ES12 Sähkötekniikan koulutusohjelma
Koulutuksen lähtökohdat
Sähkötekniikan koulutusohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on sähköinsinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla sähköinsinöörillä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.
Osaamistavoitteet
Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti sähkötekniikan eri osa-alueisiin, sähkövoimatekniikkaan, elektroniikkaan ja alan automaatiosovelluksiin. Opiskelussa keskitytään erityisesti alan tekniikoiden käytännön soveltamiseen erilaisissa sähköisen talotekniikan, sähkönjakelun, teollisuuden sähkökäyttöjen, tehoelektroniikan sekä mittaus- ja sensoritekniikan sovelluksissa. Koulutusohjelman oppimistavoitteet perustuvat alan kansainvälisen kilpailun tuomiin tarpeisiin.
Sähkötekniikan koulutusohjelma on vahva ammatillinen vaikuttaja koko Itä-Suomessa. Valmistuvien insinöörien työllistymisen kautta vaikutus ulottuu merkittävästi laajemmalle. Sähkötekniikan koulutus tarjoaa erittäin monipuoliset työllistymismahdollisuudet teollisuusyrityksiin, suunnittelutoimistoihin sekä palvelusektorille. Koulutusohjelmasta valmistuvat ammattikorkeakouluinsinöörit toimivat mm. suunnittelu-, tuotekehitys-, esimies- ja markkinointitehtävissä alan yrityksissä sekä koulutustehtävissä.
KESKEISET OPINTOKOKONAISUUDET
Sähkönjakelutekniikka
Jotta sähköä voidaan käyttää, se on toimitettava luotettavasti voimalaitoksista asiakkaille. Toimituksesta vastaa nykyaikainen sähkönjakelujärjestelmä, luotettava sähköverkko, tehokas käytönvalvonta ja monipuoliset automaatiojärjestelmät.
Sähkönjakelutekniikka perehdyttää sähkönjakeluverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun, mitoitukseen, käyttöön ja rakentamiseen sekä sähköenergiahuollon automaatioon.
Sähköinen talotekniikka
Sähköisen talotekniikan opinnot kohdennetaan asuin-, liike- ja palvelukiinteistöihin. Opinnot perehdyttävät kiinteistöjen sähköteknisien järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön. Opiskelun aikana tulevat tutuksi sähkö-asennukset, rakennusautomaatio ja kiinteistöjen ohjausjärjestelmät sekä modernit suunnitteluohjelmistot.
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan opinnot perehdyttävät teollisuuden Sähkönkäyttöympäristöön, sähkömoottorien monipuolisiin käyttösovelluksiin, tehoelektroniikkaan, teollisuuden sähköverkkoihin ja teollisuusautomaatioon. Opinnoissa edetään yksittäisiin komponentteihin ja laitteisiin perehtymisen kautta kokonaisten laitejärjestelmien suunnitteluun ja mitoittamiseen.
Elektroniikka: Mittaus- ja sensoritekniikka
Sähkötekniikan koulutusohjelman elektroniikan osaamisteemassa erikoistutaan mittaus- ja sensoritekniikkaan. Mittaus- ja sensoritekniikan opinnot perehdyttävät opiskelijat sulautettujen järjestelmien tuotekehitykseen, sulautettujen järjestelmien ohjelmistosuunnitteluun, langattomiin tiedonsiirtotekniikoihin, antureihin ja signaalin mittaukseen.
Erityisen mielenkiinnon kohteena on langattomien sensorijärjestelmien soveltamiseen hyvinvoinnin ja terveydenhuollon aloilla, ympäristömittauksissa sekä muilla vastaavilla aloilla, jossa tarvitaan monipuolisia datan keruujärjestelmiä tietoverkoissa tapahtuvaa jatkokäsittelyä varten.
Teollinen myyntiosaaminen (valinnainen 15 op syventävä moduuli)
Opintomoduulin avulla opiskelija saa monipuolisen tietämyksen myynnin näkökulmista, asiakasorganisaation ostoprosesseista ja asiakassuhteiden kehittämisestä. Keskeisinä oppimistavoitteina on teollisuuden ratkaisumyyntiosaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä syntyvien myyntimahdollisuuksien tunnistamisen ja toteuttamisen tuominen luonnolliseksi osaksi asiakastapaamisia.
Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet esitetään seuraavassa taulukossa, joka on yleinen insinöörikoulutukselle. Sähköinsinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (kansallinen viitekehys).
Sähköinsinöörin (AMK) osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Sähkötekniikan insinöörikoulutuksen opinnot ovat laajuudeltaan 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Sähköinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Sähkötekniikan koulutusohjelma on rakennettu opiskelijan ammatillisen kasvun periaatteen mukaan. Pedagogiset menetelmät tukevat tätä kasvua. Opiskelijan ammatillista kasvua kuvaavat opintojen vuositeemat, jotka sähkötekniikassa on valittu seuraavasti:
1. vuosi: sähköalaan perehtyminen
2. vuosi: sähköalan osaamisen kehittyminen
3. vuosi: ammatillisen osaamisen syventäminen
4. vuosi: työelämään valmistautuminen
Kuvaa sanallisesti opiskelijan osaamisen kehittymistä kunkin opiskeluvuoden aikana mm. substanssin, alan tuntemuksen ja oman roolin näkökulmista. Kuvaa myös koulutusalan/-ohjelman näkökulmasta elinikäisen oppimisen avaintaidot ja jatkumo myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Sanallinen kuvaus voidaan esittää taulukkona tai muutoin ryhmiteltynä, tässä esimerkki taulukosta:
Alapuolella on havainnollistettu sähköinsinöörin opetussuunnitelman mukainen asiantuntijuuden kehittyminen vastatulleesta opiskelijasta insinööriksi, jolla on alan asiantuntijan perusedellytykset hallussaan.
Koulutuksen toteutus
Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Opiskelija on aktiivinen toimija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä, yhteisöissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne sisältää useita toisiaan tukevia opintojaksoja, joista muodostuu opintopolku ja pedagoginen rakenne. Opiskelijoita ohjataan valitsemaan oma syventävä opintopolkunsa, kannustetaan suorittamaan opintoja myös ulkomailla, ohjataan hakemaan aktiivisesti harjoittelupaikkaa ja opinnäytetyöaihetta ja pyritään luomaan innostava, motivoiva, avoin ja lämminhenkinen toimintaympäristö.
Sähkötekniikan koulutusohjelmassa opetuskielenä käytetään myös englantia vähintään 5 opintopisteen verran (muuta kuin kieliopintoja). Nämä opintojaksototeutukset ilmoitetaan erikseen opiskelijoille.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Yhteiset perusopinnot | |||||||||||
| 4 ECCV110 | Viestinnän perusteet | 2 | |||||||||
| 4 ECVV120 | Työelämän viestintä | 3 | |||||||||
| 4 ECR0100 | Svenska för ingenjörer | 3 | |||||||||
| 4 ECCE120 | Communication and Engineering English | 2 | |||||||||
| 4 ECE0110 | English for Electrical Engineers | 3 | |||||||||
| 4 ECCE140 | Engineer's Professional English | ||||||||||
| 4 ESM0100 | Sähköalan matemaattiset apuneuvot | 3 | |||||||||
| 4 ECM0100 | Alkeisfunktiot ja derivointi | 5 | |||||||||
| 4 ECM0200 | Integrointi ja differentiaaliyhtälöt | 4 | |||||||||
| 4 ESM0130 | Sarjat ja integraalimuunnokset | 5 | |||||||||
| 4 ECF0000 | Fysiikka 1 (Mekaniikan perusteet) | 3 | |||||||||
| 4 ESF0121 | Fysiikka 2 (Sähköoppi) | 3 | |||||||||
| 4 ESF0130 | Fysiikka 3 (Mekaniikka ja lämpöoppi) | 3 | |||||||||
| 4 ESF0140 | Fysiikka 4 (Aaltoliikeoppi) | 3 | |||||||||
| 4 ESF0150 | Fysiikan laboratoriotyöt | 3 | |||||||||
| 4 ESF0200 | Kemia | 3 | |||||||||
| 4 ECM0300 | Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka | 3 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Sähkötekniikan yhteiset ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 ECB0000 | Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan | 5 | |||||||||
| 4 ECB0100 | Johtajuus ja työhyvinvointi | 3 | |||||||||
| 4 ESS0100 | Virtapiirit ja verkot | 4 | |||||||||
| 4 ESS0110 | Vaihtosähköpiirit | 4 | |||||||||
| 4 ESS0200 | Sähkömittaustekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ECI0000 | Tietokoneen käytön perusteet | 2 | |||||||||
| 4 EST0110 | Ohjelmoinnin perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ESE0100 | Analogiaelektroniikka | 4 | |||||||||
| 4 ESE0110 | Digitaalitekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ESE0120 | Elektroniikan työt | 3 | |||||||||
| 4 ESA0100 | Säätö- ja automaatiotekniikka | 4 | |||||||||
| 4 ESA0400 | Automaatiotekniikan työt | 3 | |||||||||
| Sähkövoimatekniikan ammatilliset opinnot | |||||||||||
| 4 ESJ0100 | Operatiivinen laskentatoimi | 2 | |||||||||
| 4 ESS0300 | Sähköturvallisuus | 2 | |||||||||
| 4 ESS0130 | Muutosilmiöt virtapiireissä | 2 | |||||||||
| 4 ESS0400 | Sähkötekninen dokumentointi ja suunnittelu | 3 | |||||||||
| 4 ESV0700 | Energiatekniikan perusteet | 3 | |||||||||
| 4 ESA0110 | Instrumentointitekniikka | 3 | |||||||||
| 4 ESA0200 | Ohjelmoitavat logiikat | 4 | |||||||||
| 4 ESK0200 | Tehoelektroniikan perusteet | 4 | |||||||||
| 4 ESK0100 | Sähkökoneiden perusteet | 4 | |||||||||
| 4 ESK0800 | Sähkökäyttöjen perusteet | 4 | |||||||||
| 4 ESV2100 | Sähköasennukset | 4 | |||||||||
| 4 ESV0400 | Sähkönjakelutekniikka (Pienjänniteverkko) | 3 | |||||||||
| 4 ESV0410 | Sähkönjakelutekniikka (Keskijänniteverkko) | 3 | |||||||||
| 4 ESS2910 | Sähkövoimatekniikan perusteet | 3 | |||||||||
| 4 ESS0800 | Sähkövoimatekniikan työt | 6 | |||||||||
| Syventävät opinnot | |||||||||||
| Talotekniikka ja -automaatio | |||||||||||
| 4 ESV0150 | Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu | 3 | |||||||||
| 4 ESV0200 | Sähköurakointi | 2 | |||||||||
| 4 ESV0300 | Lämmitys- ja valaistustekniikka | 3 | |||||||||
| 4 ESV0310 | Kiinteistöjen tele- ja automaatiojärjestelmät | 4 | |||||||||
| Sähkönjakelujärjestelmät | |||||||||||
| 4 ESV0420 | Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu | 4 | |||||||||
| 4 ESV0430 | Sähkönjakelun automaatio | 3 | |||||||||
| 4 ESV0500 | Suurjännitetekniikka | 3 | |||||||||
| 4 ESV0600 | Sähkömarkkinat | 2 | |||||||||
| Sähkökoneet ja -käytöt, 15 op | |||||||||||
| 4 ESK0810 | Sähkökäyttöjen jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ESK0110 | Sähkökoneiden jatkokurssi | 4 | |||||||||
| 4 ESK0510 | Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset | 3 | |||||||||
| Teollisuusverkot ja -automaatio, 15 op | |||||||||||
| 4 ESK0700 | Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot | 4 | |||||||||
| 4 ESA0300 | Automaatiotekniikan jatkokurssi | 4 | |||||||||
| Sähkötekniikan moduulivalinnaiset opinnot | |||||||||||
| 4 ESS0500 | Syventävien opintojen projektityö | 3 | |||||||||
| 4 ESV0440 | Sähkön siirtotekniikka | 3 | |||||||||
| 4 ESV0320 | Tarkastukset, huolto- ja kunnossapito | 3 | |||||||||
| 4 ESS0410 | AutoCAD ja sähkösovellukset | 3 | |||||||||
| 4 ESV0140 | Saneerauskohteiden sähkösuunnittelu | 3 | |||||||||
| Laiteläheinen ohjelmointi, 15 op | |||||||||||
| 4 EST0200 | Reaaliaikakäyttöjärjestelmät | 3 | |||||||||
| 4 EST0210 | Datasiirron ohjelmointi | 3 | |||||||||
| 4 ESE0210 | Mikroprosessoritekniikan jatkokurssi | 3 | |||||||||
| 4 EST0220 | Ohjelmointitekniikka | 3 | |||||||||
| 4 EST0230 | Ohjelmoinnin erikoistyö | 3 | |||||||||
| Sensorijärjestelmät, 15 op | |||||||||||
| 4 ESN0200 | Langattomat tekniikat | 3 | |||||||||
| 4 ESE0800 | Mikroanturit ja mekaniikka | 3 | |||||||||
| 4 ESE0810 | Mikroanturitekniikan laboratoriotyöt | 2 | |||||||||
| 4 ESE0310 | Optiset anturit ja optoelektroniikka | 2 | |||||||||
| 4 ESE0320 | Sensorisignaalin käsittelyt | 2 | |||||||||
| 4 ESE0330 | Sensorijärjestelmän erikoistyö | 3 | |||||||||
| 4 ESJ2500 | Myyntiprosessit | 6 | |||||||||
| 4 ESJ2600 | Henkilökohtaiset myyntitaidot | 6 | |||||||||
| 4 ESJ2700 | Myynnin johtaminen | 3 | |||||||||
| Vapaasti valittavat opinnot | |||||||||||
| 4 ECM0000 | Matematiikan peruskurssi | 3 | |||||||||
| 4 ESS0310 | Sähkötyöturvallisuus | 1 | |||||||||
| 4 ESS0600 | Käytännön projektinhallinta | 2 | |||||||||
| 4 E0S0001 | Saksan kieli, alkeet | 3 | |||||||||
| 4 ESS0900 | Sähkötekniikan projekti | 2 | |||||||||
| 4 ECCIN10 | Tools for Cross-Cultural Communication | 3 | |||||||||
| 4 ECJ8000 | Ammattikorkeakouluopinnot ja opintojen suunnittelu | 1 | |||||||||
| 4 ECCIN20 | Tools for Presentations Skills | 3 | |||||||||
| 4 ECCE110 | Updating Your English | 3 | |||||||||
| 4 ECCR110 | Uppdateringskurs i svenska | ||||||||||
| 4 EST0120 | Mikroprosessoriohjelmoinnin perusteet | 3 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 ECH8001 | Harjoittelu 1 | 6 | |||||||||
| 4 ECH8002 | Harjoittelu 2 | 12 | |||||||||
| 4 ECH8003 | Harjoittelu 3 | 12 | |||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 ECCV110 Viestinnän perusteet
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksien vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmukaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opinnoissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuotoksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kykenee pitämään valmistellun esityksen ja toimimaan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muodostuu käsitys työelämän viestintätaidoista. |
Keskeiset sisällöt | Käsiteltäviä aiheita- asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta - argumentointi - kokoustekniikka ja kokousasiakirjat - tiedottaminen - asiatyyli ja luettavuus - raportointi - kielenhuolto |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kauppinen, Anneli - Nummi, Jyrki - Savola, Tea, Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECVV120 Työelämän viestintä
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ECR0100 Svenska för ingenjörer
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavuttanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitaitoa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käytettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalaisen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkelija ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksikielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteis-työkumppanimme. |
Keskeiset sisällöt | 1. Alan työtehtäviä ja työnhaku 2. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen 3. Ruotsalaisen yrityskulttuurin ja liikekirjeenvaihdon tuntemus 4. Oman alan erikoistekstejä |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %), kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä itsenäistä opiskelua. Opintojakson suoritus arvioidaan kirjallisten kokeiden, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän), jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla. Kirjallinen taito arvioidaan kahdella välikokeella ja suullinen taito arvioidaan haastattelun, esitelmän ja jatkuvan näytön perusteella. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. |
Edeltävät opinnot | Valmius ammattikorkeakoulutasoisen ruotsin opintojakson suorittamiseen. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECCE120 Communication and Engineering English
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana eri työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. |
Keskeiset sisällöt | Käsiteltäviä aiheita - työelämän tilanteet - small talk - isäntänä toimiminen ja opastaminen - yritysvierailut - messut - prosessi- ja tuotekuvaukset - esitelmät - kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely - kulttuuritietous |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECE0110 English for Electrical Engineers
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston. Opiskelija selviytyy omaa alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. |
Keskeiset sisällöt | 1. Käyttöohjeita ja alan keskeisiä käsitteitä 2. Työturvallisuus 3. Ajankohtaiset alaan liittyvät artikkelit 4. Prosessikuvaukset |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %), kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä itsenäistä opiskelua. Opintojakson suoritus arvioidaan kahden kirjallisen välikokeen, suullisten tehtävien, jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. |
Edeltävät opinnot | Communication and Engineering English |
Yhteyshenkilö | |
4 ECCE140 Engineer's Professional English
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskeisimmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaikkahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin. Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumentoinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää kokous- ja neuvottelutaitoja. |
Keskeiset sisällöt | Käsiteltäviä aiheita- työelämään liittyvä sanasto- työnhaun dokumentit- liikekirjeenvaihto- kokoukset, neuvottelut, palaverit- raportointi- insinöörityön abstraktin laadinta |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESM0100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii vektorilaskennan ja matriisilaskennan perusteet ja kompleksilukujen käsittelyn erikoisesti sähkö- ja tietotekniikkaan sekä elektroniikkaan liittyvissä sovelluksissa. Opiskelija oppii myös laskutoimitukset erilaisissa lukujärjestelmissä ja lukujärjestelmien muunnon. Opiskelija oppii käsittelemään ja sieventämään Boolen algebran lausekkeita. |
Keskeiset sisällöt | 1. Vektorit 2. Kompleksiluvut 3. Matriisilaskentaa 4. Lukujärjestelmät 5. Boolen algebra |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECM0100 Alkeisfunktiot ja derivointi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. |
Keskeiset sisällöt | 1. Alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot, arcusfunktiot 2. Alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt 3. Raja-arvo ja jatkuvuus 4. Derivaatta sovelluksineen 5. Usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta ja virhearviointi, gradientti |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECM0200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt |
Keskeiset sisällöt | 1. Määrätty integraali ja integraalifunktio 2. Määrätyn integraalin sovelluksia 3. Kaksiulotteinen integrointi 4. Differentiaaliyhtälöt (Separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY, Toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtälöt) |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. |
Edeltävät opinnot | Opintojakso ¿alkeisfunktiot ja derivointi¿. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESM0130 Sarjat ja integraalimuunnokset
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii vektoriarvoisten funktioiden perusteet ja niiden merkityksen sähkö- ja magneettikenttien kuvaamisessa. Opiskelija oppii myös sarjojen sekä integraali- ja z-muunnosten perusteet ja niiden käytön analogisten ja diskreettien järjestelmien mallintamisessa ja suunnittelussa. |
Keskeiset sisällöt | 1. Vektoriarvoiset funktiot, divergenssi, roottori, viivaintegraali 2. Sarjat 3. Integraalimuunnokset 4. Z-muunnos |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. |
Edeltävät opinnot | Opintojaksot - alkeisfunktiot ja derivointi - integrointi ja differentiaaliyhtälöt |
Yhteyshenkilö | |
4 ECF0000 Fysiikka 1 (Mekaniikan perusteet)
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää opiskelijan fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja voiman käsitteet ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiskelija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dynamiikkaan ja energiatarkasteluihin. |
Keskeiset sisällöt | 1.Kinematiikka - Suoraviivainen liike - Liike tasossa, heittoliike 2.Newtonin lait - Pistemäisen kappaleen dynamiikka yhdessä ja kahdessa ulottuvuudessa - Kitka 3.Työ ja teho 4.Energia - Kineettinen ja potentiaalienergia - Energian säilyminen - Mekaanisen energian häviöt 5.Impulssi ja liikemäärä - Liikemäärän säilyminen - Impulssiperiaate - Sovellukset törmäyksiin 6.Ympyräliike 7.Pyörimisliikkeen perusteet - Dynamiikka - Pyörimisen ja vierimisen energia |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus tapahtuu välikokeiden tai loppukokeen avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Suvanto, Kari, Tekniikan fysiikka 1. Edita 2005. Tai vastaava. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESF0121 Fysiikka 2 (Sähköoppi)
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESF0130 Fysiikka 3 (Mekaniikka ja lämpöoppi)
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot nesteiden ja kaasujen mekaniikasta, lämpöenergiasta sekä mekaanisen värähdys- ja aaltoliikkeen perusteista. Opintojakson suoritettuaan insinööriopiskelija tuntee nesteiden ja kaasujen statiikan ja dynamiikan keskeiset asiasisällöt. Hän hallitsee lämpölaajenemisen, vakiopaineessa tapahtuvat olomuodon muutokset, lämpöenergian eri siirtymismuodot sekä ymmärtää termodynamiikan pääsäännöt ja niiden yhteyden lämpövoimakoneisiin. Opiskelija ymmärtää harmonisen värähtelyn sekä mekaanisen aaltoliikkeen perusteet. |
Keskeiset sisällöt | 1.Olomuotojen mekaniikka - Kimmoisuus - Paine - Arkhimedeen laki - Bernoullin yhtälö 2.Lämpölaajeneminen ja ideaalikaasun tilanyhtälö 3.Lämpöenergia ja sen siirtyminen 4.Termodynamiikan peruslait ja termodynaaminen kone 5.Mekaaniset värähtelyt ja aallot - Harmoninen värähtely - Harmonisen aallon eteneminen - Interferenssi - Dopplerin ilmiö - Ääniaallot |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus tapahtuu välikokeiden tai loppukokeen avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Suvanto, Kari, Tekniikan fysiikka 1. Edita 2005. Suvanto, Kari, Laajalehto Kari, Teknii-kan fysiikka 2. Edita 2005. Tai vastaavat. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESF0140 Fysiikka 4 (Aaltoliikeoppi)
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sähkömagneettisesta värähtelystä ja sen tuottamisesta värähtelypiireissä ja hän tuntee sähkömagneettisen säteilyn lajit ja niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä sovellutukset. Hän ymmärtää keskeiset valon etenemiseen liittyvät ilmiöt ja tuntee niiden sovellutuksia tekniikassa. Opiskelijalle on muodostunut käsitys sähkömagneettisen aaltoliikkeen kvanttiluonteesta ja hän tuntee ydin- ja säteilyfysiikan perusteet. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sähkömagneettiset värähtelyt ja aallot 2.Optiikka - Valon heijastuminen ja taittuminen - Polarisaatio - Diffraktio - Interferenssi 3.Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria - Atomin rakenne ja energiatilat - Valosähköinen ilmiö - Röntgensäteily - Massan ja energian vastaavuus - Ajan ja pituuden suhteellisuus 4.Ydinfysiikka - Atomiytimen rakenne - Sidosenergia - Radioaktiivisuus ja säteily |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus tapahtuu välikokeiden tai loppukokeen avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Suvanto Kari, Laajalehto Kari, Tekniikan fysiikka 2. Edita 2005. Tai vastaava |
Yhteyshenkilö | |
4 ESF0150 Fysiikan laboratoriotyöt
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson aikana opiskelija saa valmiuksia kokeellisten mittausten suorittamiseen ja ylei-simpien mittalaitteiden käyttöön. Opintojakson suoritettuaan hän on oppinut suorittamaan mittaustulosten käsittelyä ja analysointia tietokoneavusteisesti. Tämän lisäksi opiskelija osaa laatia tutkimusraportteja (työselostuksia) ja hänellä on valmiudet mittauksista laskettujen tulosten tarkkuuden arvioimiseen. |
Keskeiset sisällöt | Fysiikan eri alueisiin liittyvien ilmiöiden tutkiminen laboratoriossa. |
Suoritustavat | Laboratoriomittausten suorittaminen ja niihin liittyvien työselostusten laatiminen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen, Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka 2002. Lisäksi erillisiä työohjeita. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESF0200 Kemia
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää yleiset kemian perusteet ja säännöt. Opiskelija tutustuu sähkötekniikassa käytettäviin materiaaleihin ja niiden kierrätykseen sekä voimantuotannon päästöihin. Hän ymmärtää akkujen toimintaperiaatteen, korroosion mekanismin ja korroosionestomenetelmät. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa sähkötekniikan sovellutuksissa. |
Keskeiset sisällöt | 1. Kemian perusteet 2. Sähköntuotanto ja ympäristö 3. Akut 4. Korroosio ja korroosionesto 5. Materiaalikemiaa |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeiden tai tentin ja pienryhmissä suoritettavien harjoitustehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja: Anttila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio: Tekniikan kemia, Edita Sekä opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | |
4 ECM0300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa.Tavoitteena on myös oppia tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. |
Keskeiset sisällöt | - kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut - diskreetti ja jatkuva jakauma: binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakauma - tilastollista päättelyä: - pa |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. |
Yhteyshenkilö | Tuomenlehto Ari |
4 ECB0000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tulkitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustiedolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuotteissa ja yritysten välisessä kaupassa. |
Keskeiset sisällöt | 1. Yritystoiminnan kiertokulku: reaali- ja rahaprosessi 2. Yritysmuodot ja liiketoiminta: yksityinen elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liiketoimintasuunnitelman merkitys 3. Katetuotto- ja kannattavuus: kustannuslajit, katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto 4. Katelaskennan hyödyntäminen operatiivisella tasolla 5. Tilinpäätöksen tulkinta: maksuvalmius, kannattavuus ja vakavaraisuus 6. Kansainvälisessä ympäristössä toimivan yrityksen haasteet 7. Markkinoinnin peruskäsitteet 8. Yrityksen tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi 9. Markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi 10. Markkinoiden asiakkaiden segmentointiprosessi 11. Ostoprosessi business to business kaupassa |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Neilimo ¿ Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) - Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2005 tai uudempi) Tuotantotalous (soveltuvin osin) - Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali |
Yhteyshenkilö | |
4 ECB0100 Johtajuus ja työhyvinvointi
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta- ja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opis-kelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta. |
Keskeiset sisällöt | 1. Organisaatiorakenteet ja ¿prosessit 2. Johtajuus ja johtaminen termien määrittely 3. Esimiehen tehtäväkenttä 4. Ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyh-teisössä 5. Henkilöstön kehittäminen 6. Muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, koko yritys 7. Ongelmatilanteiden käsittely 8. Työhyvinvointi 9. Palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä 10. Työlainsäädännön perusteet |
Suoritustavat | Opintojakson suorittaminen edellyttää läsnäoloa luentojen ja keskustelujen aikana, joten osallistumisprosentti on 80 %. Arviointi suoritetaan ohjattujen harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 ¿ 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003 tai uudempi) Ihmisten johtami-nen - Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004 tai uudempi) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet - Puro, J - P (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY - Lundberg, Tom (2007) Positiivisen po-mon taskukirja - Opintojakson aikana jaettavat materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0100 Virtapiirit ja verkot
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tasasähköpiireihin liittyvät sähkötekniikan perussuureet ja niiden yksiköt sekä tuntee virtapiirien passiiviset ja aktiiviset komponentit. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslait (ohmin laki, Kirchhoffin lait) ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan virtapiirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoituksessa. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1.Sähkötekniset suureet ja yksiköt 2.Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet 3.Aktiiviset ja passiiviset komponentit 4.Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait) 5.Virtapiirien ratkaisumenetelmät - Peruslakimenetelmä - Superpositiomenetelmä - Silmukkamenetelmä - Solmupistemenetelmä - Theveninin vastinpiiri - Nortonin vastinpiiri 6.Ohjatut lähteet - Operaatiovahvistinkytkentä |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. 2002. Piirianalyysi 1. Edita. - Opetuksen yhteydessä jaettava mate-riaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0110 Vaihtosähköpiirit
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniikan perussuureet. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslait vaihtosähköpiireissä ja osaa soveltaa osoitinsuurelaskentaa virtapiirien ominaisuuksien selvittämiseen. Opiskelija tuntee tehokäsitteen vaihtosähköpiireissä ja osaa määrittää tehon osoitinsuureita käyttäen. Opiskelija osaa ratkaista virtapiirien ominaisuudet erilaisilla ratkaisumenetelmillä. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1.Kertaus (tasasähköpiirit) 2.Sinimuotoinen virta ja jännite 3.Passiivisten komponenttien esitysmuodot (differentiaaliyhtälöt, osoitinsuureet) 4.Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait) 5.Hetkellisteho, keskimääräinen teho ja kompleksinen teho 6.Vaihtovirtapiirien ratkaisumenetelmät - Peruslakimenetelmä - Superpositiomenetelmä - Silmukkamenetelmä - Solmupistemenetelmä - Theveninin vastinpiiri 7.Keskinäisinduktanssi, muuntaja 8.Resonanssipiirit |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Hietalahti, L. & Tarkka, P. 2006. Piiri-analyysi 2. Edita. - Opetuksen yhteydessä jaettava mate-riaali. |
Edeltävät opinnot | Virtapiirit ja verkot |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0200 Sähkömittaustekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkötekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaatteet. Hän tietää sähkösuureiden mittauksissa käytettävien mittalaitteiden toimintaperiaatteet ja niiden käytön. Lisäksi hän osaa valita sopivan mittausmenetelmän sähkösuureiden mittauksiin. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on perustaidot hätäensiavussa. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet - analoginen ja digitaalinen mittaus - mittareiden sisäiset resistanssit - mittareiden tarkkuus 2.Perusmittarit - sähködynaaminen mittari - sähköstaattinen mittari - tehomittarit - energiamittarit - digitaaliset mittarit - oskilloskooppi 3.Mittamuuntajat - virtamuuntaja - jännitemuuntaja 4.Perusmittaukset - virran ja jännitteen mittaus - tehon ja energian mittaus |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä ja lisäksi häneltä edellytetään läsnäoloa hätäensiapukoulutuksessa ja laboratorioharjoituksissa |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECI0000 Tietokoneen käytön perusteet
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokas käyttö. |
Keskeiset sisällöt | PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat. Koulun sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri (WIP) ja verkko-oppimisympäristö. Työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen. |
Suoritustavat | Näyttökoe. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan opintojakson alussa. |
Yhteyshenkilö | |
4 EST0110 Ohjelmoinnin perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson päätavoitteena on oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia ohjelmia ammattiopintojen tueksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelija voi vaihtaa ohjelmiensa dataa tavallisimpien toimistosovellusten kanssa, sekä tuottaa ja ylläpitää ohjelmallisesti yksinkertaisia www-sivuja. Tämän lisäksi opiskelija osaa laatia kevyen dokumentaation ohjelmastaan ja hän tietää ohjelmistokehityksen vaiheet ja erilaisten ohjelmointikielten kirjon. |
Keskeiset sisällöt | 1. Ohjelmien kehittäminen kokonaisuutena - Ohjelmien merkitys tietokoneelle - Katsaus ohjelmointikieliin - Vuokaaviot suunnitteluvälineenä - Vuokaavio-ohjelmointi - Pseudokielet suunnittelu- ja dokumentointivälineinä 2. Ohjelmointi C-kielellä - C-kielisen ohjelman perusosat - Tulostaminen ja lukeminen - Päättelylauseet - Taulukoiden käsittely - Funktiot - Muuttuja-alueet - Osoittimet - Tekstitiedostojen lukeminen ja tuotta-minen - Tietueet 3. Ohjelmointitaidon hyödyntäminen - Datan vienti ja tuonti muihin PC-sovelluksiin - Html-sivujen tuottaminen - Verkkopalvelimen asennus ja konfigurointi - Verkkotukiohjelman (CGI) laadinta |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeiden ja kotitehtävien avulla. Koska tavoitteena on opitun aineksen soveltamistaito, lähes kaikki koetehtävät ovat ohjelmointitehtäviä. Vain tietämistä tavoittelevasta osasta voi olla sanallisesti vastattavia kysymyksiä. Kotitehtävät arvioidaan laajuuden mukaan pisteillä ja ne lasketaan yhteen koepisteiden kanssa. Läpipääsyyn vaaditaan 40% kiitettävän arvosanan pistemäärästä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kaikki materiaali on tietokonemuodossa ja sitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Kaikki kokeet ja koti¬tehtävät tehdään tietokoneella ja vastaukset palautetaan tietoverkon kautta. Opintojaksolla ei käytetä lainkaan paperia. Ohjelmat on valittu siten, että opiskelijat voivat kopioida ne kotikoneelleen. - FlowCode ¿ ja Visual Studio ¿ohjelmisto ja sen opasteet - PowerPoint-kalvot - C-kielen oppimateriaali WWW-sivuina linkkilistoineen - Ohjelmatiedostot tuntiharjoitusten pohjana - Manuaalit pdf -muodossa |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0100 Analogiaelektroniikka
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Oppilas tuntee passiiviset komponentit, vahvistimiin liittyvät käsitteet ja osaa käyttää operaatiovahvistinta sekä diodia lineaari- ja komparaattorisovelluksissa. Opiskelija osaa käyttää transistoreja kytkimenä, tuntee tavanomaisimmat hakkuriteholähteet. Hän ymmärtää takaisinkytkennän vaikutuksen operaatiovahvistimen toimintaan, osaa suunnitella oskillaattoreita ja signaalin muokkaimia ja tuntee yleisimmät suodatinapproksimaatiot. |
Keskeiset sisällöt | 1.Passiivisten komponenttien ja piiriteorian kertaus 2.Vahvistimiin ja taajuusvasteeseen liittyvät käsitteet sekä vahvistinmallit 3.Ideaalinen operaatiovahvistin sekä sen yleisimmät lineaari- komparaattorisovellukset ja ¿signaalin muokkaussovellukset 4.Operaatiovahvistimen epäideaalisuudet ja niiden vaikutus piirin toimintaan 5.Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit. 6.Bipolaaritransistorin ominaisuudet ja käyttö kytkimenä 7.Kenttävaikutustransistorin ominaisuudet ja käyttö kytkimenä 8.Tehovahvistimet ja lämpenemislaskut, hakkuriteholähteet, takaisinkytkentä ja sen vaikutukset 9.Suodatinapproksimaatiot 10.Jännitteen regulointi |
Suoritustavat | Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs painos - opetuksen yhteydessä jaettava mate-riaali. |
Edeltävät opinnot | Teoreettinen sähkötekniikka. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0110 Digitaalitekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää digitaalitekniikan peruskäsitteet ja tietää digitaalitekniikan keskeiset sovellukset ja rakenteet. Hän tietää digitaalisten ratkaisujen tärkeimmät suunnittelusäännöt ja -menetelmät sekä niiden sähkötekniset vaatimukset. |
Keskeiset sisällöt | 1.Johdanto 2.Johdatus AD/DA-muunnoksiin 3.Digitaalitekniikan lukujärjestelmät 4.Johdatus Boolen algebraan 5.Johdatus digitaalitekniikan koodeihin 6.Digitaaliaritmetiikka 7.Kombinaatiopiirit 8.Asynkroniset ja synkroniset sekvenssipiirit 9.Puolijohdemuistit 10.Ohjelmoitavat logiikkapiirit 11.Johdatus VHDL-kuvaukseen 12.Mikropiirien sähköiset ominaisuudet |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen Esko T.2004. Digitaalitekniikka. Edita - Lisäksi kurssiin kuuluu opetuksen yh-teydessä jaettava materiaali sekä erikseen ilmoitettava verkkomateriaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0120 Elektroniikan työt
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää analogiatekniikan ja digitaalitekniikan keskeiset sovellukset ja rakenteet. Hän ymmärtää analogisten ja digitaalisten ratkaisujen tärkeimmät suunnittelusäännöt ja -menetelmät sekä niiden sähkötekniset vaatimukset. |
Keskeiset sisällöt | 1.Puolijohdekytkimet 2.Operaatiovahvistimet 3.Teholähteet ja jänniteregulointi 4.Analogiset suodattimet 5.AD/DA-muuntimet 6.Puolijohdemuistit 7.Digitaalisuunnittelu 8.Suunnitelmien verifiointi simuloimalla ja testaamalla |
Suoritustavat | Työryhmä toteuttaa vaadittavat työt erillisen ohjeen mukaisesti ja laatii kustakin työstä dokumentin. Ohjaaja hyväksyy työt ja niihin liittyvän dokumentoinnin työkohtaisesti. Ohjaaja arvioi työn ja dokumentoinnin laadun yhdessä aikataulujen pitävyyden kanssa. Kaikki määrätyt työt ja niiden dokumentointi täytyy olla hyväksyttyinä ennen hyväksytyn arvosanan saamista. Tämän painotus on 50% kokonaisarviosta. Opintojaksoon kuuluu myös henkilökohtaisesti suoritettavat, kirjalliset laboratoriokokeet. Ne täytyy suorittaa hyväksyttävästi. Kokeiden painotus on 50% kokonaisarviosta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintojaksojen Analogiatekniikka ja Digitaalitekniikka materiaali. Lisäksi opintojaksoon kuuluu laboratorioharjoituksissa osoitettava materiaali, mm. suunnitteluohjelmistojen ja mittalaitteiden käyttöohjeet sekä mikropiirien datalehdet. |
Edeltävät opinnot | Suositellaan että opiskelija on suorittanut opintojaksot Analogiatekniikka ja Digitaalitekniikka ennen laboratoriojakson alkamista. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESA0100 Säätö- ja automaatiotekniikka
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee säätötekniikan perusteorian ja tunnistaa säätö- ja automaatiotekniikan laitteita ja automaatiokokonaisuuksia. Samoin hän osaa virittää käytännön säätöpiirejä ja osaa käyttää mallinnus- ja simulointityökaluja prosesseja ja takaisinkytkettyjä säätöpiirejä simuloitaessa. |
Keskeiset sisällöt | 1.Takaisinkytketyt järjestelmät - Ohjauksen ja säädön periaatteet - Lohkokaavioalgebraa ja niillä operointi 2.Prosessidynamiikkaa ja prosessien mallinnus - Kapasiteettinen ja monikapasiteettiset prosessit, askel ja taajuusvasteet - Viiveprosessit, integroiva prosessi, askel ja taajuusvasteet - Esimerkkejä ja analogiaa eri järjestelmistä - Säädettävyyskäsite - Laplace- muunnos säätötekniikassa - Siirtofunktiot ja säätöpiirin mallinnus 3.Säädinrakenteet ja säätöalgoritmit - On-Off- säätö - P-, PI- ja PID- säätö - Erilaisia säätöratkaisuja mm. kaska-disäätö 4.Säätöpiirien optimointi ja viritys - Askelkokeella - Värähtelyrajametodilla - Stabiilius nollanapakartan avulla - Bode- ja Nyquist-diagrammit - Stabiilius Bode-analyysilla - Vaihe- ja vahvistusvarat 5.Digitaalisäätö ja digitaalinen signaalinkäsittely - Ohjelmoitu säätö DDC - Näytteenotto/pito - Näytesekvenssit ja diskreetit säätöalgoritmit - G(z) ja diskreetit systeemit - Digitaalisäädön stabiilius |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai lopputentillä ja tekemällä ja palauttamalla aiheeseen kuuluvan, opettajan määrittelemän Matlab- harjoitustyön. Harjoitustyö on tyypillisesti jokin käytännön säätöpiiri esim. moottorin nopeussäätö, jossa simuloidaan säädön toimintaa ja viritetään säätö teorian mukaisesti optimiin. Simulointityökaluina voidaan käyttää Matlabin graafista Simulink- työkalua tai tehdä simulointi ns. m-tiedostona Matlab- koodikielellä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja opettajan laatima opin-tomateriaali tai opettajan valitsema säätötekniikan oppikirja. Lisäksi tarvitaan simulointityökalujen käyttöohjeita esim. Matlab- ohje. |
Edeltävät opinnot | Instrumentointitekniikka ja matematiikan kurssit |
Yhteyshenkilö | |
4 ESA0400 Automaatiotekniikan työt
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla täydennetään opiskelijan aiempia teoreettisia opintoja ja tehdään harjoituksia laiteympäristössä. Opintojaksolla opiskelija oppii käyttämään erilaisia automaation instrumentteja ja välineitä sekä ymmärtää miten eri tavoin automaattisesti toimiva prosessi voidaan ohjata ohjelmallisin keinoin. Työt suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa automaatiolaitteita ( mm. ohjelmoitavia logiikoita) tuotantoprosessien automatisointiin, osaa toteuttaa ja virittää säätöpiirin sekä tuntee erilaisten automaatiolaitteiden toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä käytäntöön. Oppilas tuntee yleisimpien pneumaattisten toimilaitteitten toiminta-periaatteet ja osaa tehdä niillä yksinkertaisia automaattisesti toimivia, ohjelmoituja järjestelmiä. Oppilas oppii tuntemaan erilaisten antureiden toiminta- ja asennusperiaatteet ja hahmottaa automaatiolaitteen tulojen ja lähtöjen merki-tyksen ja osaa tehdä niihin liittyvät anturi- ja toimilaitekytkennät. |
Keskeiset sisällöt | 1.Antureiden ja toimilaitteiden tutkiminen tai mittaaminen - Mittaavat anturit ja lähettimet - Lähestymiskytkimet ja ON-OFF-anturit 2.Automaattisesti toimivan järjestelmän ohjelmointi PLC:llä - Kombinaatiologiikka ( esim. moottorin suunnanvaihto-ohjaus ohjelmoitavalla logiikalla) - Sekvenssilogiikka ( esim. robotti-kuljetinjärjestelmän ohjelmointi) - SoftPLC-ohjelmointi 3.Valvomoiden ohjelmointi ja HMI-järjestelmiin tutustuminen - Labview-ohjelmointi - WinCC-ohjelmointi 4.Säätöpiirien toteutus ja viritys - PID-säädin Siemensin S5-ohjelmoitavalla logiikalla - Säädön toteutus Labview-järjestelmällä 5.Laboratorion automaatioväyläjärjestelmiin tutustuminen - ASI-väylä - Interbus-väylä - Profibus-väylä - Ethernet-väylä 6.Muihin automaation uutuustuotteisiin tutustuminen - Ethernet I/O-järjestelmät - Profuzzy-sumea säätö - Konenäköjärjestemä |
Suoritustavat | Opintojakson suoritukseen vaaditaan laboratoriotöihin osallistuminen lukujärjestyksen ja työaikataulun mukaisesti ja tehtyjen töiden raportoiminen kirjallisesti sekä raporttien luovuttaminen määräaikaan mennessä. Opintojakson suorittamiseen voi liittyä loppukoe. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Laboratoriossa olevat käsikirjat ja opettajan antamat työohjeet. |
Edeltävät opinnot | Instrumentointitekniikka ja säätötekniikka |
Yhteyshenkilö | |
4 ESJ0100 Operatiivinen laskentatoimi
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää laskentatoimen merkityksen osana yrityksen toimintaa. Opintojaksolla käsitellään päätöksentekoa ja hinnoittelua tukevia laskelmia, jotka pohjautuvat ABC- ja elinkaarilaskentaan |
Keskeiset sisällöt | 1.Kustannuslajilaskenta 2.Kustannus- ja toimintolaskennan perusteet, jotka päättyvät tuotteen tai palvelun ja/tai projektin hinnan asetantaan 3.Hinnoittelustrategiat 4.Investointilaskennan perusteet 5.Budjetointi, budjetin hyödyntäminen työtä suoritettaessa ja erojen analysointi |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja/tai itsenäisinä tehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteitä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Neilimo ¿ Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) - Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004 tai uudempi) Tuotantotalous (soveltuvin osin) - Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0300 Sähköturvallisuus
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää sähkön käyttöön liittyvät vaaratekijät ja osaa huolehtia sähkölaitteiden turvallisuudesta. Lisäksi hän tietää miten sähkölaitteen käyttäjä on suojattu kosketusjännitteeltä sähkölaitteen ollessa viallinen. Opiskelija tuntee maallikoille sallitut sähkötyöt ja tietää urakointiluokituksen Suomessa. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle 2.Sähköalan työt - Töiden johtaja - Pätevyysvaatimukset - Urakointiluokat 3.Turvallisuustutkinnot 4.Sähköasennusten tarkastukset - Käyttöönottotarkastus - Varmennustarkastus - Määräaikaistarkastus 5.Sähkölaitteiden suojaus- ja kotelointiluokat 6.Johtimien värisäännöt |
Suoritustavat | Kurssi suoritetaan yhdellä välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Standardi SFS 6000. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0130 Muutosilmiöt virtapiireissä
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tasa- ja vaihtosähköpiireihin liittyvät muutosilmiö ja ymmärtää, miten muutosilmiö syntyy. Opiskelija ymmärtää, miten kela ja kondensaattori vaikuttavat virran ja jännitteen muutokseen. Opiskelija tuntee matemaattisia ratkaisumenetelmiä, miten virta, jännite ja teho muuttuvat ilmiön aikana. Opetuksessa pyritään ottamaan käytännön esimerkkejä koulutusalalta. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1.Kytkentäilmiö 2.RL-piirin muutosilmiön ratkaisu differentiaaliyhtälöillä ja niistä johdetuilla menetelmillä 3.RC-piirin muutosilmiön ratkaisu differentiaaliyhtälöillä ja niistä johdetuilla menetelmillä 4.RLC-piirin muutosilmiön ratkaisu differentiaaliyhtälöillä ja niistä johdetuilla menetelmillä 5.RL-piirin ja RC-piirin muutosilmiön ratkaisu Laplace- muunnoksilla 6.RLC-piirin muutosilmiön ratkaisu Laplace- muunnoksilla 7.Siirtofunktio 8.Esimerkkejä |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Hietalahti, L. & Tarkka, P. 2006. Piiri-analyysi 2. Edita. - Opetuksen yhteydessä jaettava mate-riaali. |
Edeltävät opinnot | Virtapiirit ja verko, Vaihtosähköpiirit |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0400 Sähkötekninen dokumentointi ja suunnittelu
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähköteknisen dokumentoinnin menetelmät, piirrosmerkit ja standardit. Opiskelija tutustuu sekä perinteiseen piirtämiseen että tietoko-nenavusteiseen dokumentointiin. Opiskelija perehtyy yhteen suunnitteluohjelmistoon, joka voi olla Cads. Hän tutustuu ohjelmiston perustoimintoihin. Opiskelija osaa kurssin suoritettuaan laatia ohjelmistoa käyttäen rakennusten ja kiinteistöjen dokumentteja. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sähkötekninen dokumentointi 2.Standardit ja suositukset 3.Piirrosmerkit 4.Tietokoneavusteinen piirtäminen 5.Suunnitteluohjelmiston peruskäsitteet ja käskyt 6.Ohjelmiston perustoiminnat 7.Sähkösovellukset 8.Rakennusten sähköistys - Tasopiirustussovellus - Keskuskaaviosovellus - Taulukkosovellus - Rasta-sovellus 9.Teollisuuden sähköistys - Pääkaaviosovellus - Piirikaaviosovellus |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan teoria- ja piirtämisko-keella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä ja lisäksi hyväksytyt harjoitustyöt. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0700 Energiatekniikan perusteet
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkön- ja lämmöntuotantomenetelmät sekä tietää sähkön hintaan vaikuttavat tekijät. Tutustutaan sekä perinteisiin että uusiin sähköntuotantomenetelmiin. Opiskelija tuntee lämpövoimalan höyryprosessin ja osaa arvioida siirtyvät energiamäärät hs- diagrammin avulla. Opiskelija tietää eri polttoaineiden ominaisuuksia ja tunnistaa energiantuotannon ympäristövaikutukset. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erilaisten kuluttajien ja kiinteistöjen energian käyttöä ja tietää energian säästökeinoja sekä tuntee energian, varsinkin sähkön, hinnoittelujärjestelmiä. |
Keskeiset sisällöt | 1.Energia Suomessa 2.Polttoaineet 3.Sähkön tuotantotekniikat 4.Höyryvoimaprosessi 5.hs-diagrammi ja voimalaitoksen teho 6.Sähkön tuotantokustannukset 7.Sähkön hinnoittelujärjestelmät 8.Voimantuotanto ja ympäristö 9.Sähkön käyttö 10.Sähkön säästö 11.Energian käytön selvittäminen 12.Energy management |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja kokeisiin sekä harjoitustyön tekemisen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESA0110 Instrumentointitekniikka
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson aikana opiskelija oppii soveltamaan automaatioalalla käytettäviä instrumentteja kuten antureita ja toimilaitteita ja tietää niiden toimintaperiaatteet sekä osaa lukea automaation suunnitteludokumentteja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea ja tulkita instrumentointipiirikaavioita ja prosessikaavioita. Hän hallitsee yleisimpien prosessisuureiden mittausmenetelmät ja niihin liittyvät anturit ja lähettimet. Opiskelija tuntee myös yleisimmät prosessin tai koneen ohjauksessa käytettävät toimilaitteet. Samoin opiskelija osaa valita automatisoitavaan kohteeseen sopivia kenttäinstrumentteja ja osaa valita oikeanlaisen kaapeloinnin häiriösuojauksen kannalta, ymmärtäen häiriöiden kytkeytymismekanismit. Opinto-jakson jälkeen opiskelija oivaltaa automaattisesti toimivan järjestelmän perusrakenteen ja siihen kuuluvat kenttä- ja valvomoinstrumentit. |
Keskeiset sisällöt | Prosessimittaustekniikka, tarkkuuskysymykset, prosessi-instrumentointi, räjähdysvaarallisen tilan instrumentointi, piirrosmerkkistandardit, säätimet, lähettimet, toimilaitteet, hajautetut automaatiojärjestelmät, PC-pohjainen instru-mentointi, kaapelointi ja häiriösuojaus, instru-mentointisuunnittelun perusteet, kenttäväylät ja valvomotekniikat. 1.Mittaus-ja anturitekniikka - Terminologiaa ja määritelmiä - Mittaavat anturit ja lähettimet ( lämpötila, paine, virtaus, pinta ¿) - Kytkevät ON-OFF- anturit ( mm. lähestymiskytkimet) 2.Toimilaitteet - Moottoriventtiilit - Sähkömoottorikäytöt - Pneumaattiset ja hydrauliset toimilait-teet - Sähköisten laitteiden suojaluokkajärjestelmä ( IP- luokitus) 3.Instrumentointisuunnittelu automatiikkakaavioiden tulkinta - Instrumentoinnin piirrosmerkkistandardit ja PI- kaaviot - Instrumentoinnin esimerkkikaaviot ja -piirrustukset - Automaation kaapeloinnista ja häi-riönsuojauksesta - Sähköiset ohjauspiirit ( esimerkkikaa-vioita) - Suunnitteluharjoitustehtävä instrumentoinnista 4.Valvomolaitteet ja tiedonsiirtotekniikat - Tietoväyliin perustuva instrumentointi - Automaatiolaitteet ( PC, PLC, laajat automaatiojärjestelmät) |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali tai opettajan ehdottama oppikirja sekä laite-esitteitä. |
Edeltävät opinnot | Fysiikan peruskurssit |
Yhteyshenkilö | |
4 ESA0200 Ohjelmoitavat logiikat
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa PLC- ohjelmointiperiaatteet. Hän hallitsee funktioitten ja ajastimien käytön ja kykenee itsenäiseen ongelmaratkaisuun prosessinohjauksia suunniteltaessa ja ohjelmoitaessa. Opiskelija tuntee myös tyypillisen PLC: n rakenteen ja hänellä on edellytykset käytännön työhön. Hän tietää eron kombinaatiologiikan ja askelittain etenevällä logiikan, ohjaussekvenssin välillä ja kykenee valitsemaan oikean toimintamallin automatisoitavan kohteen mukaan. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisia automatisoitavia kohteita PLC: llä, käskylista-, logiikkakaavio-, kosketinkaavio ja askelkaavio-tyyppisellä periaatteella. |
Keskeiset sisällöt | 1.Ohjelmoitavan logiikan rakenteet ja toiminta - Kompaktirakenne - Modulaarinen rakenne - Anturi- ja toimilaiteliitännät, I/O ja niiden kytkeminen - Operointipaneelit ja valvomoratkaisut ja HMI-tekniikat - Ohjelmallisesti toteutettu PLC, ns. soft PLC - Väyläpohjaiset järjestelmät (ASI, Profibus¿) - PLC:llä toteutetun automaation rakenne ja automaatioprojektin suunnittelu 2.Ohjelman rakenne ja suunnittelu - Loogiset lukitukset ja kombinaatiologiikan suunnittelu - Sekvenssilogiikka ja sen suunnittelu 3. PLC:n ohjelmointitavat - Käskylista - Tikapuukaavio - Funktiokaavio - Sekvenssikaavio 4.Harjoituslaitteena käytetyn logiikan ominaisuudet ja toiminnot - Logiikan työkierto - Ohjelman rakenne Simatic-logiikassa - I/O-osoitteet - Ohjelmankäsittely - Lukujen käsittely - S7 ja STEP 7-ohjelmointi - SIMATIC S7-300 käskytaulukko - Funktiot (and,..) |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kokeella ja laboratoriossa tehtävillä harjoitustöillä, jotka raportoidaan kirjallisesti opettajalle, kuten laboratoriotyöt yleensä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ja opettajan laatimat laboratoriotyöohjeet sekä laitteiden käyttöä tukevat laite-esitteet ja manuaalit. |
Edeltävät opinnot | Digitaalitekniikan perusteet |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0200 Tehoelektroniikan perusteet
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tehoelektroniikan aseman sähkönkäyttötekniikassa sekä tuntee tehoelektroniikan käyttämät tärkeimmät puolijohdekytkimet ja niiden perus-ominaisuudet. Opiskelija ymmärtää tärkeimpien sekä verkkokommutoivien että hilakommutoivien suuntaajien ja muuttajien rakenteen sekä osaa analysoida kytkentöjä. Opiskelija osaa suorittaa diodi-, tyristori- ja tehotransistorikytkentöihin liittyviä laskenta- ja mitoitustehtäviä jännite-, ja virta-arvoihin sekä tehotaseisiin liittyen. Opiskelija myös tuntee suuntaajien toiminnan sähkön laadun kannalta, sekä osaa suorittaa suuntaajiin liittyviä yliaalto- ja loisteholaskelmia. |
Keskeiset sisällöt | 1.Tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötekniikassa 2.Suuntaajien / muuttajien jaottelu sähkö-energian muokkaustarpeen kannalta 3.Tehodiodit, tyristorit ja tehotransistorit: perusominaisuudet 4.Verkkokommutoivat peruskytkennät, kommutoinnin analyysi 5.Hilakommutoivan tehoelektroniikan perusperiaatteet 6.DC-DC- PWM- moduloidut muuttajat 7.DC-AC- PWM- moduloidut yksi- ja kolmivaihemuuttajat, invertterit 8.Suuntaajakäyttöjen verkkovaikutukset 9.Katsaus termiseen mitoittamiseen 10.Katsaus PSPICE- simulointiin |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla, joita on kaksi kappaletta. Myös koko opintojakson tenttiminen kerralla on mahdollista. Lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää, että kotitehtäviä on palautettu oikein ratkaistuina riittävä määrä ja että vaadittavat PSPICE- simuloinnit on suoritettu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaalina on luento- ja laskuharjoitus-monisteet sekä osia erikseen nimettävästä oppikirjasta. Muun materiaalin muodostaa Internet- lähteet sekä PSPICE- simulointiohjeet. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0100 Sähkökoneiden perusteet
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää magneettipiirien peruslait sekä sähkökoneet sähkömagneettisina energiamuuntimina. Opiskelija tuntee ja hallitsee muuntajien rakenteen, kytkennät ja muuntajan osana sähkövoimajärjestelmää ja tehoelektroniikkalaitetta. Lisäksi opiskelija hallitsee riittävässä määrin pyörivien sähkökoneiden teorian ja soveltamisen erilaisiin prosesseihin. Pääpaino on vaihtosähkökoneissa, mutta myös tasasähkökonetta tarkastellaan. |
Keskeiset sisällöt | 1.Magneettipiirit, magneettipiirin Ohmin laki, induktanssin laskeminen 2.Muuntajan sijaiskytkentä lähtien magneettipiirin Ohmin laista 3.Yksi- ja monivaihemuuntajat: kytkennät, tyhjäkäynti- ja oikosulkuimpedanssin määrittäminen, kilpiarvot 4.Redusointi, häviöiden, hyötysuhteen, jännitehäviön ja jännitteen aleneman laskenta 5.Vaihtosähkökoneet: pyörivä magneettikenttä kolmivaihekäämityksellä 6.Epätahtikone: sijaiskytkentä: jännitteiden, virtojen, tehojen ja vääntömomentin laskenta 7.Epätahtikoneiden perusominaisuudet, roottorirakenteet 8.Tahtikoneet ja niiden rakentuminen: harjallinen ja harjaton magnetointi 9.Tahtikoneen ankkurireaktio 10.Tahtikone jäykässä tai heikossa verkossa 11.Tasasähkökoneiden perusrakenteet ja -ominaisuudet |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla, joita on kaksi kappaletta. Myös koko opintojakson tenttiminen kerralla on mahdollista. Lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää, että kotitehtäviä on palautettu oikein ratkaistuina riittävä määrä ja että harjoitustyö on hyväksytysti suoritettu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaalina on luento- ja laskuharjoitus-monisteet sekä osia erikseen nimettävästä oppikirjasta. Osa materiaalista on haettavissa erikseen nimettäviltä Internet- sivustoilta. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0800 Sähkökäyttöjen perusteet
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää ja ymmärtää sähkömoottorijärjestelmän rakenteen. Opiskelija tuntee moottorien ominaisuudet sekä verkkokäytössä että taajuusmuuttaja- tai muissa säätökäytöissä. Hän hallitsee riittävästi sähkökäyttöjen mitoituksen ja valinnan erilaisiin prosesseihin teollisuudessa ja liikennevälinesovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | 1. Sähkökäyttöjärjestelmän määrittely ja peruselementit 2. Liikeyhtälö, momenttitarpeen laskenta liikeyhtälöön perustuen 3. Moottorin valinta vääntömomentin ja läm-penemän perusteella erilaisiin käyttöihin 4. Nimelliskäyttötavat S1-S10, käyttötapaluokituksen mukainen mitoitusteoria 5. Epätahtikoneen taajuusmuuttajakäytöt: rakentuminen, ohjaus ja ohjauksen ominaiskäyrästö vakiovuo- ja kentänheikennysalueella 6. Epätahtikonekäyttöjen soveltaminen käytännön teollisuusprosesseihin 7. Tahtikonekäytöt ja niiden soveltuvuus säätökäytöiksi 8. Kestomagneettikonekäytöt |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla, joita on kaksi kappaletta. Myös koko opintojakson tenttiminen kerralla on mahdollista. Lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää, että kotitehtäviä on palautettu oikein ratkaistuina riittävä määrä ja että vaadittavat simulointi- ja harjoitustyöt on hyväksyttävästi suoritettu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaalin muodostavat luento- ja lasku-harjoitusmonisteet, osa erikseen nimettävästä oppikirjasta sekä harjoitustyö- ja simulointioh-jeet. |
Edeltävät opinnot | Sähkökoneiden perusteet ja Tehoelektroniikan perusteet |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV2100 Sähköasennukset
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistön sähköistykseen liittyvät peruskäsit-teet, sähköjakelun periaatteet ja sähkösuunni-telmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit. Opiskelija osaa myös mitoittaa kiinteistön nousujohtoverkon ja tietää asennuksiin liittyvät keskeiset määräykset. Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan tehdä omakotitalon sähkösuunnitelman. |
Keskeiset sisällöt | 1.Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne - Keskeiset komponentit - Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset - Kompensointi 2.Kiinteistön sähköverkon mitoitus - Nousujohtojen valinta kuormitusvirran perusteella - Jännitteenalenemien tarkistus - Poiskytkentäaikojen tarkistus - Taloudellisen poikkipinnan valinta. 3.Omakotitalon sähkösuunnitelman sisältö |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä ja hyväksytyn harjoitustyön, joka vastaa arvostelussa yhtä välikoetta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1-2009 ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0400 Sähkönjakelutekniikka (Pienjänniteverkko)
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiirteet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää sähkönjakeluverkon komponenttien kuvauksen sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa arvioida jakeluverkon kuormituksia ja osaa mitoittaa pienjänniteverkon komponentteja standardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mitoituksen taloudelliset periaatteet. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1.Suomalaisen sähkönjakelujärjestelmä 2.Sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus 3.Kuormitukset 4.Sähkön laatutekijät 5.Pienjänniteverkon mitoitukseen liittyvät suositukset ja standardit 6.Tehonjaon ja vikavirtojen laskenta 7.Ylivirta- ja oikosulkusuojaus 8.Maadoitus ja maadoitusrakenteet 9.Pienjänniteverkon tekninen ja taloudellinen mitoitus |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Otatieto 2008. - Verkostosuositukset. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Vaihtosähköpiirit, Kolmivaihejärjestelmä |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0410 Sähkönjakelutekniikka (Keskijänniteverkko)
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen keskijänniteverkon ominaisuudet ja osaa mitoittaa keskijänniteverkon komponentteja sekä teknisesti että taloudellisesti. Opiskelija tuntee keskijänniteverkon suojauksen: sekä oikosulku- että maasulkutilanteissa. Opiskelija tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja sähköaseman laitteet. Opiskelijalla tuntee keskijänniteverkon relesuojauksen periaatteet ja osaa suunnitella relesuojauksen. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1.Keskijänniteverkon rakenne 2.Sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus 3.Kuormitukset 4.Keskijänniteverkon mitoitukseen liittyvät suositukset ja standardit 5.Tehonjaon ja vikavirtojen laskenta 6.Oikosulku- ja maasulkusuojaus 7.Keskijänniteverkon tekninen ja taloudellinen mitoitus 8.Sähköasema |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja harjoitustyön suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä suunnitteluharjoituksesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Otatieto 2008. - Verkostosuositukset. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähkönjakelutekniikka (Pienjänniteverkko) |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS2910 Sähkövoimatekniikan perusteet
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0800 Sähkövoimatekniikan työt
Laajuus | 6 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoina annettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan suunnitelmalliseen laboratoriotyöskentelyyn. Opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa sähkövoimatekniikan ja tehoelektroniikan komponentteja, järjestelmiä ja mittalaitteita. Hän oppii tekemään ja analysoimaan mittauksia sekä raportoimaan tehdyt mittaukset ja tulokset. Osa laboratorioharjoituksista voi olla täysin omatoimisia. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sähkökoneiden perustyöt 2.Sähkökäyttöjen ja tehoelektroniikan perustyöt 3.Sähkönjakelutekniikan ja suurjännitetekniikan perustyöt 4.Teollisuusverkkojen laboratoriotyöt 5.Valaistustekniikan työt 6.Talotekniikan työt 7.Maadoitusmittaukset koekentällä 8.Muut sähkövoimatekniikan työt 9.Nykyaikaiset sähkövoimatekniikan mittalaitteet ja niiden soveltaminen |
Suoritustavat | Työraportit arvioidaan asteikolla 0..5. Raporttien arvosanojen keskiarvo määrää lopullisen arvosanan. Myös kokeen pitäminen voi tulla kysymykseen. Kokeen painoarvo lopullisen arvosanan muodostumisessa ilmoitetaan erikseen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaalin muodostavat jaettavat työohjemonisteet, laitteiden manuaalit sekä laitteiden ja järjestelmien Internet- materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0150 Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0200 Sähköurakointi
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomessa käytössä olevan urakointijärjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urakkalaskennan periaatteet ja pystyy laskemaan esimerkkikohteen urakkahinnan. |
Keskeiset sisällöt | 1.Urakointijärjestelmä Suomessa - Pätevyysluokat - Pätevyysluokkiin kuuluvat työalueet 2.Urakkalaskennan periaatteet - Tarvikkeiden hinnoittelu - Työn hinnoittelu - Muut kulut - Kokonaisurakkahinta |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0300 Lämmitys- ja valaistustekniikka
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistön lämmitys- ja valaistustekniikan peruskäsitteet ja lämmitys- ja valaistustarpeen laskentamenetelmät. Hän osaa valita kiinteistöön sopivan lämmitystavan ja mitoittaa sen. Hän tuntee valaistussuunnitteluperiaatteet ja osaa valita suunniteltavaan tilaan sopivan valaistustavan ja siihen sopivat valaisimet. |
Keskeiset sisällöt | 1.Lämmityksen mitoitus - Lämpöhäviöiden laskenta - U-arvo - Johtumishäviöt - Iv-häviöt 2.Lämmitystavan valinta - Suora lämmitys patterein - Lattialämmitys - Kattolämmitys - Varaava lämmitys - Maa- ja ilmalämmitys 3.Lämmityssuunnittelu - Omakotitalon lämmityssuunnitelma 4.Valaistustekniikan perussuureet ja määräykset 5.Valonlähteet ja valaisimet 6.Valaistustavat - Suora valaistus - Epäsuora valaistus - Yleisvalaistus - Paikallisvalaistus 7.Valaistuksen ohjaustavat 8.Valaistuksen laskenta 9.Valaistussuunnittelu |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä ja lisäksi häneltä edellytetään hyväksyttyjä harjoitustöitä lämmityksestä ja valaistuksesta. Harjoitustyöt vastaavat arvostelussa kumpikin yhtä koetta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0310 Kiinteistöjen tele- ja automaatiojärjestelmät
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää kiinteistöjen tietoliikennejärjestelmän vaatimukset ja yleiskaapelointijärjestelmien rakenteen. Opiskelija tietää kiinteistöjen talotekniset perusprosessit, niiden ohjauksen ja valvonnan. Opiskelija osaa määritellä avoimen kiinteistöautomaatiojärjestelmän vaatimukset, rakenteen sekä suunnitella tarvittavat urakointidokumentit ja ¿ asiakirjat. |
Keskeiset sisällöt | 1.Yleiskaapeloinnin määräykset, ohjeet ja pääperiaatteet 2.Antenni- ja puhelinjärjestelä 3. LAN-verkko 4.Yleiskaapeloinnin mitoitus, suunnittelu ja toteutus 5.Palo- ja rikosilmoitusjärjestelmät 6.Kiinteistöautomaatio ja ¿ valvonta 7.Avoimet ja hajautetut valvonta-ja säätöjärjestelmät 8.LONWORKS-teknologia. LON-verkkorakenteet, 9.Verkkomuuttujat, solmut sekä LonTalk-viestit 10.Esimerkkejä avoimista älytalotekniikoista 11.Julkisen kiinteistön avoimen automaatiojärjestelmän suunnittelu ja dokumentointi |
Suoritustavat | Kurssi suoritetaan kokeella ja osallistumalla harjoitustyöhön. Harjoitustyön osuus on 6/24 ja kokeen osuus 18/24 kokonaispisteistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Oppimateriaaliluettelo: ST-käsikirjat ¿Yleiskaapelointijärjestelmät¿ ja¿ Avoimet rakennusautomaatiojärjestelmät¿ - luennoitsijan materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0420 Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää sähkönjakelun tietokoneavusteisia suunnittelu- ja laskentaohjelmia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet verkoston suunnittelussa ja käytön tukena. Verkostomallien avulla opiskelija osaa analysoida tehonsiirtoa, verkon suojausta ja käyttövarmuutta sekä sähkön laatuun vaikuttavia tekijöitä. Opintojaksossa perehdytään sekä jakeluverkkoyhtiöiden käyttämiin ohjelmistoihin että kiinteistö- ja teollisuusverkkojen suunnitteluohjelmistoihin. |
Keskeiset sisällöt | 1.Jakelu- ja siirtoverkkojen ominaisuudet ja suunnittelutarve 2.Verkkotietojärjestelmät 3.Pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon suunnittelu 4.Teollisuusverkon suunnittelu 5.Silmukoidun verkon laskenta 6.Tehonjaon ja vikavirtojen laskenta, verkon mitoitus 7.Luotettavuuslaskenta 8.Suojauksen suunnittelu 9.Yliaallot |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitusten ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjelmistomanuaalit, tuote-esitteet ja muu opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähkönjakelutekniikka (Pienjänniteverkko), Sähkönjakelutekniikka (Keskijänniteverkko) |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0430 Sähkönjakelun automaatio
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkönjakelun laatutekijät, joilla perustellaan suomalaisen jakeluverkon automaation käyttöä. Opiskelija tuntee luotettavuuslaskennan periaatteet ja ymmärtää automaation hyödyt jakelun luotettavuuden kannalta. Opiskelija tuntee erilaiset automaatiokonseptit, joilla jakeluverkon automaatiota toteutetaan. Opiskelija tuntee erilaiset tiedonsiirtomenetelmät, joita käytetään jakeluverkon automaatiossa. Opiskelija saa valmiudet suunnitella käytöntukijärjestelmätoimintoja ja mittausjärjestelmiä sekä relesuojausta. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1.Sähkön laatu ja toimitusvarmuus 2.Sähkönjakelun luotettavuus 3.Keskeytyksistä aiheutuva haitta kuluttajille 4.Sähköasemien käytönvalvonta 5.Paikallisautomaatiotoiminnot, relesuojaus 6.Verkostoautomaatio, kauko-ohjattavat erottimet 7.Kuluttajapään automaatio, mittaukset 8.Käytön tukijärjestelmät 9.Tiedonsiirtotarpeet ja ¿tekniikat 10.Älykäs sähköverkko. |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta sekä osallistumista laskuharjoituksiin ja laboratorioharjoituksiin. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä muista tehtävistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Otatieto 2008. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähkönjakelutekniikka (Keskijänniteverkko) |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0500 Suurjännitetekniikka
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännitteiden syntymekanismit ja osaa suunnitella erilaisia ylijännitesuojausmenetelmiä. Opiskelija tuntee ilmastollisten, kytkentöjen aiheuttamien ja verkkotaajuisten ylijännitteiden ominaisuudet. Opiskelija tuntee standardeja, joiden perusteella verkon komponentteja mitoitetaan. Opiskelija osaa arvioida, miten erilaiset eristysrakenteet kestävät ylijännitteitä. Opiskelija tuntee ylijännitesuojauksen ja eristyskoordinaation periaatteet. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:1.Eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä2.Eristysrakenteen vanheneminen ja kunnonvalvonta3.Ylijännitteiden syntymekanismit4.Ylijännitesuojaus5.Eristyskoordinaatio6.Koestukset ja testaukset |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Aro et.al: Suurjännitetekniikka, Otatieto.- Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0600 Sähkömarkkinat
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee energiatalouden perusteet ja hinnoittelumenetelmät. Opiskelija tuntee sähkökaupan pelisäännöt ja on valmis osallistumaan sähköyhtiöiden sähkönhankintaan ja sähkönmyyntiin sekä osallistumaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon suunnitteluun. Opiskelija tuntee kansainväliset sähkökaupan mahdollisuudet. |
Keskeiset sisällöt | 1.Energiatalouden peruskäsitteet 2.Tariffit, hinnoittelujärjestelmät 3.Sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energiakauppa 4.Kilpailuttaminen 5.Tasekauppa 6.Mittarin kaukoluenta |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0810 Sähkökäyttöjen jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää ja ymmärtää peruskurssia syvällisemmin vaativien sähkökäyttöjen suunnittelun. Lisäksi hän tuntee teollisuusverkon yliaaltoihin ja loistehon kompensointiin liittyvät ongelmat. Opiskelija tuntee nykyaikaiset passiiviset ja aktiiviset loistehon kompensointimenetelmät sekä osaa mitoittaa kompensointilaitteita. Opiskelija myös tuntee syvällisesti modernilla verkkoon liittyvällä tehoelektroniikalla varustetut laitteet ja käytöt ja niiden mahdollisuudet sähkön laadun parantamisessa. |
Keskeiset sisällöt | 1. Yliaaltojen synty- ja vahvistumismekanismit teollisuusverkoissa 2. Tavallisimmat tehoelektroniikkalaitteet yliaaltolähteinä 3. Yliaaltojen resonoituminen perinteisellä kompensoinnilla 4. Uudet kompensointiratkaisut ja niiden ominaisuudet: TCI- ja TSC- kompensaattorit, invertteritekniikkaan perustuvat kompensaattorit 5. Yliaaltosuodattimet, aktiivisuodattimet ja estokelaparistot 6. Uudet verkkoliitynnän osat säätökäytöissä 7. Uuden sukupolven taajuusmuuttajat ja niiden mitoitus: NPC, DTC, vektorisäätö 8. Sähkökäyttöjen instrumentointi 9. Tasasähkövoimansiirto 10. Sähkönkäyttötekniikan erikoiskysymyksiä |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla, joita on kaksi kappaletta. Myös koko opintojakson tenttiminen kerralla on mahdollista. Lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää, että kotitehtäviä on palautettu oikein ratkaistuina riittävä määrä ja että vaadittavat simulointi- ja harjoitustyöt on hyväksyttävästi suoritettu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaalin muodostavat luento- ja lasku-harjoitusmonisteet, osa erikseen nimettävästä oppikirjasta sekä harjoitustyö- ja simulointioh-jeet. |
Edeltävät opinnot | Sähkökäyttöjen perusteet |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0110 Sähkökoneiden jatkokurssi
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on peruskurssia syvällisempi valmius muuntajien ja pyörivien sähkökoneiden mitoittamiseen ja valintaan eri tyyppisiin sovelluksiin. Opiskelija tuntee ja ymmärtää moottorien ominaisuuksien kehitystrendit sekä uusien konstruktioiden mahdollisuudet sähkökoneissa. Opiskelija ymmärtää moottorikäyttöjen suojauksen sekä tehoelektroniikan merkityksen uusissa sähkömoottoreissa. Kestomagneettikoneet ovat myös kurssin ydinosaamisaluetta. |
Keskeiset sisällöt | 1.Muuntajat: kolmivaihemuuntajien yliaallot ja epäsymmetria. Muuntajien erikoiskytkennät. Kuristimet ja niiden asema sähkölaitostekniikassa, käytöissä ja tehoelektroniikassa. 2.Kestomagneettikoneet - Kestomagneettikoneiden asema sähkönkäyttötekniikassa - Kestomagnetoitu tasasähkökone - Harjaton tasasähkökone - Sinimuotoisella virralla syötetty kestomagnetoitu tahtikone - Aksiaalivuokoneet - Muut kestomagneettikonekonstruktiot 3.Kestomagneettikoneiden tehoelektroniikka 4.Reluktanssikoneet 5.Askelmoottorit 6.Sähkökoneiden mallittaminen säätökäyttöjä varten: kierto-osoitinteoria, siirtofunktioteoria 7.Magneettipiirin ja käämityksen mitoittaminen 8.Katsaus perinteisten tasasähkö- ja vaihtosähkökoneiden kehitystrendeihin 9.Sähkökoneiden suojauksen erikoiskysymyksiä |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla, joita on kaksi kappaletta. Myös koko opintojakson tenttiminen kerralla on mahdollista. Lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää, että kotitehtäviä on palautettu oikein ratkaistuina riittävä määrä ja että harjoitustyö on hyväksytysti suoritettu. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaalina on luento- ja laskuharjoitusmonisteet sekä osia erikseen nimettävästä oppikirjasta. Osa materiaalista on haettavissa erikseen nimettäviltä Internet- sivustoilta. |
Edeltävät opinnot | Sähkökoneiden perusteet, ja tehoelektroniikan perusteet |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0510 Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää peruskurssia syvällisemmin käytännön tehoelektroniikkalaitteen suunnittelun sekä osaa valita komponentit jännite- ja virta- sekä tehokestoisuuden perusteella. Hän tuntee komponenttien ohjattavuuden ja termisen mitoituksen perusperiaatteet. Opiskelija osaa analysoida sovelluksen ja valita siihen komponentit edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti. |
Keskeiset sisällöt | 1. Tehodiodien ja ¿tyristorien valinta datatie-dostojen perusteella 2. Bipolaari-, MosFet- ja IGBT- transistoreiden ominaisuudet ja valinta 3. MC-tyristorit ja muut modernit tehokom-ponentit 4. Terminen mitoitus ja jäähdytyksen suunnittelu 5. Kytkentäapupiirien mitoittaminen 6. Suojaus ylijännitteiltä ja ¿virroilta 7. Tehoelektroniikan passiiviset komponentit 8. Mittaus- ja ohjaussignaalien liittämiseen tarvittavat laitteet 9. Tehoelektroniikkalaitteen perussuunnittelu |
Suoritustavat | Opiskelijat palauttavat tietyn määrän case- harjoituksia, joiden osuus loppuarvioinnissa on 15 % . Lisäksi opintojaksosta järjestetään kaksi välikoetta tai tentti, joiden painoarvo on 85%. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Oppimateriaalin muodostavat jaettavat case- harjoitukset - Internet-materiaali - Niiranen, Jouko: Tehoelektroniikan komponentit, ISBN 951-672-241-5. |
Edeltävät opinnot | Tehoelektroniikan perusteet |
Yhteyshenkilö | |
4 ESK0700 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää teollisuussähköverkon rakenteen ja sen keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuksen perus-rakenteet sekä moottorilähdön komponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähköverkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussähköverkkorakenteisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää teollisuuden sähköasennustoimintaan ja - verkon käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnittelun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuuslaitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tietää laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertaisen kunnossapito-ohjelman. |
Keskeiset sisällöt | 1. Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne 2. Sähkötilat 3. Keskijänniteverkko ja sen komponentit 4. Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet 5. Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen komponentit 6. Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa 7. Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoitus- ja valintaperiaatteet 8. Kunnossapitoperiaatteet 9. Kunnossapitoon liittyvät keskeiset viran-omaismääräykset ja standardit 10. Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittaukset 11. Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESA0300 Automaatiotekniikan jatkokurssi
Laajuus | 4 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson aikana opiskelija täydentää tietojaan automaation kehittyneistä järjestelmistä. Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää modernien automaatiosovelluksien toimintaperiaatteet, joihin luetaan mm adaptiiviset ja itsevirittyvät säädöt, neuroverkot ja sumeasäätö. Opiskelija osaa konfiguroida ja ohjelmoida simulointiympäristössä mainittuja järjestelmiä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee säätötekniikan moderneja menetelmiä sellaisella tasolla, jotta pystyy mallintamaan mm. sumeaa säätöä usean kertaluvun prosessin säätöön ja hänellä on edellytykset soveltaa tietoja myös käytännön prosesseihin. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sumea logiikka - Sumea päättely ja jäsenyysfunktiot - Sumea säätö ( FLC) - Sumean säätimen sääntökanta - Sumeutus ja selkeytys - Sovelluksia ja simulointia FLC-työkaluilla 2.Neuroverkot - Neuroni - Neuroverkkorakenteet - Neuroverkon opetusalgoritmit - Sovelluksia ja simulointia neuroverkkotyökaluilla 3.Adaptiiviset ja itsevirittyvät säädöt |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Olavi Puolakka: Sumea Säätö - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. - Simulointityökalujen ( ToolBox) käyttöohje. |
Edeltävät opinnot | Säätötekniikka |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0500 Syventävien opintojen projektityö
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoina opetettuja opintojaksoja. Opiskelija suunnittelee itsenäisen projektin, toteuttaa ja raportoi sen, sekä esittelee sen seminaarissa. Opiskelija oppii omatoimiseen projektimuotoiseen työskentelyyn. |
Keskeiset sisällöt | 1. Itsenäinen projektityö 2. Opiskelijan valitsema aihe 3. Tutkimus- tai suunnittelutyö |
Suoritustavat | Omatoiminen, projektimuotoinen työ, jossa opiskelija valitsee aiheen, toteuttaa sen ja raportoi sekä esittelee työnsä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Sähkövoimatekniikan ammatilliset perusopinnot ja syventävät opinnot |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0440 Sähkön siirtotekniikka
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kantaverkon ominaisuudet ja tehon siirron periaatteet, tuntee silmukoidun verkon laskentamenetelmän ja suhteellisen laskutavan sekä tuntee sähköaseman osana siirto- ja jakeluverkkoa. Opiskelija oppii ymmärtämään kantaverkon suojauksen toteutusmenetelmät. |
Keskeiset sisällöt | - Sähkön siirron ja jakelun standardit ja suositukset - Kantaverkon komponentit ja niiden kuvaus - Suhteellinen laskutapa - Silmukoidun verkon laskenta - Staattinen ja dynaaminen stabiilisuus - Oikosulku- ja maasulkusuoj |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet. - Standardit ja verkostosuositukset. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Vaihtosähköpiirit |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0320 Tarkastukset, huolto- ja kunnossapito
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen sähköasennuksien tarkastuksia koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän tuntee myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuudet. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt ja osaa niihin liittyvät mittaukset. Opiskelija tuntee huollon ja kunnossapidon merkityksen ja siihen liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset. Hän tuntee myös huollon ja kunnossapidon tukiohjelmistoja. |
Keskeiset sisällöt | 1. Käyttöönottotarkastukset 2. Varmennustarkastukset 3. Määräaikaistarkastukset 4. Huolto ja kunnossapito 5. Ohjeet ja suositukset 6. Standardit, määräykset 7. Huollon ja kunnossapidon merkitys järjestelmille 8. Huollon ja kunnossa tukiohjelmistot |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan teoriakokeella tai myöhemmin tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä ja hyväksytyt etätehtävät. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0410 AutoCAD ja sähkösovellukset
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee AutoCAD- ohjelmiston perustoiminnat ja -käskyt. Hän osaa laatia ohjelmistoa käyttäen kiinteistön 3D-mallin ja muokata tätä. Opiskelija pystyy laatimaan kiinteistön malliin 2D- ja 3D-sähkösuunnitelmat sähkösuunnitteluohjelmistoa käyttäen. |
Keskeiset sisällöt | 1. AutoCAD- peruskäskyt 2. AutoCAD peruspiirtäminen 3. AutoCAD toiminnat kiinteistön mallintamisessa 4. MagiCAD perusteet ja perustoiminnat 5. 2D- ja 3D-pohjapiirustusten laatiminen 6. Keskuskaavioiden laatiminen 7. Piirikaavioiden laadinta 8. Sähkösuunnitelman 3D-malli. |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan hyväksytyillä suunnitteluharjoituksilla |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESV0140 Saneerauskohteiden sähkösuunnittelu
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee saneerauskohteen sähkösuunnittelun erityispiirteet. Hän osaa käyttää 3D-mallia saneeraussuunnittelun apuvälineenä. Opiskelija osaa mitoittaa kohteen sähköverkon ja osaa hyödyntää olemassa olevia asennuksia mahdollisuuksien mukaan. Hän tuntee määräykset ja standardit ja osaa soveltaa niitä saneerauskohteeseen. |
Keskeiset sisällöt | 1.Suunniteltavan kohteen nykyisten asennusten kartoitus 2.Reitityksen suunnittelu, keskustilojen ja nousujohtoverkon mitoitus 3.Keskusten ja koko kiinteistön huipputehojen laskenta - Jännitteenalenemat - Poiskytkentäajat - Valaistuslaskenta 4.Kohteen dokumentointi - Asemapiirros - Pohjapiirustukset - Paadoituskaavio - Nousujohtokaavio - Keskuskaaviot - Piirikaaviot - Telekaaviot - Kojeluettelot - Sähköselitys |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustyö perusteella. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Standardi SFS 6000, Internetistä saatavat valmistajien tarviketiedot ja muu tunneilla jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Sähköasennukset |
Yhteyshenkilö | |
4 EST0200 Reaaliaikakäyttöjärjestelmät
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Suoritettuaan opintojakson opiskelija tietää keskeiset realiaikasysteemien vaatimukset ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä ymmärtää käyttöjärjestelmän merkityksen ohjelmiston toteuttamisessa ja lopputuloksen parantamisessa. Käytännön tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa realiaikakäyttöjärjestelmää pienen sulautetun ohjelmiston toteutuksessa. |
Keskeiset sisällöt | Kaikkiin seuraaviin asioihin liittyy teoriaopetus ja käytännön tuntiharjoittelu. 1. Reaaliaikaohjelmiston rakenne 2. Tutustuminen FreeRTOS - käyttöjärjestelmään 3. Rinnakkaisohjelmointi: Tehtävät, Tehtävien vuorottelu, Tehtävien prioriteetit 4. Tiedon vaihto: Postilaatikot, semaforit, yhteinen tietokanta 5. Ohjelmien sitominen realiaikaan, vasteiden mitoitus 6. Laiterajapinnan käsittely: Keskeytyskäsittelijät, Laitteen ohjaustehtävä 7. Muistinhallinta 8. Systeemipalvelujen toteuttaminen 9. Tavallisimmat virhetilanteet: deadlock, starving 10. Oman sovelluksen suunnittelu ja toteutus esimerkkiohjelmia hyödyntäen |
Suoritustavat | Kurssissa pidetään teoriaosuudesta koe ja siihen kuuluu lisäksi pakollinen harjoitustyö. Arvosana = 0.5 * kn + 0.5 *ht, missä kn = koenumero ja ht = harjoitustyön numero. Kaavan antama lukema pyöristetään lähimpään kokonaislukuun arvosanaksi, alle 1 jäävä lukema on kuitenkin 0:ksi. Koenumeron 1 edellytyksenä on 40% tavoitepistemäärästä, jolla saa koenumeron 5. Harjoitustehtävä tehdään parityönä ja se tulee palauttaa kurssin loppuun mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kaikki materiaali on tietokonemuodossa ja sitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Oppimateriaali ja tuntitehtävät tehdään tietokoneella. Opintojaksolla ei käytetä lainkaan paperia. Ohjelmat on valittu siten, että opiskelijat voivat kopioida ne kotikoneelleen. FreeRTOS ¿ ohjelmisto dokumentteineen ja sitä tukeva www-materiaali - VMLAB ¿ohjelmisto - WinAVR ja AVR Studio 4 - ohjelmistot - Oppimateriaali WWW-sivuina linkkilistoineen - Ohjelmatiedostot tuntiharjoitusten pohjana - Manuaalit pdf -muodossa - Prosessorikortit: esim. Arduino, Teollisuus PC tms. |
Edeltävät opinnot | Ohjelmoinnin perusteet , Tietorakenteet ja algoritmit |
Yhteyshenkilö | |
4 EST0210 Datasiirron ohjelmointi
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee toteuttamaan luotettavan tiedon siirron sulautetun laitteiston ja PC:n välillä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Lisäksi opiskelija pystyy toteuttamaan laitteen käyttöliittymän WEB-sivuna. |
Keskeiset sisällöt | Ohjelmat toteutetaan niin mittalaitteen kuin PC:n puolelle kaksisuuntaisina ja niissä hyödynnetään valmiita ohjelmaratkaisuja, jotta laitepiirien ja laiteajureiden koodaukselta vältyttäisiin. Laitteen käyttöliittymä toteutetaan nettisivuina, joten kurssilla opiskellaan verkkoserveriohjelmiston asennus ja CGI-ohjelmien laadinta. 1. Verkkoserveriohjelmiston asennus 2. CGI-ohjelmien laadinta ja html-sivujen teko 3. Perinteisen sarjaliikenteen datasiirto 4. Matkapuhelimen ohjelmistoliitäntä ja tekstiviestit 5. AT- komennot 6. GSM Data - yhteys 7. USB-sarjaliikenteen datasiirto 8. USB-sovellusohjelman rakentaminen |
Suoritustavat | Hyväksytty koe ja joukko harjoitustöitä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssin oppimateriaali WWW-sivuina. Opetuksessa hyödynnetään valmiita laiteajureita ja esimerkkikoodeja. Sulautettuina laitteina käytetään Atmelin AVR-prosessoreita ja kehityskortteja ja ohjelmointivälineitä. |
Edeltävät opinnot | Ohjelmoinnin perusteet , Tietorakenteet ja algoritmit. |
Muuta huomioitavaa | Laboratoriossa tulee olla riittävä määrä GSM ¿ modeemeja. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0210 Mikroprosessoritekniikan jatkokurssi
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää keskeiset erot kahdeksanbittisten ja 32-bittisten prosessoreiden ominaisuuksien ja sovelluskohteiden välillä. Käytännön tavoitteena on, että opiskelija osaa optimoida C-kääntäjän tuottamaa koodia arkkitehtuurille ominaisella tavalla. |
Keskeiset sisällöt | Kaikkiin seuraaviin asioihin liittyy teoriaopetus ja käytännön tuntiharjoittelu. 1.Kertaus aiheesta Atmelin 8-bittinen AVR- arkkitehtuuri 2.ARM -prosessorin arkkitehtuuri 3.C-koodin rakenteiden tuottaminen em. prosessoreille - Tietojen osoitustavat. Erilaiset osoitteiden muodostustavat. - Datan käsittely. Datan siirto rekistereihin, muuttujiin ja IO- portteihin. - Aritmeettinen laskenta. Yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. - Bittien käsittely. Nollaaminen, asettaminen, siirtely, maskaus. - Ohjelman kontrollointi. Erilaisten ohjausrakenteiden toteutus( if, while, do, switch) - Aliohjelmat. Parametrien välitys, pinon käyttö. - Keskeytysten käsittely. Keskeytysvektorin ohjelmointi, keskeytyspalveluohjelma. - Merkkijonojen käsittely. Vertailu, kopiointi, haku. - Liukulukuprosessorin käyttö. Peruslaskutoimitukset, funktiot, vertailu.(vain 32-bittinen) |
Suoritustavat | Kurssissa pidetään teoriaosuudesta koe ja siihen kuuluu lisäksi pakollinen harjoitustyö. Koenumeron 1 edellytyksenä on 40% tavoitepistemäärästä, jolla saa koenumeron 5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kaikki materiaali on tietokonemuodossa ja sitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Oppimateriaali ja tuntitehtävät tehdään tietokoneella. Opintojaksolla ei käytetä lainkaan paperia. Ohjelmat on valittu siten, että opiskelijat voivat kopioida ne kotikoneelleen. FreeRTOS ¿ ohjelmisto dokumentteineen ja sitä tukeva www-materiaali - Keil UVision- ohjelmisto - WinAVR ja AVR Studio 4 - ohjelmistot - Oppimateriaali WWW-sivuina linkkilistoineen - Ohjelmatiedostot tuntiharjoitusten pohjana - Manuaalit pdf -muodossa - Prosessorikortit |
Edeltävät opinnot | Ohjelmointikurssit, Mikroprosessoiritekniikka |
Yhteyshenkilö | |
4 EST0220 Ohjelmointitekniikka
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan tietää mitkä ovat ohjelmiston laadun laatutekijät, niiden osatekijät ja mitä ne tarkoittavat. Hän kykenee toteuttamaan sulautetun järjestelmän ohjelmat siten, että ne on rakennettu ottaen huomioon keskeiset laatuasiat. Opintojaksolla opitaan myös systemaattinen ohjelmien testaus, virheiden poisto ja ohjelmaversioiden hallinta. |
Keskeiset sisällöt | 1.Ohjelmiston laatutekijät - Toimivuus, Ylläpidettävyys, Uudelleenkäytettävyys 2.Laatutekijöiden osatekijät ja niiden toteuttaminen - Modulaarisuus, Yksinkertaisuus - Selittävyys - Tehokkuus, Vikasietoisuus - Kone-ja ohjelmistoriippumattomuus - Tietojen ja tiedonsiirron yhdenmukaisuus - Yleisyys 3.Ohjelmien systemaattinen testaaminen - Testauksen vaiheistus - Moduulitestaus, Liitäntätestaus, Toimintotestaus - Realiaikaisuuden testaus - Järjestelmätestaus - Testauksen dokumentointi 4.Version hallinta 5.Virheiden poisto 6.Virheiden etsintä |
Suoritustavat | Kurssissa pidetään tentti ja siihen kuuluu lisäksi pakollinen harjoitustyö, jossa sovelletaan teoriaosuudessa opiskeltuja asioita. Niitten lisäksi välikoepisteitä voi kartuttaa vapaaehtoisilla kotitehtävillä. Arvosanan 1 edellytyksenä on 40% tavoitepistemäärästä, jolla saa arvosanan 5. Harjoitustehtävä tehdään parityönä ja se tulee palauttaa kurssin loppuun mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kaikki materiaali on tietokonemuodossa ja sitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Kaikki kokeet ja koti¬tehtävät tehdään tietokoneella ja vastaukset palautetaan tietoverkon kautta. Opintojaksolla ei käytetä lainkaan paperia. Ohjelmat on valittu siten, että opiskelijat voivat kopioida ne kotikoneelleen. - VMLAB ¿ohjelmisto - WinAVR ja AVR Studio 4 - ohjelmistot - Oppimateriaali WWW-sivuina linkkilistoineen - Ohjelmatiedostot tuntiharjoitusten pohjana - Manuaalit pdf -muodossa |
Edeltävät opinnot | Ohjelmoinnin perusteet ja Tietorakenteet ja algoritmit tulee olla suoritettu hyväksytysti. |
Yhteyshenkilö | |
4 EST0230 Ohjelmoinnin erikoistyö
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on opiskella suunnittelemaan, dokumentoimaan ja toteuttamaan laadukas sulautetun järjestelmän ohjelmisto ryhmätyönä. Opintojaksossa sovelletaan kaikkien aiempien ohjelmointikurssien antamia tietoja yhdessä isossa projektissa. Opintojakson suorittanut opiskelija on valmis aloittamaan ohjelmointiaiheisen päättötyön itsenäisesti. |
Keskeiset sisällöt | 1. Projektin suunnittelu 2. Aiheen valinta 3. Kehitysvälineiden valinta 4. Aikataulun ja ryhmätyön suunnittelu 5. Ohjelmiston suunnittelu ja dokumentointi 6. Ohjelmiston toteutus 7. Ohjelmiston testaus 8. Lopputuloksen esittely |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan toteuttamalla ohjelmisto. Arviointi perustuu laadittuihin dokumentteihin ja itse lopputuloksen toimivuuteen ja vaativuustasoon sekä esitelmään. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kaikki materiaali on tietokonemuodossa ja sitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Opiskelijoiden tulee hakea myös itse verkosta tarvitsemiaan dokumentteja. Ohjelmat on valittu siten, että opiskelijat voivat kopioida ne kotikoneelleen. - FreeRTOS ¿ ohjelmisto dokumentteineen ja sitä tukeva www-materiaali - VMLAB ¿ohjelmisto - WinAVR ja AVR Studio 4 - ohjelmistot - Oppimateriaali WWW-sivuina linkkilistoineen - Manuaalit pdf -muodossa - Prosessorikortit: esim. Arduino, Teollisuus PC tms. |
Edeltävät opinnot | Muut laiteläheisen ohjelmointimoduulin opintojaksot. |
Muuta huomioitavaa | Opintojaksolla tarvitaan jossain määrin laitteistotarvikkeita, jotka hankitaan laboratorion käyttövaroilla. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESN0200 Langattomat tekniikat
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa langattomia tekniikoita tiedonsiirtoon. Opiskelija tuntee lyhyen kantaman radiotekniikan erityisvaatimukset ja etenemisolosuhteet. Opiskelija osaa soveltaa antenniteoriaa käytäntöön sekä suunnitella antenneja näihin tarkoituksiin. Opiskelija ymmärtää erityisesti monitie-etenemismekanismit ja niiden vaikutukset vastaanottoon ja signaalin laatuun. Opintojaksossa opiskellaan langattomat anturiverkot sekä laitteisto että ohjelmisto ja protokollat. |
Keskeiset sisällöt | 1.Radiojärjestelmien käyttö ja yleisrakenne 2.ISM taajuusalueiden käyttö 3.Lyhyen kantaman tekniiikat: Bluetooth, WLAN, UWB, 6LowPan, Zigbee 4.Langattomat anturiverkot 5.GPRS verkko 6.Radiosignaalin eteneminen 7.Antennit ja sovittaminen 8.Langattomien laitteiden prosessorit |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan tekemällä etätehtävät ja pitämällä esitelmä. Lopuksi suoritetaan tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Verkkolevyllä oleva sähköinen materiaali ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Tietoliikennetekniikan peruskurssi. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0800 Mikroanturit ja mekaniikka
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0810 Mikroanturitekniikan laboratoriotyöt
Laajuus | 2 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0310 Optiset anturit ja optoelektroniikka
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Kurssilla saadaan perustiedot kuvankäsittelyssä käytetyistä pikselisensoreista ja opiskelija oppii yleisimmät optoelektroniikan rakenteet ja komponentit sekä valon käyttäytymisen ilmassa ja väliaineisssa. Kurssin tavoitteena on se, että opiskelija osaa valita, mitoittaa ja liittää kaupallisia optosensoreita mittalaitteisiin. |
Keskeiset sisällöt | 1. Johdanto pikselisensoreihin 2. CCD, CMOS ja MCP sensorit 3. Filmisensorit 4. Kuvan muodostus, optiikka 5. Kuvan käsittely, dekonvoluutio 6. Sovellukset, kuvasta tehtävät mittaukset 7. Radiometriset mittaukset 8. Fotometriset mittaukset 9. Valovuon laskenta 10. Valolähteet 11. Puolijohdemateriaalit 12. Intrinsiittiset ja extrinsiittiset materiaalit 13. Fotodiodit 14. Fotoemissiiviset detektorit 15. Värinmittaus ja värisensorit |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja kotitehtävät. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja kotitehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Pakollinen opintokäynti kuuluu vaatimuksiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomateriaali ja kalvot |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0320 Sensorisignaalin käsittelyt
Laajuus | 2 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa soveltaa kuvankäsittelyn perustekniikoita teollisuuden ja lääketieteen alan tuotteisiin. Hän osaa käyttää Lab View ohjelmistoa signaalin käsittelyn sovelluksen toteuttamiseen ja pystyy käyttämään Matlab- ohjelmistoa kuvankäsittelyn algoritmien testaukseen. |
Keskeiset sisällöt | 1.Johdanto digitaaliseen kuvankäsittelyyn 2.Digitaalikuvan perusteet 3.Kuvan parannus 4.Kuvan palauttaminen 5.Värikuvien prosessointi 6.Kuvan segmentointi 7.Segmentointituloksen analyysi - Kuvan taajuussisältö - Fourier-muunnos - Suotimen vaste - Taajuustason suodatus - Geometriset muunnokset 8.Lab View analyysi ja käyttöliittymä 9.Matlab- analyysi |
Suoritustavat | Tentti ja harjoitustyöt. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Gonzales & Woods, Digital Image Processing, 3rd edition |
Edeltävät opinnot | Digitaalinen signaalin käsittely. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESE0330 Sensorijärjestelmän erikoistyö
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää valitun sensorin toimintaperiaatteet, materiaalit ja valmistustavat. Hän osaa rakentaa eletroniikan sensorin interfacen ja tietokoneen välille. Yhteys voi olla langallinen tai langaton. Opiskelija osaa soveltaa detektorin asetusarvoja vastaamaan sovelluksen vaatimuksia. Hän osaa kehittää mittausohjelman, joka näyttää tulokset käyttäjälle ja vie mittausdatan tietokantaan. |
Keskeiset sisällöt | 1. Projektisuunnitelman ja työtehtävien laadinta 2. Applikaation asettamien vaatimusten selvittäminen 3. Tuotekehitysspesifikaation laadinta 4. Komponenttien,vaihtoehtoisten sensorien selvittäminen, tiedonsiirtotavan ja hardwaren valinta 5. Sensorin testaukset 6. Elektroniikan suunnittelu ja testaus 7. Ohjelman kehitys 8. Järjestelmän testaus 9. Tuotespesifikaation laadinta ja laatuvertailu tuotekehityspesifikaatioon. 10. Loppuraportointi ja itsearvio projektin onnistumisesta |
Suoritustavat | Erikoistyö arvostellaan kokonaisuutena ottaen huomioon ryhmän yksilölliset suoritukset ja taitojen kehittyminen työn kuluessa. Arvosteluun vaikuttaa suurella painoarvolla järjestelmän toimivuus ja raportointi työn kuluessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaaliluetteloon otetaan mukaan kaikki opintojaksolla käytettävät oppikirjat, ohjelmat, laitteet ja muu materiaali, joka opiskelijalla tulisi olla käytettävissä, jotta hän voisi saavuttaa kaikki opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. |
Edeltävät opinnot | Sensorijärjestelmät modulin aikaisemmin ajoitetut kurssit. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESJ2500 Myyntiprosessit
Laajuus | 6 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESJ2600 Henkilökohtaiset myyntitaidot
Laajuus | 6 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESJ2700 Myynnin johtaminen
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ECM0000 Matematiikan peruskurssi
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla kerrataan algebran ja geometrian perusasioita, funktiokäsite ja polynomifunktiota. Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | 6. Lausekkeenkäsittely 7. Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt 8. Juuriyhtälöt 9. Lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä 10. Suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen 11. Kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) 12. Funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0310 Sähkötyöturvallisuus
Laajuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää sähkön vaarat ja turvallisen toiminnan perusperiaatteet sähkötöissä. Hän tuntee sähkötöihin liittyvän organisaation ja vastuuhenkilöt. Opiskelija tunnistaa sähkötöissä käytettävät työmenetelmät ja työkalut. Lisäksi hän tietää milloin sähkötyö voidaan tehdä jännitetyönä ja mitä ehtoja on jännitetyön tekemiselle. |
Keskeiset sisällöt | 1.Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle 2.Perusperiaatteet - Turvallinen toiminta - Töitä tekevä henkilöstö ja organisaatio - Yhteydenpito työn aikana - Työkalut ja henkilösuojaimet - Piirustukset ja kilvet 3.Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkastukset - mittaukset, testaukset ja tarkastukset 4.Työmenetelmät - Sääolot - Työnteko jännitteettömässä laitteistossa - Jännitetyöt - Lähityöt 5.Kunnossapitokäytännöt - Henkilöstö - Korjaus- ja vaihtotyöt 6.Standardista poikkeaminen |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan yhdellä tentillä. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, opiskelija saa vähintään 40% kurssin maksimipisteistä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Standardi SFS 6002 ja SFS 6002 käytännössä. |
Muuta huomioitavaa | Kurssin suorittaminen 2/3 osalla maksimipistemäärästä oikeuttaa sähkötyöturvallisuuskortin lunastamiseen. |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0600 Käytännön projektinhallinta
Laajuus | 2 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Rouvali Juhani |
4 E0S0001 Saksan kieli, alkeet
Laajuus | 3 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ESS0900 Sähkötekniikan projekti
Laajuus | 2 op |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | |
4 ECCIN10 Tools for Cross-Cultural Communication
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. The student will also get acquainted with international businesses and their key markets of his own field. |
Keskeiset sisällöt | - different cultures and their ways in work related situations - key things about Finland and Finnish culture - hosting, business manners and attire - interaction with real-life entrepreneurs |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. If the student is absent over half of classes, he fails the course. Moodle is used as a part of teaching arrangements. All the tasks are collected in a portfolio. The course is conducted using English and Finnish. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECJ8000 Ammattikorkeakouluopinnot ja opintojen suunnittelu
Laajuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot.Opiskelija perehtyy oman alansa insinöörin tehtäviin.Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun.Opiskelija pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä |
Keskeiset sisällöt | Ajankohtaiset opintoasiatOpiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät käytännön asiatTuutor-toimintaOpintojen suunnittelu ja HOPSin laadintaOppilaitoksen tietojärjestelmien käyttöOpiskelutekniikkaKirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteetHarjoittelu ja uraohjausKehittävän palautteen antaminenInsinööri ja työelämän vaatimuksetJohdanto matemaattisten aineiden opintoihin |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | OPS 2008-2009, tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali |
Yhteyshenkilö | |
4 ECCIN20 Tools for Presentations Skills
Credits | 3 cr |
Credits in Foreign Language | 3 cr |
Objectives | The student knows how to act in international work related situations demanding skills of spoken English. The student understands the importance of cross-cultural communication and knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and the impact of cultural diversity on behaviour and interaction. |
Content | Multicultural teamwork and meetings and negotiations, hosting visitors in multicultural work related events, multicultural organizational communication. Experiences from assignments around the world will be brought to classroom by visitors. Contents play an important role with each topic but there is a heavy emphasis on language skills. |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | To be announced later. |
Contact | |
4 ECCE110 Updating Your English
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavuttanut sellaisen englannin kielen lähtötason, jota tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat sekä perussanaston. |
Keskeiset sisällöt | 1. perusrakenteet 2. opinnot ja työharjoittelu3. opiskelijana ja insinöörinä ulkomailla4. kestävä kehitys |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan ennen kurssin alkua |
Yhteyshenkilö | |
4 ECCR110 Uppdateringskurs i svenska
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet kertoa itsestään ja opinnoistaan ruotsiksi. Hän osaa ottaa vastaan ruotsalaisia vieraita työpaikalla, opastaa heitä ja selviytyy myös puhelinkeskustelusta ruotsiksi. Opiskelija hallitsee kielen perusrakenteet. Tärkeää on myös myönteisen asenteen kehittyminen ruotsin kieltä kohtaan. Opiskelija saavuttaa valmiudet osallistua ammattialakohtaiselle ruotsin kurssille. |
Keskeiset sisällöt | Käsiteltäviä aiheita¿ vi blir ingenjörer¿ mina studier¿ rapport om min arbetspraktik¿ gäster på arbetsplatsen¿ på studiebesök i Sverige¿ grammatik¿ uttal |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Halonen ¿ Kaukola ¿ Virrankare: Bonus. WSOYMonistemateriaalia kurssin aikana. |
Yhteyshenkilö | |
4 EST0120 Mikroprosessoriohjelmoinnin perusteet
Laajuus | 3 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson päätavoitteena on oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia ohjelmia mikroprosessoreihin. Tämän lisäksi opiskelija osaa vertailla erilaisia ohjelmien kehitysjärjestelmiä ja liittää joitain tavallisimpia digitaalitekniikan piirejä prosessoriin. |
Keskeiset sisällöt | 1.Ohjelmien kehitysvälineet - Vuokaavio-ohjelmistot - Virtuaalinen laitteisto ja sen hyödyntäminen - Laitteistosimulaattorin käyttö - Ohjelmien asentaminen sulautettuun laitteistoon - Sulautetun ohjelmiston virheenjäljitys- ja testaamisvälineet 2.C-kielen laiteläheiset piirteet - Osoitinmuuttujien hyödyntäminen - Muuttuja-alueet ja muistinkäytön ohjaaminen - Makrot - Bittioperaattorit - Laiteporttien käsittely - Tietueiden bittipakkaus - Direktiivit - Unionit 3.Laitetekniikka - Painikkeiden ja ledien liittäminen - Komponenttien juottaminen piirilevylle - Signaalien tuottaminen ja mittaaminen |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan välikokeiden ja kotitehtävien avulla. Koska tavoitteena on opitun aineksen soveltamistaito, lähes kaikki koetehtävät ovat ohjelmointitehtäviä. Vain tietämistä tavoittelevasta osasta voi olla sanallisesti vastattavia kysymyksiä. Kotitehtävät arvioidaan laajuuden mukaan pisteillä ja ne lasketaan yhteen koepisteiden kanssa. Läpipääsyyn vaaditaan 40% kiitettävän arvosanan pistemäärästä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kaikki materiaali on tietokonemuodossa ja sitä päivitetään tekniikan kehityksen myötä. Kaikki kokeet ja kotitehtävät tehdään tietokoneella ja vastaukset palautetaan tietoverkon kautta. Opintojaksolla ei käytetä lainkaan paperia. Ohjelmat on valittu siten, että opiskelijat voivat kopioida ne kotikoneelleen. - FlowCode ¿ ja VMLAB ¿ohjelmisto ja sen opasteet - AVR Studio-, WinAVR-ohjelmistot - C-kielen oppimateriaali WWW-sivuina linkkilistoineen - Ohjelmatiedostot tuntiharjoitusten pohjana - Manuaalit pdf -muodossa |
Edeltävät opinnot | Ohjelmoinnin perusteet ollut menossa ainakin yhden periodin ajan. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECH8001 Harjoittelu 1
Laajuus | 6 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus 352/2003) Harjoittelu perehdyttää koulutusohjelman kannalta keskeisiin yrityksen toimintoihin ja työtehtäviin. Opiskelija myös varmistuu henkilökohtaisesta soveltuvuudestaan alalle. |
Keskeiset sisällöt | Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä koulutusohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään neljä viikkoa. Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella tavalla. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa sekä huolehtii työnantajapalautteen keräämisestä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Ensimmäisen lukuvuoden harjoittelunohjaus. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECH8002 Harjoittelu 2
Laajuus | 12 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija oppii soveltamaan opittua tietoa käytäntöön ja arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan |
Keskeiset sisällöt | Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä koulutusohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella tavalla. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa sekä huolehtii työnantajapalautteen keräämisestä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Kahden lukuvuoden keskeiset opinnot |
Yhteyshenkilö | |
4 ECH8003 Harjoittelu 3
Laajuus | 12 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelu syventää opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin tehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä koulutusohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella tavalla. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa sekä huolehtii työnantajapalautteen keräämisestä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot |
Yhteyshenkilö | |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.