidossa ja esittää ne suullisesti Hyvä (3-4): - Osaa hyvin edelliset kohdat - Kykenee muodostamaan käsityksen vesistön tilasta - Kykenee valitsemaan kohteeseen soveltuvat hoito- tai kunnostusmenetelmät ja arvioimaan niiden vaikuttavuutta ja kustannuksia - osaa hyvällä tasolla kirjoittaa englanniksi keskeisistä asioista vesistöjen hoidossa ja esittää ne suullisesti Kiitettävä (5): -Osaa kiitettäväsi edelliset kohdat - Kykenee muodostamaan hyvin perustellun käsityksen vesistön tilasta - Kykenee valitsemaan kohteeseen parhaiten soveltuvat hoito- tai kunnostusmenetelmät ja arvioimaan asiantuntevasti niiden vaikuttavuutta ja kustannuksia - osaa kiitettävällä tasolla kirjoittaa englanniksi keskeisistä asioista vesistöjen hoidossa ja esittää ne suullisesti |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYE4800 Ympäristöystävällinen tuotesuunnittelu ja elinkaarianalyysi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijoilla on yleiskäsitys tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten tarkastelusta sekä ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun periaatteista. Hän tuntee elinkaariarvioinnin kansainväliset standardit ja osaa hyödyntää aiemmin tehtyjen elinkaarianalyysien tietoja. Opintojakson aikana opiskelija oppii käyttämään yhtä karkean tason elinkaariarviointimenetelmää ja oppii tuottamaan tuotteen ekologiseen suunnitteluun tarvittavia parametreja varsinaisen tuotesuunnittelutyön tueksi. Ryhmässä tehtävän harjoitustyön aikana opiskelijat oppivat tiimityötaitoja, tiedonhakua ja analyyttistä tutkimuksen arviointia. |
Keskeiset sisällöt | - Elinkaarianalyysi, LCA - LCA:n vaiheet - ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja tuotekehitys - Tuotteen ekologinen suunnittelu, Eco-design direktiivi - Elinkaariarvioinnille läheisiä muita arviointeja |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustöiden avulla. Laajempien harjoitustöiden muodostama kokonaisuus (portfolio) arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää myös pienempien harjoitustöiden suorittamista hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaali jaetaan opintojakson aikana Moodlen kautta. Materiaali perustuu mm. ISO 14040 ja ISO 14044-standardeihin, EcoDesign, RoHS ja WEEE direktiiveihin. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa standardin mukaisen elinkaarianalyysin periaatteet - osaa laatia yksinkertaiselle tuotteelle karkean tason LCA:n - ymmärtää kytköksen ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun ja tuotekehityksen välillä - osaa tuotteen ekologisen suunnitelun lähtökohdat - tuntee Eco-design direktiivin tavoitteet ja pääkohdat - on tutustunut muihin arviointimenetelmiin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi - opiskelija tuntee elinkaariarvioinnin kansainväliset standardit - osaa hyödyntää aiemmin tehtyjen elinkaarianalyysien tietoja - osaa laatia eri tuotteille karkean tason LCA:n - osaa käyttää ainakin yhtä LCA:ta varten kehitettyä ohjelmaa - osaa tuottaa tuotteen ekologiseen suunnitteluun tarvittavia parametrejä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - hyödyntää elinkaarianalyysien tietoja erilaisten tuotteiden tuotesuunnittelutyön tueksi - tuottaa erityyppisten tuotteiden ekologiseen suunnitteluun tarvittavia parametrejä tuotesuunnittelutyön tueksi |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYQ4500 Vesilaitossuunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kurssilla on tavoitteena oppia suunnittelemaan ja tuntemaan vesihuollon keskeisiä järjestelmiä. Suunnitteluaiheina ovat raakaveden hankinta pohjavesiesiintymästä siiviläputkikaivon avulla, raakaveden siirto matalapaineisessa siirtolinjassa optimoiden käyttöiän aikaiset kokonaiskustannukset, jäteveden pumppaamo ja pumpun ja paineviemärin valinta, paineenkorotuspumppaamo sekä vuosittain vaihtuva vedenkäsittelytekniikkaan liittyvä työ seuraavista aiheista: prosessiveden käsittely, raakaveden käsittely talousvedeksi, teollisuuden tai yhdyskuntien jätevesien puhdistaminen. Kurssin suoritettuaan opiskelija oppii tuntemaan keskeisiä vesihuollon komponentteja ja kykenee suoriutumaan tarkasteltavien asioiden operointi-, hankinta- ja suunnittelutehävistä. Opetuksessa korostuu opiskelijan itseoppimiskyky uudessa tilanteessa, kun käytettävissä on toimeksianto , laaja kirjallinen materiaali ja työyhteisöä muistuttava tuki haastavissa tilanteissa. |
Keskeiset sisällöt | - Pohjavesitutkimukset - Vedenhankinta pohjavesiesiintymistä siiviläputkikaivon avulla - Veden siirto matalapaineisissa siirtojohdoissa - Jäteveden pumppaamon suunnittelu - Paineenkorotuspumppaamon suunnittelu - Painepiirien suunnittelu ja paineen alentaminen verkostossa - Alueellisen vesihuoltoverkoston toiminnallinen suunnittelu mallintamalla mukaan lukien paineenkorotuspumppaamot ja jäteveden pumppaamot - Kustannuslaskenta osana suunnittelua - Vedenkäsittelyn kokonaisprosessin suunnittelu |
Suoritustavat | Luennot, tutustuminen tarkasteltaviin kokonaisuuksiin jaettavan materiaalin perusteella, tehtävänannon mukaisten suunnitelmien tuottaminen ohjattuna lähiopetustuntien aikana ja itsenäisesti omalla ajalla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kotimainen ja yleinen kirjallisuus tarkasteltavista asioista. Todelliset tehtävänannot lähialueella suunniteltavista tai suunnitelluista vesihuollon kohteista. Esimerkkisuunnitelmat. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Ymmärtää kuinka pohjaveden hankinta ja pohjavesitutkimukset toteutetaan - Tietää siiviläputkikaivon toimintaperiaatteen ja tuntee siiviläputkikaivon suunnittelumenetelmät - Ymmärtää veden siirron tarpeet ja veden siirrossa tarvittavat vesihuollon komponentit - Tuntee teknis-taloudellisen suunnittelun periaatteet - Ymmärtää jäteveden pumppaamon toimintaperiaatteen ja pumppaamon toiminnan osana viemäriverkostoa - Ymmärtää vesijohtoverkoston painepiirien tarpeen ja tietää kuinka erillinen painepiiri saadaan toteutettua vesijohtoverkostossa. - Kykenee luentojen jälkeen autettuna tekemään noin puolet kurssin aikaisista suunnittelutoimeksiannoista. Hyvä (3-4): - Edellä mainittu lisäksi - Kykenee luentojen jälkeen lähes itsenäisesti tekemään valtaosan kurssin suunnittelutoimeksiannoista. Kiitettävä (5): - Edellisten vaatimusten lisäksi perehtyy vuosittain vaihtuvan veden käsittelyyn liittyvän suunnitelman taustalla olevaan teoriaan ja dokumentoi sen laadittavan suunnitelman pohjaksi - Osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja ratkaista vaativiakin kurssin aihealueeseen liittyviä kokonaisuuksia. Hallitsee aihealueen syvällisesti ja soveltaen ymmärtäen laatimansa suunnitelmien oikeellisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden. - Kykenee tekemään veden käsittelyyn liittyvää suunnittelua vakuuttavasti. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYH4400 Ympäristömittaustiedon hallinta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää opintojakson suoritettuaan perusteet ympäristöstä mitatun tiedon hyödyntämisestä erilaisissa ympäristöalan kohteissa. Hän tuntee jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien perusteet sekä osaa käyttää ympäristöalan julkisia ympäristötiedon lähteitä ja tietokantoja. Opiskelija osaa tuoda mittalaitteista saadun mittausdatan yleisimpiin tiedonkäsittelyohjelmiin ja tuottaa siitä informatiivisia yhteenvetoja. Lisäksi opiskelija osaa tehdä aikasarjamuotoisesta datasta analyysejä ja perusvisualisointeja. Opintojaksolla tehtävät harjoitukset liittyvät vaihtelevasti vesihuoltoon, vesistöihin ja luonnon ympäristöihin, ilmanlaatuun tai teollisuusprosesseihin, joiden myötä myös opiskelijoiden osaaminen vahvistuu myös näiden tuntemuksen osalta. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan mallintamisen käyttöön erilaisissa ympäristöalan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristön seuranta on säännöllistä ja pitkäaikaista tietojen keräämistä ympäristöstä, millä pyritään selvittämään sekä ihmisten toiminnasta että luonnollisesta vaihtelusta johtuvat ympäristömuutokset. Seuranta perustuu ympäristön eri muuttujien toistuvaan mittaamiseen ajallisten ja paikallisten vaihteluiden ja muutosten toteamiseksi. Seurantatulokset tukevat eri tahoilla tehtävää päätöksentekoa ja niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Keskeinen sisältö: - Ympäristömittaustiedon ominaisuudet - Ympäristömittaustiedon hyödyntäminen eri tarkoituksissa - Jatkuvatoimisen mittaamisen perusteet - Mittaustiedon laatu, virhelähteet ja epävarmuustekijät - Mittaustiedon käsittelyyn soveltuvien ohjelmistojen käyttö - Aikasarjamuotoisen mittaustiedon käsittely, analysointi ja raportointi - Ympäristöalan julkiset tietokannat ja avoin data - Mallintaminen ympäristöalan sovelluksissa |
Suoritustavat | Luennot, harjoitustehtävät ja koe. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviontiperusteet: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija tuntee ympäristön seurannan yleiset periaatteet ja osakokonaisuudet - Tuntee jatkuvatoimisen mittaamiseen ja mallintamiseen liittyvät perusasiat ja käsitteet - Osaa käsitellä mittaustietoa auttavasti Excel ja Matlab-ohjelmistojen avulla - Ymmärtää mittaustiedon epävarmuuteen liittyvät tekijät Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Osaa laskea mittausepävarmuuden annetulle muuttujalle - Osaa tehdä mittausdatan esikäsittelytoimenpiteitä avustetusti Matlab-ohjelmistolla - Osaa laskea erilaisia tunnuslukuja aikasarjamuotoisesta avustetusti - Osaa tehdä visualisoida mittaustietoa graafien ja kuvaajien avulla omatoimisesti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Osaa tehdä mittausdatan esikäsittelytoimenpiteitä omatoimisesti Matlab-ohjelmistolla - Osaa laskea erilaisia tunnuslukuja aikasarjamuotoisesta omatoimisesti - Osaa tehdä erilaisia data-analyysejä avustetusti Matlab-ohjelmiston avulla |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERJ4240 Katutekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Katu (3,5op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee katujen systeemirakenteen ja luokitusperusteet. Opiskelija osaa katujen suunnittelun mitoitusperusteineen myös kevyen liikenteen osalta. Hän osaa suunnitella myös katujen kuivatuksen, liikenteenohjauksen ja katuihin liittyviä rakenteita. Hän tuntee myös katujen erikoisosat sekä katujen varusteet ja laitteet sekä erityiskadut. Hän on perehtynyt myös katujen rakentamiseen. Hänellä on käsitys pysäköintitavoista ja joukkoliikenteen lähtökohdista. Opiskelija tuntee katulainsäädännön perusteet. Kaavoitus (1op) Opiskelija oppii tuntemaan maankäytön suunnitteluun ja asemakaavoitukseen liittyvän keskeisen käsitteistön sekä asemakaavoittamiseen liittyvän viranomaiskäytännön. Englanti (0,5op) Sisältö sovitaan ammattiaineen opettajan kanssa, abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle. |
Keskeiset sisällöt | Katu (3,5op) - Katuverkon rakenne ja jäsentely - Vaaka- ja pystygeometria - Päällys- ja alusrakenne sekä kuivatus - Pysäköinti - Liikenteenohjaus - Kevyen liikenteen järjestelyt, varusteet, laitteet ja erikoisosat sekä liikenteenohjaus - Kadun suunnittelun tekniset tekijät ja erikoisosat - Katulainsäädäntö - Määrälaskenta, kustannusarvio - Tulosteiden tuottaminen Kaavoitus (1op) - Maankäyttösuunnitelman ja asemakaavan yhteys - Kaavoituskäytäntö ja -valmisteluprosessi mitoitusnormit Englanti (0,5op) |
Suoritustavat | Katu: Harjoitustyönä tietomallipohjaisella ohjelmistolla katusuunnitelmien laatiminen Kaavoitus: Harjoitustyönä laaditaan sovitulle alueelle maankäyttösuunnitelma ja siihen liittyvä asemakaavakarttaluonnos kaavamerkintöineen ja merkintöjen selityksineen |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002, Katusuunnittelun ja ¿ rakentamisen ohjeet Gummerus Kirjapaino Oy 2003, ISBN 952-9710-06-2 - Luentomonisteet - Asuinaluesuunnittelu, Rakennustieto (erikseen ilmoitettavat luvut) - Kuopion kaavoituskatsaus - Kuopion kaavoituksen internetsivut |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Katu: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa ohjatusti valmistella lähtötietomallit ja suunnitella kadun geometriat, poikkileikkauksen, liittymät, rakennekerrokset, kuivatuksen ja varusteet sekä tuottaa tietomallista piirustuksia. Kaavoitus: Opiskelija ymmärtää, miten maankäytön suunnittelu ja kaavoitus vaikuttavat elinympäristömme laatuun. Opiskelija tuntee asuinalueiden eri rakennevaihtoehtoja. Opiskelija osaa lukea asemakaavakarttaa ja tehdä sen perusteella rakentamista koskevia päätelmiä. Hyvä (3-4): Katu: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä tyydyttävän osaamisen lisäksi opiskelija osaa laatia itsenäisesti asuntokadun katusuunnitelmat. Kaavoitus: Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius tehdä yksinkertaisia maankäyttösuunnitelmia annetulle alueelle. (Projektissa sovelletaan teoriatunneilla opittua.) Kiitettävä (5): Katu: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan sekä osaa laskea opintojakson aihepiirien soveltavia laskutehtäviä ja osaa tietomallipohjaisesti suunnitella poikkileikkaukseltaan monimutkaisempia katuja. Kaavoitus: Edellisten lisäksi opiskelijalla on hyvät valmiudet itsenäisesti laatia annetun maankäyttösuunnitelman pohjalta asemakaavakartta merkintöjen selityksineen. (Projektissa sovelletaan teoriatunneilla opittua.) |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYE4700 Laatu- ja ympäristöjärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kansainvälisten standardien mukaisten laatu- ja ympäristöjärjestelmien tavoitteet ja järjestelmän luomiseen/ylläpitoon liittyvät toiminnot. Hän tuntee ja ymmärtää laatujärjestelmän keskeisen terminologian ja osaa soveltaa sitä yrityksen laatutoiminnan mittaamisessa ja kehittämisessä. Toisaalta hän tuntee ja ymmärtää myös ympäristöjärjestelmän keskeisen terminologian ja osaa soveltaa sitä yrityksen ympäristökuormituksen mittaamisessa ja kehittämisessä. Esimerkkikohteiden koeauditointien kautta opiskelijalla saa valmiuden toimia yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän sisäisenä auditoijana. |
Keskeiset sisällöt | - kansainväliset laatu- ja ympäristöjärjestelmiä koskevat standardit ja niihin liittyvät keskeiset käsitteet - laatu- ja ympäristöjärjestelmän toteutuskeinoja - laatu- ja ympäristöjärjestelmän yhtäläisyydet ja erot - sertifiointi- ja akkreditointielimet - laatupalkintokilpailun kriteerit (EFQM) - laatutekniikka (tilastolliset apuvälineet) - arviointikäytännöt ja arvioinnin vaiheet - koearviointikäynnille valmistautuminen, koearviointikäynti ja raportointi |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) valmistavat opiskelijaa koearviointikäynnille. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Harjoitustehtävät liittyvät alan kansainvälisiin standardeihin ja eri toimialojen laatu- ja ympäristöjärjestelmien toteutukseen. - loppukoe, harjoitustyö (koeauditointi) (suoritus ja raportointi ryhmänä) ja tuntiharjoitukset - HUOM! Tunneilla läsnäolovelvollisuus |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja harjoitustöinä itsenäisesti työstetty materiaali. Standardit SFS-EN ISO 9001, SFS-EN ISO 14001 ja 14004 ja SFS-EN ISO/IEC 17025. Sertifiointi- ja akkreditointielinten sekä SFS:n, Suomen Laatukeskuksen ja valtion ympäristöhallinnon sähköinen palvelu. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa tunnistaa keskeiset laatu- ja ympäristöjärjestelmiä koskevat standardit - ymmärtää aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet - tietää järjestelmän toteutuskeinoja teoriassa ja käytännössä (koearviointi) - ymmärtää laatu- ja ympäristöjärjestelmän yhtäläisyyksiä ja eroja - tiedostaa sertifiointi- ja akkreditointielimet ja niiden toimintakentät - tietää eri arviointikäytäntöjä - tuntee ympäristönäkökohtien tunnistamisprosessin - osaa arvioinnin vaiheet - tietää laatutekniikan tilastollisia apuvälineitä Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa käyttää laatu- ja ympäristöjärjestelmiä koskevia standardeja toiminnan kehittämisen näkökulmasta - osaa käyttää ko. standardien keskeisiä käsitteitä tarkoituksen mukaisesti (koearviointi) - on omaksunut arviointikäytännön malleja (koearviointi) - osaa tunnistaa ympäristönäkökohdat case-kohteelle - osaa käyttää tilastollisia apuvälineitä tarkoituksen mukaisesti (harjoitustyöt) Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää eri arviointimenettelyjen ja sertifikaattien yhtäläisyydet ja erot toiminnan/organisaation osaamisen näytön/kehittämisen kannalta - osaa laatia laatu/ympäristöjärjestelmän keskeisiä dokumentteja - osaa hyödyntää tilastollisia apuvälineitä toiminnan seuraamiseen/kehittämiseen |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYQ4600 Vesihuoltoverkoston rakennussuunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maastomallipohjaiseen katu- ja vesihuoltosuunnittelun rakennussuunnitteluun. Kurssilla hyödynnetään yleisesti käytössä olevaa monialaista infrarakentamisen suunnitteluohjelmistoa. Opiskelija perehtyy ohjelmiston tietokantarakenteeseen ja maastomallin luomiseen. Hän oppii laatimaan maastomallin ja kykenee kurssin suoritettuaan tekemään kolmiulotteista tietokantapohjaista katu- ja vesihuoltoverkostosuunnittelua. |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto ympäristösuunnittelun tietomalleihin ja rakennussuunnitteluun - Novapoint ¿ohjelmisto, ohjelmiston mahdollisuudet suunnittelijalle ja työmaalle ja ohjelmiston käyttäjät työelämässä - Suunnitteluympäristö tietoverkossa - Suunnittelun lähtöaineiston hankkiminen, siivous ja tuonti tietokantaan - Pintamallien luominen (maanpinta, kallionpinta) ja maaperätutkimustulosten tuonti suunnitteluympäristöön - Väyläsuunnittelun kertaus - Tietokantapohjainen kolmiulotteinen vesihuoltolinjan suunnittelu - Rakennussuunnitelman piirustusten tuottaminen - Kolmiulotteisen tietomallin tarkastelu mukaan lukien törmäystarkastelut - Tietomallipohjainen määrälaskenta ja sen hyödyntäminen rakennussuunnitelman kustannusarviota laadittaessa - Koneohjauksen tietomallien tuottaminen |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamiseen sisältyy lähiopetustunteja ja suunnitteluharjoituksen tekemistä. Läsnäolo oppitunneilla vaikuttaa kurssin arvosanaan. Oppimisessa korostuu opiskelijan omatoiminen työskentely harjoitustyön parissa. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä kurssiin sisältyvä laaja harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Ymmärtää mitä tarkoittaa rakennussuunnittelu vesihuoltoverkostoa suunniteltaessa - Tuntee rakennussuunnittelun menetelmät ja ohjelmistot - Tietää, millaisia dokumentteja ja tiedostoja suunnittelija luo tehdessään rakennussuunnittelua - Tuntee suunnittelun lähtöaineiston hankintatavat - Osaa arvioida lähtöaineiston oikeellisuutta - Selviytyy tyydyttävästi seuraavista tehtävistä - Tietää, kuinka lähtöaineisto viedään tietokantaan - Tietää, mitä maastomallilla tarkoitetaan ja tuntee menettelyt, joilla maastomalli saadaan luotua - Tietää väylämallinnuksen vaiheet ja ymmärtää vaakageometrian, pituusgeometrian ja poikkileikkauksen sisällöt luotaessa väylämallia - Tuntee vesihuoltoverkoston kaivannon vaatimukset ja verkoston komponentit - Osaa ohjattuna tehdä tietomallipohjaista väyläsuunnittelua ja vesihuoltoverkoston rakennussuunnittelua Hyvä (3-4): - Edellä esitettyt asiat, mutta osaamisen taso hyvä Kiitettävä (5): - Sama kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä. - Osaa itsenäisesti tehdä tietomallipohjaista vesihuoltoverkoston suunnittelua rakennussuunnitelmatasoisesti. - Hallitsee aihealueen syvällisesti ymmärtäen taustalla todelliset rakentamisen vaatimukset suunnittelulle. Pystyy soveltamaan oppimaansa vaihtuvissa suunnittelukohteissa. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYH4500 Ympäristömonitorointijärjestelmän suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ympäristömonitoroinnin ja jatkuvatoimisten mittalaitteiden käytön perusteet ja ymmärtää mihin järjestelmiä käytetään. Opiskelija ymmärtää ympäristöstä mitatun tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät perusasiat, osaa tehdä yksinkertaisia analyysejä ja johtopäätöksiä useasta erilaisesta mittalaitteesta kerätyn mittaustiedon perusteella. Opiskelija osaa suunnitella valittuun kohteeseen soveltuvan jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän ja tuntee mittausjärjestelmän suunnitteluun vaikuttavat reunaehdot. Opiskelijalla on valmiudet tehdä järjestelmään soveltuvat laitevalinnat ja tehdä kustannusarvion järjestelmän kokonaiskustannuksista (investointi- ja käyttökulut). |
Keskeiset sisällöt | Ympäristömonitorointijärjestelmiä käytetään yleisesti ympäristön tilaa kuvaavan tiedon tuottamiseen sekä teollisten prosessien valvontaan. Järjestelmiä hyödynnetään esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointiin ja raportointiin, ympäristölupaehtojen noudattamisen valvotaan, ympäristötiedon välittämiseen tiedotusvälineille ja kansalaisille sekä prosessien käytön ja toiminnan tehostamiseen. Monitoroinnin kohteena voi olla esimerkiksi luonnonvarojen käytön seuranta (esim. mineraalit maaperässä, puhdas vesi, tms.), ympäristön tilan seuranta (esim. ilman-, veden- ja maaperän laatu tai päästöjen määrä) tai erilaisten toimenpiteiden (esim. rakentaminen, teollisen toiminnan aloittaminen, jne.) vaikutusten seuranta. Tyypillisesti ympäristömonitorointijärjestelmät ovat kokonaisjärjestelmiä jotka sisältävät ympäristö- tai prosessimittaukset, mittaustiedon keruun, hallinnan ja analysoinnin sekä oleellisen tiedon esittämiseen ja jakamiseen tarvittavat työkalut. - ympäristömonitorointijärjestelmät, järjestelmien rakenne ja niiden käyttö - jatkuvatoiminen ympäristön ja prosessien mittaaminen - mittausjärjestelmän suunnittelu - mittalaitteiden valinta - mittaustiedon käsittelyn perusteet (yhdistäminen, käsittely ja visualisointi) - mittaustiedon analysointi ja johtopäätösten tekeminen - mittaustiedon tallennus ja välittäminen loppukäyttäjille - monitorointijärjestelmän kustannusten arviointi |
Suoritustavat | Luennot, harjoitukset, laboratoriotyöt ja yritysvierailut. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija tuntee ympäristön seurannan yleiset periaatteet ja osakokonaisuudet - Tuntee jatkuvatoimisen mittaamiseen liittyvät perusasiat ja käsitteet - Tuntee ympäristömonitorointijärjestelmien rakenteet ja tyypilliset käyttökohteet Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Osaa tehdä vaatimusten määrittelyn erilaisille seurantakohteille liittyen mittausjärjestelmän suunnitteluun - Osaa suunnitella mittausjärjestelmän yleisellä tasolla omatoimisesti - Osaa tehdä mittaamiseen tarvittavia laitevalintoja omatoimisesti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Opiskelija kykenee ottamaan jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän käyttöön omatoimisesti - Osaa suunnitella ympäristömonitorointijärjestelmän omatoimisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERJ4400 Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen tuotannonohjauksen ja rakennuttamisen luonteen ja perusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tärkeimmät infrahankkeen tuotannon hallintaan vaikuttavat osa-alueet, menetelmät ja käytännöt tuotantosuunnittelun ja ohjauksen näkökulmista. Opiskelija tietää, ettei hyväkään tuotannonsuunnittelu takaa tuotannon onnistumista, ellei tuotantoa valvota ja ohjata. Oppilas saa yleisen käsityksen, mitä sopimuksia rakentamisessa tarvitaan. Opiskelija tuntee aikataulutekniikat ja työn taloudellisen ja ajallisen etenemisen seurantamenetelmät. Osaamistavoitteisiin infran rakennuttamisen osalta kuuluu, että opiskelija saa perustiedot rakennuttamistehtävien tuntemuksen erityisesti suunnitteluvaiheen kustannusohjauksen osalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuttajan tehtävät ja rakennustyön valvontaan liittyvien tehtävien perusteet. Opiskelija hallitsee suunnitteluvaiheen rakentamis-, ylläpito- ja käyttökustannusten ohjausmenettelyn. |
Keskeiset sisällöt | Infrarakentamisen tuotannonohjaus (2,5op) - Infrahankkeen määritelmä ja vaiheet - Infrahankkeen tuotannon suunnittelu - Infrahankkeen osittelu - Infrahankkeen ohjaus ja valvonta Rakennuttaminen (2op): - Rakennushankkeen osapuolten tehtävät - Rakennuttajan keskeiset tehtävät hankkeen eri vaiheissa - Rakennussuunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta - Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeessa - Rakennuskohteen luovutus ja käyttöönotto - Hankintatoimi ja -vastuut - Elinkaaren kustannukset - YSE, KSE - Perustajaurakointi Englanti (0,5op): - Infrarakentamisen englanti - abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle. |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyö sekä tutustumiskäynnit mm. kaupungin tekniseen ja mahdollisesti tie- ja liikennevirastoon. Kurssin aiheita sisällytetään osittain toisen ja/tai kolmannen vuoden projektiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Lindholm & Junnonen: Infrahankkeen tuotannonhallinta, - Ratu-tiedostot, luentomateriaali, piirustuksia ja muita urakka-asiakirjoja. Infra-Ryl (netin kautta) - Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen, Rakennuttaminen, Rakennustieto, -opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää infrarakentamisen tuotannonohjauksen ja rakennuttamisen toimintaa ja niiden merkitystä hankkeen läpiviemiseksi. Hyvä(3-4): - Opiskelija ymmärtää eri tuotannonohjausmenetelmien merkityksen infrarakennushankkeen onnistumiseksi ja käsittää rakennuttamisen eri osapuolten tehtävät ja merkityksen. - Opiskelija osaa tarkastella erilaisia tapoja ohjata hanketta toivottuun lopputulokseen. - Rakennuttamisen puolella hän tiedostaa erilaiset urakkamuodot ja niiden sopivuuden urakkakilpailussa. - Opiskelija ymmärtää ennakoivan tuotannonohjauksen yhteyden ja vaikutuksen työnaikaiseen ohjaukseen ja koko hankkeen onnistumiseen. - Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius vertailla erilaisten aikataulujen sopivuutta rakennushankkeen eri vaiheissa. - Hän hallitsee rakennuttamisen eri muodot ja mitä sopimuksia on huomioitava urakka-asiakirjoja laadittaessa. Harjoitustöissä ja mahdollisesti infraprojektissa sovelletaan teoriatunneilla opittua. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavissa harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYV8010 Vaihtuvat ympäristötekniikan opinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija laajentaa näkemystään ympäristötekniikan monipuolisella kentällä tutustumalla eri aihealueisiin ja/tai syventymällä itse valitsemaansa aiheeseen. Opiskelija syventää omaa ympäristötekniikan käsitystään ja harjoittaa erilaisia projekteihin liittyviä työtapoja ja menetelmiä. |
Keskeiset sisällöt | Valinnan mukaan perehtyminen ympäristötekniikan eri aloihin ja/tai syventyminen valittuun aihealueeseen: - Kohdevierailut, opintomatkat, seminaarit, vierailuluennot jne. - projektiluontoiset tehtävät valitusta aiheesta |
Suoritustavat | Opiskelija etsii vierailukohteita, seminaareja tai tapahtumia itseään kiinnostavalta ympäristötekniikan alalta. Opiskelija perehtyy ja osallistuu niihin itsenäisesti ja kokoaa niistä dokumentin, esimerkiksi portfolion tai muuten reflektiivisen yhteenvedon siitä mitä opintojaksolla on tehty ja opittu. Opiskelija voi suorittaa opintojakson myös projektiluonteisilla tehtävillä tai yksittäisellä projektilla aiheista, jotka sovitaan etukäteen opettajan kanssa. Projektin raportointi sovitaan tapauskohtaisesti. Opintojaksoon kuuluvista suorituksista opiskelija pitää tuntikirjanpitoa. Tuntikirjanpidon hyväksyy ohjaava opettaja, joka kirjaa työkuormaa vastaavan opintopistemäärän (1-5 op) suoritusmerkinnän. Vierailukohde voi olla esimerkiksi tutustuminen ympäristötekniikan insinöörin toimenkuvaan seuraamalla insinöörin työpäivää valitussa työpaikassa. Kuopion alueella järjestetään useita alan seminaareja, joihin opiskelija voi hakea järjestäjältä opiskelijapaikkaa. Savonia ei osallistu mahdollisiin matka- tai osallistumiskuluihin. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelijan itsensä valitsema aineisto. Opettajan valitsema projektiaiheeseen liittyvä aineisto. Projektin luovuttama aineisto. |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ECCS400 Saksan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee saksan kielen ääntämisen ja perussanaston sekä selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa ja matkustettaessa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Opiskelija tuntee myös saksankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | Kielen keskeiset rakenteet Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen. Sijainnista ja liikkumisesta, ajasta, hinnoista, matkustamisesta ja hotellissa asumisesta puhuminen. Kaupungilla liikkuminen ja ravintolassa tilaaminen, hotellissa asuminen, kulkuvälineet, tien kysyminen, säästä puhuminen, ostosten tekeminen, matkailusanastoa ja mieltymyksistä kertominen. Erityisesti tekniikan kielelle ominaisten rakenteiden harjoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Arki- ja työelämään liittyviä aiheita käsittelevien tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Mikäli opiskelija on läsnä vain 60-79 % opintojakson lähitunneista, arvosana laskee yhden numeron. Jos opiskelija on läsnä vain 50-60 % lähitunneista, arvosana laskee kaksi numeroa. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | Arviointiperusteet: Opintojakson arviointiin vaikuttavat kirjallisista kokeista saadut arvosanat, suulliset tehtävät, jatkuva näyttö ja mahdolliset etätehtävät. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Arviointiperusteet esitellään opintojakson alussa |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCS410 Saksan jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kurssin aloittaessaan opiskelija hallitsee saksan kielen keskeisimmän sanaston ja rakenteet. Opiskelija selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. Opiskelija tuntee myös saksankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | Kielen keskeisten rakenteiden kertaus ja uusien rakenteiden oppiminen (datiivi, genetiivi, perfekti, imperfekti, lisää prepositioita). Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: siviilisäätyyn ja henkilötietoihin liittyvät asiat, sijainnista ja liikkumisesta, ajasta, hinnoista, matkustamisesta, hotellissa asumisesta, säästä ja ostosten tekemisestä puhuminen, mieltymyksistä kertominen sekä puhelinkieltä. Tekniikan kielelle ominaisiin rakenteisiin tutustuminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Eri aiheita käsittelevien tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | . Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 65 h · Itsenäinen työskentely 70 h · Opiskelijan työ yhteensä 135 h |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCQ400 Venäjän perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee venäjän kielen ääntämisen ja kirjoittamisen sekä perussanaston ja selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Kyrillinen kirjoitus ja venäjän kielen ääntäminen sekä kielen keskeiset rakenteet. - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen. Tervehdyksiä ja hyvästelyjä, perheestä, siviilisäädystä, työ- ja asuinpaikasta, kielitaidosta, sijainnista ja kulkemisesta, ajasta ja hinnoista puhuminen sekä puhelinkieltä. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan kyrillistä kirjoitusta, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa sekä, paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Marjatta Alestalo: Kafe Piter 1 sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Olga, Löf Marja-Elina |
4 ECCQ410 Venäjän jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija tuntee venäjän ääntämisen, ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Kyrillisen kirjoituksen ja venäjän kielen ääntämisen vahvistaminen sekä kielen keskeisten rakenteiden käyttäminen erilaisissa arkipäivän tilanteissa. - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: työ- ja asuinpaikasta, kielitaidosta, sijainnista ja kulkemisesta, ajasta ja hinnoista puhuminen sekä puhelinkieltä. Menneestä ja tulevasta ajasta puhuminen, vapaa-ajasta ja erilaisista tekemisistä keskusteleminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan kyrillistä kirjoitusta, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa ja opiskelija kykenisi vaivatta etsimään tietoa eri lähteistä. Suullista kielitaitoa harjoitetaan paljon ja hyödynnetään kielistudiota. Opiskelijalle tarjotaan sekä sähköistä että kirjallista materiaalia itsenäiseen opiskeluun. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. Kurssilla käsitellään oppikirjan Kafe Piter 1 kappaleet 9-13 sekä muuta materiaalia. Kurssin loppuosa on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisella tavalla mikäli opiskelija osallistuu mahdollisesti järjestettävälle Venäjälle suuntautuvalle opintomatkalle. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Marjatta Alestalo: Kafe Piter 1 sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | . Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 70 h · Itsenäinen työskentely 65 h · Opiskelijan työ yhteensä 135 h |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Olga, Löf Marja-Elina |
4 ECCH400 Espanjan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee espanjan kielen ääntämisen ja perussanaston ja – rakenteet sekä selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa ja matkustettaessa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Opiskelija tuntee myös espanjankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | - Kielen keskeiset rakenteet - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet, mm. tervehtiminen ja hyvästely, esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen, sijainti ja aika, hotellissa ja ravintolassa asioiminen, kaupungilla liikkuminen ja liikennevälineet, tien kysyminen, ostosten tekeminen sekä kielitaidosta, sairastumisesta ja säästä puhuminen ja viestin kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Kurki, Lindgren, Miranda Cañellas & Rafols: Buenas Migas (painos 2014 tai uudempi) sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | Arvio opiskelijan ajankäytöstä - Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 70 h - Itsenäinen työskentely 65 h - Opiskelijan työ yhteensä 135 h Palautteen kerääminen ja käsittely Jatkuva palaute, kehityskeskustelut opintojakson kuluessa. Sähköinen palaute opintojakson kuluessa. |
Yhteyshenkilö | Mylläri Anu |
4 ECCIN11 Tools for Cross-Cultural Communication
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. The student will also get acquainted with international businesses and their key markets of his own field. |
Keskeiset sisällöt | - different cultures and their ways in work related situations - key things about Finland and Finnish culture - hosting, business manners and attire - interaction with real-life entrepreneurs |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. If the student is absent over half of classes, he fails the course. Moodle is used as a part of teaching arrangements. All the tasks are collected in a portfolio. The course is conducted using English and Finnish. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECCIN31 Tools for Multilingual Environment
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia monikulttuurisissa tilanteissa ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen. Opiskelijalla on hyvä etukäteen hankittu tuntemus sekä omasta kotimaasta että kohdemaan kulttuurista ja sen toimintatavoista. Vaihdon jälkeen opiskelija osaa eritellä ja kuvailla kokemuksiaan. |
Keskeiset sisällöt | - orientoituminen vaihtoon lähtöön ja kulttuurienväliseen viestintään - valmistautuminen Suomesta kertomiseen - varsinainen vaihto - raportti ja haastattelu vaihdon jälkeen |
Suoritustavat | Opintojakso koostuu valmistautumisesta vaihtoon (orientoivat tehtävä), oleskelu kohdemaassa ja vaihdon jälkeisestä raportoinnista. Kurssilla hyödynnetään Moodle-oppimisalustaa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Artikkelit, sähköinen materiaali |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECCIN21 Tools for Spoken and Written Skills
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations demanding spoken and written skills in English. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. |
Keskeiset sisällöt | - multicultural team work - multicultural negotiations - hosting in multicultural settings - multicultural organizational communication - multicultural business communication - Contents play an important role with each topic but there is a heavy emphasis on language skills |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. Moodle is used as a part of teaching arrangements. The course is conducted in English. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Muuta huomioitavaa | Tätä opintojaksoa ei enää toteuteta. Sen korvaa uusi opintojakso Tools for International Working Life. |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | - Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Edeltävät opinnot | Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4220 Harjoittelu 2b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4320 Harjoittelu 3b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4330 Harjoittelu 3c
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen. |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.