Tulostinystävällinen opetussuunnitelma

ER22SP Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Mervi Heiskanen

Koulutuksen lähtökohdat

Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Rakennustekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavia insinöörejä kasvavan ja kehittyvän rakennustoimialan tarpeisiin. Rakennusala tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja opiskelijoille sekä alalla toimiville insinööreille. Työtehtävät alalla ovat vaihtelevia ja tarjoavat tekijöilleen mielenkiintoisia haasteita. Rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuva insinööri voi työskennellä rakennushankkeen suunnittelussa, työmaan johtamisessa ja kiinteistöhallinnossa. Koulutus valmentaa rakennusten, siltojen, teiden, katujen, ympäristö- ja kunnallisteknisten rakenteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.

Uusina haasteina ovat korjaus- ja ympäristörakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvät ratkaisut. Rakennusinsinööri vastaa siitä, että suunnittelun ja rakentamisen lopputuloksena syntyy laadukas, kestävän kehityksen sekä teknis-taloudelliset seikat huomioon ottava, aikataulullisesti määräaikaan valmistunut rakennusprojekti. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa voi suuntautua kolmeen eri suuntautumisvaihtoehtoon: rakennesuunnitteluun, talonrakennustuotantoon tai infrarakentamiseen.

Rakennesuunnittelun opinnot antavat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vaativan luokan betoni-, puu- ja teräsrakenteiden sekä rakennusfysiikan suunnittelijan pätevyyteen tarvittavat teoreettiset opinnot. Opinnoissa keskitytään pientalojen, teollisuushallien ja kerrostalojen rakenteiden suunnitteluun. Rakennesuunnittelun pätevyysopinnot on tarkemmin esitelty linkistä aukeavassa taulukossa.

Talonrakennustuotannon opinnot suorittamalla saat valmiudet toimia Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennustöissä vastaavana työnjohtajana. Lisäksi tavanomaisen luokan rakennesuunnittelijan pätevyyteen tarvittavat teoreettiset opinnot betoni-, puu- ja teräsrakenteiden ja rakennusfysiikan osalta voidaan sisällyttää tutkintoon.

Infrarakentamisen opinnoissa opiskelija saa taidot suunnitella, rakentaa ja rakennuttaa infran ja ympäristöalan rakenteita (sillat ja liikenneväylät), vesihuoltojärjestelmiä sekä ympäristö- ja kunnallisteknisiä rakenteita. Tehtävät liittyvät sekä uudis- että korjausrakentamiseen ja ylläpitoon. Infrainsinööri voi toimia suunnittelutoimistoissa suunnittelijana, rakennusyritysten tuotannonjohto-, hallinto- ja markkinointitehtävissä sekä rakentamis- ja rakennuttamisorganisaatioiden asiantuntijana.

Osaamistavoitteet

Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).

Rakennustekniikan insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.

Opintojen rakenne

Insinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista (teoriatunnit ja laboratoriotyöskentely), etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Rakennustekniikan opetussuunnitelma on laadittu niin, että tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen ja varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen. Opetussuunnitelman pohjalta opiskelija laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja vastaa opintojensa etenemisestä.

Rakennustekniikan opetussuunnitelma etenee vuositeemojen mukaisesti. Samalla opiskelijan ammatillinen osaaminen vahvistuu noviisista kohti asiantuntijuutta. Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen lukuvuosi on yhteinen kaikille rakennustekniikan opiskelijoille. Tämän jälkeen opiskelija voi ryhtyä erikoistumaan rakennesuunnitteluun, talonrakennustuotantoon tai infrarakentamiseen.

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Rakennustekniikan koulutusohjelman projektiopetusmallissa (CDIO) pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa työvaiheina ovat tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Osa rakennusinsinöörin ammattiopinnoista kytketään tähän rakennusalan projektioppimisympäristöön. Projektiopetus aloitetaan pientalon suunnitteluprojektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena. Toisena vuotena toteutetaan kerrostalon suunnitteluprojekti ja kolmantena halliprojekti. Projektiopetus päätetään neljännen opiskeluvuoden yrityslähtöiseen projektiin. Projektiopintojen avulla opiskelijalle muodostuu havainnollinen käsitys omasta rakennusinsinöörin roolista, rakennushankkeen eri vaiheista, rakennuttamisesta ja suunnittelusta tuotantoon saakka.

Opiskelun tavoitteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntemuksen kasvu. Opiskelun myötä noviisista kasvaa oma-aloitteinen ja itsenäinen asiantuntija. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostetaan opetuksessa ja ohjauksessa opintojen alusta lähtien. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, ja oppimisen tavoitteena on opitun syvällinen ymmärtäminen.

Ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja niiden eri vaiheissa. Opintojen alussa ohjauksessa painottuu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa myös aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan. Opintojen edetessä painottuu uraohjaus, jolla tuetaan asiantuntijuuden suuntaamista, työelämävalmiuksien kehittymistä sekä työllistymistä. Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat opiskelijan henkilökohtaisten ammatillisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa. Kaiken ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelijan oman ajankäytön hallintaa sekä oman toiminnan arviointia ja parantaa siten valmiuksia jatku-vaan oppimiseen.

Kansainvälisyystaidot ovat tärkeä osa insinöörin osaamista. Opiskelija voi painottaa kansainvälistymistä HOPS:issaan valitsemalla opintoja englannin kielellä toteutetusta tarjonnasta. Kansainvälisyyttä voi vahvistaa myös lukukauden tai – vuoden mittaisella opiskelijavaihdolla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla.

Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on koko oppimistapahtuma eli opetuksen tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä opiskelun että työelämän edellyttämä asennoituminen ja vastuunottokyky. Opintojaksojen arviointi perustuu opintojaksokohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös opiskelijan substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita..

Opintojaksotaulukko

Koodi	Nimi	1 S	1 K	2 S	2 K	3 S	3 K	4 S	4 K

Perusopinnot
4 EXX8000	Tekniikan opiskelijan työvälineet	5
4 EXX8050	Engineering English			5
4 EXX8060	Teknisk svenska						5
4 EXX8010	Matematiikka 1	5
4 EXX8040	Tekniikan fysiikka		5
4 EXX8020	Matematiikka 2			5
4 EXX8030	Matematiikka 3				5
4 ERXP810	Introduction to Business Economics					5

Ammattiopinnot
Yhteiset ammattiopinnot
4 ERXT810	Rakennusmateriaalioppi	5
4 ERXT820	Pientalosuunnittelun perusteet	5
4 ERXT830	Tekninen piirustus ja mallintaminen	5
4 ERXG810	Geotekniikka ja pohjarakennus	5
4 ERXT840	Rakennusalan projekti 1 (pientalo)		5
4 ERXN810	Betonimateriaalitekniikka		5
4 ERXV810	Statiikka		5
4 ERXG820	Mittaustekniikka ja kaavoitus		5
4 ERXN820	Rakennetekniikan perusteet ja teräsrakentaminen			5
4 ERXV820	Lujuusoppi			5
4 ERXZ810	Rakentamistalous 1			5
4 ERXG830	Maa- ja kalliorakentaminen				5
4 ERXN830	Betonirakenteet 1				5
4 ERXN840	Puurakenteet 1					5
4 ERXT880	Rakennusalan projekti 4 (yritys)							5
Rakennesuunnittelun ja talonrakennustuotannon osaajan yhteiset opinnot
4 ERXT850	Kerrostalosuunnittelun perusteet			5
4 ERXN850	Rakennusfysiikka				5
4 ERXT860	Rakennusalan projekti 2 (kerrostalo)				5
4 ERXZ830	Korjausrakentaminen 1					5
4 ERXZ850	Talotekniikka					5
4 ERAN820	Teräsrakenteet 1						5
4 ERXZ870	Korjausrakentaminen 2							5
4 ERXN860	Betonityöt ja elementtirakenteet							5
Rakennesuunnittelun osaaja
4 ERAM810	Rakennusalan matematiikka					5
4 ERAV810	Kehärakenteiden elementtimenetelmä					5
4 ERAN810	Lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu ja halliprojekti						5
4 ERAN830	Betonirakenteet 2						5
4 ERAN840	Teräsrakenteet 2							5
4 ERAN850	Puurakenteet 2							5
Talonrakennustuotannon osaaja
4 ERXZ820	Rakennustyömaan laatu ja työturvallisuus					5
4 ERXZ840	Rakentamistalous 2					5
4 ERXT870	Rakennusalan projekti 3 (halli)						5
4 ERAZ810	Rakennuttaminen						5
4 ERXZ860	Rakennustyömaan johtaminen						5
4 ERXZ880	Rakentamistalous 3							5
Infrarakentamisen osaaja
4 ERAJ810	Tiensuunnittelu			5
4 ERAG810	Geotekniset laskelmat				5
4 ERXJ820	Katutekniikka				5
4 ERAJ820	Rakennusalan projekti 2 (infra)					5
4 ERXJ810	Liikennetekniikka					5
4 ERAG820	Maanrakennustekniikka ja ympäristötekniset rakenteet					5
4 ERAJ830	Infrarakentamisen työmaatekniikka ja tuotantotalous						5
4 ERAJ840	Tien rakentaminen						5
4 EYX8000	Vesihuollon perusteet						5
4 ERAJ850	Liikenneväylien kunnossapito ja perusparantaminen						5
4 ERAG830	Kalliorakennustekniikka							5
4 ERXJ830	Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen							5
4 ERAJ860	Siltatekniikka							5
4 EYX8010	Vesihuoltotekniikka							5

Valinnaiset opinnot
Valinnaiset opinnot
4 ERVN810	Puurakenteet 3							5
4 EMV4000	Ratatekniikka							5
4 ERVG010	Syvät kaivannot ja mallintaminen					5
4 ERVZ820	BIM rakennustuotannossa					5
4 LLX1600	Myynnin verkkokurssi	5 (NonStop)

Harjoittelu
Harjoittelu
4 ECH4100	Harjoittelu 1		5
4 ECH4210	Harjoittelu 2a				5
4 ECH4220	Harjoittelu 2b				5
4 ECH4310	Harjoittelu 3a						5
4 ECH4320	Harjoittelu 3b						5
4 ECH4330	Harjoittelu 3c							5

Opinnäytetyö
Opinnäytetyö
4 SAVONT1	Opinnäytetyö							15
5 ECONT10	Opinnäytetyön suunnittelu							5
5 ECONT20	Opinnäytetyön toteutus								5
5 ECONT30	Opinnäytetyön viimeistely								5
5 ECONT40	Kypsyysnäyte
4 SAVONT2	Opinnäytetyö							15
5 ECONT50	Opinnäytetyö, projekti 1							5
5 ECONT60	Opinnäytetyö, projekti 2								5
5 ECONT70	Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen								5
5 ECONT80	Kypsyysnäyte

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE).
Keskeiset sisällöt	Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat.
Suoritustavat	Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019)
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto
Muuta huomioitavaa	Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami

4 EXX8050 Engineering English

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti.
Content	Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku.
Requirements	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Grading Scale	0 - 5
Course material	Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali
Other considerations	Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen.
Contact	Huusari Satu

4 EXX8060 Teknisk svenska

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa.
Keskeiset sisällöt	Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”.
Yhteyshenkilö	Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Keskeiset sisällöt	- lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä.
Keskeiset sisällöt	SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.
Keskeiset sisällöt	- separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1, Matematiikka 2
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 ERXP810 Introduction to Business Economics

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	The course will introduce the students to economic thinking and gives an overall picture of company's economic environment and profitability. The students will get a comprehensive view of the role that accounting has in business operations and in the decision-making process. The students will learn the basics of different cost concepts and cost-volume-profit analysis as well as income statement and balance sheet.
Content	The features of main business processes: real process and monetary process The role of accounting in the decision-making process The behavior of costs Cost-volume-profit analysis and financial calculations Financial statement analysis profitability, liquidity and solvency Challenges faced by companies operating in an international environment Basics of marketing, marketing process of products and services The concepts of entrepreneurship and the forms of enterprises
Requirements	Assessment includes a student's entire learning process during the course. Exam Group assignment
Grading Scale	0 - 5
Course material	Materials and links in Moodle. Material provided by the lecturer and/or developed by students themselves, e.g., exercises and solutions.
Prerequisites	No prerequisites
Contact	Jääskeläinen Ari

4 ERXT810 Rakennusmateriaalioppi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan, opiskelija tuntee rakentamisessa käytettävät materiaalit ja rakennustuotteet, niiden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, soveltuvuuden erilaisiin käyttökohteisiin sekä materiaalien terveys- ja ympäristövaikutukset ja palo-ominaisuudet. Opiskelija tuntee eri tuoteryhmiin kuuluvien rakennusmateriaalien valmistuksen, koostumuksen, käytettävyyden ja ominaisuudet suunnittelun, rakennustyön, käytön ja säilyvyyden kannalta. Opiskelija osaa tehdä perusteltuja materiaalivalintoja rakenteiden suunnittelussa. Opiskelija osaa laaja-alaisesti hakea ja prosessoida sekä esitellä tietoa rakennusmateriaalien ominaisuuksista ja käytöstä. Rakennusainekemian osuuden tavoitteina on, että opiskelija kykenee käyttämään tietojaan kemian lainalaisuuksista ja ilmiöistä rakennusalan problematiikkaan. Opiskelija tuntee kemiallisesta näkökulmasta keskeisten rakennemateriaalien ominaisuudet ja ympäristön kemiallisten rasitusten vaikutukset tavanomaisimpiin rakennusalan materiaaleihin ja kykenee tältä pohjalta ja tästä näkökulmasta vertailemaan eri materiaalin soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa.
Keskeiset sisällöt	Rakennusaineet ja -materiaalit ja tuotteiden ominaisuudet (3op): - Tärkeimpien rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, tiiveys ja läpäisevyys, lämmöneristysominaisuudet ja kosteuden vaikutus materiaaleihin, säilyvyys. Valmistus ja käyttö ja korjaustavat sekä näiden terveys- ja ympäristövaikutukset ja palo-ominaisuudet. - Pientalon rakennustuotteet - Puu rakennusmateriaalina, sahatavara ja niiden jalosteet, rakennuspuutuotteet (mm. liimapuu, LVL, CLT, NR) , puujulkisivut - Muuraustuotteet - Vesikatteet - Lämpöeristeet - Rakennuslevyt - Maalaustuotteet ja pintakäsittely - Laboratorioharjoitukset: Runkorakennuspuutuotteiden ominaisuudet ja lujuustutkimus Rakennusainekemia (2op): - Kemian perusteet (kemialliset sidokset, kemialliset reaktiot, lämpökemia, kemiallinen tasapaino, hapot ja emäkset, hapettimet ja pelkistimet, sähkökemiallinen jännitesarja) - Rakennusmateriaalien kemiallinen tietoperusta (korroosiota, lahontorjunta, liuottimet, maalien ja lakkojen toimintaa, muovien rakennetta ja eri kemikaalien käyttäytymistä) - Rakennusalan haitalliset aineet, niiden turvallinen käsittely ja suojautuminen sekä kemikaalien ympäristövaikutukset.
Suoritustavat	Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillisiä laboratorioharjoitustehtäviä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten ja laboratorioharjoitusten suorittamiseen, palautettava erilliset laboratorioharjoitustyöt ja suoritettava tentit hyväksytysti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa. Luennoilla jaettu materiaali
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ERXT820 Pientalosuunnittelun perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee laajasti eritoten pientalon suunnitteluun kuuluvia perusasioita. Hänellä on käsitys talonrakennushankkeen kulusta, tuotannonohjauksen, aikataulutuksen ja kustannuslaskennan perusteista sekä arkkitehtuurin historiasta.
Keskeiset sisällöt	Pientalosuunnittelu (4op): - Rakennusalan organisaatiot ja tietolähteet - Rakennuslainsäädäntö, rakennuspiirustukset sekä pinta-ala- ja tilavuuslaskut - Arkkitehtuurin historia, julkisivusuunnittelu ja rakennuksen sovittaminen ympäristöönsä - Pientalon rakenteet - Energiatalous, U-arvolaskut, kosteus, sisäilmasto, palomääräykset ja ääneneristys Rakentamistalous (1op): - Talonrakennushankkeen vaiheet, tuotannonohjaus, aikataulutus sekä kustannuslaskenta
Suoritustavat	Tunneilla ja kokeissa käynti, tuntiharjoitusten ja kotitehtävien tekeminen, itsenäinen perehtyminen asioihin.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa oleva opetusmateriaali
Yhteyshenkilö	Piipponen Mari

4 ERXT830 Tekninen piirustus ja mallintaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja piirtämiseen (CAD) liittyvät yleiset periaatteet ja piirustusstandardit. Opiskelija hallitsee CAD-ohjelmiston käytön ja osaa laatia rakennusalan piirustuksia tietokoneavusteisesti. Opiskelija osaa laatia pientalon tietomallin (BIM) ja tuottaa mallista pientalon rakennusalan standardien mukaisia piirustuksia. Opiskelija ymmärtää rakennus- ja rakennesuunnittelun sekä detaljisuunnittelun yleisperiaatteet ja osaa soveltaa CAD- ja BIM-osaamistaan rakennusalan teknisten dokumenttien tuottamiseen.
Keskeiset sisällöt	Tekninen piirustus (2op): - CAD-järjestelmien käyttö - tietokoneavusteisen suunnittelun periaatteet ja CAD-järjestelmän työskentely-ympäristön ja perusasetusten hallinta - piirto-objektien käyttö ja muokkaus - teknisten piirustusten laatiminen CAD-ohjelmistolla Mallintaminen (3op): - rakennuksen tietomallintamisen periaatteet - rakennusten tietomallintamisen perusobjektit - objektien tietosisällöt, käyttö ja muokkaustoiminnot - pientalon ja rakennusalueen tietomallin laadinta - rakennusalan piirustusten tuottaminen mallista
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunteja sekä itsenäisesti suoritettavia harjoitustehtäviä. Oppimista täydentävät alakohtaiset sovellusesimerkit. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa jaettava opetusmateriaali, oppimista tukeva video-opetusmateriaali, luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä erikseen jaettava materiaali. Lisäksi CAD- ja tietomallintamisohjelmistojen käyttöohjeet.
Yhteyshenkilö	Kuusela Viljo

4 ERXG810 Geotekniikka ja pohjarakennus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija saa perustiedot maa- ja kallioperän muodostumisesta ja koostumuksesta sekä pohjaveden esiintymisestä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten maa- ja kallioperä käsitellään rakennuskohteena tai rakennusmateriaalien raaka-ainelähteenä. Opiskelija tuntee maa- ja kallioluokitukset sekä maalajien ominaisuudet. Osaamiskokonaisuus sisältää myös perustiedot maaperän kenttä- ja laboratoriotutkimus-menetelmistä rakennus- ja ympäristöteknisiä tarpeita varten. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten pohjavesihavaintoja, koetin- ja näytteenottokairauksia sekä geofysikaalisia tutkimuksia tehdään ja mitä tietoja niiden avulla maaperästä hankintaan. Opiskelija tuntee keskeiset pohjarakentamista säätelevät määräykset ja ohjeet. Opiskelija saa perustiedot maan- ja kallionvaraisesta perustamisesta sekä paalutuksesta. Asiantuntijuutta kehitetään rakennusten ja tonttialueiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmiä opiskelemalla.
Keskeiset sisällöt	- Suomen kallioperä - Suomen maaperä - Maaluokitukset - Maalajien ominaisuudet - Pohjatutkimukset - Pohjarakentamista koskevat määräykset ja ohjeet - Kalliolle perustaminen - Maanvarainen perustaminen - Paaluperustukset - Kuivatus- ja routasuojaus
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät, osallistuminen kairaus- ja laboratorioharjoituksiin. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja harjoitus- tehtävien lisäksi pakolliset kairaus- ja laboratorioharjoitukset.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jääskeläinen R. Geotekniikan perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2011. Jääskeläinen R. Pohjarakennuksen perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2009. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Pakarinen Juha

4 ERXT840 Rakennusalan projekti 1 (pientalo)

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt pientalon rakennus-, rakenne-, kuivatus- ja routasuojausten suunnitteluun, pohjatutkimuksiin, rakennuksen energiatehokkuuteen ja rakenteiden fysikaaliseen toimintaan, rakennushankkeen kustannusten muodostumiseen ja tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Opiskelija ymmärtää pientalon rakennushankkeen suunnittelu- ja tuotannonohjausprosessin perusteet. Opiskelija osaa laatia pientalon tietomallin (BIM). Opiskelija osaa laatia projektisuunnitelman ja ymmärtää projektin etenemisen vaiheet, aikataulutuksen, projektitiedottamisen sekä osaa laatia projektissa vaadittavat dokumentit, kuten dokumentointisuunnitelman, muistion, tiedotteen ja projektiraportin.
Keskeiset sisällöt	Pientalon suunnittelun osuus: - rakennusmääräyksiin, rakennushankkeen vaiheisiin ja asiakirjoihin sekä rakennusmateriaaleihin perehtyminen - pientalon rakennussuunnitteluun perehtyminen - tietomallin laadinta (BIM) tietosisältöineen - rakennuspiirustusten tuottaminen mallista - pientalon rakennusrungon, rakenneratkaisujen ja liitosdetaljien suunnittelu - maa- ja pohjarakentamisen perusteet, routasuojaus- ja kuivatussuunnitelman laadinta Rakennustuotannon osuus: - määrä- ja kustannuslaskennan periaatteet - tuotannonsuunnittelun perusteet Viestinnän osuus (1op): - projektisuunnitelman ja projektiraportin laadinta - muistion ja tiedotteen laadinta
Suoritustavat	Opiskelijat jaetaan 3-5 jäsenen projektiryhmiin. Opettajat antavat projektin alussa projektiohjeensa ja vaatimuksensa laadittavista suunnitelmista ja asiakirjoista. Työtä tehdään tunneilla itsenäisesti ja opettajien ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Jokainen ryhmän jäsen joutuu tekemään eri suunnittelualoihin liittyviä harjoitustehtäviä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Projektiohjeet sekä jokaisen opettajan omasta osuudestaan antamat lähtötiedot ja ohjeet.
Yhteyshenkilö	Kuusela Viljo

4 ERXN810 Betonimateriaalitekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee betonin valmistustekniikan sekä betonimassan ja kovettuneen betonin ominaisuudet. Opiskelija hallitsee betonin raaka-aineiden valinnan, betonireseptin suunnittelun ja kelpoisuuden toteamisen. Opiskelija perehtyy betonissa ja betoniraudoitteissa tapahtuviin kemiallisiin ja sähkökemiallisiin reaktioihin niiden elinkaaren aikana. Opiskelija tuntee betonirakentamisen laatutekniikan perusteet. Laboratoriotöiden kautta opiskelija syventää osaamistaan ja saa tuntuman käytännön työtehtäviin.
Keskeiset sisällöt	Betoniteknologia (4 op): - Betonituoteteollisuus - Betonin osa-aineet sekä niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet - Betonimassan ominaisuudet ja niihin vaikuttaminen - Kovettuneen betonin ominaisuudet - Betonin koostumuksen määritys - Betonin valmistus - Betonirakentamisen laatutekniikka - Sementin koostumusvaihtoehdot ja niiden vaikutus betonin ja terästen kestävyyteen Rakennusainekemia (1 op): - Betonin kemialliset ominaisuudet - Korroosioreaktioiden periaatteet, kemiallisen korroosion ja sähkökemiallisen korroosion perusteet - Keskeiset korroosiomuodot, korroosion synty ja esto
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät sekä laboratorioharjoitukset. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja harjoitustehtävien lisäksi pakolliset laboratorioharjoitukset.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- By 201 Betonitekniikan oppikirja, Suomen betoniyhdistys - Betoninormit By 50 - Tekniikan kemia, Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio (EDITA) - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Hakulinen Marjo

4 ERXV810 Statiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee partikkelin ja jäykän kappaleen statiikan perusteet sekä osaa ratkaista yksinkertaisten rakenteiden tasapainotehtäviä vapaakappalekuvien avulla. Opiskelija osaa ratkaista palkkien ja palkkirakenteiden tukireaktiot sekä määrittää yksinkertaisen staattisesti määrätyn palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttikuvion. Opiskelija on tutustunut palkkien laskennassa käytettävän tietokoneohjelman toimintaan.
Keskeiset sisällöt	- Rakenteiden suunnittelun perusteet - Partikkelin statiikka. Tasovoimasysteemi - Jäykän kappaleen tasostatiikka, painopiste, voimasysteemin yhdistäminen, tasapaino - Tukireaktiot - Normaalivoima ja leikkausvoima sekä taivutus- ja vääntömomentti - Rasituskuviot - Staattisesti määrätyt palkkirakenteet - Staattisesti määrätyn ristikkorakenteen sauvavoimien ratkaisu
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Outinen, Statiikka I Outinen, Statiikka II Sähköinen oppimateriaali
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERXG820 Mittaustekniikka ja kaavoitus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Mittaustekniikan perusteet (3 op): Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee karttatekniikan perusteet, koordinaatistot ja korkeusjärjestelmät. Hän tuntee mittauskaluston ja osaa soveltaa eri mittaustapoja rakennusteknisiin kohteisiin. Hän hallitsee geodeettiset peruslaskutehtävät koordinaattien käsittelyyn. Opiskelija osaa mittausaineistojen perusteella muodostaa lähtötietomalleja Kaavoitus (2 op): Osaamistavoitteena on, että opiskelija tuntee kaavoituksen viranomaiskäytännön, kaavoitusprosessin ja sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää, miten asemakaava ohjaa rakentamista ja miten maankäytön suunnittelulla vaikutetaan elinympäristömme laatuun. Opiskelijan tulee osata tulkita asemakaavoja ja tehdä niiden perusteella päätelmiä kaavan mukaisesta rakentamisesta. Opiskelija osaa tehdä maankäyttösuunnittelman pienelle alueelle ja laatia sitä vastaavan asemakaavakartan käyttäen virallisia asemakaavamerkintöjä.
Keskeiset sisällöt	Mittaustekniikka: - karttatekniikka - pituuden mittaus - korkeuden mittaus - kulmien mittaus - geodeettiset peruslaskutehtävät - monikulmio- ja maastomallimittaus - lähtötietomallit Kaavoitus: - Kaavoituksen viranomaiskäytännöt, kaavoitusprosessi ja kaavatasot - Maankäyttösuunnitelma, havainnekuva, asemakaava ja kaavamerkintöjen selitykset - Talotypologiat ja niiden ominaisuudet asuinympäristön laatutekijänä - Mitoitusnormit: tontin ala, tonttitehokkuus, rakennusoikeus, asuntojen lukumäärä, autopaikkanormi, mitoitus
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät sekä maastomittausharjoitukset. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja harjoitus- tehtävien lisäksi pakolliset maastomittausharjoitukset. Kaavoituksen osuus opintojaksosta suoritetaan tekemällä opintojakson päätteeksi kurssikirjallisuutta ja luentojen aiheita käsittelevä kirjallinen tentti sekä tekemällä harjoitustyö ryhmätyönä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Pasi Rantanen, Maastomittausten perusteet - Kaavamerkinnät www.ymparisto.fi sivut - aineistoa mm. www.kuopio.fi kaavoitus sivustot - Asuinaluesuunnittelu / Rakennustieto - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Pakarinen Juha, Piipponen Mari

4 ERXN820 Rakennetekniikan perusteet ja teräsrakentaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee kantavien rakenteiden suunnitteluperiaatteet sekä osaa määrittää rakennuksiin ja rakenteisiin kohdistuvat kuormat. Opiskelija osaa suunnitella rakennukselle kantavan rakennejärjestelmän ja laskea rakenneosien kuormitukset. Opiskelija tuntee rakennesuunnittelua koskevan normiohjauksen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita työmaalla käytettäviä piirustuksia. Opiskelija osaa tuottaa ymmärrettäviä rakennesuunnitelmia. Opiskelija ymmärtää teräsrakentamisen ja konepajatoiminnan perusteita.
Keskeiset sisällöt	Rakennesuunnittelun perusteet (3op): - Rakennesuunnittelutehtävät ja suunnitteluprosessin kulku - Rakentamisen normiohjaus, määräysten ja ohjeiden sitovuus, suunnittelijan pätevyys - Rakennuksen runkojärjestelmät ja kantavat rakenneosat. Pilari-palkki-laatta- runko. Teräsrunko. - Runko-osien sekä katto- ja ulkoseinäelementtien tyypilliset muodot ja koot sekä tavallisimmat liitokset. - Kuormien siirtyminen rakennusosalta toiselle ja kantavaan pohjaan - Rakenteiden kuormat. Murto- ja käyttörajatilan kuormitusyhdistelmät - Rakennesuunnitelmissa käytettävät lyhenteet, merkinnät ja viivatyypit. - Eurokoodit 1990, 1991,1992 Teräsrakentaminen (2op): - Teräsrakenteiden laadunvalvonta - Konepajatoiminnan perusteet - Konepajakuvien pääkohdat - Teräksen palosuojauksen periaatteet - CE-merkintä teräsrakenteissa - Rakenteiden jäykistys, kiepahdustuenta
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen rakennesuunnitteluharjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sähköinen oppimateriaali, joka perustuu EN 1990, EN 1991 ja EN1992 ja niiden kansallisiin liitteisiin RIL 229-1-2013 Rakennesuunnittelun asiakirjaohje RIL 229-2-2013 Rakennesuunnittelun asiakirjaohje. Mallipiirustukset ja –laskelmat RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. RIL 201-2-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Kurssilla jaettava sähköinen materiaali.
Edeltävät opinnot	Statiikka
Yhteyshenkilö	Houtsonen Teppo

4 ERXV820 Lujuusoppi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa kimmoteoriaan perustuvan lujuusopin kantavien rakenteiden mitoituksen pohjaksi.
Keskeiset sisällöt	- Lujuusopin peruskäsitteet ja rakenteiden mitoitusmenetelmien perusteet - Erilaiset materiaalimallit - Normaalijännitys ja normaalijännityksen aiheuttama muodonmuutos. Jännitysvenymäpiirros, Hooken laki. - Rakenteen veto- ja puristusmitoitus. - Puhdas leikkausjännitys ja sen aiheuttama muodonmuutos. Rakenteen leikkausmitoitus. - Taivutusjännitykset ja taivutuksen aiheuttama muodonmuutos. Sauvarakenteen taivutusmitoitus. - Leikkausjännitys taivutuksen yhteydessä ja sen aiheuttama muodonmuutos ja mitoitus - Yhdistetyt jännitykset (veto/puristus+taivutus) - Stabiiliusilmiöt eri rakenteissa (nurjahdus-kiepahdus-lommahdus) - Vääntö - Väsymislujuus, lovivaikutus, kosketusjännitykset
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakolliset harjoitustyöt.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Salmi, Pajunen, Lujuusoppi Esa Hietikko, Palkki Kurssilla erikseen jaettava materiaali Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa
Edeltävät opinnot	Statiikka
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERXZ810 Rakentamistalous 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuttajan ja rakennusyritysten käyttämät urakka- ja kustannuslaskennan menettelyt. Opiskelija ymmärtää tavanomaisen rakennuskohteen määrälaskennan ja hinnoittelun perusteet sekä osaa laatia näiden pohjalta urakkatarjouksen. Opiskelija osaa vertailulaskelmien, kustannusseurannan ja jälkilaskennan merkityksen osana kustannuslaskentaa. Opiskelija perehtyy rakennushankkeen vaiheisiin ja niihin liittyviin sopimus-, suunnittelu- ja johtamis-menettelyihin. Opiskelija tuntee yleisimmät rakentamiseen liittyvät sopimukset, niiden vastuut ja velvoitteet. Hän osaa soveltaa rakennusalan yleisiä sopimusehtojen käytäntöjä tavanomaisissa rakennushankkeissa.
Keskeiset sisällöt	Talonrakennushankkeen kustannuslaskenta (3op): - Haahtela kustannuslaskenta - Nimikkeistöt (Talo 2000, Talo 80) - Määrälaskenta, hinnoittelu, työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset - Urakkatarjouksen muodostaminen, yksikköhinnan muodostaminen - Kustannustarkkailu ja jälkilaskenta Rakennussopimukset (2op): - Urakkakilpailu erilaisissa hankkeissa ja urakkasopimuksen syntyminen - Hankkeessa toimivien vastuut ja sopimukset - Rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja rakennussopimuksiin sovellettavat normit - Julkisiin hankintoihin liittyvät menettelyt ja sopimukset
Suoritustavat	Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillinen harjoitustehtävä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava erillinen harjoitustyö sekä suoritettava tentti hyväksytysti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Rakennustöiden menekit (Ratu) - Talonimikkeistöt (Talo 2000 ja Talo 80) - Rakennusosien kustannuksia kirja, - YSE 98, KSE 2013, RYS 9, RT- sopimuslomakepohjat - Kirja: hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa (ei tarvitse hankkia) - Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta, Juha-Matti Junnonen - Aiheeseen liittyvät Ratu-tiedostot
Yhteyshenkilö	Hakulinen Marjo

4 ERXG830 Maa- ja kalliorakentaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee raivaus, irrotus-, kuormaus-, siirto-, pengerrys- ja tiivistystyöt sekä niissä tarvittavat työkoneet ja työmenetelmät. Osaamiskokonaisuuteen kuuluu kaivu- ja täyttötyöt sekä kaivantojen tuenta ja pohjavesihallinta sekä maarakenteiden suojaus ja lujittaminen. Kalliorakentamisen osalta opiskelija hallitsee louhintatöissä käytettävät poraus-, panostus- ja sytytyskalustot, työmenetelmät sekä panoslaskennan. Asiantuntijuuteen kuuluu tietämys louhintaräjähdysaineista ja sytytysvälineistä sekä räjäytystöitä koskeva lainsäädäntö ja määräykset ja ohjeet.
Keskeiset sisällöt	- Maalajien maarakennusominaisuudet - Kaivuluokitus - Veden vaikutus maarakennustöihin - Maansiirto - Maan tiivistäminen - Maarakennustöiden suunnittelu: Massakertoimet ja tilavuusyksiköt - Kaivannot: Luiskatut ja tuetut kaivannot, pohjavesihallinta - Maarakenteiden suojaus - Maan lujitteet ja kevyet täytteet - Kaivusuunnitelmien laadinta - Räjähdysaineet - Sytytysvälineet - Kallion louhinta - Räjähdysaineiden panostaminen - Porauskalusto - Ympäristön suojeleminen räjäytyksessä - Räjäytystöitä koskevat säädökset ja määräykset sekä töissä tarvittavat luvat
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja tuntiharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Jääskeläinen R. Maarakennuksen ja louhinnan perusteet. Tammertekniikka/Amk-Kustannus Oy. Tampere 2010. - Hartikainen O-P. Maarakennustekniikka. Otatieto Oy. Espoo 2000. - RIL 263-2014, Kaivanto-ohje - RIL 154- 1 ja 2, Tunneli ja kalliorakennus, RIL 1987 - Vuolio R ja Halonen T. Räjäytystyöt. Suomen Rakennusmedia Oy. Helsinki 2012. - Paalumäki T, Lappalainen P, Hakapää A, Kaivos- ja louhintatekniikka, Opetushallitus, 2015 - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Auvinen Kai

4 ERXN830 Betonirakenteet 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa kuvata teräsbetonisten rakennusosien ja raudoituksen suunnitteluperiaatteet ja mitoituskäytännöt ja osaa mitoittaa betonirakenteita murto- ja käyttörajatilassa. Opintojakso antaa valmiudet betonirakenteiden suunnittelun syventäviin opintoihin
Keskeiset sisällöt	Betonirakenteet: Betoni ja raudoitemateriaalit rakennusmateriaalina (suunnittelijan näkökulma, muuten pääosin betonitekniikan opintojaksossa). - Teräsbetonirakenteen mekaaninen toiminta ja toiminnan mallintaminen. - Rakenneosien suunnittelu ja mitoitus murto- ja käyttörajatilassa: palkit, laatat, pilarit, seinät, anturat. - Betonirakenteen muodonmuutokset: Viruma, kutistuma, halkeilu - Betonirakenteen säilyvyys, rasitusluokat, betonipeite, halkeamaleveydet Betonirakenteiden tietomalli: - Paikallavalubetonirungon mallintaminen - Rakennepiirustusten tuottaminen mallista
Suoritustavat	Luennot, rakennesuunnittelutehtävät, tentti (kurssiin liittyvä Moodle-harjoitustyö tehdään osana kerrostalo-projektia)
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sähköinen oppimateriaali, joka perustuu EN 1992-1-1 ja sen kansalliseen liitteeseen, - Oheismateriaali EN 1992-1-1 ja sen kansallinen liite sekä - by 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja 2013 - OSA 1 - by 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja 2014 - OSA 2 - Suunnittelun sovellusohjelmat, Concrete Beam- ja FemDesign Plate -ohjelmat
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi, Rakennetekniikan perusteet, Betonimateriaalitekniikka
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERXN840 Puurakenteet 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa tavanomaisen luokan kantavia puurakenteita murto- ja käyttörajatilassa. Opiskelija osaa soveltaa rakennekokonaisuuksien toimintaan liittyvää osaamista puurakenteisiin. Ymmärtää rakenteissa ja komponenteissa tapahtuvia ilmiöitä. Opiskelija hallitsee puurunkoisten pientalojen rakenteiden mitoituksen ja jäykistämisen.
Keskeiset sisällöt	Puurakenteet: - Normit, kuormitukset, puun lujuusarvot - Piirustukset, rakennetyypit ja liittymät - Puun materiaaliominaisuudet ja lujuusarvot - Palkkien mitoitus, värähtelymitoitus - Väliseinätolpan mitoitus - Ulkoseinätolpan mitoitus - Naula- ja ruuviliitokset - Rungon toiminta kuormia siirtävänä rakenteena. Päätyseinän levyjäykistys ja ankkurointi - NR- ristikkoyläpohjan jäykistys - tietokoneohjelmat Puurakenteiden tietomalli
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Pientalon kantavista rakenteista tehdään tietomalli. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen puurunkoisen asuinrakennuksen rakennesuunnitteluharjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5, - Puurakenteiden suunnittelu Lyhennetty suunnitteluohje Eurokoodi 5, Lähde: RIL 205-1-2007 liite B, - RIL 205-1-2017 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi - RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi Puuinfon materiaali: Vaativien puurakenteiden kurssimateriaali (VaaPu) halli- ja runkoPES
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi, Rakennesuunnittelun perusteet, Rakennusfysiikka
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERXT880 Rakennusalan projekti 4 (yritys)

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1/2 op
Osaamistavoitteet	Työelämälähtöiset projektit toteutetaan yhteistyössä rakennusalan yritysten tai toimijoiden kanssa ja voivat liittyä rakennus/rakennesuunnitteluun, rakennustuotantoon tai infrarakentamiseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yhteistyön ja vastuun merkityksen erilaisten ammattiryhmien välillä tapahtuvissa tavoitteellisissa ja myös luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativissa projektiluonteisissa tehtävissä. Opiskelija osaa suunnitella projektin, tutustuu käytännössä projektinhallinnan menetelmiin sekä hallitsee projektin dokumentoinnin. Opiskelija osaa tarkastella asiakokonaisuuksiin liittyviä osatekijöitä kriittisesti ja analyyttisesti. Lisäksi opiskelija tietää, mitä yrityksen ulkoinen viestintä on, miten hyödynnetään sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä ja miten laaditaan posteri. Opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa ja ulkoista kuvaa. Lisäksi kehitytään englannin kielen käytössä ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustilanteissa.
Keskeiset sisällöt	Projekti (4op): - Aiheiden valinta, käsittely ja projektiryhmän muodostaminen - Tilaajan kanssa kommunikointi ja yhteistyön rakentaminen - Projektityöskentelyn periaatteet (ryhmän toiminta, palaverikäytännöt, dokumentointi, jne) - Projektin tavoitteiden asettaminen, ositus ja aikataulun laatiminen - Projektisuunnitelman laatiminen omalle projektille - Työelämälähtöisen projektin toteutus (aiheet vaihtelevat ryhmittäin ja vuosittain) - Etenemisen seuranta ja projektin tilanteen esittely sekä raportointi projektin aikana - Tulosten esittely ja raportointi (eri kohderyhmille) - Projektin onnistumisen arviointi ja palaute Viestintä (0,5op): - ulkoinen viestintä, posterit, yrityskuva. Englanti (0,5op): - Presentaatiot ja neuvottelut, alan terminologia
Suoritustavat	Opiskelijat jaetaan muutaman jäsenen käsittäviin projektiryhmiin. Opettajat ja toimeksiantajat määrittävät projektin vaatimukset. Opiskelijat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajien ja toimeksiantajien ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Ryhmä tuottaa saatujen tulosten lisäksi projektisuunnitelman, loppuraportin sekä projektin esitteenä toimivan posterin. Viestinnän osuus: Opiskelijat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ilmoitetaan myöhemmin.
Yhteyshenkilö	Houtsonen Teppo

4 ERXT850 Kerrostalosuunnittelun perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kerrostaloissa käytettävät runkojärjestelmät. Hän tietää runko-osien sekä seinäelementtien tyypilliset muodot ja koot sekä tavallisimmat liitokset. Hän käsittää, kuinka talotekniikka liittyy kerrostalon runkoon. Hän osaa portaiden, hissien ja väestönsuojan määräykset sekä hahmottaa parvekkeiden ja kattojen rakenteet. Hän ymmärtää, mitä ääni on ja kuinka se otetaan huomioon rakenteiden valinnassa. Hän tuntee palomääräykset ja osaa soveltaa niitä esimerkkikohteisiin. Hän osaa piirtää hormipiirustuksen. Hän tuntee rakennusalan lainsäädännön pääpiirteet ja osaa etsiä vastauksia ongelmiin eri säädöksistä.
Keskeiset sisällöt	Kerrostalosuunnittelu, 4 op: - Yleistä rakennuksen rungosta, betonirunko: kantavat seinät - laatta -järjestelmä ja pilarilaatta -järjestelmä - Betoniset julkisivuelementit, talotekniikan sovittaminen rakennuksen runkoon, - Puukerrostalo ja teräsrunkoinen kerrostalo, - Väestönsuoja, portaat, hissit, akustiikka, parvekkeet, katteet, palomääräykset - Kerrostalotyömaavierailu Rakennuslainsäädäntö, 1 op: - Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen Rakentamismääräyskokoelma, muut valtakunnallisen rakennusalan säädökset sekä rakennusjärjestys.
Suoritustavat	Talonrakentamisen osuuden suoritukseen kuuluvat teoriatunteihin liittyvät osakokeet ja hormipiirustusten teko. Rakennuslainsäädännön osuuden suoritukseen kuuluvat omatoiminen rakennussäädöksiin tutustuminen etsimällä vastauksia esitettyihin kysymyksiin sekä rakennussäädösaiheinen koe.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa oleva opetusmateriaali, rakennuslainsäädännön osuudessa lisäksi internetistä löytyvät rakennusalan säädökset.
Yhteyshenkilö	Höglund Tuulikki

4 ERXN850 Rakennusfysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laskea rakenteen lämpötilajakauman ja U-arvon sekä tuntee energiatodistuksen laadinnan periaatteet ja tasauslaskennan menetelmät. Opiskelija ymmärtää rakenteiden läpi siirtyvän kosteuden vaikutuksen rakenteisiin ja tuntee diffuusiolaskennan menetelmät. Opiskelija ymmärtää rakennuksen ja rakenteiden fysikaalisen toiminnan perusteet. Opiskelija tuntee rakenteiden ja rakennuksen äänitekniikan perusteet. Opiskelija tuntee erilaiset uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyvät määräykset ja suositukset. Opiskelija tuntee rakennusfysikaaliset perusmittausmenetelmät.
Keskeiset sisällöt	- Rakennusfysiikan peruskäsitteet - Lämmön siirtyminen rakenteiden läpi - Lämmön siirtymistavat - U-arvojen laskenta - Ilman kosteus - Kosteuden siirtyminen rakenteiden läpi - Hygroskooppisuus ja tasapainokosteus - Vesihöyryn konvektio - Diffuusiolaskenta - Rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavirtaukset - Rakennuksen energiakulutuksen hallinta - Energiatodistuksen laadinnan pääperiaatteet - Rakenteiden ja rakennuksen äänitekniikka - Rakennusfysikaaliset simulaatiot
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, laskennallista hallintaa. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja harjoitustehtävien avulla. Opintojaksoon kuuluu myös kosteussimulaatio, joista tehdään erillinen raportti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ilmoitetaan myöhemmin.
Yhteyshenkilö	Houtsonen Teppo

4 ERXT860 Rakennusalan projekti 2 (kerrostalo)

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1/2 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kerrostalohankkeen rakennus- ja rakennesuunnitteluun, geotekniseen suunnitteluun, rakennuksen paloturvallisuuteen, rakennusfysiikkaan, hankkeen kustannuslaskentaan, työmaatekniikkaan ja työmaasuunnitteluun, harjoittanut englannin kieltä sekä kehittänyt ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaitojaan. Hän osaa toimia sekä osallistujana että vetäjänä erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa, laatia vaadittavia asiakirjoja sekä arvioida itseään neuvottelijana.
Keskeiset sisällöt	Kerrostalon suunnittelu (4 op): - Projektisuunnitelman laadinta ja projektin hallinta - Rakennusmääräykset, rakennussuunnittelu ja visualisointi - Paloturvallisuustarkastelu - Rakennusfysikaalinen suunnittelu - Rungon suunnittelu, kuormalaskennan perusteet, mitoitus ja rakenteiden tietomallinnus, rakennepiirustukset - Paikalla valettavien ja elementteinä tehtävien betonirakenteiden suunnittelu - Maarakentaminen - Kustannusarvio ja tarjouslaskenta - Rakennustyömaan käytännön johtamisen suunnittelu - Rakentamisen laatu ja työturvallisuus - Tuotannonohjaus, tuotannonsuunnittelu, paikka-aika -kaavio, RATU - Pohjarakennustöiden työmaasuunnittelu Englanti (0,5 op): - Raportin kirjoittaminen, projektipalaverit ja muistiot, ammattialan terminologia Viestintä (0,5 op): - Ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaidot, muistio, pöytäkirja
Suoritustavat	Kerrostalon suunnittelun osuus: Oppilaat jaetaan muutaman jäsenen käsittäviin projektiryhmiin. Opettajat antavat projektin alussa projektiohjeensa ja vaatimuksensa laadittavista asiakirjoista. Työtä tehdään tunneilla itsenäisesti ja opettajien ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Kukin ryhmän jäsenistä tekee jokaiseen suunnittelualaan liittyviä töitä. Englannin osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Viestinnän osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa olevat projektiohje sekä kunkin opettajan omasta osuudestaan antamat lähtötiedot ja ohjeet.
Yhteyshenkilö	Höglund Tuulikki

4 ERXZ830 Korjausrakentaminen 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää korjaustarpeen muodostumisen lähtökohdat ja osaa suhteuttaa korjaustarpeen ja kiireellisyyden, ottaen huomioon eri ohjeet ja määräykset. Lisäksi opiskelija tuntee korjaustarpeen selvittämiseen liittyvät arviointi- ja tutkimusmenetelmien perusteet sekä eri vuosikymmenten riskirakenteet ja niihin liittyvät vaurioitumismekanismit. Opiskelija kykenee osaamisensa perusteella tekemään päätelmiä korjausasteesta sekä laajuudesta. Opiskelija ymmärtää rakennuksen tietomallin käytön korjausrakentamisessa. Opiskelija tuntee rakentamisessa käytettyjen ns. haitta-aineiden kemialliset perusteet sekä aineiden rakentamiseen aiheuttavat haittavaikutukset.
Keskeiset sisällöt	- Korjaustarpeen muodostuminen ja hallitseminen - Korjausrakentamiseen liittyvien määräysten ja ohjeiden perusteet - Korjaustarpeen selvittämiseen liittyvät arviointi- ja tutkimusmenetelmät - Vauriot ja vaurioitumismekanismit - Eri vuosikymmenten riskirakenteet - Korjausmenetelmien kehitys - Kosteuden hallinta ja homevaurioiden estäminen - Rakennuksen tietomalli korjausrakentamisessa - Haitta-aineiden vaikutukset ja huomioiminen korjausrakentamisen yhteydessä
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyy luentoja, oppimistehtäviä ja harjoitustyö sekä mahdollinen kohdekäynti. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava oppimistehtävien suorittamiseen, palautettava harjoitustyö sekä suoritettava tentti hyväksytysti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentoaineisto ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu, RT-kortit ja KorjausRYL - Korjausrakentamiseen liittyvät Ympäristöministeriön oppaat (opas 29 ja 2016) - Asumisterveysasetuksen soveltamisohje - Tunnista ja tutki riskirakenne -opetusmateriaali (YM2012) ym. Hometalkoissa tuotettu materiaali - Yleiset tietomallivaatimukset YTV2012
Edeltävät opinnot	Rakennusfysiikka
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 ERXZ850 Talotekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Kiinteistöjen SA-tekniikka (2op) ja LVI-tekniikka (3op). Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistön sähköistykseen liittyvät peruskäsitteet, kiinteistöjen nousuverkkorakenteet ja sähköpiirustuksien piirrosmerkit. Opiskelija tuntee myös kiinteistöjen tavallisimmat telejärjestelmät ja niiden sekä sähköverkon vaatimat tilantarpeet. Opiskelija tietää opintojakson suoritettuaan myös keskeisimmät sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja työmaan sähköistyksen periaatteet. Perehtyä rakennuksen lämmitys-, vesi ja viemärijohto- sekä ilmanvaihtojärjestelmiin, niiden toimintaperiaatteisiin sekä säännöksiin. LVI-töiden liittymiseen suunnitteluun, rakentamisen eri vaiheisiin. Kurssilla perehdytään myös ko. järjestelmien energiankulutukseen niiltä osin, kun ne liittyvät koko rakennuksen energiatehokkuuteen (vaikutus rakennuksen E- lukuun).
Keskeiset sisällöt	Kiinteistöjen SA-tekniikka (2op) - Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne: Keskeiset komponentit. Johtojen ja keskusten nimitykset. Kompensointi. Sähkön syötön varmennus - Omakotitalon sähköistys: Sähkösuunnitelman sisältö. Sähköpiirustusten lukeminen - Sähköturvallisuuden perusteet: Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle. Suojausluokat, tilaluokat, kotelointiluokat. Suojalaitteet. Tavallisen sähkönkäyttäjän sähkötyöt. Sähköurakointi Suomessa - Työmaan sähköverkko Kiinteistöjen LVI-tekniikka (3op). - LVI-töiden liittyminen suunnitteluun ja rakentamisen eri vaiheisiin - Rakennuksen sisäilmasto - Lämmitysjärjestelmät ja niiden keskeisimmät osat - Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistot ja niitä koskevat määräykset - Rakennuksen ilmanvaihto, ilmastointijärjestelmät, niiden osat ja asennusperiaatteet
Suoritustavat	Kurssiin kuuluu teoriatunteja, Case-esimerkkejä, tuntiharjoituksia ja harjoitustehtävä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 ERAN820 Teräsrakenteet 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee tyypillisten rakenneteräksen materiaaliominaisuudet, tyypilliset terästuotteet ja osaa mitoittaa tavanomaisia kantavia teräsrakenteita. Opiskelija tuntee teräsrakenteiden suunnitteluperusteet ja hallitsee yksinkertaisten palkkien, pilarien ja liitosten suunnittelun. Opiskelija tuntee rakenteiden stabiliteettiin vaikuttavat asiat sekä rakenteiden jäykistämisen.
Keskeiset sisällöt	Teräsrakenteet: - Eurokoodi järjestelmä (EN 1993 osat 1-1… 1-12, osat 2,3,4,5 ja 6, EN 1090 osat, kansalliset liitteet) - Teräs rakennusmateriaalina (sis. ruostumattomat teräkset) - Terästuotteet - Tyypilliset rakenneratkaisut - Vauriomekanismit teräsrakenteissa - Poikkileikkausluokat (SFS EN 1993-1-1, 5.5 Poikkileikkausluokitus) - Poikkileikkausten kestävyys poikkileikkausluokissa 1-3 (SFS EN 1993-1-1, 6.2 Poikkileikkausten kestävyys) - Veto-, leikkaus-, ja taivutuskestävyys sekä kiepahdustuenta - Nurjahdus (SFS EN 1993-1-1, 6.3.1 Vakiopoikkileikkauksiset puristetut sauvat). Puristetun ja taivutetun rakenneosan mitoitus tasonurjahdukselle. - Käyttörajatilamitoitus - Tyypilliset ruuvi- ja hitsiliitokset (SFS EN 1993-1-8) - Teräsrungon jäykistystavat - Palo- ja syöpymissuojauksen periaatteet - tietokoneohjelmat, Frame –kehäohjelma, FemDesign3DStructure -mitoitusohjelma Teräsrakenteiden tietomalli: - Teräsrungon mallintaminen - Rakennepiirustusten laadinta
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen teräsrunkoisen hallirakennuksen rakennesuunnitteluharjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, Eurocode 3 –oppikirja, Kaitila, Olli, 2014, ISBN: 978-952-9683-54-3 - Kurssilla jaettava materiaali - Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu EN1993-1-1 Yleiset ja rakennuksia koskevat säännöt - Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu EN1993-1-8 Liitokset - Standardit: - SFS EN 1993-1-1 -SFS EN 1993-1-8 - SFS EN 1090-2 Oheistietolähteet: - Ruukki, Rakenneputket käsikirja 2016 - ECCS Eurocode Design Manuals. Esim. - Luís Simões da Silva, Rui Simões, Helena Gervásio. 2010. Design of Steel Structures, Eurocode 3: Design of Steel Structures, Part 1-1: Generla rules and rules for buildings. ECCS Eurocode Design Manuals. - SCI ja BCSA (Steel Construction Institute ja British Constructional Steelwork Accosiation Limited) –julkaisut. Esim. - Joints in Steel Construction: Simple Joints to Eurocode 3 - Steel Building Design: Worked examples for students
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi ja Rakennetekniikan perusteet
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERXZ870 Korjausrakentaminen 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee muodostamaan kokonaisnäkemyksen korjaustarpeesta ja tämän pohjalta osaa valita oikeat korjausratkaisut ottaen huomioon korjausrakentamista koskevat määräykset ja ohjeet. Opiskelija ottaa huomioon toiminnassaan rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät, erityisesti sisäilmastoon vaikuttavat seikat. Opiskelija tuntee asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydelliset vaatimukset sekä sisäilmastotekijät. Opiskelija kykenee muodostamaan eri tekijöiden pohjalta kokonaiskäsityksen korjaustarpeesta sekä osaa hahmottaa alustavan suunnitteluratkaisun. Opiskelija osaa hyödyntää rakennuksen tietomallia korjausrakentamisessa.
Keskeiset sisällöt	- Korjausrakentamiseen liittyvien määräysten ja ohjeiden soveltaminen eri korjausratkaisuihin - Korjausratkaisut ja niiden rakennusfysikaaliset perusteet - Kosteus- ja homevauriot - Sisäilmastotekijät ja sisäilmaongelmien korjaukset sekä korjaustöiden puhtauden hallinta - Korjaukset ja työturvallisuus - Energiatehokkuus ja ekologisuus korjaamisessa - Rakennuksen tietomalli korjausrakentamisessa
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyy luentoja, oppimistehtäviä ja mahdollisesti erilaisia tuotekoulutuksia sekä mahdollinen kohdekäynti. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä oppimistehtävät ja harjoitustyö, osallistuttava tuotekoulutuksiin sekä suoritettava tentti hyväksytysti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentoaineisto ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit sekä KorjausRYL - Ympäristöministeriön opas 29 - Ympäristöopas 2016 - Asumisterveysasetus - Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohje - Tunnista ja tutki riskirakenne -opetusmateriaali (YM2012) ja muu Hometalkoissa tuotettu materiaali - Rakennuksen lämpökuvaus, Rakennusten tiiveysmittaus (Paloniitty) - Yleiset tietomallivaatimukset YTV2012
Edeltävät opinnot	Korjausrakentaminen 1. Rakennusfysiikka.
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 ERXN860 Betonityöt ja elementtirakenteet

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Betonirakenteiden opinnot antavat teoreettisen tietämyksen betonirakenteiden suunnitteluun ja työnjohtotehtäviin. Opiskelija tuntee betonirakenteiden käyttöiän laskennallisen mitoituksen. Opiskelija perehtyy syvällisemmin erilaisiin betonointimenetelmiin. Opiskelija tuntee betonitöiden suorituksen: muottityöt, betonin valmistus, betonointi ja jälkihoito, talvibetonointi. Opiskelija perehtyy betonilattioiden valmistustekniikoihin sekä ominaisuuksiin. Opiskelija tuntee betonirakenteiden korjauksessa käytettävät menetelmät. Opetukseen liittyvät harjoitus-, projekti- ja laboratoriotyöt valmentavat käytännön työtehtäviin.
Keskeiset sisällöt	Betoniteknologia (4op): - Betonirakenteiden käyttöiän laskennallinen mitoitus - Betonityön suunnittelu ja johtaminen - Betonin lujuudenkehityksen arviointi - Betonointi ja betonivalun jälkihoito - Talvibetonointi - Betonointimenetelmät: imubetonointi, ruiskubetonointi, liukuvalu, vedenalainen betonointi - Betonilattiat - Betonirakenteiden korjaus - Betonielementit: valmistus: asennus ja työturvallisuus, suunnittelu- ja hankinta-asiakirjat, betonirakentamisen laatutekniikka - Elementtikaupan päävaiheet - Englanti (1op): tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, urakkasopimukset, opinnäytetyön abstrakti
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakolliset harjoitustyöt.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ilmoitetaan myöhemmin.
Edeltävät opinnot	Betonimateriaalitekniikka
Yhteyshenkilö	Houtsonen Teppo

4 ERAM810 Rakennusalan matematiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija syventää matemaattisia valmiuksiaan rakennesuunnittelijoille keskeisissä sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	Matriisilaskentaa - matriisien laskutoimitukset, determinantti, käänteismatriisi - lineaarinen yhtälöryhmä, Gaussin eliminointimenetelmä, ratkaisujen lukumäärä - vektorin ja koordinaatiston kierto tasossa - matriisin derivointi ja integrointi termeittäin Differentiaaliyhtälöt -esimerkiksi sauvan ja palkin perusyhtälöiden johtaminen ja ratkaiseminen sekä niihin kuuluvien laskuesimerkkien ratkaiseminen - toisen kertaluvun voimasuureiden teoria - nurjahdus, epästabiilin tilan määrittäminen Jatkuvan systeemin värähtely, palkin liikeyhtälö Siirtymämenetelmän soveltaminen yksinkertaisten kehärakenteiden rasituskuvioiden ratkaisemiseksi (yksi tai kaksi vapausastetta) Mikroluokassa Excelillä tai Matlabilla tehtäviä harjoituksia Täydentävä tietous: - osittaisdifferentiaaliyhtälöiden peruskäsitteitä - osittaisderivaatat, gradientti, polkuintegraali, Greenin lause - jännitystensori
Suoritustavat	Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista opintojakson päätteeksi pidettävään kokeeseen. Opintojakso sisältää luentoja ja erikseen pidettäviä laskuharjoituksia. Laskuharjoitustehtävät jaetaan etukäteen ja tehtävät tarkistetaan tunnilla ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Tehtäviä laskemalla voi saada lisäpisteitä korkeintaan 10 % kokeiden maksimipistemäärästä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 ERAV810 Kehärakenteiden elementtimenetelmä

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija ymmärtää rakenteen staattisen määräämättömyyden vaikutuksen rakenteen toimintaan kuormituksien alaisena. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakenteiden mekaniikan laskentamenetelmiä ja ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden rakenteiden toiminnan selvittämisessä. Opiskelija osaa ratkaista vaativampien rakenteiden rasitukset käsin laskemalle sekä tietokoneohjelmien avulla.
Keskeiset sisällöt	- Siirtymämenetelmä - Tasomaisten sauvarakenteiden numeerinen laskenta elementtimenetelmällä, FEM, Finite Element Method - Yhden vapausasteen jousirakenne - Kahden vapausasteen sauvarakenne, ristikkorakenteen rasitukset ja muodonmuutokset - Kolmen vapausasteen palkkirakenne, kimmoviiva, kehärakenteiden rasitukset ja muodonmuutokset - Geometrinen epälineaarisuus, 2.kertaluvun voimasuureet - Materiaalinen epälineaarisuus - WinStatik, Frame -kehäohjelma
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi 3 pakollista harjoitustyötä. Kurssilla opiskellaan kehärakenteiden teoriaa ja siirtymien ja voimasuureiden laskentaa. Excel-ohjelmaan luodaan elementtiyhtälöt, jotka muunnetaan globaaliin koordinaatistoon. Elementtiyhtälöt yhdistetään koko rakennetta kuvaavaksi matriisiyhtälöksi. Siirtymien ratkaisun jälkeen lasketaan elementtivoimat ja piirretään niitä vastaavat poikkileikkausvoimakaaviot. Harjoitustöiden käsin laskettujen ja Excel-laskujen tuloksia verrataan kehäohjelman antamiin tuloksiin.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Mastopilarikehän FEM laskenta, Lampimäki, Jarmo, 2014. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi, Rakennusalan matematiikka
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERAN810 Lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu ja halliprojekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tunnistaa työselostuksen aseman suunnitteluasiakirjana. Ymmärtää mitä asiakirjoja vaaditaan urakkalaskentavaiheen suunnitelmien laadinnassa rakennesuunnittelijana. Rakennusfysikaalisen suunnittelun kriteerit ja menetelmät.
Keskeiset sisällöt	Rakennusfysikaalisen suunnittelu (3op): - Vaipan osien ja liitosten lämpö- ja kosteustekninen mitoitus ja suunnittelu. - Kosteudenhallinta hankkeen eri vaiheissa. - Rakennusfysikaalisen suunnittelun menetelmät (vaativuusluokitukset, laskenta, riskiarviointi, toimintapiirrokset. Halliprojekti (2op): - Toiminta yhteisessä projektissa opintojakson 4 ERXT870 kanssa siten, että oppilaat tuottavat rakennesuunnittelijan ominaisuudessa urakkalaskentavaiheen suunnitelmat
Suoritustavat	Luennot, Tuotantorakennuksen suunnittelun projektityö ryhmissä, joka on integroitu samaan aikaan käytävän 4 ERXT870 Rakennusalan projekti 3 (halli) kanssa, tentti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Oheismateriaali RIL 201 ja sivusto www.elementtisuunnittelu.fi. RIL 255-1-2014 Rakennusfysiikka 1 Energiatehokkuutta, lämmön- ja kosteudeneristystä sekä ääneneristystä koskevat ympäristöministeriön asetukset ja ohjeet Kurssilla jaettava sähköinen materiaali
Yhteyshenkilö	Houtsonen Teppo

4 ERAN830 Betonirakenteet 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia murto- ja käyttörajatilassa. Osaa soveltaa rakennekokonaisuuksien toimintaan liittyvää osaamista teräsbetonirakenteisiin. Opiskelija hallitsee paikallavalurakenteiden ja elementtirakenteiden suunnittelun. Opiskelija ymmärtää rakennuksen jäykistys-suunnittelun tarpeen erityyppisissä rakenteissa ja hallitsee jäykistyskuormien laskennan ja jäykistävien rakennusosien ja liitosten suunnittelun.
Keskeiset sisällöt	Betonirakenteet: - Paikallavalurakenteet: jatkuva palkki, ristiin kantavat laatat, pilarilaatat - Elementtirakenteet: sivusiirtyvä pilari-palkki-kehä ja antura, elementtien liitokset, pilariuloke, lovettu palkinpää - betonielementtirakenteiden runkotyypit ja niiden jäykistämistavat, voimien jakautuminen jäykistäville rakenneosille, jäykistävien rakenneosien mitoitus - Rakenteiden mitoitusohjelmat: Concrete Beam -betonipalkki -ohjelma, WinStatik -kehäohjelma, FemDesign Plate -betonilaatastojen mitoitusohjelma, FemDesign 3D Structure -mitoitusohjelma Kurssilla mitoitettujen elementtirakenteiden rakennepiirustusten tuottaminen tietomallista.
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Betonilaatasto ja pilari-palkki-kehä mitoitetaan käsin laskien ja tietokoneavusteisesti. Betonielementtirungon jäykistyslaskut. Raudoituspiirustukset laaditaan tietokoneavusteisesti, AutoCad:llä ja kurssilla luodusta tietomallista. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi 3 pakollista harjoitustyötä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sähköinen oppimateriaali, joka perustuu EN 1992-1-1 ja sen kansalliseen liitteeseen - Oheismateriaali EN 1992-1-1 ja sen kansallinen liite sekä - by 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja 2013 - OSA 1 - by 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja 2014 - OSA 2
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi, Rakennetekniikan perusteet, Betonimateriaalitekniikka, Betonirakenteet 1
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERAN840 Teräsrakenteet 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella vaativia kantavia teräsrakenteita. Opiskelija syventää tietämystä tavanomaisten teräsrakenteiden käytöstä ja mitoituksesta. Opiskelija tuntee teräsristikoiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija tuntee liitosten ja jäykisteiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija hallitsee teräsrakenteiden paloteknisen mitoituksen ja palosuojauksen sekä liittorakenteiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija tuntee teräsrungon valmistus- ja asennustekniikan.
Keskeiset sisällöt	- Kiepahdus, vääntö, lommahdus - Erilaiset teräsrungon jäykistysratkaisut ja niiden vaikutus mitoitukseen - Sivusiirtyvän kehän pilareiden mitoitus ja tuentojen vaikutus - Liitosten mitoitus (SFS EN 1993-1-8): komponenttimenetelmä, pilari-palkki -liitokset, pilarin liittyminen perustuksiin - Putkipalkkiristikkon mitoitus - Paloteknisen suunnittelun perusteet (taulukkomitoitus, palosuojauksen valinta, toiminnallinen palo) - Teräksiset liittorakenteet: Betonitäytteinen teräsputkipilari Rakenneanalyysin syvällisempi ymmärrys: Epätarkkuudet ja toisen kertaluvun vaikutukset (SFS EN 1993-1-1, luku 5, Rakenneanalyysi) - tietokoneohjelmat, Frame –kehäohjelma, FemDesign3DStructure -mitoitusohjelma
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus, Eurocode 3 –oppikirja, Kaitila, Olli, 2014, ISBN: 978-952-9683-54-3 - Kurssilla jaettava materiaali. - Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu EN1993-1-1 Yleiset ja rakennuksia koskevat säännöt - Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu EN1993-1-5 Levyrakenteet - Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu EN1993-1-8 Liitokset - Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu EN1993-1-2 Palomitoitus ja EN1993-1-9 Väsyminen - Standardit: - SFS EN 1993-1-1 - SFS EN 1993-1-5 - SFS EN 1993-1-8 - SFS EN 1090-2 Oheistietolähteet: Ruukki, Rakenneputket käsikirja 2016 - ECCS Eurocode Design Manuals. Esim. - Luís Simões da Silva, Rui Simões, Helena Gervásio. 2010. Design of Steel Structures, Eurocode 3: Design of Steel Structures, Part 1-1: Generla rules and rules for buildings. ECCS Eurocode Design Manuals. - SCI ja BCSA (Steel Construction Institute ja British Constructional Steelwork Accosiation Limited) –julkaisut. Esim. - Joints in Steel Construction: Moment-Resisting joints - Steel Building Design: Worked examples – Hollow Sections - Steel Building Design: Worked examples – Open Sections
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi ja Rakennetekniikan perusteet Teräsrakenteet 1
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERAN850 Puurakenteet 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa vaativan luokan kantavia puurakenteita murto- ja käyttörajatilassa. Opiskelija osaa soveltaa rakennekokonaisuuksien toimintaan liittyvää osaamista puurakenteisiin. Opiskelija syventää tavanomaisten puurakenteiden mitoitusta ja syventää rakennejärjestelmien ja kannatteiden stabiliteetti- ja jäykistysmitoitusta. Opiskelija tuntee kehien, kaarien ja vetotangollisien kannattajien suunnitteluperiaatteet. Opiskelija tuntee puurakenteisen hallirakennuksen rakennusjärjestelmät ja rungon osien mitoituksen. Opiskelija tuntee paloteknisen mitoituksen periaatteet sekä liitosmenetelmät.
Keskeiset sisällöt	Vaativien kantavien puurakenteiden mitoitus: - Hallien liimapuurakenteiden mitoitus: liimapuinen harjapalkki, kehän mastopilari, yläpohjan jäykistysristikko - Kantavien rakenneosien lovet ja reiät - Kaarevien palkkien mitoitus - Liitosten mitoitus, puikkoliitosteoria - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys - Puurakenteen palomitoitus: hiiltymämitoitus - tietokoneohjelmat, Frame –kehäohjelma, FemDesign3DStructure -mitoitusohjelma
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen puurunkoisen hallirakennuksen rakennesuunnitteluharjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- EC5 Sovelluslaskelmat - Hallirakennus www.puuinfo.fi - Puurakenteiden suunnittelu Lyhennetty suunnitteluohje Eurokoodi 5, Lähde: RIL 205-1-2007 liite B - Kurssilla jaettava materiaali - Puuinfon materiaali: Vaativien puurakenteiden kurssimateriaali (VaaPu) - RIL 205-1-2017 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi - RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi, Rakennetekniikan perusteet, Rakennusfysiikka, Puurakenteet 1
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 ERXZ820 Rakennustyömaan laatu ja työturvallisuus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Talonrakennuksen työmaatekniikka (2 op): Opiskelija ymmärtää asuinkerrostalon rakennustöiden kuten maanrakennus- betonirunko-, puurunko- ja vesikattotöiden työmenetelmät ja kykenee tekemään työmaan muotti- nosto-, siirto-, ja kalustosuunnittelua, osaa tehdä tarvittavan elementtien asennustöiden suunnittelun, osaa talven tuomat ongelmat päivittäisessä rakentamisessa, ymmärtää keskeisten töiden johtamisen periaatteet ja rakennustyömaan logistiikan perusteet. Rakentamisen laatu ja työturvallisuus (3 op): Opiskelija ymmärtää rakennustyömaan laatuajattelun, yrityksen laatutoiminnot, rakentamisen laadun osatekijät ja työvaiheiden laadukkaan toteuttamisen ja ymmärtää työmaan laadunvarmistuksen merkityksen laadun tuottamisen yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Opiskelija ymmärtää työmaan työturvallisuuden merkityksen, hallitsee työmaan työturvallisuustyön tavoitteet, ymmärtää työsuojelulainsäädännön ja sopimusten vaatimukset työmaan työturvallisuuden kulmakivinä, kykenee soveltamaan yrityksen työturvallisuustoimintaan kuuluvaa ohjeistusta työmaan päivittäisiin rutiineihin, osaa soveltaa työturvallisuusohjeistusta työmaan työvaiheiden suunnittelussa.
Keskeiset sisällöt	Talonrakennuksen työmaatekniikka (2op): - Kone- ja kalustosuunnittelu - Maanrakennustöiden toteutuksen suunnittelu - Muottityösuunnitelmat - Elementtien asennussuunnittelu - Nostojen ja siirtojen suunnittelu - Talvirakentaminen - Puurunko- ja vesikattotyöt - Käsityökalut ja kiinnitystekniikat Rakentamisen laatu ja työturvallisuus (3op): - Rakentamisen laatu työmaalla ja rakennusyrityksessä - Rakentamisen laatuun vaikuttavat osatekijät - Työvaiheiden laadukas toteuttaminen - Työmaan laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet - Työturvallisuuslainsäädäntö ja sopimukset työmaan työturvallisuuden kulmakivinä - Yrityksen turvallisuusajattelu ja sen vaikutus työmaan turvallisuuteen - Työvaiheiden turvallinen toteuttaminen - TR-mittaus - Lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat työsuojelutehtävät ja toimenpiteet
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan Moodle-opetusympäristössä pidettävinä luentoina ja luentoja tukevina tuntiharjoituksina. Opintojakson aikana tehdään yksi laaja harjoitustyö, jossa opiskelijat itsenäisesti soveltavat opetuskokonaisuuteen liittyvää teoriaopetusta käytännön työmaasuunnitelmiin. Opintojaksosta pidetään kokeita, joilla todetaan opiskelijan hallitsevan aiheeseen liittyvät kokonaisuudet ja ymmärtävän niiden merkityksen työmaan toimintoina. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on tenttien hyväksyttävä suoritus, pakollisen harjoitustyön tekeminen, tuntiharjoitteiden palautus ja opintojaksopalautteen antaminen.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojakson materiaali on pääsääntöisesti Moodle-opetusympäristössä. Moodlen lisäksi oheisaineistoa löytyy: - Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen, Laatu-ajattelu ja rakennustyömaan laatutoiminnot, Rakennustieto, - Markkanen J. Rakennustyömaan turvallisuus-suunnittelu. Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola, Helsinki 2000, -RatuNet-aineistot ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. - Lisäksi aineistoa löytyy RT- kortistosta ja RYL-julkaisuista.
Yhteyshenkilö	Hakulinen Marjo

4 ERXZ840 Rakentamistalous 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Talonrakennushankkeen tuotannonohjaus ja Rakennusyrityksen hankintatoimi ja logistiikka. Opiskelija osaa suunnitella rakennushankkeen toteutuksen ottaen huomioon aikataululliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaatimukset. Opiskelija osaa laatia Rakennushankkeen yleisaikataulun janakaaviona ja sen seurannan perusteet. Opiskelija osaa tehdä viikkosuunnittelun Lastplanner menetelmää hyödyntäen. Opiskelija perehtyy rakennusyritysten hankintatoimeen ja logistiikkaan. Hän tuntee hankintojen suunnittelun periaatteet, osaa suunnitella työmaalle tulevat rakennustuotetoimitukset ja niiden logistiikan. Opiskelija ymmärtää tehtäväsuunnittelun periaatteet, sekä osaa tehdä tehtäväsuunnittelun, jossa huomio aikataulun, materiaali- ja aliurakkahankinnan, sekä materiaalin työmaalogistiikan.
Keskeiset sisällöt	Talonrakennushankkeen tuotannonohjaus (3op): - Tehtävän keston laskenta - Yleisaikataulun laadinta janakaaviona - Ennakoiva viikkosuunnitelma Lastplanner menetelmällä - Tehtäväsuunnittelu Rakennusyrityksen hankintatoimi ja logistiikka (2op): - Hankinta-aikataulu - Hankintojen yhteys talouteen - Krajlikin matriisi - Hankintojen valmistelu - Tarjouspyyntö - Tilaus ja aliurakkasopimus - Taloudelliset vertailulaskelmat - Hankintasopimukset (RYHT ja YSE) - Työmaalogistiikan suunnittelu ja toteutus - Talonrakennustyömaan aluesuunnittelu - Kuljetukset, varastoinnit ja siirrot
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan Moodle-verkko-opetusympäristössä pidettävinä luentoina ja luentoja tukevina tuntiharjoituksina. Opintojakson aikana tehdään yksi laaja harjoitustyö, jossa opiskelijat itsenäisesti soveltavat opetuskokonaisuuteen liittyvää teoriaopetusta käytännön työmaasuunnitelmiin. Opintojaksosta pidetään kokeita, joilla todetaan opiskelijan hallitsevan aiheeseen liittyvät kokonaisuudet ja ymmärtävän niiden merkityksen työmaan toimintoina. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on tenttien hyväksyttävä suoritus, pakollisen harjoitustyön tekeminen, tuntiharjoitteiden palautus ja opintojaksopalautteen antaminen.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit - Ratu Aikataulukirja - RaTu Rakennushankkeen ohjaus - TCM Planner projektinhallintaohjelma - Opetuksen yhteydessä jaettavaa materiaalia.
Edeltävät opinnot	Rakennustyömaan laatu ja työturvallisuus, Talonrakennus 1, Rakentamistalous 1
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 ERXT870 Rakennusalan projekti 3 (halli)

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Projekti (2op): Opiskelija tunnistaa, osaa ja hallitsee projektiin liittyvät oman ammattialansa keskeiset työtehtävät, sekä tunnistaa muiden ammattialojen tieto- ja tietomallitarpeet. Opiskelija hallitsee tiimityöskentelyssä käytettävät menetelmät (projektipankki) ja kokouskäytännöt. Rakennussuunnittelu (3op): Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut hallirakennuksen suunnitteluun. Hän osaa huomioida lämmön ja kosteuden vaikutukset rakenteiden suunnittelussa. Hän tuntee väliseinien, alakattojen, ovien, ikkunoiden ja tavallisimpien kiintokalusteiden ominaisuudet, ulkoseinien ja lattioiden materiaalit sekä osaa laatia niitä koskevaa rakennusselostustekstiä.
Keskeiset sisällöt	Hallin rakennussuunnitteluun liittyvät tehtävät ja tiedon jakaminen. Projekti (2op): - Toiminta yhteisessä projektissa opintojaksojen ERAN810 kanssa siten, että oppilaat tuottavat rakenne/tuotanto/rakennussuunnittelijan ominaisuudessa urakkalaskentavaiheen suunnitelmia hallirakennuksesta. Rakennussuunnittelu (3op): - Lämmön ja kosteuden huomioiminen rakenteiden suunnittelussa - Ulkoseinät, yläpohjat, lattiat, väliseinät, alakatot, ikkunat, ovet, kalusteet ja rakennustyöselostus
Suoritustavat	Projekti (2op): Opiskelija osallistuu tiimityöskentelyyn ja suorittaa siihen kuuluvia suunnittelutyötehtäviä. Opintojaksoon kuuluu lähiohjaustunteja, minä aikana eri alojen vastuuopettajat antavat tiimeille tarvittavaa ohjausta. Rakennussuunnittelu (3op): Opiskelija osallistuu teoriatunneille ja niihin liittyviin osakokeisiin. Projektiosuuden suoritukseen kuuluvat ryhmittäin tehtävät projektiohjeen mukaiset toimet.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksoon liittyvien teoriaopintojaksojen materiaalit. Moodlessa oleva sähköinen suunnittelutehtävään liittyvä aineisto, opetusmateriaalit ja projektiohje.
Edeltävät opinnot	Edeltävät perus- ja ammattiopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opintojaksolla sovelletaan muiden opintojaksojen teoriatietoa tiimityöskentely-ympäristössä.
Yhteyshenkilö	Repo Janne

4 ERAZ810 Rakennuttaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Kiinteistönhoito ja Rakennuttaminen: Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon, huollon- ja kunnossapidon suunnitteluun, hallinnan, kilpailutuksen ja toteutuksen perusteet. Opiskelija ymmärtää kiinteistönhoidon merkityksen osana ylläpidon kokonaisuutta. Opintojaksolla opiskelija perehtyy rakennuttajan tehtävään hahmottaen tehtäväkokonaisuuden, johon kuuluu rakennuttaminen ja rakennustyön valvonta. Lisäksi opiskelija tuntee rakennuttamistehtävät rakennusprosessin eri vaiheissa sekä hallitsee suunnittelun ohjauksen perusteet.
Keskeiset sisällöt	Rakennuttaminen (3 op) Opiskelija perehtyy rakennuttajan tehtävään hahmottaen tehtäväkokonaisuuden, johon kuuluu rakennuttaminen ja rakennustyön valvonta. Lisäksi opiskelija tuntee rakennuttamistehtävät rakennusprosessin eri vaiheissa sekä hallitsee suunnittelun ohjauksen perusteet. Opiskelija tuntee rakennuttamisen kilpailutuksen periaatteet. Opiskelija tuntee rakennuksen tietomallin käytön rakennuttamisessa. Kiinteistönhoito (2 op) Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon, huollon- ja kunnossapidon suunnitteluun, hallinnan, kilpailutuksen ja toteutuksen perusteet. Opiskelija ymmärtää kiinteistönhoidon merkityksen osana ylläpidon kokonaisuutta. Opiskelija tuntee rakennuksen tietomallin hyödyt ylläpidossa.
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyy luentoja, oppimistehtäviä erilaisia case-esimerkkejä ja mahdollinen yritysvierailu. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä oppimistehtävät ja harjoitustyö, osallistuttava mahdolliseen yritysvierailuun sekä suoritettava tentti hyväksytysti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentoaineisto ja harjoitustehtävät Moodlessa - KiinteistöRYL 2009 - Rakennuttaminen (Rakennustieto ISBN 951-682-631-8) - RIL 262 - 2014 Taitava kuntarakennuttaja (ISBN 978-951-758-574-3) - YSE 98 ja KSE 2013 - Aiheeseen soveltuvat RT-kortit (RT 13-11268, RT 13-11276) - Yleiset tietomallivaatimukset YTV2012
Edeltävät opinnot	Rakentamistalous 1 ja 2
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 ERXZ860 Rakennustyömaan johtaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija täydentää aiempien opintojaksojen tietoja ja perehtyy rakennustyömaan käytännön johtamisessa tarvittaviin taitoihin.
Keskeiset sisällöt	- Rakennusliikkeen toteutusorganisaatio ja organisaatiossa toimivien henkilöiden tehtävät - Työmaan käynnistäminen (luvat, katselmukset, ilmoitukset yms. työmaan perustamiseen liittyvät toimenpiteet) - Työmaan ilmoitusvelvollisuus (vero.fi/tilaajavastuulaki) - Työntekijöiden palkkaamiskäytännöt (sopimusten laadinta, perehdyttämistoimet, palkkakirjanpito) - Työurakkasopimukset - Johtamisen psykologia - Työryhmän esihenkilönä toimiminen - Mestarityöryhmän osana toiminen (työnjohtopalaverit) - Palautteen hyödyntäminen johtamistoiminnassa (palautteen anto/saaminen, reklamaatiot) - Työmaalla pidettävät kokoukset, tarkastukset ja katselmukset - Yhteistyö aliurakoitsijoiden kanssa - Työmaan päättäminen (itselle luovutus, viranomaistarkastukset, luovutus tilaajalle)
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan Moodle-verkko-opetusympäristössä pidettävinä luentoina ja luentoja tukevina tuntiharjoituksina. Opintojakson aikana tehdään yksi laaja harjoitustyö, jossa opiskelijat itsenäisesti soveltavat opetuskokonaisuuteen liittyvää teoriaopetusta käytännön työmaasuunnitelmiin. Opintojaksosta pidetään kokeita, joilla todetaan opiskelijan hallitsevan aiheeseen liittyvät kokonaisuudet ja ymmärtävän niiden merkityksen työmaan toimintoina. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on tenttien hyväksyttävä suoritus, pakollisen harjoitustyön tekeminen, tuntiharjoitteiden palautus ja opintojaksopalautteen antaminen.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Modig & Åhlsröm: Tätä on Lean -kirja - Eero Suominen: Rakentajan johtamistaito –kirja - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit - Ilmoitusvelvollisuus (vero.fi) - Opetuksen yhteydessä jaettavaa materiaalia.
Edeltävät opinnot	Rakentamistalous 2, Talonrakennus 1, Rakennustyömaan laatu- ja työturvallisuus
Yhteyshenkilö	Hakulinen Marjo

4 ERXZ880 Rakentamistalous 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tuotannonohjauksen jatkokurssi ja Rakentamistalouden jatkokurssi. Opiskelija täydentää osaamistaan rakennusyritystalouden ja rakennushankkeen kustannusten muodostumisen, seuraamisen ja hallinnan osa-alueilla. Opiskelija osaa rakennusvaiheeseen kuuluvat urakkahinnan maksatukseen sekä lisä- ja muutostöihin liittyvät taloudelliset perusteet ja ymmärtää työmaan tulo ja menoennusteen vaikutuksen rakennusyrityksen talouteen. Opiskelija osaa paikka-aikakaavion laadinnan ja käytön uudis-/ korjaus-/purku- tai vauriokohteen tuotannon suunnittelussa ja ohjauksessa Opiskelija osaa vertailla toteutusratkaisuja taloudellisen kannattavuuden kannalta, sekä osaa ennustaa työvaiheen loppukustannukset.
Keskeiset sisällöt	Tuotannonohjauksen jatkokurssi (2op): - Uudis- /Korjaus-/purku-/ tai vauriokohteen aikataulun laadinta paikka-aikakaaviona - Lisä- ja muutostyön vaikutus hankkeeseen - Työvaiheen ennustaminen Rakentamistalouden jatkokurssi (3op): - Työmaan tavoitearvio - Yksikköhintaluettelo - Maksuerätaulukko - Taloudellisen kannattavuuden vertailulaskelmat - Työmaan tulo ja menoennuste
Suoritustavat	Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja kotona suoritettavia oppimistehtäviä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava oppimistehtävät sekä suoritettava tentti hyväksytysti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit - Ratu Aikataulukirja - RaTu Rakennushankkeen ohjaus - TCM Planner projektinhallintaohjelma - Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta, Juha-Matti Junnonen - Opetuksen yhteydessä jaettavaa materiaalia
Edeltävät opinnot	Rakentamistalous 2, Talonrakennuksen erikoisjakso
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 ERAJ810 Tiensuunnittelu

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1/2 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija hallitsee tien ja kadun pääsuunnittelun ja siihen vaikuttavat tekijät sekä maastoon sovittamisen periaatteet. Hän osaa mitoittaa poikkileikkauksen liikenneteknisen mitoituksen ja toiminnallisen luokan perusteella. Opiskelija hallitsee suuntauksen suunnittelun ja tasauksen suunnittelun perusteet. Hän tuntee erilaiset tasoliittymät. Opiskelija osaa mitoittaa tien rakenteen. Hän hallitsee kuivatuksen suunnittelun perusteet ja sen vaikutukset rakenteeseen. Opiskelija tunnistaa liikenteen ohjauksen, tien varusteet ja laitteet. Opiskelija osaa soveltaa suunnittelun eri osa-alueita myös rakenteen parantamishankkeisiin. Opiskelija hallitsee järjestelmällisen tiedonhaun perusteet ja tuntee oman alansa keskeiset tietolähteet.
Keskeiset sisällöt	Tiensuunnittelu (4,5 op): - Väylien hallinnolliset ja toiminnalliset luokitukset - Maankäyttö - Geometriat ja poikkileikkaukset - Väylän sovittaminen ympäristöön - Liittymät - Katutilan ja tiealueen mitoitus - Rakennekerrokset - Rakenteen parantaminen - Kuivatus - Liikenteen ohjaus, varusteet ja laitteet - Infrarakentamisen alaan liittyvät tietokannat ja tiedonhaku Englanti (0,5 op): - Ammattialan terminologia
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen sekä harjoitustyönä tehtävän tiesuunnitelman laatiminen.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Kurssimonisteet - Olli-Pekka Hartikainen, Hannu Kuronen: Tien- ja kadunsuunnittelu. TKK. Espoo 1999. - Olli-Pekka Hartikainen: Tietekniikan perusteet 2003 - Tiensuunnittelu: RIL 165-2-2006: 5. Rakenteiden suunnittelu - Tien sovittaminen maisemaan. Tielaitoksen selvityksiä 11 / 1995. Helsinki 1995 - Kuivatus. Teiden suunnittelu IV. Helsinki 1993. TIEL 2140006. Tien kuivatustarvikkeet. - Tienrakenteen suunnittelu: Tiehallinto HKI 2004 (verkkojulkaisu) - Liikennevirasto: Tiensuunnittelun laatujärjestelmä: Tiesuunnitelma: toimintaohjeet 20/2010 (verkkojulkaisu) - Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002, Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet Gummerus Kirjapaino Oy 2003, ISBN 952-9710-06-2
Yhteyshenkilö	Pakarinen Juha

4 ERAG810 Geotekniset laskelmat

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee maan lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet sekä pohjaveden ja ajan vaikutuksen niihin. Asiantuntijuutta kartutetaan maapohjan ja ylärakenteen vuorovaikutuksen ymmärtämisellä. Opintokokonaisuuteen kuuluvat tavanomaisten maanvaraisten ja maanvastaisten rakenteiden suunnittelussa tarvittavat kantokestävyys-, vakavuus-, painuma- ja maanpainelaskelmat sekä penkereiden ja luiskien vakavuustarkastelut sekä tuetun kaivannon mitoituksen. Osaamiskokonaisuuteen kuuluu myös paalutuksen käsitteiden sisäistäminen työelämälähtöisen ammatillisen kasvun edistämiseksi.
Keskeiset sisällöt	- Maapohjan kantokestävyys - Painumat - Vakavuus - Maanpaine - Tukiseinälaskenta - Tukipaalut - Kitkapaalut - Paalun nurjahdus - Negatiivinen vaippahankaus
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Jääskeläinen R. Geotekniikan perusteet. Tammertekniikka /Amk-kustannus Oy. Jyväskylä 2011. - Jääskeläinen R. Pohjarakennuksen perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2009. - RIL 207-2009 Geotekninen suunnittelu. Eurokoodin EN 1997-1 suunnitteluohje. - RIL 254-2016, Paalutusohje PO-2016. - RIL 263-2014 Kaivanto-ohje. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Auvinen Kai

4 ERXJ820 Katutekniikka

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1/2 op
Osaamistavoitteet	Katusuunnittelu 4,5 op (teoria 1 op ja CAD 3,5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee katujen systeemirakenteen ja luokitusperusteet. Opiskelija osaa katujen suunnittelun mitoitusperusteineen. Hän osaa suunnitella myös katujen kuivatuksen, liikenteenohjauksen ja katuihin liittyviä rakenteita. Hän tuntee myös katujen erikoisosat sekä katujen varusteet ja laitteet sekä erityiskadut. Hän on perehtynyt myös katujen rakentamiseen. Hänellä on käsitys pysäköintitavoista ja joukkoliikenteen lähtökohdista. Opiskelija tuntee katulainsäädännön perusteet. Englanti (0,5 op) Sisältö sovitaan ammattiaineen opettajan kanssa, abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle.
Keskeiset sisällöt	Katusuunnittelu - Katuverkon rakenne ja jäsentely - Vaaka- ja pystygeometria - Päällys- ja alusrakenne sekä kuivatus - Pysäköinti - Liikenteenohjaus - Kevyen liikenteen järjestelyt, varusteet, laitteet ja erikoisosat sekä liikenteenohjaus - Kadun suunnittelun tekniset tekijät ja erikoisosat - Katulainsäädäntö - Määrälaskenta, kustannusarvio - Tulosteiden tuottaminen
Suoritustavat	Harjoitustyönä tietomallipohjaisella ohjelmistolla katusuunnitelmien laatiminen Luentojen seuraaminen
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002, Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, Gummerus Kirjapaino Oy 2003, ISBN 952-9710-06-2 - Luentomonisteet
Yhteyshenkilö	Pakarinen Juha

4 ERAJ820 Rakennusalan projekti 2 (infra)

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tie-infra (3,5 op) Opiskelija syventää tiensuunnittelun osaamistaan ja perehtyy maastoaineistojen käsittelyyn. Opiskelijalle muodostuu käsitys suunnitteluprojektiin liittyvästä viestinnästä ja tiedottamisesta. Kaavoitus (1 op) Opiskelija tutustuu yleiskaavoituksen tasolla maankäytön suunnitteluun ja tekee mitoitusnormien perusteella päätelmiä alueiden asukas- ja liikennemääristä. Opiskelija ymmärtää, miten ympäristön olosuhteet vaikuttavat suunnitteluun. Viestintä (0,5 op) Ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaidot, muistio, pöytäkirja
Keskeiset sisällöt	Tie-infra (3,5 op) - tiedonhankinta - tien suunnittelu - määrä- ja kustannuslaskenta Kaavoitus (1 op) - ympäristö suunnittelun lähtökohtana - yleiskaava, harjoitustyö - mitoitusnormit, aluetehokkuus, asukasmäärä, liikennemäärä Viestintä (0,5 op) - Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti.
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan projektiopetuksena 3-4 henkilön ryhmissä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin alussa. - Suunnitteluohjelmiston tutoriaalit - Tiensuunnittelu-kurssin oppimateriaali - Asuinaluesuunnittelu, Rakennustieto (erikseen ilmoitettavat luvut) - Kuopion kaavoituskatsaus - Kuopion kaavoituksen internetsivut, yleiskaavat
Edeltävät opinnot	Tiensuunnittelu
Yhteyshenkilö	Pakarinen Juha

4 ERXJ810 Liikennetekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sekä kaupunki- että maantieliikenteen luonteen ja perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenteen keskeiset suunnitteluperusteet ja tiedostaa erilaisten liikennejärjestelmien merkityksen tämän päivän yhteiskunnan toimivuudessa. Hän tietää liikennetutkimuksen tärkeimmät menetelmät ja päämäärät sekä milloin tutkimusta tarvitaan. Hänellä on käsitys maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta ja mm. joukkoliikenteen merkityksestä yhteiskunnan palvelujen takaajina. Opiskelija tuntee liikennelainsäädännön perusteet sekä tuntee liikenteen ympäristövaikutukset.
Keskeiset sisällöt	- Liikenne ja nykymaailma - Liikennevirta ja liikenteen välityskyky - Liikennetutkimukset, -mallit ja ennusteet - Liikennejärjestelmän suunnittelu - Liikennetalous ja -laskelmat - Liikenteen hallinta ja telematiikka sekä älyliikenne - Liikenne ja maankäytönsuunnittelu - Liikenteenohjaus, pysäköinti sekä jakelu- ja huoltoliikenne - Liikenteeseen liittyvä lainsäädäntö - Liikenneturvallisuus - Liikenteen ympäristövaikutukset
Suoritustavat	Luennot ja harjoitustyö sekä vierailevia asiantuntijaluentoja ja/tai tutustumiskäynnit yrityksissä/virastoissa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Opetusmonisteet - Liikenne ja väylät I ja II RIL 165-1&2 2006. (erikseen ilmoitettavat luvut). - Suomen Paikallisliiton julkaisuja sekä lisäksi eri kaupunkien liikennesuunnitelmia
Yhteyshenkilö	Sutinen Matti

4 ERAG820 Maanrakennustekniikka ja ympäristötekniset rakenteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija perehtyy pohjanvahvistusmenetelmiin, tuntee niissä tarvittavat materiaalit ja kaluston sekä suunnitteluperusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomessa käytössä olevat ruoppausmenetelmät ja -kaluston sekä hallitsee putkijohtojen perustamismenetelmät ja rakennustekniikat. Lisäksi opiskelija syventää asiantuntijuuttaan routasuojauksen ja routalaskelmien osalta sekä pilaantuneisiin maihin. Opiskelija tuntee pato ja ympäristötekniset eristerakenteet, käytettävät materiaalit, rakenteiden toteutuksen ja laadunvalvonnan.
Keskeiset sisällöt	- Pohjanvahvistus - Ruoppaus - Pilaantuneiden maiden kunnostaminen - Putkijohtojen perustaminen - Routasuojaus - Lujiterakenteet - Ympäristötekniset eristerakenteet - Patorakenteet
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssin suoritus edellyttää Geocalc-ohjelman käyttöä. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Hartikainen O-P. Maarakennustekniikka (435) Otatieto Oy. Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd. Helsinki 2005. - Jääskeläinen R. Maarakennuksen ja louhinnan perusteet. Tammertekniikka/Amk-Kustannus Oy. Tampere 2010. - Tielaitos, Massanvaihto, Helsinki 1993 - Liikenneviraston ohjeita 11/2010, Syvästabiloinnin suunnitteluohje, Helsinki 2010 - Liikenneviraston ohjeita 5/2014, Paalulaattojen ja paaluhatturakenteiden suunnittelu, Helsinki 2014 - RIL 261-2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry RIL 2013. - Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008 - Kaatopaikan tiivistysrakenteet, Suomen Ympäristökeskus 2002, ympäristöopas nro 36, - Asfalttiset ympäristönsuojausrakenteet, Suomen Ympäristökeskus 2006, ympäristöopas - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Auvinen Kai

4 ERAJ830 Infrarakentamisen työmaatekniikka ja tuotantotalous

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Infrarakentamisen työmaatekniikka -opintojakson suoritettuaan tavoitteena on, että opiskelija tuntee infrarakentamisen työmaan käytännöt sekä rakentamisen luonteen ja perusteet. Hän pystyy suunnittelemaan tavanomaisten töiden työmenetelmät, työvälineet ja työn kulun siten, että työt voidaan toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti. Opiskelija oppii laatimaan työsuunnitelmia erilaisista infrahankkeista ja pystyy tarkastamaan ratkaisuja teknisistä, laadullisista ja taloudellisista näkökulmista. Osaamistavoitteisiin tuotantotalouden osalta kuuluu, että opiskelija saa perustiedot infrarakentamiseen liittyvistä taloudellisista sidonnaisuuksista ja niiden keskinäisestä merkityksestä rakentamisessa. Tarkoitus on, että opiskelija osaa laatia infrarakentamiseen liittyvän rakennushankeen resurssipohjaisen kustannusarvion ja aikataulun. Opiskelija käsittää tienrakennushankkeen massansiirto- ja työkohdesuunnitelmien merkityksen rakennushankkeen kustannuksiin. Opiskelija tuntee aikataulutekniikat ja työn taloudellisen ja ajallisen etenemisen seurantamenetelmät.
Keskeiset sisällöt	Infrarakentamisen työmaatekniikka (2op): - Maanrakennustyömaan työmenetelmät ja työvälineet - Työturvallisuus - Aluesuunnittelu - Kone- ja kalustosuunnittelu sekä nostojen ja siirtojen suunnittelu - Työnsuunnittelu Infrarakentamisen tuotantotalous (3op): - Infrarakentamisen kustannushallinnan käsitteet - Rakennushankkeen kustannusarvio - Rakennushankkeen aikataulut - Rakennushankkeen tarjouslaskenta - Hankinta-, kalusto- ja työvoimasuunnitelmat - Työmaasuunnitelmat
Suoritustavat	Luennot, harjoitustyöt, asiantuntijaluennot sekä tutustumiskäynnit alan yrityksissä ja työmailla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Luentomonisteet, - Ratu -kortisto, - InfraRYL
Yhteyshenkilö	Sutinen Matti

4 ERAJ840 Tien rakentaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tien rakentamisen keskeiset työvaiheet, niihin liittyvät työmenetelmät, tekniset vaatimukset ja työsuojelunäkökohdat sekä materiaalit ja niiden ominaisuudet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee päällysrakenteen sitomattomien kerrosten materiaalit ja valmistusmenetelmät. Hän tuntee asfalttipohjaiset päällysteet ja niiden raaka-aineet ja tietää päällysteiden valmistusmenetelmät, laatuvaatimukset, tutkimusmenetelmät ja laadunvalvontakokeet sekä hallitsee muut päällystetyypit ja niiden käytön. Opiskelija omaksuu tienrakenteen elinkaariajattelun.
Keskeiset sisällöt	- Tiesuunnittelun vaiheet ja prosessi - Raivaus-, leikkaus-, pengerrys- ja tiivistystyöt - Pohjanvahvistus ja kuivatus - Sitomattomat kerrokset - Kiviainesten ominaisuudet ja jalostus - Asfalttipohjaisten päällysteiden raaka-aineet - Päällystetyypit, stabiloinnit - Jyrsinnät ja pintaukset - Päällysteiden suhteutus - Valmistus, kokeet, vaatimukset, menetelmät - Katupäällysteet: Betonipäällysteet, kiveykset ja laatoitukset
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja tuntiharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti, osallistuminen harjoituksiin sekä laboratoriotöihin. Tunneilla perehdytään tie- ja katusuunnitelmiin, joista saadaan piirustusten lukukokemusta. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Erikseen ilmoitettavat Liikenneviraston ja Tiehallinnon julkaisut - InfraRYL - Asfalttinormit 2011 Pank ry. - Asfalttipäällysteiden valintaohje 2000. - Suomen kuntaliitto (2000). Kadut, pihat ja erityisliikennealueet. Suomen Kuntaliitto. Helsinki (1999) - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Sutinen Matti

4 EYX8000 Vesihuollon perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Vesihuollossa ja vesirakentamisessa tarvittavat perustiedot hydrologiasta ja hydrauliikasta. Veden hydrologinen kierto ja ihmisen toiminnan vaikutus siihen. Sadannan, haihdunnan ja valunnan huomioon ottaminen vesiteknisissä suunnittelutöissä. Veden virtausominaisuudet, virtausmuodot. Energiayhtälön käyttö vesitekniikassa. Putkivirtausten ja avouomavirtausten laskumenetelmät. Vesihuoltotekniikan merkitys yhteiskunnassa ja vesihuoltotekniikka käsitteenä. Vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostojen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetelmät. Verkostosuunnittelu osana kunnallisteknistä suunnittelua. Perustiedot vedenkäsittelyn ja jäteveden puhdistamisen prosesseista. Vedenkäsittelylaitokseen ja jäteveden puhdistamoon tutustuminen.
Keskeiset sisällöt	- Johdanto hydrologiaan, hydrauliikkaan ja vesihuoltotekniikkaan - Veden kiertokulku ja vesitase - Valuma-alue - Sadanta, haihdunta ja valunta - Nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Paineellinen putkivirtaus - Avouomavirtaus - Jatkuvuus- ja energiayhtälöt sekä kitkahäviö virtauksessa - Talousvesi Suomessa ja vedenkulutusennusteen laatiminen - Vesijohtoverkosto ja vesijohtoverkoston mitoitus - Jätevesien viemäröinti ja viemärin mitoitus - Hulevedet ja hulevesiviemäröinnin mitoitus - Vesihuoltolinjan rakennussuunnitelman asiakirjat - Talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen perusteet - Jäteveden puhdistamisen perusteet
Suoritustavat	Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja laskuharjoituksia. Osa laskuharjoitustehtävistä tehdään itsenäisesti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä laskuharjoituksia suorittamiseen ja suoritettava tentti hyväksytysti. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodle, e-oppikirja
Muuta huomioitavaa	Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Tyydyttävä (1-2): - Tuntee ja osaa ohjattuna ratkaista tyydyttävästi keskeisiä hydrologian, hydrauliikan ja vesihuoltotekniikan perustehtäviä, kuten - Veden kiertokulku, varastot ja varastojen väliset yhteydet - Vesitaseajattelu - Valuma-alueen määrittäminen - Sadanta käsitteenä, sadannan määritysmenetelmät - Haihdunta käsitteenä, haihdunnan määritysmenetelmät - Valunta käsitteenä, valunnan määrittämismenetelmät - Virtaama käsitteenä, virtaaman määärittämisen menetelmät - Tuntee nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Tuntee paineellisen putkivirtauksen ratkaisuun liittyvät kaavat - Tuntee avoumavirtauksen laskentaan liittyvät laskentatavat - Tietää vesihuollon osa-alueet - Tietää vesijohtoverkoston toimintaperiaatteen - Tietää viemäriverkoston toimintaperiaatteen - Ymmärtää, mitä vesihuollon mitoitusvesimäärillä tarkoitetaan - Tuntee talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen tavoitteet Hyvä (3-4): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso hyvä. - Lisäksi ymmärtää, mitä vesijohtoverkoston painetasolla tarkoitetaan - kykenee laskemaan valuma-alueelta tulevan keskivalunnan ja uoman keskivirtaaman - kykenee laskemaan sateen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman pienelle valuma-alueelle - kykenee laskemaan lumen sulamisen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman - osaa laskea vesihuollon mitoitusvesimääriä - osaa laskea kitkallista paineellista putkivirtausta - osaa laskea kitkallista avouomavirtausta - osaa soveltaa jatkuvuusyhtälöä ja energiayhtälöä paineelliseen putkivirtaukseen ja avouomavirtaukseen Kiitettävä (5): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä - Edellisten lisäksi osaa itsenäisesti ratkaista kurssin aihealueeseen liittyviä tehtäviä tilanteissa, jotka muistuttavat kurssilla käsiteltyjä tilanteita.
Yhteyshenkilö	Pajula Pasi

4 ERAJ850 Liikenneväylien kunnossapito ja perusparantaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kunnossapidon käsitteistön ja merkityksen tienpidossa. Hän tuntee alueurakointimenettelyn sekä teitten että katujen kunnossapidossa. Opiskelija tuntee kesä- ja talvikunnossapidon työmenetelmät, kaluston, materiaalit ja niiden ominaisuudet. Opiskelija tuntee tien parantamisen eri menetelmät ja osaa arvioida kohde kohtaisesti kunkin menetelmän teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta.
Keskeiset sisällöt	Tien kunnossapito: - Käsitteet - Kelirikko - Kunnossapitokalusto - Kulutuskerrosmateriaalit - Lanaus ja höyläys sekä pölynsidonta - Urakointi: tienpidon tuotteet, hoidon rooli ja hankinta - Valmiuskäytäntö - Lumen ja polanteen poisto - Liukkauden torjunta Tien perusparannus: - Käsitteet - Teitten ja katujen kuntorekisterit - Tien kuntoarviointi: menetelmät ja tarveselvitys - Parantamishankkeen vaiheet ja rahoitus - Tien linjauksen parantaminen ja perusteet - Tienrakenteen parantamisen suunnittelu ja toteutus
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja tuntiharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Mahdolliset vierailijaluennot ja yritysvierailut.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Opintomonisteet - Kuntaliitto: Katujen kunnossa- ja puhtaanapidon laatutaso ja väylien luokittelu Osia mm. seuraavista julkaisuista: - Tiehallinto: Sorateiden pintakunnon määrittäminen - Sorateiden hoidon ja ylläpidon toimintalinjat - Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen - Talvihoidon toimintalinjat - Viherhoitosuunnitelmat ja kohdekortti - Tiehallinto (Hki 2005): Rakenteen parantamisen suunnittelu - Tielaitos: Kuivatus
Yhteyshenkilö	Sutinen Matti

4 ERAG830 Kalliorakennustekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kallion tutkimusmenetelmät, tarkkuus- ja asutuskeskuslouhinnat sekä vedenalaisen louhinnan. Opiskelija tuntee räjäytystöiden ympäristövaikutukset sekä kehittää asiantuntijuuttaan katselmusten suorittamisessa sekä louhintatärinän arvioinnissa ja mittaamisessa. Opiskelija tuntee maanalaisen louhinnan menetelmiä ja käytettävää kalustoa sekä lujitus- ja tiivistysmenetelmiä. Työelämävalmiuksia kartutetaan louhintasuunnitelmien ja työmaasuunnitelmien laadinnalla sekä perehtymällä kiviaineksen murskausmenetelmiin. Asiantuntijuuteen kuuluu tietämys louhintaräjähdysaineista ja sytytysvälineistä sekä räjäytystöitä koskeva lainsäädäntö ja määräykset ja ohjeet.
Keskeiset sisällöt	- Kallioperätutkimukset - Normaalilouhinta - Tarkkuuslouhinta - Asutuskeskuslouhinta - Vedenalainen louhinta - Louhintatärinä - Kallion lujitus - Kallion tiivistys - Kiviaineksen murskaus - Maanalainen louhinta
Suoritustavat	Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja tuntiharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Vuolio R ja Halonen T. Räjäytystyöt. Suomen Rakennusmedia Oy. Helsinki 2012. - RIL 154- 1 ja 2, Tunneli ja kalliorakennus, RIL 1987 - RIL 169, Kalliotilojen rakennusohjeet, RIL 1987 - RIL 266-2014, Kalliopultti-ohje - BY53, Kalliotilojen injektointi 2006, Suomen Betoniyhdistys, - BY63, Ruiskubetoniohje 2015, Suomen Betoniyhdistys, - Paalumäki T, Lappalainen P, Hakapää A, Kaivos- ja louhintatekniikka, Opetushallitus, 2015 - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Auvinen Kai

4 ERXJ830 Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1/2 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen tuotannonohjauksen ja rakennuttamisen luonteen ja perusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tärkeimmät infrahankkeen tuotannon hallintaan vaikuttavat osa-alueet, menetelmät ja käytännöt tuotantosuunnittelun ja ohjauksen näkökulmista. Oppilas saa yleisen käsityksen, mitä sopimuksia rakentamisessa tarvitaan. Opiskelija tuntee aikataulutekniikat ja työn taloudellisen ja ajallisen etenemisen seurantamenetelmät. Osaamistavoitteisiin infran rakennuttamisen osalta kuuluu, että opiskelija saa perustiedot rakennuttamistehtävien tuntemuksen erityisesti suunnitteluvaiheen kustannusohjauksen osalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuttajan tehtävät ja rakennustyön valvontaan liittyvien tehtävien perusteet.
Keskeiset sisällöt	Infrarakentamisen tuotannonohjaus (2,5op) - Infrahankkeen määritelmä ja vaiheet - Infrahankkeen tuotannon suunnittelu - Infrahankkeen osittelu - Infrahankkeen ohjaus ja valvonta Rakennuttaminen (2op): - Rakennushankkeen osapuolten tehtävät - Rakennuttajan keskeiset tehtävät hankkeen eri vaiheissa - Rakennussuunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta - Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeessa - Rakennuskohteen luovutus ja käyttöönotto - Hankintatoimi ja -vastuut - Elinkaaren kustannukset - YSE, KSE Englanti (0,5op): - Infrarakentamisen englanti - abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle.
Suoritustavat	Luennot, harjoitustyö sekä mahdolliset asiantuntijaluennot ja vierailut yrityksissä / työmailla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Lindholm & Junnonen: Infrahankkeen tuotannonhallinta, - Ratu-tiedostot, luentomateriaali, piirustuksia ja muita urakka-asiakirjoja. InfraRyl - Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen, Rakennuttaminen, Rakennustieto, - opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Sutinen Matti

4 ERAJ860 Siltatekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee siltakäsitteet, määritelmät ja nimitykset. Opiskelija tuntee siltatyypit ja rakennusaineet ominaisuuksineen sekä siltapaikan valintaan liittyvät tekijät ja tutkimukset. Opiskelija osaa massoitella siltarakenteita ja tuntee liikenneväylien ym. asettamat vaatimukset. Opiskelija tuntee siltojen kuormitukset. Kurssi on luonteeltaan informatiivinen ja suunniteltu kuvaamaan niitä ongelmia, jotka liittyvät sillan suunnitteluun ja rakentamiseen. Opiskelija perehtyy siltojen korjaustöissä tarvittaviin taustatietoihin ja yleisohjeisiin betoni-, teräs-, ja puurakenteissa. Opiskelija tuntee siltojen vauriot ja niiden syyt. Opiskelija perehtyy korjaustyön suunnitteluun, korjausmenetelmiin ja laadunvarmistukseen. Opintojakso suoritetaan osittain ryhmätyöskentelynä.
Keskeiset sisällöt	- Siltakäsitteet, määritelmät ja nimitykset - Siltatyypit ja rakennusaineet ominaisuuksineen - Siltarakenteiden massoittelu. - Sillan päällysrakenne - Sillan alusrakenne - Siltojen kuormitukset - Siltojen vauriot ja niiden syyt - Sillan betonirakenteiden laskennallisen käyttöiän määrittäminen - Korjaustyön suunnittelu ja korjausmenetelmät - Seminaariesitelmät
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	RIL179 Sillat. Siltojen korjaus SILKO, Liikennevirasto. Luentomonisteet
Yhteyshenkilö	Hämäläinen Jussi

4 EYX8010 Vesihuoltotekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vesihuollon yleissuunnitelmatasoiseen verkostosuunnitteluun. Kurssin ydinosan muodostaa vesihuoltoverkoston toiminnallinen yleissuunnittelu tietokoneavusteisesti. Tarkasteltavia asioita ovat tällöin vesijohtoverkoston rakenne ja toiminta, viemäriverkoston rakenne ja toiminta sekä hulevesiverkoston rakenne ja toiminta. Verkostojen mitoitus ja toiminnallinen tarkastelu tehdään mallinnusohjelmilla (EPANET, SWMM). Yleissuunnitelma esitetään AutoCAD –piirroksena, suunnitelmaselostuksena ja kustannuslaskelmana.
Keskeiset sisällöt	Alueellisen vesihuoltojärjestelmän rakenne Verkoston linjauksen suunnittelu ja vesijohtoverkoston mitoitusvesimäärien laskenta (ACAD+Excel) Vesijohtoverkoston mallintaminen (Epanet) Pumppaamoiden sijoittelu ja mallintaminen (Jäteveden pumppaamot, paineenkorotusasemat) Viemäriverkoston tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) Hulevesijärjestelmän tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) Kustannusarvion laatiminen ja yleissuunnitelmaselostuksen tekeminen (Excel+word)
Suoritustavat	Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja suunnitteluharjoituksia. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava suunnitteluharjoitustehtävät sekä suoritettava tentti hyväksytysti. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodle, e-oppikirja
Edeltävät opinnot	Vesihuollon perusteet
Muuta huomioitavaa	Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa ohjattuna suunnitella alueellisen vesihuoltoverkoston ja kykenee käyttämään ohjelmistoja ohjattuna. Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää alueellisen vesihuoltoverkoston realistisen toteutustavan, sekä suunnitella ja arvioida verkoston toimivuutta yleissuunnitelmatasoisesti. Kiitettävä (5): - Edellisen kohdan lisäksi osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja ratkaista vaativiakin kurssin aihealueeseen liittyviä kokonaisuuksia. - Hallitsee aihealueen syvällisesti ja soveltaen ymmärtäen taustalla olevat fysiikan lainalaisuudet.
Yhteyshenkilö	Pajula Pasi

4 ERVN810 Puurakenteet 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija hallitsee puurunkoisten kerrostalojen rakenteiden mitoituksen ja jäykistämisen.
Keskeiset sisällöt	- Puun käyttö kerrostalorakentamisessa, arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, paloturvallisuus, ääneneristys - Talotekniikka, energia- ja resurssitehokkuus, hiilijalanjälki, puun pintakäsittely, ylläpito ja huolto - Puukerrostalon rakentaminen, työmaatekniikka Puukerrostalojen rakennelaskut: - Puukerrostalon rungon toiminta, runkojärjestelmät - Elementeistä koottujen rakenteiden toiminta jäykistävinä ja kantavina rakenteina, jäykistävien seinien ankkuroinnin mitoitus - Runkorakenteiden mitoitus, rankarungon, CLT- ja LVL- rakenteiden mitoitus Liitostekniikat: - Puikkoliitosteorian soveltaminen - Ruuvi- ja kulmalevyliitokset - CLT- ja LVL rakenteiden liitokset - tietokoneohjelma: FemDesign3dStructure -ohjelma
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoria-, laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen harjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Suomalainen puukerrostalo - Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen, Tekijät: Tolppanen, Janne: Karjalainen, Markku: Lahtela, Tero: Viljakainen Mikko. Opetushallitus, 2013. ISBN: 978-952-13-5541-7. - Kurssilla jaettava materiaali. - Puuinfon materiaali: Vaativien puurakenteiden kurssimateriaali (VaaPu) - Puurakenteiden suunnittelu Lyhennetty suunnitteluohje Eurokoodi 5 - RIL 205-1-2017 Puurakenteiden suunnitteluohje Eurokoodi - RIL 201-1-2017 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodi
Edeltävät opinnot	Statiikka, Lujuusoppi, Rakennetekniikan perusteet, Rakennusfysiikka, Puurakenteet 1
Yhteyshenkilö	Puurula Arto

4 EMV4000 Ratatekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija hallitsee rautateiden tekniikan ja toiminnan. Opintojakson suoritettuaan hän osaa suunnittelun ja rakentamisen perusteet ja tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ilmoitetaan myöhemmin
Muuta huomioitavaa	Tyydyttävä (1-2): Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen ratatekniikan kannalta - rautateiden tekniset ratkaisut - rautateiden toimintajärjestelmät - suunnittelun ja rakentamisen perusteet - tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät - tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Hyvä (3-4): Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen ratatekniikan kannalta - rautateiden tekniset ratkaisut - rautateiden toimintajärjestelmät - suunnittelun ja rakentamisen perusteet - tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät - tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan - opintojakson oppimistehtävät Kiitettävä (5): Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen ratatekniikan kannalta - rautateiden tekniset ratkaisut - rautateiden toimintajärjestelmät - suunnittelun ja rakentamisen perusteet - tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät - tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan - opintojakson oppimistehtävät ja niiden teoreettiset perusteet
Yhteyshenkilö	Pakarinen Juha

4 ERVG010 Syvät kaivannot ja mallintaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa - arvioida pohjaolosuhteiden vaikutusta kaivannon toteutukseen - arvioida luiskatun kaivannon toteuttamiseen liittyviä riskejä - arvioida tuetun kaivannon toteutukseen liittyviä riskejä - arvioida tuentavaihtoehtojen soveltuvuutta eri kohteisiin - mitoittaa luiskatun ja tuetun kaivannon - mallintaa kaivannon - laskea kaivumassat mallintaen - luoda koneohjausmallin kaivannon toteutukseen
Keskeiset sisällöt	- Pohjaolosuhteet - Tutkimukset - Luiskatut kaivannot - Tuetut kaivannot - Mallintaminen - Massalaskenta mallintamalla
Suoritustavat	luennoille aktiivinen osallistuminen, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu: luentoihin ja aineistoihin perehtyminen, tehtävien suorittaminen annettujen kriteerien pohjalta
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- RIL 263-2014, Kaivanto-ohje - 3D Win aloitus- ja maastomalliohje - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	ERAG810 Geotekniset laskelmat
Yhteyshenkilö	Auvinen Kai

4 ERVZ820 BIM rakennustuotannossa

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on ymmärrys tietomallin hyväksikäyttömahdollisuuksista rakennustuotannon käyttötapauksissa. Opiskelija hallitsee käyttötapausten mukaisten tietomallien laadinnan periaatteet sisältövaatimuksineen ja osaa käyttää mallien laadinnassa tarvittavia tietoteknisiä ohjelmistoja ja laitteistoja.
Keskeiset sisällöt	Tietomallin hyödyntäminen mm. seuraaviin käyttötarkoituksiin: - rakennuttaminen ja rakennushankkeen johtaminen - tietomallin hyödyntäminen rakennusliikkeen sisäisissä prosesseissa - päätöksenteon tukena tuotannon eri vaiheissa - rakennushankkeen talouden hallinnassa - rakennustyömaan hankinnoissa - rakennustyövaiheiden havainnollistaminen
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyy sekä lähiopetustunteja että harjoitustöitä. Opintojakso jakaantuu kahteen osaan: BIM-osuus 2,5op ja teoria/harjoitustyöosuus 2,5op. Opiskelija seuraa lähiopetusta ja palauttaa annetut viikko- tai harjoitustehtävät. Osa harjoitustöistä liittyy 3. vuosikurssin teollisuus/urheiluhalli – projektiin.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tietomallintaminen talonrakennustyömaalla Päivi Jäväjä, Timo Lehtoviita Rakennustieto Oy, 2016 ISBN 978-952-267-144-8 Hardin, M., McCool D. BIM and Construction Management. Ohjelmistojen ja laitteistojen käyttöohjeet Luennoilla erikseen jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Tietomallintamisen perusteet, REVIT- ja TeklaStructures-ohjelmistot
Muuta huomioitavaa	Opintojakson suorittaminen edellyttää opiskelijalta tietotekniikan perustaitoja sekä henkilökohtaisen tietokoneen käyttöä. Opiskelijat voivat ladata käytettävät ohjelmistot omille laitteilleen ohjelmistotoimittajien palveluista.
Yhteyshenkilö	Kolari Antti

4 LLX1600 Myynnin verkkokurssi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa arvioida omaa myyntiosaamistaan ja –taitojaan. Opiskelija osaa soveltaa myyntipsykologiaa ja ymmärtää ongelmaratkaisumyynnin mahdollisuudet henkilökohtaisessa myyntityössä.
Keskeiset sisällöt	- Myyntiprosessin ja myyntitaitojen kehittäminen - Myyntipsykologia ja henkilökohtainen myyntityö, ongelmanratkaisumyynti ja monikanavainen myynti
Suoritustavat	Verkko-opinnot, tehtävät, verkkotentti.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Mobiili/ verkkokurssimateriaali.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Muuta huomioitavaa	Suoritusajankohta on joustava. Myynnin verkkokurssi -opintojaksoa ei voi valita, jos Myynnin ja markkinoinnin kehittäjä on valinnut vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opintojakson Asiakaspalvelu ja myynti (10 op), johon verkkokurssin suorittaminen sisältyy.
Yhteyshenkilö	Willman Salla

4 ECH4100 Harjoittelu 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt	- Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä.
Suoritustavat	Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx
Edeltävät opinnot	Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu
Muuta huomioitavaa	Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4210 Harjoittelu 2a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4220 Harjoittelu 2b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4310 Harjoittelu 3a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4320 Harjoittelu 3b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4330 Harjoittelu 3c

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 SAVONT1 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen.
Suoritustavat	Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.
Yhteyshenkilö

5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT40 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen.
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

4 SAVONT2 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Yhteyshenkilö

5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Suoritustavat	Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT80 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.

ER22SP Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Mervi Heiskanen

Koulutuksen lähtökohdat

Osaamistavoitteet

Opintojen rakenne

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutuksen toteutus

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8050 Engineering English

Credits

Credits in Foreign Language

Objectives

Content

Requirements

Grading Scale

Course material

Other considerations

Contact

4 EXX8060 Teknisk svenska

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 ERXP810 Introduction to Business Economics

Credits

Credits in Foreign Language

Objectives

Content

Requirements

Grading Scale

Course material

Prerequisites