WUB18SM Energiatekniikan tutkinto-ohjelma, bio- ja kiertotalous
Koulutuksen lähtökohdat
Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja lisääntyvä energiantarve ovat aikamme suurimpia haasteita. Kansainvälisten ja kansallisten päätösten ja säädösten ajamana energiajärjestelmät ovat voimakkaan kehityksen alla niin teollisessa kuin pienessä kokoluokassa. Näihin haasteisiin ja kehitystarpeisiin energiatekniikan tutkinto-ohjelma pyrkii vastaamaan tuottamalla energiateollisuuteen osaavia insinöörejä.
Bio- ja kiertotalous on voimakkaasti kasvava ala, joka vaatii uudenlaista insinööriosaamista. Käytettävissä olevat koulutukset eivät suoraan sovellu biojalostamoiden ja niiden ympärillä toimiviin teollisiin ekosysteemeihin. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus antaa monipuoliset valmiudet työskennellä alan eri tehtävissä. Koulutuksessa käydään läpi prosesseja mekaanisen metsäteollisuuden, biotalouden, kiertotalouden ja prosessitekniikan aloilla toiminnan turvallisuus, taloudellisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. koulutuksesta valmistuva insinööri voi työskennellä mm. sahateollisuuden, puuteollisuuden, kemiallisen puunjalostuksen-, prosessiteollisuuden-, urakoitsijoiden palveluksessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, kunnossapidon yrityksissä ja laitevalmistajien palveluksessa.
Energiatekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan ja liikenteen ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on energiatekniikan insinööri (AMK). Tutkintolaajuus on 240 opintopistettä. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Muuntokoulutuksen toteutuslaajuus on 60-120 opintopistettä. Koulutus kestää 1-2 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.
Koulutus järjestetään Savonia-, Kajaanin-, Karelia-, Centria- ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena hyödyntäen aktiivisesti erilaiset verkko-opiskelumahdollisuudet. Ammattikorkeakoulut tuottavat opintojaksoja bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksen tarjottimelle, josta valitsemalla opiskelijat voivat suunnata opintojaan tutkintotavoitteiden mukaisesti.
Hankkeelle on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Osaamistavoitteet
Energiatekniikan insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).
Osaamistavoitteet energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa määräytyvät energiainsinöörien työelämän osaamistarpeiden mukaan. Perus- ja tutkinto-ohjelmakohtaiset ammattiopinnot ovat kaikille yhteisiä ja antavat laaja-alaiset perusvalmiudet tekniseen perusosaamiseen, suunnittelu- ja konealaosaamiseen, energia-alaosaamiseen sekä prosessi- ja instrumentointiosaamiseen. Bio- ja kiertotalouden suuntautumisen kautta syvennetään osaamista biotuotetuntemukseen, biotalouden prosesseihin sekä kiertotalouden osa-alueisiin.
Energiatekniikan insinöörin osaamisprofiili muodostuu seuraavista yleisistä kompetensseista:
Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksesta valmistuvan energiatekniikan insinöörin osaamisprofiili muodostuu lisäksi seuraavista ammatillisista kompetensseista:
Opintojen rakenne
Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksen toteutuslaajuus on 60-120 opintopistettä. Koulutus kestää 1-2 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.
Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) heidän suuntautumisensa ja mielenkiintonsa perusteella. Aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT-järjestelmän mukaisesti jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti.
Toteutuslaajuudeltaan 60 opintopisteen bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa on suuntaavia ammattiopintoja 60op soveltuvan insinööri (AMK) tutkinnon jatkoksi.
Toteutuslaajuudeltaan laajimmassa 120 opintopisteen bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa on suuntaavia ammattiopintoja 75op, vapaasti valittavia opintoja 15op, ammattia edistävää harjoittelua 15op ja opinnäytetyö 15op.
Energiatekniikan insinöörin opinnot bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa koostuvat seuraavista opinnoista:
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Energiatekniikan insinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksen asiantuntijuuden kehittyminen eri vaiheissaan yhdistettynä toteutusteemoihin, ydin opintojaksoihin ja tuettuihin osaamisalueisiin:
Asiantuntijuuden kehittymistä on kuvattu seuraavassa kaaviossa:
Koulutuksen toteutus
Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa noudatetaan energiatekniikan tutkinto-ohjelman monimuotototeutuksien mukaista toteutustapaa.
CDIO
Energiatekniikan tutkinto-ohjelman pedagoginen viitekehys on CDIO (Concieve, Design, Implement, Operate = Määritä, Suunnittele, Toteuta, Ylläpidä), jonka mukaan toimien CDIO-periaatteita noudatetaan opetussuunnitelmatyössä, projekteissa, oppimisympäristöissä, opetusmenetelmissä, opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä ja arvioinnissa.
CDIO perustuu ajatukseen, jonka mukaan tuotteiden ja järjestelmien elinkaari muodostaa insinöörikoulutuksen viitekehyksen. Tämä ajattelu sopii erityisen hyvin energiatekniikan tutkinto-ohjelmaan, missä määritellään, suunnitellaan, valmistetaan ja käytetään energiajärjestelmiä.
CDIO-lähestymistapa antaa hyvät valmiudet harjoitella jo opiskelun aikana taitoja ja toimintaa, joita tarvitaan valmistumisen jälkeen nykyaikaisessa tiimi- ja projektipohjaisessa työelämässä.
Oppimisympäristö
Monimuotototeutuksessa käytetään erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä kuten Moodle-oppimisalusta ja Zoom-videoneuvottelutyökalu. Lähipäivinä fyysinen oppimisympäristö kattaa sekä perinteiset tilat kuten luokkahuoneet, luentosalit, CAD- ja tietokoneluokat sekä OIS-ryhmätyötilat, mutta myös energiatutkimuskeskuksen laboratorioita käytetään tukemassa mm. tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppimista integroidusti yhtä aikaa oppisisältöjen kanssa. Ympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia, vuorovaikutteisia ja oppijakeskeisiä.
Pedagogiset ratkaisut
Edellä kuvatut käytännöllistä oppimista tukevat oppimisympäristöt ovat perusta projektitöille ja pedagogiikalle. Energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa käytetään integroitua oppimista ja aktiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Integroitu oppiminen tukee oppiainesisältöjen oppimista samanaikaisesti henkilökohtaisen, sosiaalisen sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelutaitojen kanssa. Siinä todelliset insinöörin työtehtävät sisältyvät tilanteisiin, joissa ne esiintyvät yhdessä oppiainesisältöjen kanssa. Yrityselämän kumppanit ja muut sidosryhmät ovat keskeisessä osassa projektitöiden kehittelyssä. Integroidun opetuksen avulla opettajat voivat tehokkaammin auttaa opiskelijoita soveltamaan oppiainesisältöjä käytännön tehtäviin. Aktiiviset opetusmenetelmät innostavat ajatteluun ja ongelmanratkaisuun pikemmin kuin passiiviseen tiedonjakamiseen.
Työelämäyhteistyö
Valittuun pedagogiikkaan kuuluu läheinen yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, mistä ammennetaan projektitöitä ja projektityöaihioita, joita voidaan kehittää ja määritellä tutkinto-ohjelmassa projektien toteutussuunnitelmaksi. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutukseen sisältyy 10 opintopistettä projektiopintoja. Lisäksi suuntaavien opintojaksojen sisällä suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisia case- tehtäviä. Projektityöt voidaan tehdä ryhmissä tai yksilötöinä riippuen aiheen laajuudesta.
Kansainvälisyys
Kansainvälisyys näkyy energiatekniikan tutkinto-ohjelman rakenteessa ja sisällöissä. Energiatekniikan tutkinto-ohjelma on suomenkielinen, mutta osa opinnoista (60 op) toteutetaan tarvittaessa englannin kielellä, sillä kielitaito on oleellinen osa insinöörin ammattitaitoa. Samalla tämä mahdollistaa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden opinnot energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa. Tutkinto-ohjelma rakenne suosii ja tekee helpoksi vaihtoon ja KV-harjoitteluun hakeutumisen.
Ohjaus ja arviointi
Opiskelijoiden oppimisen arviointi tapahtuu yleisesti sen mukaan, miten opiskelija saavuttaa määritellyt oppimistavoitteet. Oppimistavoitteita voivat olla: oppiainekohtaisia, henkilökohtaisia, sosiaalisia sekä esimerkiksi tuote- ja järjestelmäsuunnittelutiedot ja taidot. Opettajat arvioivat osaamistavoitteiden saavuttamista opintojaksoillaan.
Arviointimenetelmät voivat sisältää kirjallisia/suullisia kokeita, opiskelijoiden havainnointia, opiskelijoiden omaan reflektointia, oppimispäiväkirjoja, portfoliota sekä itse- ja vertaisarviointia.
HOPS
Opiskelun tukena on jokaisen opiskelijan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka laaditaan yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. HOPS toimii sekä opintojen, harjoittelun että urasuunnittelun apuvälineenä.
Opinnollistaminen
Opinnollistaminen on joustava tapa opiskella erityisesti opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tutkintoon kuuluvaa osaamista hankitaan osin tekemällä työtä sekä suorittamalla sovitut tehtävät. Opinnollistaminen ei ole työkokemuksen automaattista hyväksilukemista. Joissakin tapauksissa myös opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastustoiminta voivat kehittää hänen ammatillista osaamistaan siten, että opinnollistaminen on mahdollista.
Opinnollistaminen alkaa opiskelijan aloitteesta ja siihen liittyvä suunnitelma tehdään ja hyväksytetään opintojakson opettajalla etukäteen. Jos opiskelijan työtehtävät sopivat opintojakson osaamistavoitteisiin, opinnollistaminen on mahdollista. Opetussuunnitelmassa voi olla myös erityisesti opinnollistamista ajatellen muodostettu opintojakso (esim. projektiopinnot).
Työpaikalla tai harrastustoiminnassa tapahtuva oppiminen suunnitellaan opintojakson osaamistavoitteiden perusteella yhteistyössä opintojakson opettajan kanssa. Opiskelijan esittämistä työtehtävistä arvioidaan, tuottavatko ne sinällään riittävää osaamista suhteessa tavoitteisiin vai tarvitaanko osaamisen saavuttamiseksi lisäsuorituksia. Osaamista voidaan täydentää esimerkiksi esityksellä tai raportilla.
Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute
Koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan tutkinto-ohjelmittain toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa tulee huomioida lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet. Kompetenssien linkittyminen opintojaksoihin voidaan kuvata myös taulukkomuodossa.
Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä on sisällytettävä opintojakson toteutussuunnitelmaan.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Perusopinnot (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella) | |||||||||||
| 4 EXX8000 | Tekniikan opiskelijan työvälineet | 5 | |||||||||
| 4 EXX8010 | Matematiikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 EXX8040 | Tekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 EUE4510 | Orientaatioprojekti | 5 | |||||||||
| 4 EXX8020 | Matematiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 WUP8030 | Sovellusohjelmat | 5 | |||||||||
| 4 WUP8040 | Projektin ja työtiimien hallinta | 5 | |||||||||
| 4 EXX8060 | Teknisk svenska | 5 | |||||||||
| 4 EXX8050 | Engineering English | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Ammattiopinnot (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella) | |||||||||||
| 4 WUA8010 | Energiatekniikan kemia | 5 | |||||||||
| 4 EUF4520 | Fysiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 EUS4530 | Mittaus- ja säätötekniikka, valvonta ja ohjaus | 5 | |||||||||
| 4 EXX8030 | Matematiikka 3 | 5 | |||||||||
| 4 EUK4540 | Teknillinen mekaniikka ja lujuusopin perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECB4000 | Yrittäjyys ja liiketoiminta | 5 | |||||||||
| 4 EUS4651 | Sähkötekniikka ja sähkökoneet | 5 | |||||||||
| 4 WUA8020 | Kunnossapito ja ylläpidon tietojärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 EUE4671 | Termiset turbokoneet ja voimalaitosten oheisjärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 EUE4670 | Lämmön ja sähkön jakelutekniikat | 5 | |||||||||
| 4 WUS8070 | Automaatiojärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 WUS8010 | Uusiutuvat energiajärjestelmät | 5 | |||||||||
| Bio- ja kiertotalouden ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 WUP8010 | Ympäristötekniikka | 5 | |||||||||
| 4 WUP8020 | Energiatekniikan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EUK4520 | Valmistus- ja hitsaustekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EUE4540 | Tekninen termo- ja virtausdynamiikka | 5 | |||||||||
| 4 EUK4511 | Materiaalitekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EUE4531 | Energiantalous ja -huolto | 5 | |||||||||
| 4 EUK4510 | Teknillinen suunnittelu ja piirustus | 5 | |||||||||
| 4 EUE4650 | Höyrykattila- ja voimalaitosprosessit | 10 | |||||||||
| Bio- ja kiertotalouden syventävät opinnot | |||||||||||
| 4 WUS8060 | Teollisuuden energiatekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EUT4540 | Toimitusketjujen ja laadun hallinta | 5 | |||||||||
| 4 EUE4530 | TKI-projekti | 5 | |||||||||
| Bio- ja kiertotalouden soveltavat opinnot | |||||||||||
| 4 EUE4675 | Kiertotalous | 5 | |||||||||
| 4 EUE4664 | Biopolttoaineet ja biopolttoaineiden tuotanto | 5 | |||||||||
| 4 EUE4682 | Erikoistumisprojekti | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Puututoteteollisuuden syventävät opinnot | |||||||||||
| 4 EKX8100 | Puumateriaalioppi | 5 | |||||||||
| 4 EKX8110 | Sahatavaratuotanto | 5 | |||||||||
| 4 EKX8120 | Sahatavaran jatkojalostus | 5 | |||||||||
| Puututoteteollisuuden soveltavat opinnot | |||||||||||
| 4 EKX8130 | Puun liimaus- ja työstötekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EKX8140 | Rakennuspuusepäntekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EKX4100 | Erikoistumisprojekti 1 | 5 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 ECONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 ECONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 ECONT40 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 ECONT80 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 WUX8100 | Harjoittelu (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella) | 15 | |||||||||
| 4 ECH4100 | Harjoittelu 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECH4210 | Harjoittelu 2a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4310 | Harjoittelu 3a | 5 | |||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE). |
Keskeiset sisällöt | Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat. |
Suoritustavat | Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019) |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto |
Muuta huomioitavaa | Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op |
Yhteyshenkilö | Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami |
4 EXX8010 Matematiikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | - lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Yhteyshenkilö | Hyvönen Niina |
4 EXX8040 Tekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä. |
Keskeiset sisällöt | SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike |
Suoritustavat | Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 EUE4510 Orientaatioprojekti
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan osa opiskelijaryhmistä on suunnitellut ja rakentanut pienikokoisen laitteiston, joka käyttää hyväkseen uusiutuvia energialähteitä kuten aurinkoa, tuulta tai vesivoimaa. Opiskelijaryhmät osaavat myös testata ja mitata laitteensa ominaisuuksia mm. hyötysuhde. Osa opiskelijaryhmistä osaa opintojakson suoritettuaan tehdä polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen määrityksen sekä kuiva-aineen tuhkapitoisuus määrityksen. Opiskelija suorittaa opintojakson aikana tulityökortin sekä osallistuu työturvallisuuskoulutukseen. Opiskelija tuntee dokumentoinnissa, suunnittelussa ja mitoituksessa käytetyt perustyökalut (taulukkolaskenta, tekstinkäsittely ja CAD). Opiskelija tuntee projektissa tarvitsemansa fysiikan perusasiat ja osaa soveltaa niitä valmistamansa laitteiston suunnitteluun, mitoitukseen, mittaukseen ja testaukseen. Opiskelija osaa soveltaa sähköopin ja lämpöopin peruskaavoja sekä ymmärtää sekä energiamuodon muuttumisen toiseksi energiamuodoksi että energian huononemisen periaatteen projektissa valmistamansa laitteiston yhteydessä.Opiskelija osaa kirjoittaa ja tasapainottaa eri polttoaineiden palamiseen liittyviä kemiallisia reaktioita. Opiskelija ymmärtää polttoaineiden sisältämän kosteuden ja vetypitoisuuden merkityksen polttoaineiden lämpöarvoon. Opiskelija tuntee tärkeimmät savukaasujen komponentit ja osaa mitata polton yhteydessä syntyviä savukaasuja. Opiskelija ymmärtää viestinnän merkityksen projektiviestinnässä ja yrityksen toiminnassa. Hän osaa laatia projektiviestinnän keskeisiä kirjallisia dokumentteja ja viestejä. |
Keskeiset sisällöt | - Projektiryhmien muodostaminen - Projektiaiheen valinta - Lyhyen projektisuunnitelman ja aikataulutuksen teko - Laitteiston suunnittelu, mitoitus, valmistus, testaus - Tulityökortin suorittaminen - Työturvallisuuskoulutus - Laitteiston esittely ja loppuyhteenveto projektista - Sähköoppia - Tasavirtapiirit - Ohmin laki - Hyötysuhde - Lämpöoppia - Lämpötilan mittaus esimerkiksi termoparilla - Lämpöarvo - Lämmönsiirtyminen, - johtuminen ja lämpösäteily - Uusiutuvat energialähteet - Aurinkoenergia - Tuulienergia - Kierrätyspolttoaineet - Biopolttoaineet - Palamisreaktiot - Kalorimetrilaskut - Yritysviestintä ja sen välineet (esim. liikekirjeet) - Kokous- ja palaveriviestintä (kokouskutsu, asialista, muistio, tiedote) |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja sekä ympäristötekniikasta että kemiasta. Laskuharjoitukset ovat olennainen osa kemian osuuden suorittamista ajatellen. Opintojakson aikana on myös mahdollista tehdä seminaariesitelmä ryhmätyönä valitusta ympäristötekniikan aihepiiristä. Opintojakson aikana pyritään tutustumaan paikalliseen jätehuoltoon, vesihuoltoon, jätevesien käsittelyyn tai muuhun vastaavaan laitokseen. Lisäksi opintojaksolla käytetään mahdollisuuksien mukaan vierailevia asiantuntijoita ja yritysten edustajia luennoitsijoina. Opintojakson fysiikan osuus muodostuu luennoista ja yksinkertaisista sähköopin, lämpöopin ja energian mittauksista. Opintojakson kemian osuus muodostuu luennoista ja yhdestä polttoaineanalyysistä, jossa määritetään polttoaineelle kokonaiskosteus, lämpöarvot ja kuiva-aineen tuhkapitoisuus. Viestintätaitoihin liittyvät luennot ja teemaharjoitukset. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Projektin yhteydessä jaetaan tarvittava materiaali joko Moodlen kautta tai paperiversiona. Fysiikan ja kemian osuudesta löytyy luennoilla käytetty materiaali lMoodlesta. Laskuharjoitukset jaetaan sekä sähköisesti että paperiversioina. Sopivat käsikirjat, taulukkokirjat ja oppikirjat ilmoitetaan opetuksen yhteydessä.Viestinnän osuudessa jaetaan Moodlen kautta materiaali. Oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi). Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. |
Yhteyshenkilö | Mikkonen Ari, Kosunen Markku, Kähkönen Olli-Pekka |
4 EXX8020 Matematiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | - raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Edeltävät opinnot | Matematiikka 1 |
Yhteyshenkilö | Hyvönen Niina |
4 WUP8030 Sovellusohjelmat
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija pystyy tuottamaan opiskelussa ja työssä tarvittavia dokumentteja tekstinkäsittely- esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmilla. |
Keskeiset sisällöt | Tekstinkäsittelyn perusteet (asiakirjan kirjoittaminen, tyylien käyttö ja muokkaus, kuvien käyttö, taulukoiden ja kaavioiden käyttö, oikoluku, tavutus, automaattinen sisällysluettelo jne.). Esitysgrafiikkaohjelman käyttö (esityksen asetukset, esityksen pohjien muokkaus, eri näyttötilat, tulostusvaihtoehdot). Taulukkolaskentaohjelman peruskäyttö. Kaavojen kirjoitus ja kopiointi, suhteelliset ja absoluuttiset osoitteet, kaavioiden käyttö, funktioiden käyttö, tietokantaominaisuudet, tulostus. |
Suoritustavat | Hyväksytyt arvosanat asteikolla 1-5. Kokeen hyväksymisraja 40% kokeen maksimipistemäärästä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlekurssille kertyvä materiaali (esimerkkitehtävät, nauhoitetut esimerkit, harjoitukset). |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. |
Yhteyshenkilö | Kokkonen Kari |
4 WUP8040 Projektin ja työtiimien hallinta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tietää projektitoiminnan peruskäsitteet ja toimintatavat. Hän osaa laatia projektisuunnitelman, käynnistää ja organisoida projektin, johtaa projektiryhmää ja ohjata projektin toteutusta. Opiskelija tuntee toimivan tiimin perustekijät sekä kehitysvaiheet. Opiskelija ymmärtää esihenkilötyön ja alaistaidon merkityksen osana projektitiimin menestystä. |
Keskeiset sisällöt | osa 1. Projektihallinta - projektin peruskäsitteet, projektin elinkaari - projektityypit - projektiorganisaatio - projektisuunnitelma - projektin vaiheistus ja ositus (WBS) - aikaohjaus (Gantt, CPM) - resurssiohjaus - kustannusohjaus - projektin muutoshallinta - riskien hallinta - viestintä, seuranta ja raportointi - projektin päättäminen osa 2. Projektijohtaminen – esihenkilötaidot ja tiimityö - tiimit, tiimien kehitysvaiheet - tiimiroolit - esihenkilötaidot ja osallistava johtaminen |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlen kautta jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Pentinsaari Tanja |
4 EXX8060 Teknisk svenska
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa. |
Keskeiset sisällöt | Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”. |
Yhteyshenkilö | Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva |
4 EXX8050 Engineering English
Credits | 5 cr |
Credits in Foreign Language | 5 cr |
Objectives | Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti. |
Content | Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku. |
Requirements | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali |
Other considerations | Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen. |
Contact | Huusari Satu |
4 WUA8010 Energiatekniikan kemia
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion lainalaisuudet ja merkityksen aineiden muuttumisesta toisiksi aineiksi. Opiskelija hallitsee välttävästi aineen määrään liittyvät käsitteet sekä teoreettisesti että laskennallisesti. Opiskelija osaa tyydyttävällä tasolla hapetus- ja pelkistysreaktioita sekä happo- ja emäsreaktioita. Opiskelija ymmärtää hiilen erilaisten orgaanisten yhdisteiden muodostumisperiaatteet. Opiskelija osaa nimetä ja muodostaa helppoja orgaanisia yhdisteitä. Opiskelija ymmärtää eri orgaanisten yhdisteiden välisiä perusreaktioita. Opiskelija hallitsee tyydyttävällä tasolla savukaasujen päästölaskennan. Opiskelija osaa tehdä kiinteille polttoaineille polttoaineanalyysin, joka sisältää kosteusanalyysin, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset. Opiskelija ymmärtää polttoaineiden palamisen kemialliset lainalaisuudet ja osaa määrittää poltossa tarvittavan ilman määrän sekä palamisessa syntyvien savukaasujen määrän ja koostumuksen. |
Keskeiset sisällöt | Kemiallinen reaktioyhtälö Aineen määrään liittyvät käsitteet Hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä sähkökemiaa Happo- ja emäs tasapaino Puskuriliuokset Suolaliuokset ja liukoisuus tasapaino Hiilivedyt, alkoholit, karboksyylihapot, aldehydit ja ketonit, rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet Savukaasujen haitta-aineet Palamisen teoria |
Suoritustavat | Opiskelija suorittaa opintojakson teoreettisen osuuden tekemällä Moodlessa olevalla opintojaksolla harjoitustehtäviä sekä koetehtäviä. Opiskelijat tekevät opintojakson aikana standardien mukaiset analyysit kiinteälle polttoaineelle (kosteusanalyysi, lämpöarvojen sekä tuhkapitoisuuden määritykset). Opiskelijat mittaavat savukaasuanalysaattorilla vuorokauden ajan laboratorion huoneilman haittakaasujen pitoisuudet. Tulosten avulla opetellaan savukaasujen päästölaskennan perusteet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlen oppimisalustalla jaettavat materiaalit, harjoitustehtävät sekä koetehtävät. Eija Alakangas, Markus Hurskainen, Jaana Laatikainen-Luntama, Jaana Korhonen: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT Markku Huhtinen, Arto Kettunen, Pasi Nurminen, Heikki Pakkanen: Höyrykattilatekniikka Edita |
Yhteyshenkilö | Mikkonen Ari |
4 EUF4520 Fysiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee tasa- ja vaihtovirran perusasiat. Opiskelija ymmärtää sähkö- ja magneettikenttien väliset yhteydet. Opiskelija ymmärtää sähkömagneettisten ilmiöiden hyödyntämisen arkipäivän tilanteissa. Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä mittaus- ja testilaitteita (yleismittari, oskilloskooppi, funktiogeneraattori) Opiskelija tietää sähkön tuotannon, jakelun ja käytön perusasiat. Opiskelija ymmärtää aaltoliikkeen, sähkömagnettisen säteilyn ja ydinfysiikan perusilmiöt. |
Keskeiset sisällöt | Sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet Tasavirta ja tasavirtapiirilaskut (rinnan- ja sarjaankytkentä, sähköiset komponentit tasavirtapiirin osana) Magneettikenttään liittyvät peruskäsitteet Vaihtovirta ja vaihtovirtapiirilaskut Aaltoliikkeen, sähkömagneettisen säteilyn ja ydinfysiikan perusilmiöt Aurinko- ja ydinenergia |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit, laskuharjoitukset ja ryhminä tehtävät harjoitustyöt ja niihin liittyvät raportoinnit. Luento ja harjoitustehtäväosuudesta pidetään koe. Ryhmätyönä tehtävät osiot raportoidaan. Harjoitustehtävät tehdään etätehtävinä ja käydään yhdessä läpi teoriatuntien aikana. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Mäkelä, Mäkelä, Siltanen: Insinöörikoulutuksen FYSIIKKA 2 soveltuvin osin (TAMMERTEKNIIKKA) Jorma Honsen luentomoniste: SÄHKÖOPPI (MOODLE) MAOL taulukot OTAVA tai Tekniikan kaavasto TAMMERTEKNIIKKA |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. |
Yhteyshenkilö | Kähkönen Olli-Pekka |
4 EUS4530 Mittaus- ja säätötekniikka, valvonta ja ohjaus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkömittaus-, mittaus- ja säätötekniikan vaatimukset ja periaatteet. Hän ymmärtää sähköopin perusteet ja osaa suorittaa perusmittaukset. Tavallisimmissa prosesseissa ja eri energiantuotanto muodoissa sovellettavat mittaukset tulevat tutuiksi ja opiskelija tuntee hyvin aloilla vallitsevat erityspiirteet. Opiskelijalle tulee tutuksi säätötekniikan perusteet ja hän ymmärtää hyvin avoimen - ja suljetun säätöpiirin toiminnan vaikutukset säätötulokseen. Eri tyyppiset dynaamiset ominaisuudet omaavat prosessit tulevat tutuiksi säädön kannalta ja mikä auttaa sopivan säätimen valinnassa. Opiskelija tietää P-, PI- ja PID- säätömuotojen valintaan vaikuttavat tekijät ja osaa virittää niiden säätöparametrit oikein. Tutuksi opiskelijalle tulee miten toteutetaan erilaisten energiaprosessien valvonta ja ohjaus. |
Keskeiset sisällöt | - Sähkömittaustekniikan perusteet ja erityyppiset mittarit - virta-, jännite- ja vastusmittaukset sekä oskilloskoopin käyttö - Mittalaitteen perusosat kuten anturi ja lähetin - Mittauksessa käytettävät signaalit kuten virta-, jänniteviesti - Mittaustarkkuus ja tarkkuusluokat - Passiiviset ja aktiiviset mittausmenetelmät - Lämpötilan, paineen, virtausnopeuden ja pinnankorkeuden mittaukset - Perusprosessityypit kuten stabiilit ja epästabiilit systeemit - Prosessin parametrit sekä aikavakiot ja vahvistustekijät - Prosessien perussiirtofunktiot - Säätötekniikan perusteet ja avoin- sekä suljettu säätöpiiri - Perussäädintyypit ja niiden rakenne - P-, PI- ja PID-säätimien ominaisuudet sekä niiden viritysparametrit - Säätimen valinta prosessiin ja hyvän säädön kriteerit - Matlabin käyttö säätöpiirien suunnittelussa - Takaisinkytketyn säätöpiirin virittämismenetelmät - Säätöpiirin virittäminen askelvastekokeen avulla - Säätöpiirin virittäminen Bode-tasossa - Myötäkytketyn - ja kaskadisäädön soveltaminen ja edut - Adaptiivinen säätö ja neuroverkkojen käyttö säädössä - Valvonta ja ohjaus sekä toteuttamistavat |
Suoritustavat | Opintojakso toteutetaan teemaluennoin ja joihin liittyvät laboratorioharjoitustyöt. Harjoitustyöt tehdään projekteina oppilaitoksella ja teollisuusympäristössä mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käytetään harjoitteluun Matlab in Simulink ohjelmistoa säätöpiirien toimintojen ja virityksen simuloinnissa. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan harjoitustöiden ja tuntitehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Heikura, Harri: Säätö- ja mittaustekniikka sekä Moodlen kautta jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Heikura Harri |
4 EXX8030 Matematiikka 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. |
Keskeiset sisällöt | - separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Edeltävät opinnot | Matematiikka 1, Matematiikka 2 |
Yhteyshenkilö | Hyvönen Niina |
4 EUK4540 Teknillinen mekaniikka ja lujuusopin perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Perehdyttää opiskelija yksinkertaisten rakenneosien idealisointiin, rasitusten laskentaan sekä useammista osista koostuvien rakenteiden analysointiin. Massapisteen ja jäykän kappaleen statiikkaa, painopiste, kannattimien rasitukset, rakenteiden statiikkaa. Perehdyttää lujuuslaskennan alkeisiin veto-, taivutus- ja vääntökuormitustapauksissa, jännitysten yhdistämiseen, kuormitettujen osien analysointiin, erilaisiin materiaaliominaisuuksiin sekä varmuuskertoimen käyttöön. |
Keskeiset sisällöt | Mekaniikan peruskäsitteet ja lait, partikkelin ja jäykän kappaleen statiikka, painopiste, kuormitukset, rasitukset, jännitykset ja mitoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluuvat teorialuennot laskuesimerkein ja harjoitustehtävät sekä mahdollisesti etänä tehtävät harjoitustyöt. Välikokeet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kirjallisuus: Salmi, Statiikka, Pressus oy, Hietikko, Lehtonen: Lujuuslaskennan perusteet, Otava, tai vastaavat. |
Yhteyshenkilö | Brask Arto |
4 ECB4000 Yrittäjyys ja liiketoiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yritysten toimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän ymmärtää ja pystyy tulkitsemaan yrityksen kannattavuuteen, maksuvalmiuteen sekä vakavaraisuuteen liittyviä asioita ja tietää kansainvälisesti toimivan yrityksen erityispiirteitä. |
Keskeiset sisällöt | - Yritystoiminnan kiertokulku: reaali- ja rahaprosessin sisältö - Yritysmuodot ja liiketoiminta: toiminimi, ay, ky, oy, ok, yrityksen perustaminen, liiketoimintasuunnitelman sisältö ja merkitys, liikeriskit - Katetuotto- ja kannattavuus: erilaiset kustannukset, katetuottolaskelma ja sen tuottamien tunnuslukujen käyttäminen työtehtävissä - Tilinpäätöksen tulkinta: kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden seuranta - Kansainvälisessä ympäristössä toimivan yrityksen erityspiirteitä: liiketoiminta EU:n sisä- ja ulkomarkkinoilla |
Suoritustavat | Teoriaopetus ja teoriaa avaavat soveltavat yksilö- ja ryhmäharjoitukset, tentti/tentit sekä harjoitustyö. Osan ryhmäharjoituksista opiskelijat esittelevät tunneilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen: Talousohjaus ja kustannuslaskenta (soveltuvin osin) Tomperi Soile: Kannattavuus- ja kustannuslaskenta 3 (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali |
Yhteyshenkilö | Uronen Laila |
4 EUS4651 Sähkötekniikka ja sähkökoneet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa jäykän kappaleen pyörimisliikkeeseen (moottorin akseli) liittyvät käsitteet ja laskentamenetelmät. Opiskelija osaa tasa- ja vaihtovirtapiirien laskentamenetelmät. Opiskelija tuntee epätahtimoottoreiden, tahtikoneiden, tasasähkökoneiden, servo- ja askelmoottoreiden tärkeimmät ominaisuudet ja käyttötavat, tärkeimmät sähkökäyttöihin liittyvät rakenteet ja toimintaperiaatteet ja osaa valita ja mitoittaa sähkömoottorikäytöt tavallisimpiin käyttötarkoituksiin. Opiskelija ymmärtää, että generaattoritoiminta on sähkökoneen yksi toimintamuoto ja osaa alustavasti valita generaattorin pienvoimalaan. |
Keskeiset sisällöt | - Pyörimisliikkeen dynamiikka, laskentamenetelmät ja käsitteet - Tasa- ja vaihtovirtapiirien laskeminen - tavallisimpien sähkömoottoreiden rakenteet, toimintaperiaatteet ja moottorin valinnan kannalta tärkeimmät ominaisuudet - tasa- ja vaihtovirtamoottorikäyttöjen perusteet - servo- ja askelmoottorikäytöt - käyttöjen valinta ja mitoitus - sähkökoneiden toiminta generaattorina - teollisuuden sovellusesimerkkejä |
Suoritustavat | Luennot, harjoitustehtävät, lasku- ja suunnitteluharjoitukset. Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetustilanteisiin, harjoitustehtävien ja tentin menestyksellinen suorittaminen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlessa oleva sähköinen kurssimateriaali, energia-alan ja laitevalmistajien internet-sivut ja mitoitusohjelmat. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. |
Yhteyshenkilö | Kähkönen Olli-Pekka |
4 WUA8020 Kunnossapito ja ylläpidon tietojärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla tuntee nykyaikaisen kunnossapidon toimintatavat valittaessa menetelmiä ja välineitä prosessien parhaan tuotantokyvyn ylläpitämiseksi sekä kunnossapidon tietojärjestelmien keskeiset toimintaperiaatteet |
Keskeiset sisällöt | Kunnossapidon määritelmät, taloudellinen merkitys, tunnusluvut, toimintamallit, kunnossapitolajit, kuntoon perustuva kunnossapito, kunnossapitostrategia ja sen valinta. Sähköisten ja mekaanisten järjestelmien kunnonvalvontamenetelmät ja diagnostiikka, turvallisen käyttöiän ennustaminen, jatkuva ammattitaidon parantaminen, kunnossapidossa tarvittavat tietojärjestelmät |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluvat luennot, harjoitustyö ja mahdollinen excursio ja tutustuminen yritysten sekä energiatutkimuskeskuksen kunnossapidon tietojärjestelmiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlessa jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Materiaalitekniikka, valmistus ja hitsaustekniikka sekä sähkötekniikka ja sähkökoneet |
Yhteyshenkilö | Salkinoja Heikki |
4 EUE4671 Termiset turbokoneet ja voimalaitosten oheisjärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Höyry- ja kaasuturbiinit vastaavat tällä hetkellä suurimmasta osasta maailman sähköntuotantoa. Opintojaksossa opiskelija syventää osaamistaan höyry- ja kaasuturbiinien toiminnasta osana voimalaitosta sekä tutustuu voimalaitoksen oheisjärjestelmiin. Hän tuntee höyry- ja kaasuturbiinien rakenteen sekä toimintatavan eroavaisuudet. Opiskelija ymmärtää virtaukseen liittyvät ongelmat ja tyypillisimmät ratkaisutavat niihin liittyen. Opiskelija osaa peruslaskut liittyen turbiinin tehon ja hyötysuhteen määrittämiseksi. Opiskelija myös ymmärtää turbiineihin liittyvät apujärjestelmät sekä tutustuu voimalaitoksen muihin oheisjärjestelmiin. |
Keskeiset sisällöt | 1. Opintojakson esittely, Höyryturbiinit, turbiinien toimintatapa 2. Kattilan oheislaitteet, apujärjestelmät 3. Turbiinien toimintatapa, turbiinityypit ja rakenne 4. Turbiinien säätö, käyttö ja mittaukset 5. Höyryturbiinit, turbiinilaskenta, mm. teho ja hyötysuhde 6. Kaasuturbiinit, turbiinien toimintatapa ja rakenne 7. Kaasuturbiinit ja turbiinilaskenta, mm. teho ja hyötysuhde 8. Lavalsuutin ja häviöt 10. Kattilan oheislaitteet, apujärjestelmät 11. Kaasuturbiinilaitokset ja moottorivoimalaitokset |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit, laskuharjoitukset, harjoitustyö, aktivointitehtävät ja ryhminä tehtävä simulaattoriharjoitus. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on aktiivinen tunneille osallistuminen, harjoitustyötä vastaavien kotitehtävien ja aktivointitehtävien hyväksytysti suorittaminen, sekä hyväksytysti suoritettu koe vähintään arvosanalla 1. Tentissä saa olla kaikki materiaali mukana. Tentti on Moodletentti ja sen aikana saa hyödyntää netistä ja Moodlesta löytyvää materiaalia. Tentissä on kirjallisia tehtäviä sekä laskutehtäviä ja tehtävät ovat tyypiltään soveltavia. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Huhtinen M. et all, Voimalaitostekniikka, Opetushallitus. Tunneilla ja Moodlessa jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Energiatekniikka, Tekninen termo- ja virtausdynamiikka. |
Yhteyshenkilö | Huttunen Jukka |
4 EUE4670 Lämmön ja sähkön jakelutekniikat
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee energian siirtoon- ja jakeluun käytettävät tekniset perusratkaisut. Opiskelija pystyy laskemaan kiinteistojen lämmön ja sähkön tarpeen ja arvioimaan kulutusvaihtelua. Opiskelija tuntee kaukolämpöverkon rakenteen ja sen suunnitteluun liittyvät perusasiat. Opiskelijalla on perustiedot putkiverkon suunnittelusta ja mitoituksesta ja lämpöeristyksistä ja lämpöhäviöiden laskennasta. Opiskelija tuntee erilaiset kaukolämmöntuotantolaitokset ja kytkennät kaukolämpö- ja jäähdytysverkoistoihin. Opiskelija tuntee myös muut vaihtoehtoiset lämmöntuotantoratkaisut, kuten lämpöpumput, aurinkokeräimet jne. Opiskelija ymmärtää myös kaukojäähdytyksen ja toisaalta erilaisten vähäenergististen rakennusratkaisujen vaikutuksen lämmitys- ja jäähdytysenergiasiirtoratkaisuihin. Opiskelija tuntee Suomen ja Pohjoismaiden sähköverkon rakenteen. Opiskelija ymmärtää tulevaisuuden "älykäs sähköverkko"-järjestelmien ja pientuotantojärjestelmien merkityksen sähkön siirtojärjestelmiin. |
Keskeiset sisällöt | Kiinteistöjen energiatarpeen määrittely Kuluttajien kaukolämpö- ja jäähdytyslaitteet ja kytkennät Kaukolämpöverkon rakenne ja suunnittelu Kaukolämpöputkiverkon mitoitus, lämpöeristys ja lämpöhäviöt Kaukolämmöntuotantolaitokset ja kytkennät kaukolämpö- (ja jäähdytys)verkkoon Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto Muut lämmönlähteet ja jäähdytysjärjestelmät ja lämmön varastointi Suomen ja Pohjoismaiden sähköverkon rakenne Älykäs sähköverkko ja piensähköntuotanto Älykkäät mittausjärjestelmät Tuuli- ja aurinkovoiman sähköntuotannon hyödyntäminen Lataustoiminnot kuluttajille edullisimmalla vuorokausihinnalla Älykäs sähköverkko mukana ohjaamassa sähkön tuotantoa molempiin suuntiin |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlessa jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Energiatekniikka, Energiatalous- ja huolto, Höyrykattila- ja voimalaitosprosessit |
Yhteyshenkilö | Huhtinen Markku |
4 WUS8070 Automaatiojärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten tapahtuu hajautetun digitaalisen automaatiojärjestelmän avulla voimalaitosprosessien ja erilaisten energiantuotanto järjestelmien ohjaus ja säätö sekä operointi. Hän tuntee prosessiasemien suorituskyky vaatimukset eri tasoisiin sovelluksiin sekä väylätyypit ja I/O liitäntäratkaisut. Hän osaa konfiguroida PID – säädön ja tärkeimmät prosessien ohjauksen lohkot. Analogisten ja digitaalisten signaalien sekä langattomien sensorien liittäminen suoraan ja prosessiväylien avulla järjestelmään tulee tutuksi. Opiskelija tuntee miten toimii yhteydet ylemmän tason tuotannonohjaus ja optimointi ohjelmiin sekä IoT ja Big Data sovelluksiin. Lisäksi opiskelija tutustuu myös logiikkatoimintoihin ja niiden ohjelmointiin sekä etävalvonnassa käytettäviin verkkoihin. |
Keskeiset sisällöt | DCS-järjestelmien perusrakenteet ja toiminnallinen toteutus Signaali- ja väylätyypit toimintaperiaatteineen Prosessiasemien ominaisuudet ja hajautus Järjestelmien sovellus- ja ylläpitotyökalut Sovellustyöasemat ja konfiguroinnin periaatteet Moottori-, venttiili, mittaus- ja säätötoimintojen toteutus Langattomat verkot ja anturit sekö IoT – sovellukset Teollisuus 4.0 ja digitaalinen ympäristö Boolen algebra ja logiikkatoiminnot HMI – ja käyttöliittymäsuunnittelu |
Suoritustavat | Opintojakso toteutetaan teemaluennoin ja niihin liittyvien projektitöiden avulla. Projektityöt tehdään Savoniassa ja teollisuusympäristössä mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käytetään jotain automaatiojärjestelmää osana opetusympäristöä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Valmiit luentomateriaalit Moodlessa Alan kirjallisuutta |
Edeltävät opinnot | Mittaus- ja säätötekniikka, valvonta ja ohjaus |
Yhteyshenkilö | Heikura Harri |
4 WUS8010 Uusiutuvat energiajärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää uusiutuvan energian järjestelmien merkityksen energiantuotannon, ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija ymmärtää uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiantuotantojärjestelmien toimintaperiaatteet sekä osaa karkealla tasolla mitoittaa energiajärjestelmiä eri käyttökohteisiin. Opiskelija osaa ottaa huomioon reunaehdot ja rajoitteet yhdistettäessä uusiutuvan energian järjestelmiä toisiin järjestelmiin tai olemassa oleviin energiantuotantoyksikköön. Opiskelija tietää eri uusiutuvien energiajärjestelmien kehitysvaiheet, nykyisen tilan, rajoitteet ja potentiaalit tulevaisuuden kannalta sekä ymmärtää elinkaarinäkökulman ja kustannustehokkuuden niitä valittaessa. Lisäksi opiskelija tutustuu hajautettuun energiatuotantoon ja eri hybridijärjestelmiin. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat laitteistojen tekniikkoihin niin lämpöpumppujen, aurinkovoiman, vesivoiman, tuulivoiman sekä pienen kokoluokan lämmön- ja CHP tuotannon osalta. Keskeiset aiheet: -tuulivoima -vesivoima -aurinkosähkö- ja lämpö -lämpöpumput -pienimuotoinen CHP -hybridijärjestelmät |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlessa jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Perus- ja ammattiopinnot |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. |
Yhteyshenkilö | Pentinsaari Tanja |
4 WUP8010 Ympäristötekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteet jakautuvat sisällön mukaisiin teemoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot ympäristötekniikan eri osa-alueista: yhteiskunnan toiminnan vaikutukset ympäristöön, energiantuotannon ympäristövaikutukset ja puhdistusmenetelmät sekä ympäristöhallinnon ja –suojelun ohjaus- ja valvontakeinot. Lisäksi opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen käsitteen ja periaatteet yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristövaikutukset (1 op): -ekologia ja biokemialliset kierrot -luonnonvarat -ympäristöekologia -veden laatu ja vesistökuormitus -jätehuolto -yhteiskunnan ympäristökuormitus Energiatekniikka (2 op): -energialähteet -energiavarat ja niiden käyttö -energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset -polttoaineet ja niiden ominaisuudet -savukaasujen puhdistusmenetelmät Ympäristöasioiden hallinta ja kestävä kehitys (2 op): -ympäristöhallinto Suomessa -yhteiskunnan ohjaus- ja valvontakeinot -kestävä kehitys ja indikaattorit -ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa -ympäristönsuojelu |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kerrotaan lähituntien yhteydessä. |
Yhteyshenkilö | Pentinsaari Tanja |
4 WUP8020 Energiatekniikan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla opiskelija perehtyy eri energiamuotoihin, energian tuotantoon, siirtoon, kustannuksiin sekä kulutukseen. Opiskelija osaa käsitellä, analysoida ja raportoida mittauksia ja niistä saatuja lopputuloksia. |
Keskeiset sisällöt | Eri energiamuodot, energian tuotanto ja siirto sekä energiankulutus Energiamuodot ja energialähteet Energian tuotantolaitosten toimintaperiaatteet, vastapainevoima, vesi- ja tuulivoimalaitokset, aurinkoenergia ja muut energiantuotantomuodot Suomen energiahuolto Teollisuuden energiatarpeet ja säästömahdollisuudet Laboratoriotyöskentely, tulosten käsittely ja raportointi, työturvallisuuskorttikoulutus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriatunnit, laskuharjoitukset ja ryhminä tehtävät laboratoriotyöt ja niihin liittyvät raportoinnit. Luento ja harjoitustehtäväosuudesta pidetään koe. Ryhmätyönä tehtävät osiot raportoidaan. Harjoitustehtävät tehdään etätehtävinä ja käydään yhdessä läpi teoriatuntien aikana. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Energiatekniikkaan liittyvä materiaali ilmoitetaan myöhemmin. Viestinnän osuudessa jaetaan Moodlen kautta materiaali. Oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi). Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. |
Muuta huomioitavaa | Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. Opintojakso voidaan toteuttaa englannin kielellä. |
Yhteyshenkilö | Kähkönen Olli-Pekka |
4 EUK4520 Valmistus- ja hitsaustekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää konepajateknisten mittausten merkityksen, erilaisten valmistusmenetelmien perusteet, liitämis- ja leikkaamisprosessit. Samoin opiskelija ymmärtää hitsauksen perusteet, eri hitsausprosessit ja niiden soveltuvuuden erikoisesti energiateknisten laitteiden valmistuksessa ja kunnossapidossa. Opiskelija osaa arvioida erilaisten valmistustapojen vaikutusta tuotteen valmistukseen ja sen valmistuskustannuksiin. |
Keskeiset sisällöt | Konepajatekniset mittaukset, mittausvälineet, valmistusmenetelmien vertailu, valaminen, jauhemetallurgia, muovausmenetelmät, levytyömenetelmät, liittäminen, lastuava työstö, erikoismenetelmät. Hitsauksen perusteet ja erilaiset hitsausprosessit sekä niiden perusteet ja soveltuvuus erilaisten rakenteiden hitsauksessa |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu luennot, teollisuusexcursio ja tentti sekä mahdollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kirjallisuus: Ihalainen ym.: Valmistustekniikka, Otatieto, Lukkari: Hitsaustekniikka, perusteet ja kaarihitsaus. |
Yhteyshenkilö | Brask Arto |
4 EUE4540 Tekninen termo- ja virtausdynamiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa soveltaa lämpöopin peruskäsitteitä käytännön ongelmiin. Opiskelija hallitsee virtausdynamiikan perusasiat ja ¿laskennan. Opiskelija ymmärtää lämpölaajenemisen merkityksen eri rakenteisiin. Opiskelija osaa soveltaa lämön varastoitumiseen ja siirtymiseen liittyvää peruslaskentaa käytännön ongelmiin. Opiskelija ymmärtää termodynamiikan pääsääntöjen merkityksen arkipäivän ilmiöiden kuvaamisessa. Opiskelija ymmärtää perusasiat lämpövoimakoneiden toimintaperiaatteista. Opiskelija tuntee veden höyryyn liittyvät perusilmiöt. Opiskelija osaa käyttää kokeellisia menetelmiä sekä erilaisia energiatekniikan mittalaitteita Opiskelija ymmärtää erilaisia energiajärjestelmien toimintaperiaatteita ja osaa mitata sekä määrittää niihin liittyviä perusominaisuuksia Opiskelija osaa koota, käsitellä ja esittää mittaustuloksia |
Keskeiset sisällöt | Nesteiden ja kaasujen statiikka Virtausdynamiikka Lämpölaajeneminen Lämpö ja lämmön leviäminen Termodynamiikan pääsäännöt Lämpövoimakoneet Veden höyry ja sen ominaisuudet Harjoitustöissä tutustutaan erilaisiin energiatekniikan perusjärjestelmiin ja mitataan niiden ominaisuuksia. |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää molempien välikokeiden suorittamista, aktiivista osallistumista opetukseen ja laskuharjoitusten säännöllistä ratkaisemista. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää myös harjoitustöiden tekemistä sekä työselostusten laadintaa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Mäkelä, Mäkelä, Siltanen: Insinöörikoulutuksen FYSIIKKA 1 soveltuvin osin (TAMMERTEKNIIKKA) Jorma Honkasen luentomoniste: TERMODYNAMIIKKA (MOODLE) MAOL taulukot (OTAVA) tai Tekninen kaavasto (TAMMERTEKNIIKKA) |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. |
Yhteyshenkilö | Kähkönen Olli-Pekka |
4 EUK4511 Materiaalitekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Perehdyttää opiskelija seuraaviin kokonaisuuksiin: materiaalien yleiset ominaisuudet, aineenkoetusmenetelmät, teräkset, valuraudat, alumiinit, kuparit ja muut metallit. Keraamit, komposiitit ja muut tekniset materiaalit sekä perusteet materiaalin valintaan. Lämpökäsittelyt ja niiden vaikutus erityisesti teräksiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Koivisto ym.: Konetekniikan materiaalioppi. Jukka Karhula: Metallioppi, luentomoniste, LUT |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi. |
Yhteyshenkilö | Brask Arto |
4 EUE4531 Energiantalous ja -huolto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Energiatalous ja huolto opintojaksossa käsittellään kattavasti energian käyttöä, hankinta ja tuotantoa ohjaavia teknologisia ja taloudellisia, sekä ekososiaalisia tekijöitä, sekä energiahuollon varmuuteen vaikuttavia asioita. Opiskelija oppii ymmärtämään energian kysynnän, energian saatavuuden ja energiantuotannon keskinäisen taloudellis-teknisen optimoinnin perusteita. Opiskelija perehtyy erilaisten energiatuotantomenetelmien kustannusrakenteeseen ja -laskentaan. Opiskelija kykenee kurssin suoritettuaan laatimaan taloudellisia laskentamenetelmiä hyödyntäen erilaisten energiainvestoinitien kannattavuuslaskelmia tai toisaalta tehdä taloudellisia vertailulaskelmia erilaisten energiatuotantomenetelmien välillä. Opiskelija tietää perusasiat sahkömarkkinoiden toiminnasta ja sitä ohjaavista mekanismeista. Opiskelija tuntee energiatoimijoita ohjaavat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja lait ja säädökset, joilla pyritään energiatehokkaampaan yhteiskuntaan ja ympäristöä vähiten kuormittavaan energiantuotantoon. Opiskelija tuntee etenkin suomalaisen energia-alan toimijaverkoston ja hallitsee ajankohtaisen tiedon hakemisen energia-alan asioista. |
Keskeiset sisällöt | 1. Energia- ja ympäristötilastot: tilastojen teko, tulkinta ja ennusteet energian tuotannon ja käytön suhteen 2. Suomen energiajärjestelmä: teollisuuden ja muu energian käyttö ja enegiantuotanto, huoltovarmuus 3. Kannattavuuslaskelmat ja menetelmät 4. Energiamarkkinat: polttoaineet, energian tuotannon kustannukset, sähkömarkkinat, taloudelliset ohjauskeinot: päästökauppa, energia tuotanto- ja investointituet, energiaverotus 5. Kansainvälinen ja kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka ja sen vaikutus energiaratkaisuihin - Kansainväliset sopimukset ja kansalliset päätökset, lait ja asetukset - Ilmastostrategian vaikutus energiajärjestelmien kehittymiseen 7. Energiatehokkuus 8. Energian käytön ja tuotannon teknologiset näkymät Suomessa ja maailmalla |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kerrotaan lähituntien yhteydessä. |
Edeltävät opinnot | Energiatekniikka |
Yhteyshenkilö | Käyhkö Ritva |
4 EUK4510 Teknillinen suunnittelu ja piirustus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tuotesuunnittelun sekä eri valmistusmenetelmien mukaisten suunnittelunäkökohtien perusperiaatteet. Opiskelija osaa lukea teknisiä piirustuksia ja ymmärtää kuvaustavat ja standardien merkityksen sekä tuntee eri piirustuslajit. Lisäksi opiskelija tuntee erilaiset toleranssi-, pinnankarheus- ja hitsausmerkinnät sekä osaa laatia teknisiä piirustuksia ko. merkintöjä hyväksi käyttäen. Opiskelija osaa käyttää Autodesk Inventor -ohjelmistoa 3D-mallintamiseen ja piirustusten laatimiseen. |
Keskeiset sisällöt | Tuotesuunnittelun ja luovan työn periaatteet. Piirustus- ja viivalajit - Standardit - Projektiot - Aksonometriset esitykset - Mitoitukset - Leikkaukset - Toleranssit - Hitsausmerkinnät - Pinnankarheusmerkinnät - 3D-mallinnuksen perusteet - Piirustusten luonti 3D-suunnitteluohjelmalla |
Suoritustavat | Opintojakso koostuu teoriatunneista, ohjatuista harjoituksista, omatoimisesti tehtävistä palautettavista harjoituksista sekä tentistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Pere, Aimo: Koneenpiirustus 1 ja 2 tai Koneenpiirustus ammattikorkeakouluja varten sekä Moodlen kautta jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Brask Arto |
4 EUE4650 Höyrykattila- ja voimalaitosprosessit
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Höyrykattilat ja ¿voimalaitokset ovat valtaosassa maailman energian tuotannossa tällä hetkellä. Opintojaksossa opiskelija syventää osaamistaan höyrykattiloiden ja voimalaitosten toiminnassa. Hän tuntee polttoaineet ja tietää niiden polttotekniset ominaisuudet. Hän hallitsee palamisen teorian ja palamislaskut. Hän osaa tehdä vesiputkikattilan hyötysuhdelaskennan. Hän tuntee höyrykattilan ja voimalaitoksen järjestelmien toiminnan ja automaation pääpiirteissään. Lisäksi opintojakson tavoite on perehdyttää oppija painelaitteiden suunnittelua, valmistusta, käyttöä ja huoltoa säätelevän lainsäädännön periaatteisiin ja käytännön vaatimuksiin. Painelaitteiden lainsäädäntö ei rajoitu energiatekniikan sovelluksiin, mutta turvallisuusnäkökulma on niille kaikille yhteinen nimittäjä. Tämän opintojakso liittyy energiatekniikan opintokokonaisuuteen ja painottuu erityisesti energiatekniikan insinöörin ammattiosaamiseen henkilö-, laite- ja ympäristöturvallisuuden aihepiireissä.Näiden lisäksi opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt voimalaitoksen ja kattilan käytön hallintaan ja valvomo-operointiin voimalaitossimulaattorin avulla. |
Keskeiset sisällöt | 1. Polttoaineet: ominaisuudet ja niiden vaikutus kattilasuunnitteluun 2. Polttoaineen lämpöarvo, palamisen teoria ja palamislaskut 3. Polttomenetelmät ja laitteet, sekä tulipesärakenteet 4. Kattilatyypit vesi-höyrykierron kannalta, höyry-vesikirjasto 5. Höyryvoimalaitos: Carnot- ja Rankine -prosessi, perusprosessi, sv-esilämmitys, välitulistus ja väliottopaineiden optimointi. 6. Höyryvoimalaitokset: kaukolämpö, vastapainevoimalaitokset ja lauhdutusvoimalaitokset 7. Kattilan ja lämmönsiirtimien rakenteet 8. Höyrykattilan apulaitteet: polttoaineen ja tuhkan käsittelylaitteet, vedenkäsittely 9. Höyryvoimalaitoksen tehonsäädöt ja ajotavat 10. Höyrykattilan energiatalous 11. Höyrykattilan päästöt ilmakehään 12. Voimalaitossimulaattoriharjoitukset. Samanaikaisesti: 1 JOHDATUS PAINELAITTEISIIN JA NIITÄ SÄÄTELEVÄÄN LAINSÄÄDÄNTÖÖN - työturvallisuus - aerosolilainsäädäntö 2 EY DIREKTIIVIEN PERIAATTEET JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 TUKES ja PAINELAITELAINSÄÄDÄNNÖN yleinen sisältö - Standardit, PED, Painelaitelaki, Yksinkertaiset paineastiat 4 PAINELAITELAINSÄÄDÄNTÖ 4.1 Vaatimustenmukaisuuden arviointi 4.2 Vaatimustenmukaisuusmoduulin määräytyminen 4.3 Käytännön tilanteita 5 PAINELAITTEIDEN TARKASTUS JA TESTAUS 5.0 Kattilaprojektin laadunvarmistus 5.1 Painelaitedirektiivin tarkastuslaitokset 5.2 Hitsauksesta ja tarkastuksesta 6 PAINELAITTEEN JA TERÄSRAKENTEEN CE-MERKINTÄ 7 KÄYTTÖOHJEET 8 KORJAUKSET PED:N MUKAAN 9 MATERIAALIEN VASTAANOTTO JA LAATU 10 KÄYTÖNAIKAISET TARKASTUKSET JA KÄYTTÄJÄN PÄTEVYYDET 11 ASME - American Society of Mechanical Engineers 12 ATEX-ASETUS - osa KEMIKAALITURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ 13 YDINENERGIALAKI 14 KONETURVALLISUUS Sekä: 1. Yleistä voimalaitoksista ja voimalaitossimulaattorista 2. Käyttöautomaatio 3. Syöttövesi 4. Höyry 5. Turva-automaatio 6. Kylmän kattilan käynnistys 7. Öljyjärjestelmät 8. Kiinteä polttoaine 9. Turbiini ja päähöyryjärjestelmä 10. Kattilatripit 11. Apujärjestelmät |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssimateriaali ilmoitetaan tunneilla. |
Edeltävät opinnot | Energiatekniikan perusteet |
Yhteyshenkilö | Honkanen Teija |
4 WUS8060 Teollisuuden energiatekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee erityisesti metsäteollisuudessa tärkeimmät energiakäyttävät yksikköprosessit ja osaa arvioida niiden energiataloudellisuutta. Opiskelija tietää miten teollisuudessa energiaa tuotetaan käyttäen prosessijätteitä ja sivuvirtoja hyödyksi. Opiskelija osaa määrittää prosessin energian kulutustarpeen ja suunnitella energiataloudellisen höyrylämmitysjärjestelmän. |
Keskeiset sisällöt | Energiaintensiiviset teollisuusprosessit ja niiden yksikköoperaatiot Energiatehokkuuden arviointi ja parantaminen, Energiantuotanto teollisuudessa, Höyrylämmitysjärjestelmän suunnittelu. |
Suoritustavat | Kerrotaan lähituntien alkaessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | KnowPap, KnowPulp, Papermaking Science and Technology. Tunneilla jaettava opetusmateriaali |
Edeltävät opinnot | Tekninen termo- ja virtausdynamiikka |
Yhteyshenkilö | Huhtinen Markku |
4 EUT4540 Toimitusketjujen ja laadun hallinta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintokokonaisuus johdattaa opiskelijan toimitusketjujen ja niiden arvoketjujen toteutukseen ja operatiiviseen johtamiseen. Perehtyessään erilaisiin yhteistyörakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin arvoketjuissa opiskelija hankkii koulutusammattinsa kannalta tarpeellisen perustietämyksen ostotoiminnasta, materiaalin hallinnasta sekä tuotanto- ja jakelulogistiikasta toimitusketjujen osina. Laadunhallinnan aihepiiri johdattaa opiskelijan laatujohtamisen ja laatutekniikan laajaan aihepiiriin ja käsitteisiin. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan kehitystä ja omaa kiinnostusta yritystoiminnan kannalta olennaisen tärkeään laatujohtamiseen, laatutekniikkaan prosessien johtamisen ja kehitystyön menetelmänä sekä tärkeimpiin laatujärjestelmiin johtamisen viitekehyksessä. |
Keskeiset sisällöt | - toimitusketjun kokonaisuus ja osat - yhteistyön muodot, edut ja ongelmat - Hankintaprosessin toteutus - Materiaalinohjaus -Tuotanto- ja jakelulogistiikka - Laatujohtaminen - Asiakaslaatu - Laatukustannukset - Laatutyökalut -Laatujärjestelmät |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää teemaluentoja, ongelmanratkaisutehtäviä ja ryhmätöitä. Toteutustapa vaihtelee jonkin verran ryhmän koon mukaan, joka vaikuttaa henkilökohtaisen ohjauksen määrään. Opintojakso hyväksytty suorittaminen edellyttää kumulatiivisen loppukokeen läpäisyä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sähköinen materiaali Moodlessa Lehtonen Juha-Matti (2008 tai uudempi) TUOTANTOTALOUS (soveltuvin osin) Lecklin, O.: Laatu yrityksen menestystekijänä |
Yhteyshenkilö | Pyysalo Jarmo |
4 EUE4530 TKI-projekti
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | TKI -projekteissa tavoitteena on tehdä ensisijaisesti energia-alan projekteja. Projektit pyritään hankkimaan yrityksistä. Oppimistavoitteina on syventää projektinhallinta-, asiakas- ja yritysyhteistyö- ja dokumentointi-taitoja sekä kehittää viestintäosaamista esiintymis-, palaveri- ja neuvottelutilanteissa. TKI -projekteissa osaamistavoitteena on myös energiatekniikan analyysi- ja mittalaitteiden käytön oppiminen sekä energia-tutkimuskeskuksen laitteistoon perehtyminen ja sen hyödyntäminen tutkimus- ja kehitysprojekteissa. |
Keskeiset sisällöt | - projektiryhmien perustaminen - projektien hakeminen ja neuvottelu yrityksistä - sopimusten ja projektisuunnitelmien tekeminen - viestintä- ja esiintymistaitojen kehittäminen - esiintymistaidot - palaverit ja neuvottelut - englanninkielinen dokumentointi ja siihen liittyvä terminologia, raportin laatiminen, palaverien ja neuvottelujen käytännön harjoitukset - projektin käytännön toteutus - projektin esittely opintojakson toisille ryhmille - projektin päättäminen |
Suoritustavat | Projektimuotoinen etenemistapa. Viestinnän osalta luennot ja teemaharjoitukset, jotka linkittyvät projektiin. Englanninkieliset lähitunnit ja harjoitukset |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomateriaali, Moodleen jaettu materiaali, aiheeseen liittyvät www-sivustot Viestinnässä oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi). Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. |
Edeltävät opinnot | Energiatekniikan orientaatioprojekti |
Muuta huomioitavaa | Englanti (1 op), projektin ammatillinen viestintä ja sanasto, projektin raportointi ja esitykset. Viestintä (1 op) |
Yhteyshenkilö | Heino Petteri |
4 EUE4675 Kiertotalous
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kiertotalouden käsitteen ja osaa tulkita tulevaisuuden megatrendejä oman alansa ajureina. Opiskelija tuntee kiertotalouden tärkeimmät tavoitteet, painopistealueet, käsitteet sekä näiden taustalla vaikuttavat globaalit ajurit. Lisäksi opiskelija ymmärtää yritysvastuun käsitteen ja tuntee kiertotalouden eri liiketoimintamallit sekä niihin liittyvät menetelmät. Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida kiertotalouden eri toimintamallien mahdollisuudet ja haasteet yrityksille ja yhteisöille. |
Keskeiset sisällöt | - Kiertotalouden määritelmä ja tulevaisuuden megatrendit - EU:n kiertotalouspaketti soveltuvin osin - Suomen kiertotalouden tiekartta 2016-2025 (Sitra) - Vastuullinen yritystoiminta ja kiertotalouden liiketoimintamallit sekä menetelmät |
Suoritustavat | Opiskelu tapahtuu verkko-opintoina oppimisympäristö Moodlessa. Opintojakso sisältää erityyppisiä oppimistehtäviä, jotka opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti saadakseen arvosanan opintojaksosta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlessa jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Ei vaadi aikaisempia opintoja |
Yhteyshenkilö | Pentinsaari Tanja |
4 EUE4664 Biopolttoaineet ja biopolttoaineiden tuotanto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tuntee biopolttoaineiden raaka-ainelähteet, tietää biopolttoaineiden valmistuksen eri teknologiat ja sovellukset, ymmärtää biopolttoaineiden valmistuksen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta sekä ymmärtää biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat ilmastovaikutukset. |
Keskeiset sisällöt | Metsäpolttoaineiden toimintaympäristö Hakkuutähteen, kantopuun ja pienpuukohteilta korjattavan energiapuun hankinta Peltoenergia Puupohjaiset ja kiinteät biojalosteet Biokaasun tuotanto Biomassapohjaisten nestemäisten ja kaasumaisten biojalosteiden tuotantoteknologiat Biomassojen termiset käsittelyt ja nestemäisten biojalosteiden tuotantoteknologiat Biojalosteiden käyttö Biojalosteiden käyttö liikenteessä sekä lämmön- ja sähkön tuotannossa Polttoaineiden ja jalosteiden käyttökohteet sekä teknologiset haasteet Polttoaineen valinta käyttökohteeseen |
Suoritustavat | Lähiopetus, itseopiskelu, kotitehtävät ja tentti (palautukset Moodle-ympäristössä). |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kirjallisuus: Dussap C.-G. et all, Biofuels, alternative feedstocks and conversion processes, Academic press Tunneilla ja Moodlessa jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Honkanen Teija |
4 EUE4682 Erikoistumisprojekti
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksossa opiskelija perehtyy käytännönläheisesti johonkin energiantuotannon koko- tai osaprosessiin ja hänelle syntyy näkemys kokonaisesta tuotantojärjestelmästä. Tällöin hänelle tulee tutuksi tuotantoketju ja sen toiminnan tekniset ratkaisut mukaan lukien prosessin hallintaan liittyvät laitteet. Tyypillisiä alueita ovat uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon prosessit kuten biopolttoaineiden hyödyntäminen voimakattiloissa, geotermisen lämmön hyödyntäminen maalämpöpumpuissa, aurinko- ja tuulienergian tuotanto sekä hybridijärjestelmät. Sovelluskohteen pyritään järjestämään yritysprojekteina ja osallistumalla sen organisaation toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija ymmärtää miten kokonainen energiantuotantoprosessi koostuu erilaisista teknisistä osa-alueista ja pääsee soveltamaan opiskelun aikana oppimiaan tietoja käytäntöön. Opintojaksoon liittyy myös englannin kielen opiskelua painottuen ammatillisen kielen käyttöön. |
Keskeiset sisällöt | - Uusituvat energialähteet ja niiden hyödyntäminen - Hajautetun energiantuotannon prosessit ja ympäristö - Maalämpöpumput ja geoterminen energia - Tuulienergian tuotanto ja kytkeytyminen sähköverkkoon - Aurinkokennot- ja paneelit sekä energian siirto - Hybridijärjestelmän rakennevaihtoehdot ja toteutus - Prosessien hallinta ja optimointi sekä automaatio - Englannin kielen käyttö ammatissa |
Suoritustavat | Opintojakso toteutetaan erikoitumisprojektina ja opiskelijalle tai ryhmälle valitaan oma projekti. Opettaja ohjaa työn etenemistä säännöllisin väliajoin ja käytetään projektiaikataulutusta etenemisen seurannassa. Myös projektipäiväkirja toimii apuna lopputuloksien arvioinnissa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Harri Heikura: Hajautettu energiantuotanto Suomessa ja Moodlen kautta jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | Koulutusohjelman vastaavia opintojaksoja, jotka liittyvät erikoitumisprojektin aihealueeseen. |
Yhteyshenkilö | Heikura Harri |
4 EKX8100 Puumateriaalioppi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomen ja maailman mekaanisen metsäteollisuuden toimialat ja niiden perus- ja sivutuotteet ja ymmärtää puutuoteteollisuuden merkityksen Suomen kansantaloudessa ja energiahuollossa. Opintojaksolla perehdytään puun rakenteeseen ja sen fysikaalisiin ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee puun rakenteen ja puun tärkeimmät ominaisuudet (tiheys, lujuus, kosteuseläminen). Hän tuntee puun viat sekä ymmärtää puun vikaisuuden vaikutukset puun ominaisuuksiin. Lisäksi hän tuntee yleisimmät Suomessa teollisessa käytössä olevat puulajit. |
Keskeiset sisällöt | Mekaanisen metsäteollisuuden merkitys ja asema puumateriaalin käyttökohteet Puun anatominen rakenne Puun mikroskooppinen rakenne Puuaineen muuntumisreaktiot Puun kosteus Puun tiheys Puun lujuusominaisuudet Muut puun fysikaaliset ominaisuudet Puun vikaisuudet |
Suoritustavat | Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, tentti arviointi 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sahatuoteteollisuus. 2017. Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys ry Fagerstedt Kurt, Pellinen Kerttu, Saranpää Pekka & Timonen Tuuli. 1996. Mikä puu - mistä puusta. Kuikka Kalervo & Kunelius Kauko. Puutekniikka 2. Materiaalit. Otava. Kärkkäinen Matti. 2003. Puutieteen perusteet. Metsälehti Kustannus Verkkomateriaali Laboratoriotyöohjeet. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Perusopinnot |
Yhteyshenkilö | Multamäki Mauno |
4 EKX8110 Sahatavaratuotanto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee sahateollisuuden tuotteet, niiden käyttökohteet ja laatuvaatimukset sekä valmistusprosessin osa-alueet. Hän osaa laskea tuoremitat, simuloida oikean tukkiluokan ja sahausasetteen ja valita sahausmenetelmän ottaen huomioon arvosaannon sekä ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. Opiskelija hallitsee laatulajittelun ja laadunvalvonnan periaatteet ja ymmärtää konenäön mahdollisuudet. Opiskelija ymmärtää sahatavarakaupan perusteet. |
Keskeiset sisällöt | Sahateollisuuden kehitys ja rakenne Sahatavaratuotteet ja laadut, käyttökohteet Sahatavaran markkinoinnin ja myynnin perusteet |
Suoritustavat | Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Sahatuoteteollisuus. 2017. Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys ry Puutekniikka 2. 1998: Materiaalit. Otava Heiskanen, H. 1997: Sahakoneiden vertailu. TKK Puutekniikan laboratorio Oppimateriaali verkossa. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Perusopinnot |
Yhteyshenkilö | Multamäki Mauno |
4 EKX8120 Sahatavaran jatkojalostus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sahateollisuuden jatkojalostusprosessit: kuivaus, lujuuslajittelu, höyläys, höylätavaran pintakäsittely, sormijatkaminen, hallitsee tuotteiden käyttökohteen ja ymmärtää mitä omaisuuksia ja laatuvaatimuksia niille asetetaan. Opiskelija tuntee kuivauksen perusteet, tärkeimmät kuivausmenetelmät ja lämpökäsittelyprosessin. Opiskelija ymmärtää kuivaukseen laatuun ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Opiskelija hallitsee perusteet kuivauksen simuloinnista. Opiskelija tuntee liimattujen tuotteiden, kuten liimapuurakenteiden, liimalevyjen, sormijatketun sahatavaran, aihioinnin sekä kestopuutuotteiden tuotantoprosessit ja erilaiset tuotteet. Hän tuntee toimialan markkinat ja tuotteiden ominaisuudet ja asiakasvaatimukset, osaa soveltaa standardeja laadunvalvonnassa ja tuotetestauksessa. Opiskelija ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. |
Keskeiset sisällöt | - Sahatavaran kuivaus - Sahatavaran lujuuslajittelu, visuaalinen ja koneellinen - Sormijatkostekniikka: laadunvalvonta ja standardit - Höyläämöteollisuus ja höyläystuotteet - Koneellinen lujuuslajittelu |
Suoritustavat | Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Puurakenneliimaus, sahatavaran jatkaminen. Petri Pulkkinen TKK 1998 Tehokasta sormijatkamista kirja: Hannu Kananen Lipitsäinen, R.1995:Sahatavaran sormijatkaminen valmistus ja laadunvalvonta. VTT Puutekniikka 2. 1998: Materiaalit. Otava Käsittele puuta oikein. 1980: Höyläys. MTA Materiaali verkossa. |
Edeltävät opinnot | Perusopinnot |
Yhteyshenkilö | Multamäki Mauno |
4 EKX8130 Puun liimaus- ja työstötekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla perehdytään puutuotteiden liimauksen teoriaan ja liimoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee liimaukseen vaikuttavat tekijät ja liimaustekniikat sekä tuntee liimausvirheisiin johtavat tekijät. Opiskelija osaa valita sopivat liimausmenetelmät ja -aineet eri käyttökohteisiin ja ottaa huomioon tekniset ja taloudelliset näkökohdat sekä ymmärtää ympäristön- ja työsuojelun merkityksen. Hän tuntee liimauksen kemiaa ja fysiikkaa. Hän tietää, miten liimaus suoritetaan eri teollisuusprosesseissa. Opiskelija hallitsee liimojen ja liimasauman tutkimisen ja testauksen periaatteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita ja laskea oikeat työstöpatametrit keskeisissä työstöperiaatteissa ja hionnassa, ottaen huomioon työstöjäljen, ympäristöystävällisyyden ja työstön taloudellisuuden. Opiskelija tuntee puutuoteteollisuuden terät ja hiontakoneet ja niiden terämateriaalit, sekä uusimmat työstöteknologiat. Hän ymmärtää puun ominaisuuden, terägeometrian ja terien rakenteen lastunmuodostuksen ja terien tylsymisen kannalta. Opiskelija hallitsee työstön laadun arviointimenetelmät ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Hän tuntee terähuollon vaatimukset ja osaa pääperiaatteet niiden toiminnoista. |
Keskeiset sisällöt | Puutuotteiden liimaus ja sen merkitys Liimauksen teoria ja liimasauman muodostuminen Liimausolosuhteet Puuteollisuuden liimat Liimojen luokittelu Liimojen tekniset ominaisuudet ja käyttöturvatiedotteet Liimaustekniikat Teollisuuden liimausprosessit Liimausvirheet ja niiden syyt Liimauksen laadunvalvonta Liimauksen standardit Työstön teoriaa: työstön peruskäsitteet, Työstöparametrien laskenta Terämateriaalit, terien kuluminen Puuteollisuuden terät Hionta puuntyöstössä Työstötapahtuman analysointi, pinnanlaadun ja työstöparametrien mittaaminen (laboratorioharjoituksia) Puuntyöstöterien terähuolto (laboratorioharjoituksia) Terähuollon ja terien kustannukset Ympäristöystävällinen puuntyöstö: pöly ja ATEX |
Suoritustavat | Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Koponen, Hannu. 1990. Puutuotteiden liimaus. Espoo: Otatieto. 142 s Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Opetushallitus Materiaali verkossa. |
Edeltävät opinnot | Perusopinnot |
Yhteyshenkilö | Multamäki Mauno |
4 EKX8140 Rakennuspuusepäntekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuspuusepäntuotteiden (ikkunoiden, ovien, kalusteiden, portaiden, parkettien sekä NR-ristikoiden) rakenteet ja niiden merkityksen ominaisuuksien ja toiminnan kannalta. Hän pystyy suunnittelemaan ja mitoittamaan tuotteita ja hyödyntäen tuotestandardeja ja -testejä sekä suunnittelemaan valmistusta ja laskemaan valmistuskustannuksia. Lisäksi opiskelija ymmärtää rakennuspuusepänteollisuuden markkinat, alan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet. |
Keskeiset sisällöt | - Rakennuspuusepänteollisuuden laatu, liiketoiminta ja markkinat - Ikkunat, ovet, portaat ja parketit - Kalusteiden materiaalit ja rakenne ja suunnittelu - Kalusteiden ominaisuudet ja testaus. - Naulalevyrakenteet, kattoristikot |
Suoritustavat | Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Koponen, H., Rakennuspuusepänteollisuus Toimialaraportti : Puutuoteteollisuus, Työ- ja elinkeinoministeriö, 2016 Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Opetushallitus Laitinen Eero. 1995. Teollinen puurakentaminen. Rakennustieto. Helsinki. Sivut 105-147. Ikkunakäsikirja 2004, Rakennusteollisuus RT ry Puutuotetoimiala Materiaali verkossa |
Edeltävät opinnot | Perusopinnot |
Yhteyshenkilö | Multamäki Mauno |
4 EKX4100 Erikoistumisprojekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Laaja omaan alaan liittyvä erikoistumisprojekti, jossa sovelletaan insinööriopintojen ammattiaineissa saavutettua osaamista. Tavoitteena on myös, että projekti toimii pohjatyönä Erikoistumisprojekti 2:lle ja opinnäytetyölle. Muita työssä painotettavia asioita ovat systemaattisuus, projektin toteuttamisen aikatauluttaminen, työaikaseuranta ja budjetointi sekä prosessin hallinta. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson sisältö on henkilökohtainen, joka muovautuu projetin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheina opiskelijan itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe. |
Suoritustavat | Henkilökohtainen projekti, itsenäistä työskentelyä yhdessä toimeksiantajan kanssa. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää kaikkien toimeksiantajan kanssa sovittujen toimintojen tekemistä/suorittamista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ammattiaineissa käytetty materiaali ja projektin asettajan materiaali. |
Edeltävät opinnot | Aiemmat ammattiaineiden opintojaksot. |
Yhteyshenkilö | Tolppi Veli-Matti, Halonen Pentti |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen. |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 WUX8100 Harjoittelu (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella)
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventävät edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentavat insinöörin työtehtäviin ja edistävät työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovittuna ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Pentinsaari Tanja |
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | - Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Edeltävät opinnot | Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.