TK14K Kätilön tutkinto-ohjelma
Koulutuksen lähtökohdat
KÄTILÖN TUTKINTO-OHJELMA
Kätilötutkinnon opintojen laajuus on 270 opintopistettä (op) ja kesto 4.5 vuotta (sisältää sairaanhoitajakoulutuksen (180 op). Kätilön tutkintoon johtavat ammattiopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 90 op. Kätilökoulutuksen tulee täyttää sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnolle, sairaanhoitaja (AMK) asetetut vaatimukset. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan Unionin alueella määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntjoiden liikkumisen.
Kätilö/sairaanhoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä ja verkostoissa sekä kehittää ja edistää tutkimus- ja muuhun näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Hoitotyön asiantuntijana kätilö/sairaanhoitaja toimii terveyttä edistävästi sekä kansallisessa että kansainvälisessä työelämässä. He voivat työskennellä julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa (sairaalat, hoitokodit, lääkäreiden vastaanotot, terveyskeskukset ja esim. yksityiset lääkäriasemat ja lapsettomusklinikat jne. Kätilö/sairaanhoitaja osallistuvat hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän kehityksen mukaisesti. Kätilö/sairaanhoiataja toteuttavat ja kehittävät yksilön, perheen ja yhteisön hoitotyötä, joka on terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää, parantavaa ja kuntoutumista edistävää. He tukevat eri elämänvaiheissa olevien ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja sekä auttavat ihmistä kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman. Hoitotyön toimintaympäristöä ja henkilöstön osaamista säännellään kansallisella ja eurooppalaisella lainsäädännöllä, jonka tavoitteena on turvata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ja hyvinvointiin. Kätilön koulutusta säätelevät lisäksi EU-Direktiivit. Hoitotyötä/kätilötyötä ohjaavat hoitotyön/kätilötyön arvot, eettiset periaatteet, terveyspoliittiset säädökset, linjaukset sekä voimassa oleva sosiaali-ja terveydenhuollon lainsäädäntö ja ohjeet.
Kätilö on hoitotyön ja erityisesti kätilötyön, raskaudenajan, synnytyksen hoidon, synnytyksen jalkeisen hoidon, terveydenedistämisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Kätilö edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä siten, että ihmisillä on mahdollisuus tietoiseen perhesuunnitteluun ja turvalliseen seksuaalisuuteen sekä suunniteltuihin, toivottuihin raskauksiin ja synnytyksiin. Kätilö on eri-ikäisten naisten ja koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa kätilön/sairaanhoitajan hakemuksesta ja tutkinnon antaneen ammattikorkeakoulun ilmoituksesta terveydenhuollon laillistetuksi ammattihenkilöksi. Laillistamisen edellytyksenä on, että kätilö/sairaanhoitajakoulutus täyttää koulutuksen vähimmäisvaatimukset. Sairaanhoitajan/kätilön ammattipätevyyttä ja yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta säätelevät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.
Valmistuva kätilö (AMK) saa suoritettuaan hyväksytysti 270 op todistuksen sekä kätilön että sairaanhoitajan tutkinnosta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) laillistaa hänet hakijan omasta hakemuksesta ja ammattikorkeakoulun ilmoituksesta terveydenhuollon laillistetuksi työntekijäksi kätilönä ja sairaanhoitajana. Laillistamisen edellytyksenä on, että kätilökoulutus täyttää Euroopan Yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset sekä edellä olevat vaatimukset. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.
Opiskelijalle myönnetään sairaanhoitajan ja kätilön tutkinnot samaan aikaan.
Osaamistavoitteet
Sairaanhoitaja/kätilökoulutuksessa osaamistavoitteena on, että valmistuvalla sairaanhoitajalla ja kätilöllä on laaja-alainen ja vahva kliinisen hoitotyön/kätilötyön, tiedon soveltamisen, kehittämisen ja arvioinnin osaaminen sekä valmius jatkuvaan oppimiseen. Koulutuksen aikana hankittu osaaminen vastaa European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia ja Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen esityksen tasoa 6.
Sairaanhoitajan/kätilön osaamisprofiili muodostuu ammattikorkeakoulusta valmistuvan yleisistä ja sairaanhoitajan ammattispesifeistä kompetensseista.
Ammattikorkeakoulusta valmistuvan yleiset kompetenssit:
|TKÄ14K_2|
Sairaanhoitajan/kätilön ammattispesifit kompetenssit ovat asiakaslähtöisyys, hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus, johtaminen ja yittäjyys, sosiaali-ja terveydenhuollon toimintaympäristö, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko, opetus- ja ohjausosaaminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja soisaali-ja terveydenhuollon laatu ja turvallisuus. Sairaanhoitajan/kätilön osaamisen kuvaukset löytyvät tästä linkistä ja kätilön kompetenssitaulokon tästä linkistä tästä linkistä.
Kätilökoulutuksen kompetenssit ovat kätilön ammatillinen/professionaalinen toiminta, kätilötyön asiakkuus, kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä ja kliinisenä osaajana ja kätilötyön kehittäminen ja johtaminen.Yleiset kompetenssit luovat pohjan työelämän ongelmien ratkaisemisessa tarvittavien älyllisten taitojen ja asiantuntijuuden hankkimiselle ja niiden järjestelmälliselle syventämiselle. Katso täältä yleiset pätevyydet ja työelämävalmiudet
Kompetenssit ja osaamisen kuvaukset löytyvät tästä linkistä
Kätilön osaamisen kuvaus tästä linkistä.
Kätilökoulutuksen kompetenssit
Opintojen rakenne
Sairaanhoitajan opinnot ovat 210 opintopistettä ja kätilön opinnot ovat 270 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Luonnehdinta opinnoista
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Sairaanhoitajan/kätilön opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Opiskelijan osaaminen ja asiantuntijuus kehittyy opintojen edetessä. Opinnot etenevät lukuvuosi- ja lukukausiteemoittain. Teemat ja osaamistavoitteet ovat kuvattu oheisessa taulukossa:
Kätilö/sairaanhoitajakoulutuksessa päämääränä on tukea oppijaa kehittymään vahvan ammattitaidon omaavaksi alansa asiantuntijaksi vastaamaan muuttuvan ja kansainvälistyvän työelämän haasteisiin. Tavoitteena koulutusyksikössä on kouluttaa kokonaisvaltaisen, biopsykososiaalisen hoitotyön arvo-, tieto- ja taitopohjan sisäistänyt, sisäiseen yrittäjyyteen suuntautunut kätilö/sairaanhoitaja.
Opiskeltavat asiat rakentuvat hoitotieteen keskeisten käsitteiden ihminen, terveys, hoitaminen ja ympäristö ympärille. Hoitotyön opintoja tukevat muiden tieteenalojen opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Hoitotyön syventävät teoreettiset opinnot ovat kaikille yhteiset. Syventävissä opinnoissaan oppija voi syventää osaamistaan akuutti- ja tehohoitotyöhön, lasten ja nuorten hoitotyöhön, mielenterveystyöhön, perioperatiiviseen hoitotyöhön tai työikäisten ja vanhusten hoitotyöhön sekä kätilötyön. Opiskelija voi aloittaa syventävien opintojen opiskelun, kun perusopinnot ja perusammattiopinnot lukuunottamatta opinnäytetyötä ja terveyttä ja hyvivointia edistävä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta -opintoja, on suoritettu hyväksytysti.
Koulutuksen toteutus
Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Opiskelija on aktiivinen toimija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä, yhteisöissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opintojen ja opetuksen järjestämisen periaatteet sekä vaadittavat suoritukset. Opetussuunnitelman rakenne on suunniteltu joustaviksi kokonaisuuksiksi ja siinä vuorottelevat lähi- ja itsenäinen opiskelu. Opintojen joustavuuden takaavat virtuaaliopinnot, sosiaalisen median käyttö oppimisen välineenä ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja näyttö (AHOT) ovat osa tätä prosessia. Opiskelun henkilökohtaistamisen (HOPS) ja osaamisen kehittymisen tukena toimii opettajatuutori.
Koulutusohjelman opintojen joustavia toimintatapoja ovat esimerkiksi:
- opiskelijat tekevät opintoihin liittyviä oppimistehtäviä työelämäyhteyksissä
- opiskelussa yhdistyvät opettajajohtoiset, itseorganisoidut ja verkkoperusteiset vuorovaikutustilanteet
- opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista tunnistetaan osaamiskartoituksen avulla (AHOT)
- opiskelija voi osoittaa aikaisemmin hankittua osaamista esimerkiksi työelämässä tai oppilaitoksessa tapahtuvin näyttökokein
- opiskelija suorittaa osan opinnoistaan hankkeissa tai kansainvälisessä vaihdossa
Hoitotyön/kätilötyön koulutusohjelmassa oppiminen perustuu Savonia-ammattikorkeakoulun opetuksen ja opiskelun strategiaan. Strategian mukainen oppimisnäkemys painottaa opiskelijan ammatillisen asiantuntemuksen kehittymistä ja sen tukemista opetuksella ja ohjauksella. Opiskelija on itseohjautuva ja omasta ammatillisesta kasvustaan ja kehittymisestään vastuun ottava yksilö. Opettajan toiminta on oppijan oppimisen, osaamisen kehittymisen ja oppimisprosessin tukemista ja seurantaa ohjauksen avulla. Oppiminen on prosessi, jossa oppija muuttaa aikaisempia ajattelu- ja käsitejärjestelmiään vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Koulutuksen edetessä ja osaamisen kehittyessä opittavan asian mieleen painamisen rinnalle nousee opiskelijoiden yhteisöllinen oppiminen, joka vähitellen johtaa yhteisvastuullisesti tapahtuvaan uuden tiedon tuottamiseen.
Kansainvälistyminen on osa opiskelua. Opiskelijat voivat opiskella opiskelujen eri vaiheessa kansainvälisyyttä ja kulttuurista osaamista ulkomailla erilaisissa vaihto-ohjelmissa ja omassa oppilaitoksessa yhdessä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Opintojen aikana opiskelijan tulee suorittaa vähintään 5 opintopistettä vieraskielissä opetusta (muuta kuin kieliopintoja). Kulttuurisia taitoja opiskelija voi harjoitella myös tuutoroidessaan kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita ja toimimalla esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöissä.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 K | 1 S | 2 K | 2 S | 3 K | 3 S | 4 K | 4 S | 5 K | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| 4 STYSO1 | Sosiaali- ja terveysalaa oppimassa | 5 | |||||||||
| 4 STYAS1 | Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut | 5 | |||||||||
| 4 SAIIHM1 | Ihminen kokonaisuutena | 5 | |||||||||
| 4 STYAM1 | Ammattietiikka ja asiakkaan kohtaaminen | 5 | |||||||||
| 4 STYENG1 | English and cross-cultural communication in social and health care | 5 | |||||||||
| 4 STYTU1 | Tutkin, oivallan, kehitän | 5 | |||||||||
| 4 STYSV1 | Svenska och multiprofessionell samarbete i social och hälsovård | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 SAITER1 | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 5 | |||||||||
| 4 SAIINF1 | Infektioiden ehkäisyn ja lääkehoidon perusteet | 5 | |||||||||
| 4 SAIHTER1 | Harjoittelu: Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot | 5 | |||||||||
| 4 SAISIS1 | Sisätautipotilaan hoitotyö | 5 | |||||||||
| 4 SAIHSIS1 | Harjoittelu: Sisätautipotilaan hoitotyö | 10 | |||||||||
| 4 SAIDIA1 | Diagnostiikan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 SAIPEO1 | Perioperatiivinen hoitotyö | 5 | |||||||||
| 4 SAIANA1 | Anatomia ja keskeisten sairauksien lääkehoito | 5 | |||||||||
| 4 SAIHPEO1 | Harjoittelu: Perioperatiivinen hoitotyö | 10 | |||||||||
| 4 SAIMIE1 | Mielenterveys- ja päihdetyö | 5 | |||||||||
| 4 SAILAS1 | Lasten, nuorten ja perheiden hoitotyö | 5 | |||||||||
| 4 SAIHMIE1 | Harjoittelu: Mielenterveys- ja päihdetyö | 10 | |||||||||
| 4 SAIHPER1 | Harjoittelu: Perheiden hoitotyö | 10 | |||||||||
| 4 SAISAI1 | Sairaanhoitaja itsenäisenä toimijana ja hoidon tarpeen arvioijana | 5 | |||||||||
| 4 SAIGER1 | Gerontologinen hoitotyö ja kotihoito | 5 | |||||||||
| 4 SAIHERI1 | Harjoittelu: Erityisryhmien hoitotyö | 5 | |||||||||
| 4 SAIHKOT1 | Harjoittelu: Gerontologinen hoitotyö ja kotihoito | 10 | |||||||||
| 4 SAIJOH1 | Johtaminen, kehittäminen ja yrittäjyys | 5 | |||||||||
| 4 SAIHMON1 | Harjoittelu: Moniammatillinen hanketyö | 5 | |||||||||
| 4 SAIHLH1 | Harjoittelu: heräämö ja päiväkirurgia/gynekologinen osasto ja gynekologinen leikkaussali | 5 | |||||||||
| 4 SAIHOI1 | Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot | 5 | |||||||||
| Kätilötyön ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 TKTVAI1 | Varhainen vuorovaikutus, havainnointi ja imetysohjaajakoulutus | 5 | |||||||||
| 4 TKPAMT1 | Kätilötyön perusteet ja ammatillinen toiminta | 5 | |||||||||
| 4 TKNALS1 | Kätilötyö naisen elämänkaaressa | 5 | |||||||||
| 4 TKSLT1 | Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä | 5 | |||||||||
| 4 TKSAI1 | Synnytyksen aikainen ja synnytyksen jälkeinen kätilötyö | 5 | |||||||||
| 4 TKHLAP1 | Kätilötyön harjoittelu lapsivuodenaikana | 10 | |||||||||
| 4 TKHARA1 | Kätilötyön harjoittelu raskausaikana | 5 | 5 | ||||||||
| 4 TKKEJO1 | Kätilötyön kehittäminen ja johtaminen | 5 | |||||||||
| 4 TKHSYY1 | Kätilötyön harjoittelu synnytyksen aikana | 10 | 10 | ||||||||
| 4 TKHSYN1 | Kätilötyön harjoittelu synnytyksen aikana | 10 | |||||||||
| 4 TKHRA1 | Kätilötyön harjoittelu raskausaikana | 5 | |||||||||
| 4 TKHNA1 | Kätilötyön harjoittelu naistentaudit | 5 | |||||||||
| 4 TKHNN1 | Kätilötyön harjoittelu naistentaudit | 10 | 10 | ||||||||
| 4 TKHSYV1 | Kätilötyön syventävä harjoittelu | 5 | 5 | ||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 TKONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 TKONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 TKONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 TKONT40 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 TKONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 TKONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 TKONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 TKONT80 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 STYSO1 Sosiaali- ja terveysalaa oppimassa
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - toimia Savonian oppimis- ja toimintaympäristössä ja käyttää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja - käyttää tietoverkkoja sekä tietotekniikkaa ja työvälineohjelmia opiskelussa tietoturvallisesti ja monipuolisesti - tehdä perusteltuja opintovalintoja käyttäen Savonian tarjoamia mahdollisuuksia sekä yhdistää valintoihin kansainvälistymisen, alan ammatillisten vaihtoehtojen ja urasuunnittelun näkökulman. -arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan -tunnistaa ja arvioida voimavarojaan ja hakea tukea edetäkseen opinnoissaan -toimia opiskelun viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa -kirjoittaa erilaisia opinnoissa tarvittavia tekstejä Savonian ohjeita noudattaen -hakea alaan liittyvää tietoa ja käyttää sitä kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. |
Keskeiset sisällöt | Johdanto-osio: - Opintoihin ja opiskeluympäristöihin perehtyminen, palautejärjestelmät, turvallisuustiedotus, kansainvälisyys opinnoissa, opintopolut ja valintamahdollisuudet, opetussuunnitelmat ja harjoittelukäytännöt, opiskelijapalvelut ja opiskelijayhdistystoiminta, kirjaston käytön ja tiedonhankinnan perusteet. - Oppiminen ammattikorkeakoulussa: oppimiskäsitykset, työkalut oman opiskelun hallintaan, matematiikan, englannin ja ruotsin lähtötasotestit, opintojen ohjaus- ja neuvontapalvelut, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT), alan ammatillisten uravaihtoehtojen esittely: uraohjaus, työelämäläheiset opinnot ja ammatillinen verkostoituminen. - Ryhmässä opiskelu ja vuorovaikutteinen suullinen esittäminen. Opiskelussa tarvittavat tekstit ja lähteiden merkitseminen tieteellisen käytännön mukaan. - Oppilaitoksessa käytettävät tietojärjestelmät: windows -peruskäyttö, tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, taulukkolaskenta ja oheislaitteiden käyttö. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähitunteihin sekä tiimi- ja ryhmätyöskentelyyn Lähtötasotestien suorittaminen Henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman laatiminen Annettujen tehtävien suorittaminen Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista opinto johdanto-osaan, lähtötasotesteihin osallistumista ja muiden annettujen tehtävien hyväksyttyä suorittamista sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Koulutusammattien opetussuunnitelmat http://portal.savonia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat Luentomateriaali Muu opintojakson alussa sovittava materiaali |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Anna-Leena, Rönkkö Kerttu |
4 STYAS1 Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata EU:n hyvinvointipoliittiset linjaukset ja toimivallan suhteessa kansalliseen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. - määritellä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvolähtökohdat sekä toimintaperiaatteet ja niiden yhteyden sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen asiakastyöhön. - selittää sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja ensihoitopalvelujärjestelmät, palveluiden kohderyhmät, palveluita ohjaavat keskeiset säädökset sekä toimijoiden vastuut. - selittää asiakkaan ja potilaan oikeudet sekä asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisuuden periaatteet palvelutoiminnassa. - kuvata potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. - kuvata ja perustella sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet - tunnistaa sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittämistarpeita ja erityispiirteitä, huomioiden erityisesti väljästi asutun alueen asukkaiden tarpeet. |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaali- ja terveyspolitiikka osana EU:n hyvinvointipolitiikkaa - Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja toimijoiden vastuut - Sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja ensihoitopalvelut, lainsäädäntö ja muut ohjaavat säädökset ja suositukset - Potilasturvallisuussuunnitelma -Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet - Sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinta, tietosuoja ja -turva sekä tietojärjestelmät ja lainsäädäntö, Uudistuvat asiakaslähtöiset palvelut. |
Suoritustavat | Osallistuminen lähiopetukseen, itsenäinen opiskelu ja yhteisölliset oppimistehtävät erilaisissa oppimisympäristöissä. Lähihoitajan tutkinnon ja työkokemusta omaava opiskelija voi suorittaa opintojakson näyttönä. Näyttö järjestetään ennen opiskelun alkamista. Näyttöön ilmoittaudutaan opiskelijaksi valitulle lähetetyn kirjeen ohjeiden mukaisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | JAUHIAINEN, Annikki ja SIHVO, Päivi (toim.) 2014. Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa - Teoriasta käytäntöön. Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86478/B33.pdf?sequence=1 (soveltuvin osin) KATTELUS, Mervi, SAARI, Juho ja MATTI, Kari 2013. Uusi sosiaalinen Eurooppa. Euroopan unionin sosiaali- ja terveyspolitiikka. Eurooppatiedotus. Ulkoasiainministeriö. Saatavissa: http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267514&contentlan=1&culture=fi-FI.UkKaxlM1B7U. LAMMI-TASKULA, Johanna (toim.) 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet. Helsinki: WSOYpro OY. (käytetään uusinta painosta). Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 - 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Saatavissa: http://julkari.fi/bitstream/handle/10024/111806/potilasturvallisuus_julkaisu_2009_3_verkko_UP.pdf?sequence=1 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. STM:n julkaisu 2015. Saatavissa: https://julkari.fi/bitstream/handle/10024/125500/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1 Potilastiedon arkiston verkkokoulu. Saatavissa: http://www.kanta.fi/Arkistokoulutus/story.html Tietoturva/ tietosuoja testi. Saatavissa: https://verkkokoulut.thl.fi/web/kanta/tietoturva/sisallot VAARAMA, Marja, MOISIO, Pasi ja KARVONEN, Sakari (toim.) 2010. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.thl.fi/documents/10531/103429/Teema%202010%2011.pdf (käytetään uusinta osaa THL:n tutkimusraporttisarjasta Suomalainen hyvinvointi). Muu opetuksessa käytettävä materiaali ja opintojen alussa osoitettava kirjallisuus |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Yhteyshenkilö | Kellomäki Marjaana, Pulkkinen Raija, Niskanen Tuula |
4 SAIIHM1 Ihminen kokonaisuutena
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella ihmistä fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena - kuvata ihmisen kehitysvaiheet kehityspsykologisten teorioiden mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen - tuntee kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ihmisen elämänkulun näkökulmasta - analysoida ihmisen käyttäytymistä ja elämänkulkua - kehittää itsetuntemustaan oman elämänsä tarkastelun kautta - selittää pääpiirtein solujen ja kudosten rakenteen ja vaikutuksen elintoimintoihin - tunnistaa veren koostumuksen ja sen eri osien vaikutuksen elintoimintoihin - selittää elinjärjestelmien rakennetta ja toimintaa siltä osin kuin jäljempänä on mainittu |
Keskeiset sisällöt | Ihmiskäsitykset. Hoitotieteellinen näkemys ihmisestä. Ihmisen elämänkulun tutkiminen. Ihmisen elämänkulkuun liittyviä tapahtumia. Oman elämän tarkastelua. Elämänkulku ja kehitys kehityspsykologisten teorioiden kautta lapsuudesta vanhuuteen. Kiintymyssuhde ja vanhemmuus. Seksuaalisuus ja seksuaalinen kehitys, Traumaattinen kriisi ja siitä selviytyminen. Tunteiden ja sosiaalisuuden kehittyminen. Temperamentti. Itsetunto ja itsetunnon kehittyminen. Elimistön kemiallinen koostumus, solun rakenne ja toiminta, erityisesti solukalvon kuljetustoiminta, veri, verenkierto ja imunestekierto, hengitys, ruuansulatus, virtsaneritys. |
Suoritustavat | Tentti, kirjalliset tehtävät. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | NURMI, Jari-Erik, AHONEN, Timo ja LYYTINEN, Heikki. 2010. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: Sanoma Pro Oy KRONQUIST, Eeva-Liisa ja PULKKINEN, Minna-Liisa. 2007. Kehityspsykologia, matkalla muutokseen. Helsinki: Sanoma Pro Oy. SAND, Olav, SJAASTAD, Oystein V, HAUG, Egil, BJÅLIE, Jan, G ja TOVERUD Kari, C. 2013. Ihminen, fysiologia ja anatomia. Helsinki: Sanoma pro Oy. (tai muu vastaava oppimateriaali). Muu opiskelumateriaali sovitaan opintojakson alussa. |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Yhteyshenkilö | Markkula Ilkka, Pulkkinen Raija |
4 STYAM1 Ammattietiikka ja asiakkaan kohtaaminen
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- määritellä ammattieettiset periaatteet ja kuvata niiden tarkoitusta sosiaali- ja terveysalan työssä
- tunnistaa omaan tulevaan työhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa kertoa esimerkkejä tilanteista, joita tulevassa työssä voi kohdata
- tietää AVEKKI-toimintatapamallin ja motivoituu toimimaan sen mukaisesti tulevassa ammatissaan
- osaa vuorovaikutteisesti ennaltaehkäistä ja hallita uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita
- tunnistaa reflektiivisen työotteen ja dialogisen vuorovaikutuksen periaatteet
- tunnistaa näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet ja merkityksen toiminnan taustalla
- tunnistaa omia arvoja ja arvioida niitä suhteessa sosiaali- ja terveysalan arvopohjaan - kuvata moniammatillisen työn merkitystä sosiaali- ja terveysalan työssä - arvioida ja kehittää omia keskustelu-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitojaan sekä asiakas- että työyhteisötilanteissa |
Keskeiset sisällöt | - Sosiaali- ja terveysalan ammattieettinen toiminta, arvot ja asiakaspalvelun periaatteet. - Oma ammatillisuus ja arvopohja - Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa - Asiakaspalvelun monimuotoisuus, muuttuva asiakkuus, käyttäjälähtöisyys ja kumppanuus asiakastyössä. - Asiakkaan/potilaan (yksilö, ryhmä, perhe ja yhteisö) arvostava kohtaaminen ja dialoginen vuorovaikutus. - Reflektiivinen työote. - AVEKKI-toimintatapamalli ja sen soveltaminen eri toimintaympäristöissä |
Suoritustavat | Osallistuminen viestinnän pienryhmätyöskentelyyn, osallistuminen (läsnäolovelvoite) haastavien asiakastilanteiden kohtaamisen (AVEKKI) harjoituksiin ja pienryhmätyöskentelyyn, reflektiivinen oppimispäiväkirja |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ISOHERRANEN, Kaarina, RERKOLA, Leena ja NURMINEN, Raija 2008. Enemmän yhdessä - moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY JUUJÄRVI, Soile, MYYRY, Liisa ja PESSO, Kaija. 2011. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki: Tammi MÖNKKÖNEN, Kaarina. 2007. Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viestinnän osuudessa käytettävä materiaali sovitaan opintojakson alussa Muu opiskelumateriaali sovitaan opintojakson alkaessa. |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Muuta huomioitavaa | Osallistuminen harjoituksiin ja pienryhmätyöskentelyyn pakollinen |
Yhteyshenkilö | Korhonen Ulla |
4 STYENG1 English and cross-cultural communication in social and health care
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - käyttää englannin kieltä alansa työtehtävissä ja kehittymisessä tarvittavalla tasolla - esitellä toimintaympäristöään ja työtehtäviään englannin kielellä - haastatella ja ohjata erilaisia asiakkaita englannin kielellä - käyttää keskeistä ammattialansa sanastoa ja lähdekirjallisuutta - tunnistaa kulttuurienväliset erot ja osaa selittää niiden vaikutuksia työskentelyyn sosiaali- ja terveysalalla - kuvata oman kulttuurinsa erityispiirteitä - arvioida omaa arvomaailmaansa monikulttuurisessa ympäristössä |
Keskeiset sisällöt | -työympäristön ja oman työn esittely, asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen, oman alan englanninkielisiin aineistoihin perehtyminen, oman alan keskeinen sanasto. - kulttuurin ja monikulttuurisuuden käsite (identiteetti), kulttuurien peruseroja ja niiden vaikutus ihmisten välisessä verbaalissa ja nonverbaalissa vuorovaikutuksessa, ennakkoluulot ja stereotypiat, monikulttuurisuuden haasteet asiakastilanteissa sosiaali- ja terveysalalla, suhtautuminen erilaisuuteen |
Suoritustavat | Osallistuminen aktivoiviin luentoihin, keskusteluihin ja toiminnallisiin harjoituksiin, annettujen suullisten ja kirjallisten tehtävien suorittaminen, suullisen ja kirjallisen englannin kielen testit/tentit |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | SAARINEN, Kirsi and SAARINEN, Juha 2008. Way to Welfare. English for Social Services. Helsinki: Otava. Mc GRORY, Paul and PIETILÄ, Anna-Maija 2013. Healthy English. Helsinki: Edita. Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa. |
Yhteyshenkilö | Kaartinen Pekka, Savela Sanna |
4 STYTU1 Tutkin, oivallan, kehitän
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - kuvata tutkimustiedon sekä tieteen paradigman merkityksen asiantuntijuuden ja käytännön työn kehittämisessä - tehdä aiheen mukaisia tiedonhakuja oman alan keskeisistä tietokannoista ja arvioida niiden käyttökelpoisuutta - analysoida tieteellisiä tutkimuksia ja muita tekstejä - selittää tutkimus- ja kehittämistyön periaatteet, vaiheet ja etenemisen - kuvata kehittämis- ja tutkimustyössä käytettäviä aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä - antaa esimerkkejä näyttöön perustuvasta toiminnasta ja kehittävän työotteen käytöstä, arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan ja hakee tukea tarvittaessa asiantuntijuuden sekä käytännön työn kehittämisessä - soveltaa tieteellisen kirjoittamisen ja raportoinnin periaatteita |
Keskeiset sisällöt | - tiedonlajit, -hankinta ja -käyttö (arkitieto ja tieteellinen tieto, tiedonlajit, tiedonhankinta ja tietokannat, tieto ja totuus, tiedon tarkoituksenmukainen käyttö ja -hallinta) - tutkimustieto ja sen lukutaito (tieteellisen julkaisun rakenne, erilaisen tiedon haltuunotto, tutkitun tiedon merkitys käytännön työssä, näyttöön perustuva toiminta) - tutkimus- ja kehittämistyö prosessina (kehittämistarpeiden tunnistaminen omassa työssä, tutkimus- ja kehittämistyö: määrällinen tutkimus, laadullinen tutkimus ja kehittämistyö, tutkimus ja kehittämistyön periaatteet ja vaiheet, tutkitun tiedon arvioiminen ja soveltamis- mahdollisuudet, tutkimussuunnitelma /työsuunnitelma tutkimus ja kehittämistyön lähtökohtana) - tutkiva ammattilainen ja työ-elämälähtöinen kehittäminen (asiantuntija-ammatti, toimintaa ja tutkimusta ohjaava paradigma, autonomia ja työelämälähtöinen kehittämistyö, tutkimus- ja innovointimenetelmät sekä niiden suunnittelutekniikat, tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi) |
Suoritustavat | Opintojakson aikana annettavat oppimistehtävät ja tentti/tai kirjallinnen työ |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Soveltuvin osin: HEIKKILÄ, Asta, JOKINEN, Pirkko ja NURMELA, Tiina. 2008. Tutkiva kehittäminen: avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY. Soveltuvin osin: KANKKUNEN, Päivi ja VEHVILÄINEN-JULKUNEN, Katri. 2013 Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: Sanoma Pro. HIRSJÄRVI, Sirkka, REMES, Pirkko ja SAJAVAARA, Paula. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Monialainen, innovatiivinen tuote- ja palvelukehitysympäristö MONNI-työkalu. 2010. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://docs.google.com/file/d/0BzMC_3UhRkKSMzZlN2VjMWYtZGQyNi00YjNmLTk3YTktYmZiODE4NzU5ZDgy/edit?hl=fi&pli=1 Muu ajankohtainen kirjallisuus ja tutkimusartikkelit |
Edeltävät opinnot | Ei edeltäviä opintoja |
Muuta huomioitavaa | Bioanalytiikan osalta vastuuopettaja Sirkka-Liisa Halimaa |
Yhteyshenkilö | Rissanen Marja-Liisa, Turunen Pirjo |
4 STYSV1 Svenska och multiprofessionell samarbete i social och hälsovård
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - käyttää työtehtävissään ruotsin kieltä kirjallisesti ja suullisesti lain (149/22) edellyttämällä tasolla - esitellä ruotsin kielellä oman ammattialansa kirjallisesti ja suullisesti - kuvata oman ammatin erityisosaamista sekä roolia moniammatillisessa yhteistyössä - esitellä moniammatillisen yhteistyön ja yhteistyöverkostojen toiminnan periaatteita |
Keskeiset sisällöt | - oman koulutusalan ydinosaaminen ja oman työn ja työympäristön esittely ruotsiksi (aineistot ja sanasto) - erilaisten asiakkaiden haastattelu ja ohjaus ruotsiksi asiakastilanteissa, kaksikielinen Suomi työympäristönä - moniammatillisuuden käsite, moniammatillisuuden tarpeet ja merkitys sosiaali- ja terveysalalla, - verkostot hyvinvoinnin tuottajina, kaksikielinen Suomi työympäristönä |
Suoritustavat | Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen koe, materiaalin suunnittelu ja tuottaminen yhteistoiminnallisesti opettajan ohjauksessa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaali sovitaan opintojen alkaessa. |
Yhteyshenkilö | Kaartinen Pekka, Kumpulainen Marjatta |
4 SAITER1 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - tunnistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän lainsäädännön, valtakunnalliset ohjeistukset ja ohjelmat sekä kansalliset ja kansainväliset suositukset - selittää terveyden ja terveyden edistämisen merkityksen ihmisen hyvinvoinnissa - selittää toimintakyvyn ja toimintakyvyn edistämisen merkityksen ihmisen hyvinvoinnissa - tunnistaa muutostarpeen ja käyttää terveyttä ja toimintakykyä edistäviä menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi - hyödyntää suosituksien mukaisia ravitsemuksen ja liikunnan keinoja terveyden edistämisessä - etsiä ja käyttää erilaisia terveyden ja toimintakyvyn sekä terveystottumusten arviointiin liittyviä mittareita - antaa ensiapua, elvyttää ja käyttää defibrillaattoria. |
Keskeiset sisällöt | Terveys ja hyvinvointi, Toimintakyky ja toimintakyvyn ulottuvuudet Terveyden edistämisen eettiset periaatteet, lainsäädäntö, valtakunnalliset ohjeistukset ja ohjeet, kansainväliset ja kansalliset suositukset, Muutostarpeen tunnistaminen, Terveyden edistämisen menetelmät, Ohjaaminen ja neuvonta terveyden edistämisessä, Itsehoito ja omahoito, Yleisimmät terveyden, toimintakyvyn ja terveystottumusten arvioinnin mittarit, Kansanterveyttä vähentävät tekijät ja niiden ehkäisy (Päihteettömyyden ja tupakoimattomuuden edistäminen), Terveysliikuntasuositukset ja liikunnan käypähoitosuositus, Suomalaiset ravitsemussuositukset Peruselvytys PPE-D. Ensiapu osana hoitoketjua, Sairauskohtausten ja vammojen ensiapu, Tavallisimpia tapaturmia ja niiden ensiapu. |
Suoritustavat | Aktiivinen osallistuminen opetukseen, yksilö- ja ryhmätehtävät, verkkotehtävät, yksilö- tai ryhmätentit, simulaatiot Osallistuminen luennoille. Osallistuminen taitopajoihin/ensiapuharjoituksiin ( 100 %), elvytysnäyttö |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | HEIKKINEN, Eino, JYRKÄMÄ Jyrki ja RANTANEN Taina. 2013. Gerontologia. Saarijärvi: Duodecim. Soveltuvin osin. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013: 10. Sosiaali- ja terveysministeriö: Tampere. Saatavilla www-muodossa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-27526.pdf Suomalaiset ravitsemussuositukset: http://www.vrn.fi SPR-ensiapuopas uusin painos Muu mahdollinen materiaali ilmoitetaan opintojaksolla. Sahi T., Castren M., Helistö N.& Kämäräinen L. Ensiapuopas. Duodecim. SPR. Uusin painos. |
Yhteyshenkilö | Aalto Sari, Hyvönen Katrina |
4 SAIINF1 Infektioiden ehkäisyn ja lääkehoidon perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - määritellä sairauksien etiologiset ja patofysiologiset tekijät sekä määritellä sairauden aiheuttamien muutosten vaikutusta elimistössä. - selittää kunkin mikrobiryhmän merkitystä ihmisen kannalta sekä elimistön puolustusjärjestelmän ja mikrobien vaikutuksen puolustusjärjestelmän toimintaan. - kuvata mitä rokotteita kansallisessa rokotusohjelmassa tarjotaan eri ikä- ja väestöryhmille sekä riskiryhmille. - esitellä ja selittää aseptiikkaan liittyvät tekijät henkilöhygieniassa ja potilasryhmien hoidossa - selittää infektioiden torjunnan merkityksen osana turvallista potilashoitoa eri terveydenhuollon sektoreilla. - esitellä ja selittää eri potilasryhmien hoitoon liittyvät infektiot, infektioihin liittyvät ajankohtaiset tukitoimet sekä eristys- ja varotoimet - selittää elintarvikehygieniaan liittyvät tekijät sekä yleisimmät ruokamyrkytysmikrobit ja osaa hakea niistä lisätietoa akuuteissa tilanteissa. - kuvata jonkin keskeisen lääkehoidon lain, asetuksen tai muun ohjeen sisältöä - nimetä sairaanhoitajan vastuita ja tehtäviä lääkehoidon toteutuksessa. - selittää lääkehoitoon liittyvät peruskäsitteet, lääkkeen antotavat ja lääkemuodot - selittää eri tavoin annetun lääkkeen vaiheet elimistössä pääpiirteittäin - selittää pääpiirteittäin yleisimpiä lääkkeiden vaikutusmekanismeja - selittää lääkehoidon vasteeseen vaikuttavat tekijät, haitta- ja yhteisvaikutukset. - nimetä lääkehoitoprosessin päävaiheet - käyttää lääkehoidon elektronisia tieto-kantoja - selittää iv-, neste- ja lääkehoidon toteuttamisen periaatteet - laskea virheettömästi lääkelaskut - ohjattuna antaa lääkkeen injektioina - ohjattuna aloittaa ja lopettaa laskimon sisäisen neste- ja lääkehoidon |
Keskeiset sisällöt | Sairauden patofysiologia, etiologia ja sen aiheuttamat muutokset. Tartunnan aiheuttajat ja tartuntatavat. Rokotusohjelma. Ympäristön, yhteisön ja yksilön merkitys infektioissa. Hoitoon liittyvät infektiot sekä niiden torjunta ja seuranta. Henkilöhygienia ja elintarvikehygienia potilastyöskentelyn näkökulmasta. Ajankohtaiset, infektioita aiheuttavat mikrobit ja infektiosairaudet. Eristys- ja varotoimet. Lait, asetukset, viranomaisohjeet ja suositukset sairaalahygienian ylläpidossa ja seurannassa. Lääkehoidon peruskäsitteet, lääkehoitoa ohjaavat säädökset, lääkkeiden antotavat ja lääkemuodot, farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka, lääkeaineiden haitta- ja yhteisvaikutukset, lääkehoidon vasteen seuranta, sairaanhoitaja lääkehoidon toteuttajana, lääkelaskenta, lääkkeen antaminen injektioina, laskimon sisäinen neste-ja lääkehoito. |
Suoritustavat | Oppimistehtävät, koe, lääkelaskukoe, Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallinen hygieniaosaamistesti. Osallistuminen lääkehoidon perusteet luennoille ja lääkelaskennan tunneille (100 %) sekä taitopajoihin (100 % ), oppimistehtävien tekeminen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | ANTTILA, Veli-Jukka, HELLSTEN, Soile, RANTALA, Arto, ROUTAMAA, Marianne, SYRJÄLÄ, Hannu ja VUENTO, Risto. 2010. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Suomen Kuntaliitto. Porvoo: WS Bookwell Oy. KARTTUNEN, T, YLERMI, S & VUOPALA K. 2005. Tautioppi. Helsinki: Edita Prima Oy. SAANO, Susanna & TAAM-UKKONEN, Minna. 2013. Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: WSOY, SanomaPro. ERNVALL, Sirpa, PULLI, Antero, SALONEN, Anne-Marie, NURMINEN, Marja-Leena, ja KAUKKILA, Hanna-Sisko. 2009. Lääkelaskenta. WSOY. www.hygos.fi Oheismateriaali: HEDMAN, Klaus, HEIKKINEN, Terho, HUOVINEN, Pentti., JÄRVINEN, Asko, MERI, Seppo & VAARA, Martti. (Toim.) 2010. Mikrobiologia. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. KARHUMÄKI, Eliisa, JONSSON, A Anne ja SAROS, Marita. 2009. Mikrobit hoitotyön haasteena. Helsinki: Edita Prima Oy. Muu kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa. |
Yhteyshenkilö | Husso Sari |
4 SAIHTER1 Harjoittelu: Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - toimia hoitotyön arvojen ja periaatteiden sekä säädösten mukaisesti - toimia ymmärtäen vastuunsa rajat - toimia ammatillisessa vuorovaikutuksessa kunnioittaen asiakkaan/potilaan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta - tunnistaa asiakkaan/potilaan perusravitsemuksen, päivittäisen toimintakyvyn ja hoidon tarpeita - ohjata asiakkaita/potilaita päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä perusravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä ja toteuttaa kuntouttavaa hoitotyötä - toimia aseptisesti infektioiden torjunnan periaatteita noudattaen - käyttää keskeisiä hoitotyön menetelmiä ja välineitä -toimia ergonomisesti |
Keskeiset sisällöt | Aseptiikka ja infektioiden torjunta, hoitotyön toiminnot: puhtaudesta, ravitsemuksesta/nesteytyksestä ja erittämisestä huolehtiminen, vitaalielintoiminnot: verenpaineen, pulssin, hengityksen, lämmön, tajunnan ja verensokerin tarkkailu ja seuranta, ergonomia: työasennot, potilaan siirrot, apuvälineiden käyttö, lääkehoito: lääkehoidon toteuttaminen ja vaikuttavuuden seuranta, toimintakyky ja ravitsemus: päivittäisen toimintakyvyn ja perusravitsemuksen arviointi, rakenteellinen kirjaaminen |
Suoritustavat | Lähtötason ja tavoitteiden laatiminen, ohjattu harjoittelu, opiskelijan itsearviointi ja harjoittelupalaute |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Anatomia ja fysiologia, Infektioiden torjunta ja Lääkehoidon perusteet ja 1. lääkelaskukokeeseen osallistuminen, Hoidon arviointi ja hoitotyön toiminnot, Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen |
Yhteyshenkilö | , Mäkeläinen Tiina |
4 SAISIS1 Sisätautipotilaan hoitotyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson opiskeltuaan opiskelija osaa: - soveltaa hoitotyön arvoja ja periaatteita sisätauti- ja syöpäpotilaan hoitotyössä - selittää yleisimpien sisä- ja syöpätautien syntymekanismeja ja sairauksien potilaalle aiheuttamat oireet, diagnostiikan sekä hoitomenetelmät - tunnistaa hoidon tarpeenmäärittelyn, suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja kirjaamisen sisätauti- ja syöpäpotilaan hoidon eri vaiheissa - soveltaa hoitotyön toimintoja sisätauti- ja syöpäpotilaan hoidossa - soveltaa ravitsemustietoa sisätauti- ja syöpäpotilaan potilaan hoidossa - tietää keskeisimpien sisätauti- ja syöpäpotilaan lääkehoidon perusteita - soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa potilaan ja omaisten ohjaamisessa ja tukemisessa |
Keskeiset sisällöt | Sisätauti- ja syöpäpotilaan kokonaisvaltainen hoitotyö, sisätauti- ja syöpäpotilaan ravitsemushoito, parantumattomasti sairaan tai kuolevan ihmisen kohtaaminen, fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen, sisätaudit. |
Suoritustavat | Lähiopiskelu, itsenäinen opiskelu, yhteistoiminnalliset tehtävät, hoitotyön dialogitentti, lääkelaskut, lääketieteen tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | AHONEN, Outi, BLEK-VEHKALUOTO, Mari, EKOLA, Sirkka, PARTAMIES, Sanna, SULOSAARI, Virpi ja
USKI-TALLQVIST, Tuija 2012. Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja
sairastavan hoito. Helsinki. SanomaPro. VAUHOKONEN, Ilkka ja HOLMSTRÖM Peter 2012. Sisätaudit. Helsinki. SanomaPro. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset /erillisryhmat/ravitsemushoitosuositus/ Muu opintojakson alussa sovittava materiaali. |
Edeltävät opinnot | Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot, Infektioiden torjunnan ja lääkehoidon perusteet, Ihminen kokonaisuutena. |
Yhteyshenkilö | Hynynen Marja-Anneli, Mäkeläinen Tiina |
4 SAIHSIS1 Harjoittelu: Sisätautipotilaan hoitotyö
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa-kuvata hoitotyön merkityksen sairastuneen ja sairastavan potilaan voimavarojen tukemisessa ja vahvistamisessa-toimia hoitotyön arvojen ja periaatteiden mukaisesti -suunnitella, toteuttaa ja arvioida sekä dokumentoida hoitotyötä yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa-käyttää työskentelyssään keskeisiä hoitotyön toimintoja ja arvioida niiden vaikuttavuutta-toteuttaa potilaan lääkehoitoa turvallisesti ja seurata lääkehoidon vaikuttavuutta-suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyttä edistävää ohjausta yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa.-toimia huomioiden vastuukysymykset sisätautia ja syöpää sairastavan potilaan hoidossa potilaan kokonaishoitoa edistäen ja hoitotyön vastuun tunnistaen-selittää moniammatillisen yhteistyön merkityksen-toimia kohdatessaan parantumattomasti sairas tai kuoleva potilas ja hänen omaisensa-toimia potilassiirtotilanteissa ergonomian periaatteiden mukaisesti-arvioida ja kehittää sisätautipotilaan hoitotyön osaamistaan. |
Keskeiset sisällöt | Hoitotyö vuodeosastoilla tai vastaavissa toimintaympäristöissä, turvallisuus potilassiirroissa |
Suoritustavat | Oppimistehtävät, lähtötasokuvauksen laatiminen, ohjattu harjoittelu, opiskelijan itsearviointi ja harjoittelupalaute, potilassiirrot. HOPSin päivitys. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Hoitotyön tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot harjoittelu suoritettu. Vähintään yhdet hyväksytysti suoritetut lääkelaskut. Infektioiden torjunnan ja lääkehoidon perusteet suoritettu. Sisätautipotilaan hoitotyö teoria suoritettu / aloitettu. |
Yhteyshenkilö | Hynynen Marja-Anneli, Mäkeläinen Tiina |
4 SAIDIA1 Diagnostiikan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - kuvata laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin vaikuttavat edeltävät tekijät - ohjata ja valmistaa potilaat/asiakkaat ko. tutkimuksiin - toteuttaa keskeisimmät diagnostiset tutkimusmenetelmät - selittää potilas- ja työturvallisuuteen liittyvät asiat - ohjattuna ottaa verinäytteitä ja suorittaa vieritestejä - toteuttaa keskeisimmät kliinisen fysiologian tutkimukset |
Keskeiset sisällöt | kliininen laboratoriotoiminta Suomessa, preanalyyttisten tekijöiden vaikutus laboratorio- ja radiologisiin tutkimuksiin, kliiniskemiallisten, hematologisten, fysiologisten ja radiologisten tutkimusten merkitys diagnostiikassa, potilaan hoidossa ja hoidon seurannassa, säteilyturvakeskuksen suositukset ja miten niitä sovelletaan käytännössä, kliinisen mikrobiologisen tiedon merkitys hoitotyössä, laskimoverinäytteenoton, ihopistonäytteenoton ja mikrobiologisen näytteenoton periaatteet ja kuinka näytteet otetaan, vierianalytiikka ja vieritestit, laadunvarmistuksen merkitys vierianalytiikassa |
Suoritustavat | Harjoituksiin valmistautuminen ja 100 %:nen osallistuminen, tehtävät, tentit |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | TUOKKO Seija, RAUTAJOKI Anja ja LEHTO Liisa. 2008, Kliiniset laboratorionäytteet - opas näytteiden ottoa varten. Helsinki: Hygieia. KARHUMÄKI Eliisa, JONSSON Anne ja SAROS Marita. 2010, Mikrobit hoitotyön haasteena. Helsinki: Edita. Säteilyturvakeskuksen suositukset Muu opintojakson alussa ilmoitettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Harjoitustunneille pukeudutaan suojavaatteeseen. |
Yhteyshenkilö | Tikka Leena |
4 SAIPEO1 Perioperatiivinen hoitotyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - soveltaa hoitotyön arvoja ja periaatteita perioperatiivisessa hoitotyössä - soveltaa tietoja perioperatiivisen potilaan hoidon tarpeenmäärittelyssä, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - selittää ja analysoida olennaiset potilaan elintoimintojen tutkimiseen, tarkkailuun ja ylläpitoon liittyvät asiat - tunnistaa tavallisimmat kirurgiset sairaudet ja niiden oireet sekä kuvaa niiden keskeisiä tutkimus- ja hoitomenetelmiä - soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita perioperatiivisessa hoitotyössä ja arvioida aseptiikan puutteista johtuvia haittoja - soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamisessa ja ohjauksessa keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa - selittää potilaan turvallisen lääkehoidon, nestehoidon ja verensiirron perusteet esimerkkejä antaen sekä hallitsee perioperatiivisen hoitotyön lääkelaskut virheettömästi - arvioida moniammatillisen yhteistyön merkitystä perioperatiivisen potilaan hoidossa |
Keskeiset sisällöt | Potilaan pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö kirurgian osastoilla, leikkausyksiköissä ja postoperatiivisessa valvonnassa. Kirurgia ja anestesiologia. Perioperatiivinen hoitoprosessi - potilaan pre-, intra- ja postoperatiivinen hoito kirurgian osastoilla, leikkausyksiköissä ja postoperatiivisessa valvonnassa. - elektiivisen, päiväkirurgisen ja LEIKO-potilaan hoitoprosessi - päivystyspotilaan perioperatiivinen hoitoprosessi - aseptinen toiminta perioperatiivisessa hoidossa - lääke- ja nestehoito sekä verensiirto perioperatiivisessa hoidossa - perioperatiivinen potilasturvallisuus: laiteturvallisuus, turvalliset työskentelytavat - perioperatiivinen dokumentointi Preoperatiivinen hoitotyö - potilaan perioperatiivinen hoidon tarpeenmäärittely, suunnittelu, toteutus ja arviointi - olennaiset potilaan elintoimintojen tutkimiseen, tarkkailuun ja ylläpitoon liittyvät toimintamenetelmät - preoperatiivinen potilasohjaus Intraoperatiivinen hoitotyö - potilaan intraoperatiivinen hoito ja hoitotyö leikkausosastolla anestesia- ja leikkaushoitajien rooleissa - yleisanestesia- ja puudutuspotilaan hoito - akuutit leikkauksenaikaiset hätätilanteet ja niissä työskentely työryhmän jäsenenä - moniammatillinen yhteistyö potilaan leikkauksen aikana Postoperatiivinen hoitotyö - potilaan tarkkailu ja hoito anestesian ja toimenpiteen jälkeen - potilaan postoperatiivinen ohjaus, kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu - moniammatillinen yhteistyö potilaan, omaisten ja eri hoitoyhteisöjen toimijoiden kanssa |
Suoritustavat | Pakolliset taitopajat, lääkelaskukoe (lääkelaskut hyväksytty/hylätty, 100 % oikein) ja kokeet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | AHONEN, Outi, EKOLA, Sirkka, PARTAMIES, Sanna, SULOSAARI, Virpi, BLEK-VEHKALUOTO, Mari ja USKI-TALLQUIST, Tuija. 2013. Kliininen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro. LUKKARI, Liisa., KINNUNEN, Timo ja KORTE, Ritva. 2010. Perioperatiivinen hoitotyö. Porvoo: WSOY Oppimateriaalit Oy. SPR verensiirron ABO-verkkokurssi. [Viitattu 2013-11-4.] Saatavissa http://www.veripalvelu.fi/www/ABOkurssi Heräämöhoidon käsikirja. http://www.hotus.fi/system/files/KK_heraamohoito.pdf Muu opintojakson alussa ilmoitettava kirjallisuus. |
Edeltävät opinnot | Ihminen kokonaisuutena sekä Infektioiden ehkäisy ja lääkehoidon perusteet |
Muuta huomioitavaa | Osallistuminen taitopajoihin pakollista. |
Yhteyshenkilö | Virkki Päivi, Jyrkinen Heli |
4 SAIANA1 Anatomia ja keskeisten sairauksien lääkehoito
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa: -selittää sisällössä mainittujen elimistön osien ja toiminnallisten järjestelmien rakenteen ja toiminnan -selittää keskeisimpien sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet, lääkeaineiden indikaatiot ja kontraindikaatiot, vaikutusmekanismit ja yleisimmät haitta- ja yhteisvaikutukset |
Keskeiset sisällöt | Umpieritysjärjestelmän, hermoston, aistijärjestelmien (erityisesti näkö, kuulo ja kipu) ja lisääntymiselimistön sekä tuki-ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta. Keskeisimpien sairauksien (sydän- ja verisuonisairaudet, hengitysteiden ja ruoansulatuselinten sairaudet, mielenterveyshäiriöt ja unettomuus, syöpä, neurologiset sairaudet, diabetes, kilpirauhassairaudet, silmä-korva- ja ihosairaudet) lääkehoito. Elektrolyytti-, neste ja happoemästasapaino ja niiden häiriöt. Parenteraalinen ravitsemus. Mikrobi-, allergia, kipu- ja kuumelääkkeet. |
Suoritustavat | Osallistuminen tunneille ja harjoitustöihin. Itsenäisten opiskelutehtävien hyväksytty suorittaminen. Tentit |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | SAANO, Susanna ja TAAM-UKKONEN, Minna. 2013. Lääkehoidon käsikirja. SanomaPro. Osa-II. Luentomateriaali |
Edeltävät opinnot | Infektioiden torjunnan ja lääkehoidon perusteet |
Yhteyshenkilö | Ylinen Eeva-Riitta, Kajander-Unkuri Satu |
4 SAIHPEO1 Harjoittelu: Perioperatiivinen hoitotyö
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - työskennellä hoitotyön arvojen ja periaatteiden mukaisesti perioperatiivisessa hoitotyössä - käyttää tietoja perioperatiivisen potilaan hoidon tarpeenmäärittelyssä, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamisessa ja ohjauksessa, sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa - tutkia, arvioida ja ylläpitää perioperatiivisen potilaan peruselintoimintoja - aseptisen toiminnan periaatteet - keskeiset perioperatiivisen hoitotyön toiminnot ja niissä tarvittavien hoitovälineiden- ja laitteiden oikean ja turvallisen käytön - turvallisen perioperatiivisen lääkehoidon, nestehoidon ja verensiirron toteuttamisen sekä lääkelaskennan - ohjata potilaita ja omaisia perioperatiivisen hoitoprosessin eri vaiheissa - toteuttaa ja arvioida moniammatillista yhteistyötä perioperatiivisessa hoitotyössä - arvioida ja kehittää perioperatiivisen hoitotyön osaamistaan |
Keskeiset sisällöt | Pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö.Potilasohjaus, omaisten ohjaus. |
Suoritustavat | Harjoittelut erilaisissa perioperatiivisissa hoitoympäristöissä 7 op.Osallistuminen simulaatioihin ja mahdollisiin opintokäynteihin 3 op. Erikseen sovittavat oppimistehtävät ja HOPSin päivitys. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Perioperatiivisen hoitotyön teoriaopinnot suoritettu /aloitettu ja taitopajat suoritettu. Simulaatioiden suorittamisesta sovitaan ryhmäkohtaisesti teoriaopintojen alussa. Jos harjoittelu toteutuu ennen sisätautien hoitotyön harjoittelua, edeltävät opinnot ovat em. lisäksi samat kuin sisätautien hoitotyön harjoittelussa. |
Yhteyshenkilö | Tengvall Erja, Kajander-Unkuri Satu |
4 SAIMIE1 Mielenterveys- ja päihdetyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - analysoida kirjallisuuteen perustuen mielenterveyshäiriöihin, päihteiden käyttöön ja näiden hoitoon liittyviä eettisiä haasteita, omia käsityksiä ja asenteita - analysoida mielenterveys- ja päihdetyön eettisten ohjeiden ja lainsäädännön merkitystä - soveltaa kulttuureihin ja alakulttuureihin liittyvää tietoa mielenterveys- ja päihdetyössä ja arvioida omia kulttuurisia asenteitaan - eritellä ihmisen ja hänen perheensä voimavaroja - analysoida mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisen toimintatapoja kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa - käyttää mielenterveys- ja päihdetyön näyttöä ja tutkimusta päätöksenteossa ja työskentelyssä - kuvata keskeisimpien auttamismenetelmien, hoitosuhteen ja hoitoyhteisössä käytettävien menetelmien ja työnohjauksen merkitystä - kuvata moniammatillisen tiimi- ja verkostotyön merkitystä - kuvata mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmän pääpiirteet - laskea mielenterveys- ja päihdetyön lääkelaskut virheettömästi - nimetä tavallisimmat lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyshäiriöt ja niiden keskeiset tutkimus- ja hoitomenetelmät |
Keskeiset sisällöt | Mielenterveystyö ja mielenterveyden/päihteettömyyden edistäminen Mielenterveys- ja päihdetyön etiikka Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät Mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmä Keskeiset psykiatriset sairaudet ja riippuvuusongelmat (Psykiatria 1 ja 2) Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden lääkehoito ja lääkelaskut |
Suoritustavat | Avainluennot, oppimistehtävät, seminaarit, taitopajat/ yhteisöllinen oppiminen, ryhmätentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | KUHANEN, Carita, OITTINEN, Pirkko, KANERVA, Anne, SEURI, Tarja ja SCHUBERT, Carla 2010. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki: WSOYpro Oy. PARTANEN, Airi, HOLMBERG, Jan, INKINEN, Maria, KURKI, Marjo & SALO-CHYDENIUS, Sisko 2015 Päihdehoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Tunnilla käsitellyt asiat ja muu osoitettu materiaali ja muu opintojakson alkaessa määriteltävä materiaali |
Edeltävät opinnot | Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut, Ammattietiikka ja asiakkaan kohtaaminen, Infektioiden ehkäisyn ja lääkehoidon perusteet, Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot sekä teoria että harjoittelu, Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, Sisätautipotilaan hoitotyö sekä teoria että harjoittelu, Diagnostiikan perusteet. |
Muuta huomioitavaa | Osallistuminen taitopajoihin/simulaatioihin, tutoriaaleihin/ seminaareihin pakollista Opiskelukieli suomi ja englanti |
Yhteyshenkilö | Aho Jukka, Kainulainen Arja-Sisko |
4 SAILAS1 Lasten, nuorten ja perheiden hoitotyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - selittää lasten oikeuksien, lasten ja nuorten hoitotyöhön liittyvien eettisten ohjeiden, lainsäädännön, lapsilähtöisyyden ja kulttuurisuuden merkityksen perheiden hoitotyössä - kuvata raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan normaalin kulun ja seurannan - nimetä naistentautien aiheuttamat ongelmat naiselle ja nimetä keskeiset hoito- ja ennaltaehkäisymenetelmät - selittää lasten tavallisimpien sairauksien aiheuttamat ongelmat ja nimetä keskeiset hoito- ja ennaltaehkäisymenetelmät - kuvata lasten ja nuorten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä - soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, niihin vaikuttavista tekijöistä, ravitsemuksesta, perheen hoitotyöstä ja lasten sairauksista laatiessaan hoitotyön suunnitelmaa - analysoida lasten ja nuorten terveysongelmia ja -uhkia sekä suunnitella lapsen ja nuoren hoitoa hoitotyön prosessin mukaisesti - antaa esimerkkejä hoitotyön toimintojen soveltamisesta ja kuntoutuksesta vammaisten lasten ja nuorten hoidossa - lasten lääke- ja nestehoidossa tarvittavat laskutoimitukset sekä osaa selittää, miten lasten lääke- ja nestehoito sekä lääkkeiden annostelu toteutetaan turvallisesti - perustellen arvioida lasten ja nuorten hoitotyön osaamistaan ja antaa vertaisarviointia opintojakson arviointikriteereiden mukaisesti - käyttää perheen hoitotyöhön liittyvää englanninkielistä oppimateriaalia ja viestiä englannin kielellä vuorovaikutustilanteissa |
Keskeiset sisällöt | Eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön erityispiirteet ja niitä ohjaava lainsäädäntö ja eettinen perusta, Äidin ja perheen hoitotyö raskauden ja synnytyksen aikana ja lapsivuodeaikana, Eri-ikäisten lasten ja nuorten kasvu ja kehitys sekä niiden vaikutus terveiden, sairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten tarpeisiin, Eri-ikäisten lasten ja nuorten ravitsemus, Perheen hoitotyö: varhainen vuorovaikutus, perheen voimavarat, vanhempien ja sisarusten reaktiot lapsen sairastumiseen, lastensuojeluun liittyvä yhteistyö, lapsettomuus, vanhemmuuden tukeminen, Lasten lääke- ja nestehoito, lääkkeiden annostelu ja lasten lääkelaskenta, Lapsen ja nuoren kivun ja pelkojen arviointi ja erilaiset kivunhoitomenetelmät, Vastasyntyneen, imeväisen, leikki-, koulu- ja murrosikäisen hoitotyö, Lastentaudit, Naistentaudit. |
Suoritustavat | Oppimistehtävät, tentit, osallistuminen opetukseen |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | IHME, Anu ja RAINTO, Satu 2008. Naisen terveys. Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä hoitotyö. Helsinki: Edita Prima. Lasten ja perheiden ravitsemussuositukset: Imeväisikäisen lapsen ruoka (STM:n oppaita 2004:17) ja Lapsi, perhe ja ruoka (STM:n julkaisuja 2004:11) http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveydenedistaminen/liikunta_ja_ravinto/ravinto MIKKELSEN, Gitte ja FREDRIKSEN, Kirsten 2011. Family-centred care of children in hospital ¿ a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 5, 1152¿1162 STORVIKS-SYDÄNMAA, Stiina, TALVENSAARI, Helena, KAIASVUO, Terhi ja UOTILA, Niina 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy Oheismateriaali: KOISTINEN, Paula, RUUSKANEN, Susanna ja SURAKKA, Tuula (toim.) 2009. Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy. RAJANTIE Jukka, MERTSOLA, Jussi ja HEIKINHEIMO, Markku (toim.) 2012. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. |
Edeltävät opinnot | Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot, Infektioiden torjunnan ja lääkehoidon perusteet, Sisätautipotilaan hoitotyö ja perioperatiivinen hoitotyö |
Muuta huomioitavaa | Opiskelukieli suomi ja englanti |
Yhteyshenkilö | Pennanen Helena, Hyvönen Katrina |
4 SAIHMIE1 Harjoittelu: Mielenterveys- ja päihdetyö
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson opiskeltuaan opiskelija osaa - työskennellä ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ja analysoida asenteiden ja tunteiden merkitystä mielenterveys- ja päihdetyössä - ohjata potilaita, potilasryhmiä, omaisia, opiskelijatovereita tai henkilökuntaa - kuvata harjoittelupaikan keskeiset yhteistyökumppanit ja toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä - hyödyntää oppimisessaan mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvää näyttöön perustuvaa tietoa - kohdata toisesta kulttuurista olevan ihmisen - käyttää turvallisesti keskeisiä mielenterveys- ja päihdetyön auttamismenetelmiä - toteuttaa turvallisesti mielenterveys- ja päihdehoitotyön lääkehoitoa - arvioida ja kehittää mielenterveys- ja päihdetyön osaamistaan |
Keskeiset sisällöt | Mielenterveys- ja päihdetyön lainsäädäntö Mielenterveys- ja päihdetyön eettiset kysymykset Hoitotyön prosessi, kirjaaminen ja raportointi mielenterveys- ja päihdetyössä Mielenterveys- ja päihdetyön auttamismenetelmät: ohjaaminen, hoitosuhde, yhteisöhoito, moniammatillinen tiimityöskentely, verkostotyöskentely, työnohjaus, lääkehoito Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä Mielenterveyden edistäminen |
Suoritustavat | Harjoittelun (7 op) hyväksytty suorittaminen, seminaariin osallistuminen, osastotunnin pitäminen, merkityksellisen tapahtuman reflektointi/oppimispäiväkirjan kirjoittaminen/blogissa reflektointi, simulaatioiden ja seminaarin (3 op) hyväksytty suorittaminen. Opintojakso on mahdollista suorittaa kansainvälisenä vaihtona. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Oppimistavoitteiden saavuttamiseen liittyvä ajankohtainen materiaali ja muu ohjaajan osoittama materiaali |
Edeltävät opinnot | Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut, Ammattietiikka ja asiakkaan kohtaaminen, Infektioiden ehkäisyn ja lääkehoidon perusteet, Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot, Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, Sisätautipotilaan hoitotyö, Diagnostiikan perusteet. Lisäksi Mielenterveys- ja päihdetyön opintojakso on aloitettu/suoritettu. |
Yhteyshenkilö | Aho Jukka, Kainulainen Arja-Sisko |
4 SAIHPER1 Harjoittelu: Perheiden hoitotyö
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson opiskeltuaan opiskelija osaa - soveltaa lasten oikeuksia, lasten ja nuorten hoitotyöhön liittyviä eettisiä ohjeita ja lainsäädäntöä sekä - osaa työskennellä ottaen huomioon lapsilähtöisyyden ja kulttuurisuuden hoitotyössä. - soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, niihin vaikuttavista tekijöistä, perhehoitotyöstä ja lasten sairauksista laatiessaan hoitotyön suunnitelmaa - analysoida lasten ja nuorten terveysongelmia ja -uhkia sekä suunnitella lapsen ja nuoren hoitoa hoitotyön prosessin mukaisesti - toteuttaa tavallisimpia lasten ja nuorten hoitotyön toimintoja - lasten lääke- ja nestehoidossa tarvittavat laskutoimitukset sekä osaa selittää, miten lasten lääke- ja nestehoito sekä lääkkeiden annostelu toteutetaan turvallisesti - toteuttaa voimavaralähtöistä perheen hoitotyötä - arvioida ja kehittää lasten ja nuorten hoitotyön osaamistaan ja antaa vertaisarviointia opintojakson arviointikriteereiden mukaisesti - osaa työskennellä tiimissä ja ottaa vastuuta omasta tekemisestään |
Keskeiset sisällöt | Leikki ja luovuus osana lasten hoitotyötä (taitopajat) Lasten akuuttitilanteita ja vauvan ja leikki-ikäisen hoitoelvytys (taitopajat) Vastasyntyneen ja imeväisen perushoito (taitopajat) Vanhemmuuden tukeminen (taitopajat) Lasten ja nuorten hoitotyön erityisluonne ja sitä ohjaava lainsäädäntö ja eettinen perusta. Eri-ikäisten lasten ja nuorten kasvu ja kehitys sekä niiden vaikutus lasten ja nuorten tarpeisiin. Eri-ikäisten lasten ja nuorten ravitsemus. Perhehoitotyö: vanhempien ja sisarusten reaktiot lapsen sairastumiseen, perheen voimavarat. Lasten lääke- ja nestehoito, lääkkeiden annostelu ja lasten lääkelaskenta. Lapsen ja nuoren kivun ja pelkojen arviointi ja erilaiset kivunhoitomenetelmät. Leikki osana lasten hoitotyötä. Erilaiset lasten ja nuorten hoitotyön toiminnot, vauvan ja leikki-ikäisen elvytys, moniammatillisuus ja tiimityöskentely. |
Suoritustavat | Harjoittelu erilaisissa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja osallistuminen taitopajoihin/simulaatioihin, seminaareihin ja mahdolliseen opintokäyntiin ja niihin valmistautuminen, osaamisen reflektointi blogissa tai Moodlessa. HOPSin päivitys. Opintojakson voi suorittaa myös kansainvälisessä vaihdossa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot, Infektioiden torjunnan ja lääkehoidon perusteet, Sisätautipotilaan hoitotyö (tarkoittaa sekä teoria- että harjoitteluosioiden suorittamista), Perioperatiivinen hoitotyö (tarkoittaa sekä teoria- että harjoitteluosioiden suorittamista), Lasten, nuorten perheen hoitotyö (teoria) suoritettu tai meneillään. |
Yhteyshenkilö | Pennanen Helena, Hyvönen Katrina |
4 SAISAI1 Sairaanhoitaja itsenäisenä toimijana ja hoidon tarpeen arvioijana
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida äkillisesti sairastuneen potilaan hoidon tarpeen ja sen edellyttämät hoitotoimet - soveltaa hoidon tarpeen arvioinnissa käytettävää triageluokituksia - potilaan kliinisen tutkimisen sekä osaa valita käyttötarkoitukseen sopivat välineet ja menetelmät - arvioida sekä äkillisesti sairastuneen että monisairaan potilaan sekä omaisen tuen ja voimavaralähtöisen ohjauksen tarvetta - hyödyntää monipuolisesti erilaisia voimavaralähtöisiä ohjausmenetelmiä |
Keskeiset sisällöt | Sairaanhoitajan roolit muuttuvissa palvelurakenteissa, Sairaanhoitaja hoitotyön asiantuntijana itsenäisessä hoitajavastaanotto-toiminnassa, Potilaan peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen eri tilanteissa, Hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi, triageluokitukset, potilaan kliininen tutkiminen, voimavaralähtöinen ohjaus ja tukeminen |
Suoritustavat | Osallistuminen opetukseen, yksilö- ja ryhmätehtävät, osallistuminen seminaareihin (100%) simulaatioihin (100%) ja taitopajoihin (100%) ja hoidon tarpeen arviointiharjoitukseen(100%) Taitopajoihin, taitokokeeseen ja tenttiin valmistautuminen englannin kielisen materiaalin avulla.Taitokoe, verkkotentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Akuuttihoidon tietokannat. 2015. Duodecim. saatavilla: http://www.terveysportti.fi.ezproxy.savonia.fi/dtk/aho/koti ALAHUHTA,Seppo , ALA-KOKKO, Tero, KIVILUOMA, Kai, PERTTILÄ Juha, RUOKONEN, Esko ja SILFVAST, Tom (toim.)2016. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Duodecim. (soveltuvin osin) saatavilla: http://www.oppiportti.fi/op/opk04609 Sairaanhoitajan tietokannat. Duodecim. 2016. Saatavilla: http://www.terveysportti.fi.ezproxy.savonia.fi/dtk/shk/koti SYVÄOJA Pirjo ja ÄIJÄLÄ, Outi. 2009. Hoidon tarpeen arviointi. Sastamala. Tammi. SAHA, Heikki & SALONEN, Tapani & SANE, Timo. 2013. Potilaan tutkiminen. Bookwell Oy. |
Edeltävät opinnot | Sisätautipotilaan hoitotyö ja perioperatiivinen hoitotyö- opintojaksot |
Yhteyshenkilö | Hynynen Marja-Anneli, Jyrkinen Heli |
4 SAIGER1 Gerontologinen hoitotyö ja kotihoito
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - selittää gerontologisen hoitotyön eettiset ja monitieteiset lähtökohdat. - analysoida palvelujärjestelmän ja kotihoidon merkitystä ja tehtäviä asiakkaan palveluketjussa. - selittää keskeiset geriatriset sairaudet - suunnitella iäkkäiden ihmisten hoito- ja kuntoutustyötä ja arvioida lääkehoitoa. - perustella läheisverkoston tuen merkityksen ja tukea omaisia. - selittää seksuaaliterveyden merkityksen osana iäkkäiden ihmisten hoitoa - ideoida iäkkäiden ihmisten saattohoidon kehittämistä. - arvioida erityisryhmien hoitotyötä. - tulkita ikääntyneen ravitsemushoitosuosituksia ja soveltaa niitä käytäntöön - arvioida ravitsemushoidon tehoa ja tarvittaessa tehostaa ja muuttaa ravitsemushoitoa |
Keskeiset sisällöt | Gerontologisen hoitotyön monitieteinen ja eettinen perusta, ageismi, vanhuskäsitykset, Vanhus yksilönä ikääntyvässä yhteiskunnassa, ikäpolitiikka, kotihoito, hyvinvointiteknologia, voimavaralähtöinen hoito- ja palvelusuunnitelma, palveluohjaus, esteetön asumisympäristö ja apuvälineet Keskeiset geriatriset sairaudet: muistisairaudet, mielenterveys, päihdehoitotyö, ravitsemus, lääkehoito, tehostettu kuntoutus, sosiokulttuurinen hoitotyö Iäkkään ihmisen seksuaaliterveys Omaishoitajuus, läheisverkostotyö, henkinen hoitotyö Saattohoito eri hoitoympäristöissä Ikääntyneet kehitysvammaiset, monikulttuurinen gerontologinen hoitotyö, muut erityisryhmät Kotihoitotoiminnan periaatteet |
Suoritustavat | Aktiivinen osallistuminen opetukseen, yksilö- ja ryhmätehtävät, verkkotehtävät, yksilö- ja ryhmätentit, simulaatiot, lääkelaskut |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | HARTIKAINEN, Sirpa ja LÖNNROOS, Eija. 2008. Geriatria. Helsinki: Edita. Soveltuvin osin. VOUTILAINEN, Päivi. ja TIIKKAINEN, Pirjo. (toim). 2009. Gerontologinen hoitotyö. Helsinki: WSOY. SAANO, Susanna ja TAAM-UKKONEN, Minna. 2013. Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Soveltuvin osin. Ravitsemussuositukset ikääntyneille/ Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2010. Helsinki: Edita. Saatavilla www-muodossa: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf Muu ajankohtainen materiaali, englanninkielinen artikkelinippu Tilvis, R. ym. 2010. Geriatria. Helsinki: Duodecim. E-kirjana Savonian verkossa |
Muuta huomioitavaa | Opiskelukieli suomi ja englanti |
Yhteyshenkilö | Iire Paula, Röynä Tarja |
4 SAIHERI1 Harjoittelu: Erityisryhmien hoitotyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - etsiä ja soveltaa erityisryhmien hoitotyötä käsittelevää tietoa työskentelynsä perustaksi - etsiä ja kehittää asiakaslähtöisiä ratkaisuja erityisryhmien hoitotyöhön - analysoida erityisryhmien moninaisuutta ja soveltaa sitä hoitotyössä - tarkastella erityisryhmiin liittyviä kysymyksiä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta - arvioida erityisryhmiin kuuluvan henkilön toimintakykyä ja voimavaroja - tukea ja ohjata erityisryhmiin kuuluvia henkilöiden toimintakykyä ja osallisuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - hyödyntää palvelujärjestelmää ja lainsäädäntöä erityisryhmiin kuuluvan henkilön tukemisessa - osaa arvioida ja kehittää erityisryhmien hoitotyön osaamistaan |
Keskeiset sisällöt | Erilaisuus, moninaisuus, suvaitsevaisuus, erilaisten erityisryhmien esim. vammaisten, syrjäytyneiden, vähemmistöjen, lastensuojelun ja kriminaalihuollon asiakkaiden hoitotyö. Toimintakyky, voimavarat, kuntoutuminen, valmennus, palveluohjaus, osallisuus. Erityisryhmien hoitotyöhön liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisryhmien perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin palvelut. Moniammatillinen yhteistyö erityisryhmien hoitotyössä. |
Suoritustavat | Harjoittelu erityisryhmien parissa sosiaali-/terveysalan tai kolmannen sektorin yksiköissä. Ennakkotehtävän tekeminen ennen harjoittelua. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Eri erityisryhmien hoitoon ja kuntoutukseen liittyvä lainsäädäntö ja kirjallisuus HAARNI, Ilka. 2006. Keskeneräistä yhdenvertaisuutta. Helsinki: Stakes. Kolmannen sektorin toimijoiden www-sivut MALM, Marita, MATERO, Marja, REPO, Marjo ja TALVELA, Eeva-Liisa. 2004. Esteistä mahdollisuuksiin. Vammaistyön perusteet. Helsinki: WSOY. Vammaispalvelujen käsikirja. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/ VEHMAS, Simo. 2006. Vammaisuus: johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. |
Yhteyshenkilö | Pennanen Helena, Hyvönen Katrina |
4 SAIHKOT1 Harjoittelu: Gerontologinen hoitotyö ja kotihoito
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija - osaa huomioida ikäihmisten moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian merkityksen hoidossa ja ohjauksessa - osaa tunnistaa ikäihmisten huono-osaisuuden ja syrjäytymisen tunnusmerkkejä harjoitteluympäristön potilaissa ja heidän läheisissään ja toimia eettisten periaatteiden mukaisesti - osaa verkostoitua ja ohjata ikäihmistä ja hänen läheisiään käyttämään tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 3. sektorin palveluita - osaa esittää gerontologisen hoitotyön kehittämishaasteita - osaa ottaa käytäntöön uusia luovia gerontologisen hoitotyön menetelmiä. - soveltaa voimavaralähtöisesti ja terveyttä edistäen yksilöllisesti kotihoidon ja näyttöön perustuvaa gerontologisen hoitotyön osaamistaan toimiessaan erilaisten asiakkaiden kodeissa ja kodinomaisissa ympäristöissä. - soveltaa kuntoutumista edistävän hoitotyön tietojaan ja taitojaan asiakkaan vastuusairaanhoitajana toimiessaan ja harjaantuu yhteistyötaidoissaan moniammatillisen työryhmän jäsenenä. - ymmärtää sairaanhoitajan vastuut ja velvollisuudet lääkehoidon toteuttamisessa sekä osaa arvioida iäkkään ihmisen hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikuttavuutta sekä lääkkeiden haitta-, sivu- ja yhteisvaikutuksia. - osaa kirjata oleelliset asiat ja käsitellä terveyskertomuksia tietosuojan sekä tietoturvan ohjeiden mukaisesti. - osaa toimia aseptisesti ja työskennellä ergonomisesti. - soveltaa ja kehittää ikäosaamistaan erilaisissa toimintaympäristöissä. |
Keskeiset sisällöt | Ensiapu II ja hoitoelvytys, kotihoito ja gerontologinen hoitotyö, HOPSin päivitys |
Suoritustavat | Alkuinfo, harjoittelu perusterveydenhuollossa (kotihoito/kotisairaanhoito) sekä seminaaripäivät, HOPSin päivitys Ensiapu: Elvytys- ja hoitoelvytysnäyttö, tentti ja osallistuminen lähiopetukseen/simulaatioihin |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Infektioiden ehkäisyn ja lääkehoidon perusteet - Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot (teoria ja harjoittelu) - Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - Sisätautipotilaan hoitotyö (teoria ja harjoittelu) - Anatomia ja keskeisten sairauksien lääkehoito |
Muuta huomioitavaa | Harjoittelun voi suorittaa kansainvälisessä vaihdossa |
Yhteyshenkilö | Lappalainen Raija, Hämäläinen Susanne |
4 SAIJOH1 Johtaminen, kehittäminen ja yrittäjyys
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kuvata terveys- ja sosiaalialan johtamisen sekä laadunhallinnan pääperiaatteita ja menetelmiä - laskea terveys- ja sosiaalialan toiminnasta syntyviä kustannuksia ja selittää käytettävien rahalaskelmien merkitystä - hyödyntää työssään tiimitoiminnan periaatteita - kuvata työhyvinvointiin liittyvät keskeiset tekijät ja työtavat - toimia osana suomalaista työmarkkinajärjestelmää terveys- ja sosiaalialan ammattilaisena sekä noudattaa työlainsäädäntöä ja oman alan sopimuksia - hahmotella eettisesti toimivaa terveys- ja/tai sosiaalialan liikeideaa ja etsiä mahdollisuuksia sen toteuttamiselle sekä kuvata idean käynnistämisen prosessia - esitellä kansainvälisen ja Suomen talouden tilan vaikutuksia terveys- ja sosiaalialaan yleensä sekä alan yritystoimintaan - esitellä terveys- ja sosiaalialan palvelujen ja oman työnsä markkinointiin sopivia keinoja |
Keskeiset sisällöt | Johtamisen teoriat ja mallit. Organisaatiomallit ja organisaatiokulttuuri. Hyvän hallinnon periaatteet. Taloudelliset voimavarat ja niiden kohdentuminen terveydenhuollossa. Kustannusten laskenta ja erilaiset rahalaskelmat. Terveydenhuollon toimintaa ohjaava ja valvova lainsäädäntö. Laadunhallinta. Työhyvinvointi. Työyhteisötaidot. Tiimi-, työpari- ja verkostotyöskentely. Palaveri- ja neuvottelutaidot. Mentorointi. Muutoksenhallinta. Henkilöstöhallinto. Palvelualan työsuhde. Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Työaika- ja vuosilomalaki. Oman alan työehtosopimus. Työriidat. Luottamusmies. Yrittäjyys kansantaloudessa sekä terveys- ja sosiaalialalla. Terveys- ja sosiaalialan yksityisen ja 3. sektorin palvelujen tuottamismahdollisuudet.Tuotteistamisprosessi. Markkinointiajattelu ja markkinoinnin keinot terveys- ja sosiaalialalla. Oman osaamisen markkinointi. |
Suoritustavat | Tehtävät tai tentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | LAAKSONEN, Hannele, NISKANEN, Jouni ja OLLILA, Seija. 2012. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. Helsinki: Edita. LITH, Pekka. 2013. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Raportti yksityisestä palvelutarjonnasta ja yritysten kasvusta sekä julkisista hankinnoista ja toiminnan kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. TEM-raportteja 34/2013. PELTOLA, Leena. 2015 (tai vanhempi nimellä Raatikainen Leena). Liikeideasta liikkeelle. Helsinki: Edita. SURAKKA, Tarja. 2006. Työyhteisön palaverit - yhdessä tavoitteisiin. Helsinki: Edita. Ajantasainen lainsäädäntö ja voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset. Opiskelumateriaali tarkennetaan opintojen alussa. |
Edeltävät opinnot | Ei vaadi edeltäviä opintoja. Opiskelijalla tulee kuitenkin olla sellaiset opiskelutaidot, että selviää opintojaksosta, joka on tarkoitettu suoritettavaksi opintojen loppupuolella. |
Yhteyshenkilö | Pirinen Ritva, Hämäläinen Susanne |
4 SAIHMON1 Harjoittelu: Moniammatillinen hanketyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - työskennellä hankkeessa ja suunnitella ja toteuttaa hanketyöskentelyä ideoinnista arviointiin - toimia yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa moniammatillisesti - käyttää asiantuntijaverkostoja työelämäläheisessä hanke-/kehittämistyössä - käyttää luovaa ongelmanratkaisua työelämän asiakaslähtöisen toiminta- ja työtapojen kehittämisessä - tunnistaa ja ideoida kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja toiminnan kehittämisessä - tuottaa, jakaa ja hyödyntää asiantuntijuutta ja kumppanuuksia monialaisissa tiimeissä ja verkostoissa |
Keskeiset sisällöt | Hanketyöskentelyn käsitteet, menetelmät ja vaiheet. Moniammatillinen toiminta. Yhteistyö ja verkottuminen toimeksiantajan ja muiden yhteistyötahojen/toimijoiden kanssa. Innovoinnin ja kestävän kehityksen periaatteet. |
Suoritustavat | Harjoittelu erilaisissa hankkeissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Hankkeen suunnittelu, toteutus ja raportointi. Omien hanketyöskentelytaitojen ja moniammatillisen osaamisen kehittymisen arviointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | HEIKKILÄ, Asta, JOKINEN, Pirkko ja NURMELA, Tiina. 2008. Tutkiva kehittäminen ¿ Avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY. (ks. s. 54-132). LAMBERT, Pirjo ja VANHANEN-NUUTINEN, Liisa. (toim.) 2010. Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön. Haaga-Helia. Tutkimuksia 1/2010. SILFVERBERG Paul. Ideasta projektiksi. Projektinvetäjän käsikirja. Konsulttitoimisto Planpoint Oy. http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/liitetiedostot/ideasta_projektiksi.pdf |
Muuta huomioitavaa | Vastuuopettaja: Smahl Päivi (Ensihoitajan to) |
Yhteyshenkilö | |
4 SAIHLH1 Harjoittelu: heräämö ja päiväkirurgia/gynekologinen osasto ja gynekologinen leikkaussali
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - työskennellä hoitotyön arvojen ja periaatteiden mukaisesti perioperatiivisessa hoito- ja kätilötyössä - käyttää tietoja perioperatiivisen potilaan hoidon tarpeen määrittelyssä, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamisessa ja ohjauksessa, sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa heräämössä, päiväkirurgisisa-tai gyneokogisissa yksiköissä - tutkia, arvioida ja ylläpitää perioperatiivisen potilaan peruselintoimintoja |
Keskeiset sisällöt | Aseptiikka ja infektioiden torjunta, hoitotyön toiminnot: puhtaudesta, ravitsemuksesta/nesteytyksestä ja erittämisestä huolehtiminen, vitaalielintoiminnot: verenpaineen, pulssin, hengityksen, lämmön, tajunnan ja verensokerin tarkkailu ja seuranta, ergonomia: työasennot, potilaan siirrot, apuvälineiden käyttö, lääkehoito: lääkehoidon toteuttaminen ja vaikuttavuuden seuranta, toimintakyky ja ravitsemus: toimintakyvyn ja perusravitsemuksen arviointi toimienpiteiden aikana ja jälkeen, päiväkirurginen toiminta ja sen periaateet, heräämöseuranta ja rakenteellinen kirjaaminen |
Suoritustavat | Harjoittelu erilaiset päiväkirurgiset-ja gynekologiset yksiköt,erilaiset heräämöt ja naisten akuuttikeskukset |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Edeltävät opinnot | Perioperatiivinen hoitotyö ja perioperatiivisen hoitotyön harjoittelu oltava suoritettuna edeltävästi |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Tommi, Hoffren Päivi |
4 SAIHOI1 Hoidon tarpeen arviointi ja hoitotyön toiminnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | - kuvata hoitotyön arvojen ja periaatteiden merkityksen hyvän hoitamisen perustana - nimetä hoitotieteen peruskäsitteet - tunnistaa turvallisen vuorovaikutussuhteen elementtejä - arvioida asiakkaan/potilaan hoitotyön tarpeita sekä valita ja käyttää hoitotyön toimintoja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä - selittää ABCDE- muistisäännön merkityksen ihmisen peruselintoimintojen tutkimisessa - ohjata asiakasta/potilasta päivittäisissä toiminnoissa ja ymmärtää kuntouttavan hoitotyön merkityksen asiakkaan/potilaan hyvinvoinnin edistämisessä - kirjata potilaan hoitoa hoitotyön prosessimallin ja kansallisen kirjaamismallin mukaisesti - kuvata potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä - käyttää ISBAR menetelmää potilaasta raportoitaessa |
Keskeiset sisällöt | Hoitotieteen peruskäsitteet: ihminen, terveys, hoitaminen ja ympäsistö, Turvallinen vuorovaikutussuhde ja asiakkaan/potilaan ohjaaminen hoitotyössä, potilasturvallisuus, ISBAR, hoitotyön tarpeet ShTaL:n mukaan, hoitotyön toiminnot ShToL:n mukaan (päivittäisissä toiminnoissa avustaminen ja päivittäisten toimintojen apuvälineiden käyttö, enteraalisesta ravitsemuksesta huolehtiminen, erittämisen tarkkailu ja apuvälineiden käyttö, vitaalielintoimintojen tarkkailu ja hoito ABCDE-malli päätöksenteko, kuolevan potilaan hoito ja vainajasta huolehtiminen). Kansallinen kirjaamismalli, Pegasos-ohjelman käyttö. |
Suoritustavat | luennoille osallistuminen, tentin hyväksytty suorittaminen, tehtävien hyväksytty suorittaminen, taitokokeen hyväksytty suorittaminen, taitopajoihin osallistuminen, simulaatioihin osallistuminen, kirjaamisharjoituksiin osallistuminen, hoitotyön suunnitelman laatiminen esimerkkipotilaalle. Lähihoitajan tutkinnon ja työkokemusta omaava opiskelija voi suorittaa opintojakson näyttönä. Näyttö järjestetään ennen opiskelun alkamista. Näyttöön ilmoittaudutaan opiskelijaksi valitulle lähetetyn kirjeen ohjeiden mukaisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | IIVANAINEN, Ansa ja SYVÄOJA, Pirjo. 2012. Hoida ja Kirjaa. Helsinki: Tammi tai RAUTAVA-NURMI Hanna, WESTERGÅRD Airi, HENTTONEN Tarja, OJALA Mirja ja VUORINEN, Sinikka 2012. Hoitamisen taidot ja toiminnot. Sanoma Pro: Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009. Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely. Opas terveydenhuollolle STM:n Julkaisuja 2012:4. Saatavilla http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE-21316.pdf, FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas - SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Saatavilla https://www.julkari.fi/handle/10024/90804 |
Yhteyshenkilö | Virkki Päivi, Röynä Tarja |
4 TKTVAI1 Varhainen vuorovaikutus, havainnointi ja imetysohjaajakoulutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | -Osaa kuvata ja perustella varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kehitykselle auttaessaan perheitä vanhemmuuteen. Osaa kuvata ja tunnistaa varhaiseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. -Osaa kuvata ja perustella auttamisprosessin vaiheet varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa ja osaa soveltaa tukemisen menetelmiä. -Osaa perustella ja käyttää vanhempien ohjaukseen liittyviä työmenetelmiä ja toimintatapoja. -Osaa kuvata ja perustella moniammatillisten työryhmien yhteistyön tarvetta ohjauksessa. -Tietää imetyksen edistämisen toimintaohjelman ja imetyssuositukset -Osaa selittää maidon eritykseen ja erityksen ylläpitämiseen vaikuttavat tekijät -Osaa havainnoida imetystilanteita ja tarvittaessa ohjata perheitä ja henkilökuntaa tavallisimmissa ongelmatilanteissa. -Osaa selittää äidinmaidon ja korvikemaidon erot -Osaa ohjata imettävää äitiä ravitsemuskysymyksissä Osaa selittää vauvan (alle 1v) ruokavalion monipuolistamisen perusteet |
Keskeiset sisällöt | -Vastasyntyneiden ja pienten lasten kehitys ja tarpeet -Riittävän hyvä vanhemmuus -Pienten lasten mielenterveysongelmat ja niiden ehkäisy -Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen tukena -Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen -Auttamissuhde, auttajan taidot ja ominaisuudet -Moniammatillinen yhteistyö varhaisessa vuorovaikutuksessa -Imetyksen edistämisen toimintaohjelma -Imeväisikäisten lasten ravitsemussuositus -Rinnan rakenne -Imemisote ja imetysasennot -Tavallisimmat ongelmat imetyksessä -Käytännön harjoittelua lapsivuodeosastolla -Äidinmaidon koostumus -Äidin ravitsemuksen merkitys äidille ja lapselle imetyksen aikana |
Suoritustavat | Vaaditaan osallistuminen luennoille ja seminaareihin , oppimistehtävien suorittaminen ja harjoittelu synnytysklinikassa |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Deufel Maila & Montonen Elisabet (toim.), Onnistunut imetys, Duodecim 2010, Helsinki Koskinen Katja 2008. Imetysohjaus. Edita. Helsinki. Lisäksi tunneilla käsiteltävät artikkelit |
Muuta huomioitavaa | Varhainen vuorovaikutus ja havoinnointi lehtorit Kaija Niskanen ja Eeva Berg Imetysohjaaja koulutus lehtori Arja Lång |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKPAMT1 Kätilötyön perusteet ja ammatillinen toiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tuntee keskeiset kätilötyöhön liitty-vät lait, ohjeet ja ammatilliset normit sekä noudattaa niitä työssään. Osaa seurata kansallista ja kansainvälistä kätilötyötä ja toimia sen kehittämiseksi. Tuntee oman vastuualueensa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan. Osaa hyödyntää ohjausta ja tukea vastuualueensa ylittävissä tilanteissa. Osaa toimia kätilötyön arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Tunnistaa omat arvot ja asenteet sekä ymmärtää niiden vaikutukset toimintaansa. Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä. Osaa toteuttaa lääkehoitoa ja rokottaa turvallisesti kätilötyössä. Osaa tarkastella kriittisesti omaa toimintaansa ja kehittää toimintatapojaan. Osaa kehittää itseään ammatillisesti. |
Keskeiset sisällöt | Lainsäädäntö.Keskeiset kansainväliset ja kansalliset suositukset.Kansalliset ja kansainväliset kätilöjärjestöt. Kätilötyön kehittämisen vaikutusväylät ja verkostot. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelujärjestelmät. Monialaisuus toiminnassa. Kätilötyön tietoperusta.Näyttöön perustuva tieto. Päätöksenteko kätilötyössä. Itsenäisyys ja vastuullisuus.Konsultointi. Toimintatavat vastuualueen ylittävissä tilanteissa. Monialainen päätöksenteko. Kätilötyön ammatilliset arvot, eettiset ohjeet ja periaatteet ja niiden mukainen toiminta.Tietoisena annettu suostumus (informed consent) kätilötyössä. Yksilön, naisen ja perheen edun puolustaminen. Kollegiaalisuus. Itsemääräämisoikeuden rajoitukset kätilötyössä. Eettiset ristiriitatilanteet kätilötyössä. Ennakoiva työote ja suunnitelmallinen toiminta,työskentelytapojen turvallisuus, laitteiden turvallinen käyttö,vaaratapahtumien ehkäisy, tunnistaminen, ilmoittaminen ja analysointi. Kätilötyön raportointi ja kirjaaminen, lääkehoito, rokottaminen. Oman toiminnan reflektio. Kriittinen ajattelu. Palautteen vastaanottaminen ja antaminen. Elinikäinen oppiminen. Uraohjaus. |
Suoritustavat | Läsnäolo luennoilla, tehtävät, seminaareihin osallistuminen, simulaatiot, tentti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Sairaanhoitaja-amk opinnot |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKNALS1 Kätilötyö naisen elämänkaaressa
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää naisen terveyden merkityksen koko perheen terveyden kannalta. Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä. Tunnistaa ja osaa tukea erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaista ja perheitä. Luo turvallisen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen yksilön ja perheen kanssa ja tarjoaa heidän tarpeistaan lähtevää tukea. Osaa toimia varhaista vuorovaikutusta edistävästi. Osaa ohjata yksilöä ja perhettä voimavaralähtöisesti ja päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä. Osaa suunnitella ja toteuttaa asiantuntijaohjauksen/-opetuksen. ymmärtää kulttuuristen piirteiden ja moninaisuuden merkityksen kätilötyössä. Osaa kohdata kulttuuritaustaltaan erilaisia yksilöitä ja perheitä. tunnistaa eri-ikäisten naisten terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristöllisiä tekijöitä. Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa naista ja perhettä raskauden suunnittelussa ja sen edetessä. Osaa seurata naisen ja sikiön vointia raskauden aikana. Osaa ehkäistä ennakoida ja tunnistaa raskauden riskitekijöitä ja komp-likaatioita Osaa seurata naisen ja sikiön vointia riskiraskauden aikana ja osallistua hoitoon moniammatillisen tiimin jäsenenä. Osaa naistentautipotilaan hoitoprosessin, pystyy ennakoimaan ja analysoimaan naisen voinnin muutoksia sekä osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla moniammatillisesti. |
Keskeiset sisällöt | Nais- ja perhelähtöisyys. Yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja kulttuuriset tekijät yksilön, naisen ja perheen kätilötyössä. Perheiden moninaisuus. Erityistuen tarpeessa olevat asiakkaat ja perheet. Yksilön, naisen ja perheen tukiverkostot ja niiden hyödyntäminen.Terveyttä edistävä työote kätilötyössä. Voimavarakeskeiset menetelmät. Hoitoketjut. Yksilö- ja ryhmäohjauksen ja -opetuksen menetelmät. Opiskelijaohjaus ja mentorointi kätilötyössä.Kulttuurinen herkkyys kätilötyössä. Kulttuuriset voimavarat ja haasteet naisen hoitotyössä.Perhesuunnittelu. Raskauden suunnittelu. Raskauden aikainen ter-veysneuvonta. Vanhemmuuteen kasvun tukeminen. Perhe- ja synnytysvalmennus. Raskauden toteaminen, kulku ja raskauden aikaiset muutokset. Kliiniset taidot raskaudenaikaisessa kätilötyössä. Korkean riskin raskaudet. Seulontatutkimukset.Sikiödiagnostiikka.Raskauden aikaiset komplikaatiot. Korkean riskin raskauksien seuranta ja hoito. Vanhemmuuteen kasvun tukeminen korkean riskin raskauden aikana. Synnytyspelko. Gynekologisen potilaan hoitoprosessi. Gynekologisten sairauksien hoito. Lapsettomuus. Raskauden keskeytyminen. Kliiniset taidot naistentautipotilaan hoidossa. Naistentautien toimintaym-päristöt ja hoitopolut. Gynekologia ja endokrinologia. |
Suoritustavat | Luennoille osallistuminen, tehtävät,taitopajat, simulaatiot, tentti Obstetriikka lääketiede kuuluu opintojakson sisältöön, Moodle tentti 75% oikein.Gynekologi. Kätilötyön anatomia ja fysiolgia kuuluu opintojakson sisältöön Ilkka Markkula Vanhemmuuden psykologia kuuluu opintojaksoon opettaja psykologi Naistentaudit lääketiede. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Paanananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä. 2012. Edita. Green J. Carol. 2012. Maternal Newborn. Nursing care plans.Jones & Bartlett Learning.United States of America. Tapaninen & Ylikorkala 2011. Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim. Durnell Scuiling Kerri & Likis Frances E. 2011. Women¿ Gynecologic Health. Jones & Bartlett Learning.United States of America. |
Edeltävät opinnot | Sairaanhoitaja-amk opinnot |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKSLT1 Kätilö seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäjänä
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | -Osaa selittää kätilötyön eettiset ohjeet, arvot ja periaatteet sekä kätilötyötä ohjaavan lainsäädännön ja toimintaohjeita seksuaali- ja lisääntymisterveyden näkökulmasta kätilötyössä. -Osaa selittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkityksen ja osaa ohjata asiakasta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. -Osaa selittää keskeiset kansainväliset ja kansalliset naisen ja perheen asemaa ja oikeuksia koskevat ohjeet, päätökset ja suositukset. -Osaa selittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkityksen eri ikäryhmille. -Osaa selittää eri puheeksi ottamisen mallit ja hyödyntää niitä asiakkaan ohjaamisessa. -Osaa selittää keskeiset kansainväliset ja kansalliset terveyttä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat ohjeet, päätökset ja suositukset. -Osaa selittää ehkäisyvälineiden käytön ja saa valmiuksia ehkäisyvälineiden käyttöön liittyvään ohjaukseen sekä osaa suositella oikeanlaista ehkäisyä eri ikäryhmille. -Osaa selittää seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkitystä eri kätilötyön osaamisalueilla. -Osaa selittää millaisia uusia digitaalisia välineitä voi käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä. -Osaa selittää, mitä on seksuaalisuutta loukkaava väkivalta ja sen eri ulottuvuudet -Tuntee seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan lainsäädännöstä sekä rikosprosessista. -Osaa selittää seksuaalista väkivaltaa kohdanneen hoidon periaatteet ja seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan vaikutukset ja seuraukset sitä kohdanneelle. |
Keskeiset sisällöt | -Kätilötyön eettiset ohjeet, arvot ja periaatteet sekä kätilötyötä ohjaava lainsäädäntö seksuaali- ja lisääntymisterveyden näkökulmasta -Seksuaaliterveyden edistäminen -Seksuaalioikeudent ja seksuaalietiikka -Seksuaali-identiteetti ja sukupuoli -Seksuaalisuus eri ikäryhmissä -Seksuaalisuuden puheeksiottamisen mallit -Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta -Seksuaalisuus ja sosiaalinen media -Seksuaalisuuden kohtaaminen kätilötyössä -Ehkäisy -Seksitaudit -Seksuaalisuus ja monikulttuurisuus -Seksuaaliset toimintahäiriöt -Seksuaalisuus ja kehitysvammaisuus |
Suoritustavat | Itsenäinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät ja taitopajat (4h), vertaispalautteen antaminen |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Brusila, P.(toim.), Kero, K.(toim.), Piha, J.(toim.) ja Räsänen, M.(toim.)2020. Seksuaalilääketiede. Duodecim. Soveltuvin osin. Klemetti R. & Raussi-Lehto E. 2016. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 – 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 3. tarkennettu painos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Tampere Nipuli, S. ja Bildjuschin, K. 2016. Hoitoketju seksuaalista väkivaltaa kokeneen auttamiseksi. THL. Saatavilla https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130504/URN_ISBN_978-952-302-625-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y THL. RAP-raiskatun apu. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus- ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä. Saatavilla: https://thl.fi/documents/605877/1663634/RAP181012.pdf/936905ee-d9ca-472d-b607-b1faeecbbcb1 Valkama, S. ja Ryttyläinen, K. 2010. Seksuaalisuus hoitotyössä. Edita. Käypähoito suositukset Ajankohtaiset tutkimukset ja artikkelit Muu opintojakson aikana esiteltävä materiaali Moodlessa oleva luentomateriaali |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKSAI1 Synnytyksen aikainen ja synnytyksen jälkeinen kätilötyö
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Ymmärtää synnytyksen fysiologisen kulun ja siinä tapahtuvat poikkeamat. Osaa synnytyksenaikaiset ja synnytyksen jälkeiset kätilötyön toiminnot ja hoitomentelmät. Teitää synnytyksen aikaisen tuevallisen lääkehoidon ja osaa toteuttaa sitä. Osaa hoitaa itsenäisesti matalan riskin synnytyksen. Osaa ennakoida ja tunnistaa matalan riskin synnytyksen muuttumisen korkean riskin synnytykseksi. Osaa toimia korkean riskin synnytyksessä moniammatillisesti. Osaa itsenäisesti hoitaa synnyttänyttä naista ja perhettä. Osaa ennakoida ja tunnistaa synnyttäneen naisen, vastasyntyneen ja perheen voinnissa tapahtuvia muutoksia. Osaa hoitaa vastasyntyneen hoitoprosessin. Osaa itsenäisesti hoitaa synnyttänyttä naista ja perhettä. Osaa ennakoida ja tunnistaa synnyttäneen naisen, vastasyntyneen ja perheen voinnissa tapahtuvia muutoksia. Osaa ohjata synnyttänyttä naista, ja perhettä terveyttä edistävästi ja perhekeskeisesti ja osaa käyttää uusia digitaalisia työvälineitä ohjauksessa. Osaa toimia vastasyntyneen hyvinvointia ja henkeä uhkaavissa tilanteissa. Osaa tehdä säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen, osaa toimia keisarinleikkauksessa leikkaussalihoitajana. Osaa lapsivuodeajan kätilötyön hoitoprosessin, toteutuksen ja arvioinnin. Osaa matalan ja korkeanriskin synnytyksen jälkeisen seurannaan ja hoidon. Osaa arvioida ja tukea ja edistää vastasyntyneen ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikusta. Osaa antaa imetysohjausta. Osaa kotiuttaa säännöllisen synnytyksen jälkeen äidin, vauavan ja perheen. Osaa käytää erilaisia ohjausmenetelmiä synnyttäjän, vastasynytyneen ja perheen kätilötyössä ja ottaa käyttöön uusia digitaalia työmenetelmiä ohjaamisessa. Osaa hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa perheiden kätilötyössä. |
Keskeiset sisällöt | Fysiologinen synnytys, sikiön vointi synnytyksen aikana,Obstetriikka,turvallisen synnytyksen hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi eri toimintaympäristöissä, Synnytyksen edistymisen seurantamenetelmät, Sikiön voinnin seurantamenetelmät, Synnytyksen aikainen kivun lievitys, Synnytyksen aikaisen kätilötyön kliiniset taidot, Dokumentointi, Synnytyssuunnitelma ja Synnytyskeskustelu, Synnytyksen riskitekijät, Synnytyksen edistymisen arviointi, Häiriöt synnytyksen kulussa, Muutokset sikiön voinnissa, Kliiniset taidot korkean riskin synnytyksessä, Eri ammattiryhmien vastuu- ja toiminta-alueet komplisoituneessa synnytyksessä, Synnyttäneen naisen ja perheen voinnin seuranta-, hoito- ja arviointimenetelmät , Alateitse ja keisarileikkauksella synnyttäneen naisen ja perheen hoito, Terve vastasyntynyt, Sairas vastasyntynyt, Vastasyntyneen ensihoito, Vastasyntyneen voinnin seuranta synnytyksen jälkeen, Neo- ja perinatologia ja kliininen genetiikka, Vastasyntyneen seurantamenetelmät, Vastasyntyneen voinnissa ilmenevät muutokset, Toiminta vastasyntyneen voinnin muuttuessa, Vastasyntyneen elvytys, Synnytyksen jälkitarkastus, Synnytyksen jälkeiset komplikaatiot ,Synnytyksen jälkeisen psyykkisen hyvinvoinnin seuranta, Moniammatillinen toiminta ja jatkohoitoon ohjaaminen,Varhainen vuorovaikutus, Imetys, Synnytyksen jälkeisen terveysneuvonnan sisällöt, Synnytyksen jälkeinen palautuminen, Perhesuunnittelu ja synnytyksen jälkeinen ehkäisy, Synnytyksen jälkitarkastus. |
Suoritustavat | Osallituminen luennoille, tehtävät,taitopajat, simulaatiot,Moodle-tentti ja synnytyksenaikainen kätilötyön yksilötentti essee, lääkelaskut |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kätilötyö. 2015. Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä. Edita. Naistentaudit ja synnytykset. 2011. Tapaninen & Ylikorkala. 2015. Duodecim. Deufel & Montonen . 2016 Lapsivuodeaika. Duodecim. Fellman, Luukkainen 6 Asikaisnen 2013. Vastasyntyneen tehohoito. Duodecim. Ajankohtaiset artikkelit |
Edeltävät opinnot | Sairaanhoitaja-amk opinnot |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso sisältää säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuskoulutuksen. |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKHLAP1 Kätilötyön harjoittelu lapsivuodenaikana
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: •Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti •Osaa arvioida ja käsitellä eettisiä tilanteita kätilötyössä •Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä •Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta •Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään lapsivuodeajan kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen •Osaa keskeiset synnyttäneen naisen terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä •Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä lapsivuodeajan terveyden edistämisessä •Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa synnyttänyttä naista ja perhettä •Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta lapsivuodeaikana •Osaa ohjata synnyttänyttä naista ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä •Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää synnyttäneen naisen terveyden merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta •Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä •Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä synnyttäneiden naisten ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa •Osaa tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta Kliininen osaaminen •Osaa lapsivuodeajan kätilötyön tietoperustan •Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön lapsivuodeajan kätilötyön harjoitteluissa •Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti •Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa •Osaa käyttää äidin ja vastasyntyneen seurannassa ja hoidossa keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä. •Osaa hoitaa säännöllisen ja epäsäännöllisen lapsivuodeajan •Osaa vastasyntyneen seurannan ja hoidon •Osaa keskosen ja tarkkailtavan vastasyntyneen perusseurannan ja hoidon •Osaa antaa imetysohjausta •Osaa synnytyksen jälkeisen seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan synnyttäneen ja vastasyntyneen voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti •Osaa ennakoida ja osaa toimia ohjeiden mukaan •Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen •Tunnistaa synnyttäneen naisen ja perheen terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä •Osaa tunnistaa lapsivuodeajan kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä •Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan •Osaa osallistua synnyttäneen naisen hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä •Saa valmiuksia hahmottaa synnyttäneiden osaston kokonaistilannetta yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 TKHARA1 Kätilötyön harjoittelu raskausaikana
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjein mukaisesti Osaa arvioida ja käsitellä eettisiä tilanteita raskausajan kätilötyössä Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään raskausajan kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: Osaa keskeiset raskauden ajan terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä terveyden edistämisessä Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa raskaana olevaa ja perhettä raskauden suunnittelussa Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta raskaudenajan kätilötyössä Osaa ohjata raskaana olevaa ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää raskaana olevan terveyden merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä raskaana olevien ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa Osaa tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta Kliininen osaaminen: Osaa raskaudenajan kätilötyön tietoperustan Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön raskausajan kätilötyön harjoitteluissa Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa Osaa seurata raskaana olevan ja sikiön vointia raskauden aikana Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä raskaana olevan seurannassa Osaa ehkäistä, ennakoida ja tunnistaa raskauden aikaisia riskitekijöitä ja komplikaatioita Osaa raskaana olevan ja sikiön seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan raskaana olevan ja/tai sikiön voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti Osaa seurata raskaana olevan ja sikiön vointia riskiraskauden aikana ja osallistua hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: Tunnistaa raskaana olevien ja perheiden terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä Osaa tunnistaa raskaudenajan kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 TKKEJO1 Kätilötyön kehittäminen ja johtaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet |  Osallistuu kätilötyön kehittämiseen ja soaa käyttää näytttöön perustuvaa tietoa  Osallistuu asiatuntijana kätilötyöhönliittyvään keskusteluun ja soveltaa kriittistä medialukutaitoa  Osaa soveltaa kehittämis-,innovaatio-, tutkimus-, projekti-, ja yrittäjyysosaamisen taitoja kätilötyön kehittämiseen  Ymmärtää kätilöjohtoisen toiminnan merkityksen kätilötyössä ja osaa johtaa omaa työtään  Osaa toimia työyhteisössä rakentavasti ja osallistuu työyhteissön toiminnan kehittämiseen Osaa toimia kätilötyön asiantuntijana monialaaisissa tiimeisessä. Ymmärtää toiminaan laadun arvionnin kätilötyössä Ymmärtää kätilönosaamisen antavat mahdollisuudet yrittäjyyteen. Osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kätilötyössä Osaa kehittää itseään ammatillisesti ja osaa ottaa käyttöön uusia digitaalisia ohjausmenetelmiä. Saa valmiuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja uusien digitaalisten ja robotiikan vaikutusväylien käyttöön |
Keskeiset sisällöt |  Näyttöön perustuva toiminta  Tutkiva ja kehittävä työote  Hyvinvointiteknologia ja robotiikka  Monialainen yhteistyö  Asiantuntijaviestintä  Ammattillisten artikkelien kirjoittaminen  Ammatillinen näkyvyys  Projektin suunnittelu ja hallinta  Tuotteistaminen  Asiantuntija vastuu  Itsenäinen työote  Itsensä johtaminen  Työyhteisötaidot  Työhyvinvointi  Näyttöön perustuva toiminta Tutkiva ja kehittävä työote Hyvinvointiteknologia ja robotiikka Monialainen yhteistyö Asiantuntijaviestintä Ammattillisten artikkelien kirjoittaminen Ammatillinen näkyvyys Projektin suunnittelu ja hallinta Tuotteistaminen Työnohjaus Tiimityötaidot Oman työn laadu kehittäminen ja arviointi Laatujärjestelmät ja mittarit kätilötyön johtamisessa Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys Yrittäjyys kätilötyössä Talaudellisuus Ekologisuus |
Suoritustavat | Virtuaaliopetus, tehtävät, itsenäinen opiskelu ja kätilötyön kehittämistehtävä,kehittämistehtävän seminaarit(pakolliset), ammatillisen kasvun kuvaus ja cv |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Edeltävät opinnot | Sairaanhoitaja amk |
Muuta huomioitavaa | Opintojakso sisältää kätilötyön kehittämistehtävän tekemisen |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKHSYY1 Kätilötyön harjoittelu synnytyksen aikana
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: •Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti •Osaa arvioida ja “käsitellä” eettisiä tilanteita synnytyksen aikaisessa kätilötyössä - Miten tämä olisi hyvä esittää? •Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä •Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta •Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään synnytyksen aikaisessa kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: •Osaa keskeiset synnyttävän naisen ja perheen terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä •Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä synnytyksen aikaisen terveyden edistämisessä •Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa synnyttävää naista ja perhettä •Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta synnytyksen aikaisessa kätilötyössä •Osaa ohjata synnyttävää naista ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä •Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää synnyttävän naisen terveyden merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta •Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä •Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä synnyttävien naisten ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa •Osaa tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta Kliininen osaaminen: •Osaa synnytyksen aikaisen kätilötyön tietoperustan •Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön synnytyksen aikaisen kätilötyön harjoitteluissa •Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti •Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa •Osaa seurata synnyttävän naisen ja sikiön vointia synnytyksen aikana •Osaa synnytyksen aikaisen seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan synnyttäjän ja sikiön voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti •Saa valmiuksia hoitaa säännöllisen synnytyksen •Osaa hoitaa säännöllisen synnytyksen itsenäisesti (viimeinen synnytyssalijakso) •Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä synnytyksen aikaisessa kätilötyössä •Tunnistaa synnytyksen muuttumisen epäsäännölliseksi synnytyksen eri vaiheissa •Osaa ennakoida ja osaa toimia ohjeiden mukaan. •Osaa ehkäistä, ennakoida ja tunnistaa synnytyksen riskitekijöitä ja komplikaatioita •Osaa seurata synnyttäjän ja sikiön vointia riskisynnytyksen aikana ja osallistua hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä •Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan •Saa valmiuksia hahmottaa synnytyssalin kokonaistilannetta yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa (viimeinen synnytyssali jakso) Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: •Osaa tunnistaa synnyttävän naisen ja perheen terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä •Osaa tunnistaa synnytyksen aikaiseen kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä •Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan •Osaa osallistua synnyttäjän ja riskisynnyttäjän hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 TKHSYN1 Kätilötyön harjoittelu synnytyksen aikana
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: •Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti •Osaa arvioida ja “käsitellä” eettisiä tilanteita synnytyksen aikaisessa kätilötyössä - Miten tämä olisi hyvä esittää? •Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä •Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta •Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään synnytyksen aikaisessa kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: •Osaa keskeiset synnyttävän naisen ja perheen terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä •Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä synnytyksen aikaisen terveyden edistämisessä •Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa synnyttävää naista ja perhettä •Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta synnytyksen aikaisessa kätilötyössä •Osaa ohjata synnyttävää naista ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä •Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää synnyttävän naisen terveyden merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta •Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä •Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä synnyttävien naisten ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa •Osaa tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta Kliininen osaaminen: •Osaa synnytyksen aikaisen kätilötyön tietoperustan •Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön synnytyksen aikaisen kätilötyön harjoitteluissa •Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti •Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa •Osaa seurata synnyttävän naisen ja sikiön vointia synnytyksen aikana •Osaa synnytyksen aikaisen seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan synnyttäjän ja sikiön voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti •Saa valmiuksia hoitaa säännöllisen synnytyksen •Osaa hoitaa säännöllisen synnytyksen itsenäisesti (viimeinen synnytyssalijakso) •Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä synnytyksen aikaisessa kätilötyössä •Tunnistaa synnytyksen muuttumisen epäsäännölliseksi synnytyksen eri vaiheissa •Osaa ennakoida ja osaa toimia ohjeiden mukaan. •Osaa ehkäistä, ennakoida ja tunnistaa synnytyksen riskitekijöitä ja komplikaatioita •Osaa seurata synnyttäjän ja sikiön vointia riskisynnytyksen aikana ja osallistua hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä •Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan •Saa valmiuksia hahmottaa synnytyssalin kokonaistilannetta yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa (viimeinen synnytyssali jakso) Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: •Osaa tunnistaa synnyttävän naisen ja perheen terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä •Osaa tunnistaa synnytyksen aikaiseen kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä •Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan •Osaa osallistua synnyttäjän ja riskisynnyttäjän hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 TKHRA1 Kätilötyön harjoittelu raskausaikana
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti Osaa arvioida ja “käsitellä” eettisiä tilanteita raskausajan kätilötyössä - Miten tämä olisi hyvä esittää? Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään raskausajan kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: Osaa keskeiset raskauden ajan terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä terveyden edistämisessä Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa raskaana olevaa ja perhettä raskauden suunnittelussa Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta raskaudenajan kätilötyössä Osaa ohjata raskaana olevaa ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää raskaana olevan terveyden merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä raskaana olevien ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa Osaa tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta Kliininen osaaminen: Osaa raskaudenajan kätilötyön tietoperustan Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön raskausajan kätilötyön harjoitteluissa Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa Osaa seurata raskaana olevan ja sikiön vointia raskauden aikana Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä raskaana olevan seurannassa Osaa ehkäistä, ennakoida ja tunnistaa raskauden aikaisia riskitekijöitä ja komplikaatioita Osaa raskaana olevan ja sikiön seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan raskaana olevan ja/tai sikiön voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti Osaa seurata raskaana olevan ja sikiön vointia riskiraskauden aikana ja osallistua hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: Tunnistaa raskaana olevien ja perheiden terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä Osaa tunnistaa raskaudenajan kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 TKHNA1 Kätilötyön harjoittelu naistentaudit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: •Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti •Osaa arvioida ja käsitellä eettisiä tilanteita naistentautien kätilötyössä •Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä •Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta •Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään naistentautien kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: •Osaa keskeiset naisen terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä •Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä terveyden edistämisessä •Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa naistentautien potilaita heidän sairauteensa liittyvissä asioissa sekä neuvoa ja ohjata myös heidän läheisiään •Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta naistentautien kätilötyössä •Osaa ohjata naista ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä •Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää naistentautia sairastavan naisen terveyden ja kuntoutumisen merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta •Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä •Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä naistentautia sairastavien ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa Kliininen osaaminen: •Osaa naistentautien kätilötyön tietoperustan •Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön naistentautien kätilötyön harjoitteluissa •Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti •Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa •Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä naistentautien kätilötyössä •Osaa naistentautipotilaan seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan naistentautipotilaan voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti •Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: •Tunnistaa naistentautipotilaiden ja heidän läheistensä terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä •Osaa tunnistaa naistentautien kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä •Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan •Osaa osallistua naistentautipotilaan hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 TKHNN1 Kätilötyön harjoittelu naistentaudit
Laajuus | 10 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: •Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti •Osaa arvioida ja käsitellä eettisiä tilanteita naistentautien kätilötyössä •Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä •Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta •Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään naistentautien kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: •Osaa keskeiset naisen terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä •Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä terveyden edistämisessä •Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa naistentautien potilaita heidän sairauteensa liittyvissä asioissa sekä neuvoa ja ohjata myös heidän läheisiään •Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta naistentautien kätilötyössä •Osaa ohjata naista ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä •Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää naistentautia sairastavan naisen terveyden ja kuntoutumisen merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta •Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä •Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä naistentautia sairastavien ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa Kliininen osaaminen: •Osaa naistentautien kätilötyön tietoperustan •Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön naistentautien kätilötyön harjoitteluissa •Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti •Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa •Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä naistentautien kätilötyössä •Osaa naistentautipotilaan seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan naistentautipotilaan voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti •Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: •Tunnistaa naistentautipotilaiden ja heidän läheistensä terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä •Osaa tunnistaa naistentautien kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä •Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan •Osaa osallistua naistentautipotilaan hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi |
4 TKHSYV1 Kätilötyön syventävä harjoittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Eettinen osaaminen: •Osaa toimia kätilötyössä lainsäädännön, suositusten, kätilötyön arvojen ja eettisten periaatteiden sekä toimintayksikön hoito- ja toimintaohjeiden mukaisesti •Osaa arvioida ja “käsitellä” eettisiä tilanteita synnytyksen aikaisessa kätilötyössä - Miten tämä olisi hyvä esittää? •Osaa työskennellä ammatillisesti, kollegiaalisesti ja joustavasti osana työyhteisöä •Osaa antaa ja vastaanottaa palautetta •Osaa arvioida ja suunnitella ammatillista kehittymistään synnytyksen aikaisessa kätilötyössä Terveyden edistämisen osaaminen, opetus- ja ohjausosaaminen: •Osaa keskeiset synnyttävän naisen ja perheen terveyden edistämisen sisältöalueet kätilötyössä •Osaa käyttää näyttöön perustuvia, terveyttä edistäviä ja voimavaralähtöisiä sekä kuntoutumista edistäviä työmenetelmiä synnytyksen aikaisen terveyden edistämisessä •Osaa neuvoa, ohjata ja hoitaa synnyttävää naista ja perhettä •Osaa antaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää ohjausta synnytyksen aikaisessa kätilötyössä •Osaa ohjata synnyttävää naista ja perhettä yksilöllisesti, voimavaralähtöisesti ja yksilön/perheen päätöksentekotaitoja vahvistavasti sekä ymmärtää ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkityksen kätilötyössä •Osaa edistää perheen terveyttä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja ymmärtää synnyttävän naisen terveyden merkityksen koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta •Osaa toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää kumppanin ja perheen merkityksen kätilötyössä •Osaa ottaa käyttöön uusia terveyden edistämisen työmuotoja ja digitaalisia työvälineitä synnyttävien naisten ja heidän perheidensä ohjauksessa ja hoidossa •Osaa tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta Kliininen osaaminen: •Osaa synnytyksen aikaisen kätilötyön tietoperustan •Osaa soveltaa ja integroida teoriatietoa käytäntöön synnytyksen aikaisen kätilötyön harjoitteluissa •Osaa toimia ergonomisesti ja aseptisesti •Osaa toteuttaa turvallista kätilötyötä ja lääkehoitoa ja toimia elvytystilanteissa •Osaa seurata synnyttävän naisen ja sikiön vointia synnytyksen aikana •Osaa synnytyksen aikaisen seuranta- ja hoitoprosessin, kykenee ennakoimaan ja analysoimaan synnyttäjän ja sikiön voinnissa tapahtuvia muutoksia sekä osaa toimia muutosten edellyttämällä tavalla monitoimijaisesti •Saa valmiuksia hoitaa säännöllisen synnytyksen •Osaa hoitaa säännöllisen synnytyksen itsenäisesti (viimeinen synnytyssalijakso) •Osaa käyttää keskeisiä kätilötyön toimintoja, laitteita ja apuvälineitä synnytyksen aikaisessa kätilötyössä •Tunnistaa synnytyksen muuttumisen epäsäännölliseksi synnytyksen eri vaiheissa •Osaa ennakoida ja osaa toimia ohjeiden mukaan. •Osaa ehkäistä, ennakoida ja tunnistaa synnytyksen riskitekijöitä ja komplikaatioita •Osaa seurata synnyttäjän ja sikiön vointia riskisynnytyksen aikana ja osallistua hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä •Osaa kätilötyön dokumentoinnin ja viestinnän huomioiden tietosuojan-ja turvan •Saa valmiuksia hahmottaa synnytyssalin kokonaistilannetta yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa (viimeinen synnytyssali jakso) Moniammatillinen ja monikulttuurinen osaaminen: •Osaa tunnistaa synnyttävän naisen ja perheen terveyteen vaikuttavia yksilöllisiä, kulttuurisia ja ympäristötekijöitä •Osaa tunnistaa synnytyksen aikaiseen kätilötyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämistarpeita ja osaa kehittää ja toteuttaa näyttöön perustuvaa kätilötyötä •Tietää oman vastuunsa kätilönä, kykenee itsenäiseen päätöksentekoon ja jakamaan omaa asiantuntijuuttaan •Osaa osallistua synnyttäjän ja riskisynnyttäjän hoitoon monitoimijaisen tiimin jäsenenä |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Yhteyshenkilö | Hoffren Päivi, Tuovinen Raija |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op TKONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen TKONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos TKONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen TKONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 TKONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen - ohjaus- ja hankkeistamissopimus - opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen - tiedonhankinnan ohjaus - opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
5 TKONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
5 TKONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. XXONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op XXONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
5 TKONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op TKONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) TKONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) TKONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) TKONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 TKONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
5 TKONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
5 TKONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. TKONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op TKONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
5 TKONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | Kinnunen Pirjo |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.