E514 Koneinsinöörin tutkinto-ohjelma (aikuiset)
Koulutuksen lähtökohdat
Konetekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Konealan insinöörin varsin laaja tehtäväkenttä muodostuu pääosin suunnittelu- ja tuotekehitystehtävistä, tuotantoon liittyvistä kehitys- ja ohjaustehtävistä sekä tutkimus-, ja opetustehtävistä. Myös projektien johtamiseen sekä markkinointiin, laatuasioihin, huoltoon ja myyntiin liittyvät tehtävät ovat yleisiä. Koneinsinööri toimii yleensä uransa alkutaipaleella tiimitehtävissä ja siirtyy ammattivuosien karttuessa esimiestehtäviin. Nykyään yrityksissä insinöörit toimivat monialaisissa tiimeissä, jotka koostuvat eri alojen ammattilaista ja asiantuntijoista.
Koulutuksen lähtökohta on matemaattis-luonnontieteellinen. Koneinsinööri osaa hyödyntää työssään nykyaikaisia tietokonepohjaisia menetelmiä mukaan lukien 3D-suunnittelujärjestelmät, simulointi ja etäohjelmointi. Tuotekehitysprosessi, tuotteen arkkitehtuuri, tuoterakenne ja modulointi samoin kuin verkostoituneet tuotantojärjestelmät ovat koneinsinöörille tuttuja. Lisäksi koneiden ja laitteiden elinkaariajattelu ja palveluliiketoiminta tulee tutuksi opiskelun aikana. Koneinsinööri tuntee myös tuotannossa ja tuotteessa hyödynnettävän automaation menetelmät ja järjestelmät. Toimiminen kotimaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä edellyttää koneinsinööriltä kykyä ryhmätyöhön, kirjallista ja suullista esitystaitoa sekä riittävää vieraiden kielien taitoa.
Konetekniikan opinnoissa suuntaudutaan tuotekehitykseen, tuotantotekniikkaan ja tuotantotalouteen. Suuntautumisen valinta tapahtuu toisen lukuvuoden keväällä. Kolmannen ja neljännen vuoden opinnot ovat tuotantotalouden osalta englanninkieliset. Englanninkielisiä opintoja on mahdollista sisällyttää myös osin, tuotekehityksen ja tuotantotekniikan muutoin suomenkielisiin opintoihin.
Tuotantotekniikasta valmistunut koneinsinööri vastaa koneiden ja laitteiden tuotannon johtamisesta. Opinnoissa perehdytään erilaisiin valmistusmenetelmiin, tuotantoprosesseihin, tuotannon simulointiin ja kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun. Valtaosa ammattiopinnoista on yhdistetty projektimaiseen työskentelyyn (yritysprojektit).
Osaamistavoitteet
Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6
Insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Insinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Koneinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
- vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja seuraavat sen toteutumista opettajatuutorin kanssa.
Opiskelijan ammatillisen kasvun sisällöllistä etenemistä kuvataan opintovuosien tavoitteilla ja lukukausien teemoilla. Opintovuosien tavoitteet auttavat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia hahmottamaan, millaisten vaiheitten kautta ammatillisen osaamisen ajatellaan rakentuvan. Kuva vuositeemat.
Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen ja toinen lukuvuosi ovat yhteisiä kaikille konealan opiskelijoille. Tämän jälkeen opiskelija erikoistuu tuotekehitykseen, tuotantotekniikkaan tai tuotantotalouteen.
Koulutuksen toteutus
Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Opiskelija on aktiivinen toimija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä, yhteisöissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Pedagogiset ratkaisut ja opetuksen toteutus
Pedagogisesti opetussuunnitelma tähtää ammatillisten tehtäväkokonaisuuksien hallintaan. Teeman koostuvat opintojaksoista, joissa on useampia opettajia ja useampia aiheita. Tämä mahdollistaa laajempien ongelmien ratkaisun samaan tapaan kuin työelämässä. Ammatillisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan usein eri ammattiryhmien tietotaitoa, jota eri aineiden opettajat edustavat. Teemat on pyritty muodostamaan työelämälähtöisiksi ja opintojaksot osaamisperustaisiksi.
Opinnot aloitetaan teoreettisella tietoperustalla ja käytännön sovelluksilla ja lopetetaan opinnäytetyöhön. Lisäksi opintojen aikana tehdään laajoja ja monialaisia projektitöitä. Osa yleisaineista on integroitu ammattiaineisiin. Yhteistä koko opintojen ajan on käytännönläheisyys ja opitun tiedon soveltaminen.
Koneinsinöörin koulutuksessa perustaitojen ja – tietojen oppimista syvennetään todellisella tuotteella, joka valottaa teollisuudessa toimivan tuotekehitys- ja tuotantoinsinöörin arkitoimintaa. Tämä toteutetaan koulutusohjelmaan kytkeytyvän tuotteen avulla.
Kone- ja tuotantotekniikan tutkinto-ohjelman projektiopetusmallissa (CDIO) pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa työvaiheina ovat tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Projektiopetus aloitetaan konealan orientoivalla projektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena ja projekteja jatketaan läpi opintojen päätyen laajoihin yritysprojekteihin. Kaikki projektiopinnot on liitetty konealalla opiskeltaviin teoriaopintokokonaisuuksiin.
Yhteistyö yritysmaailman kanssa opetussuunnitelman toteuttamisessa
Opetussuunnitelmaa toteutetaan toteutussuunnittelulla. Kullakin teemalla ja opintojaksolla on vastuuopettaja, joka huolehtii toteutuksen kokonaissuunnittelusta ja integroinnista sekä ns. kokoavasta arvioinnista.
Opetussuunnitelman toteuttamisessa tehdään yhteistyötä työelämän kanssa. Osassa toteutuksista käytetään tuntiopettajina paikallisia työelämän asiantuntijoita, joka osaltaan mahdollistaa jatkuvan ja kiinteän yhteyden käytäntöön. Opetussuunnitelmaan sisältyvä ohjattu työharjoittelu toteutetaan alueen koneteollisuusyrityksissä.
Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi
Opistotien kampuksella on vahva TKI-hanketoiminta. Tyypillisesti hankkeissa toteutetaan tutkimus- ja kehitystyötä paikallisten yritysten kanssa ja luotu uusi tieto tuodaan päivittäiseen opetukseen. Opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt muodostavat yhden tutkimuksen ja kehityksen tukijalan. Opinnäytetyöt tehdään valtaosin koneteollisuuteen tai muiden konealan organisaatioiden tarpeisiin. Konetekniikan laboratoriossa tehdään myös opetusta palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa mutta myös projektityyppistä kehitystyötä teollisuuden tarpeisiin.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Yhteiset perusopinnot | |||||||||||
| 4 ECJ4000 | Orientoivat opinnot | 5 | |||||||||
| 4 ECM4100 | Matematiikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 EKP4100 | Valmistustekniikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 EKP4200 | Orientaatioprojekti | 5 | |||||||||
| 4 EKP4300 | Tekninen piirtäminen | 5 | |||||||||
| 4 EKP4400 | 3D-mallinnus | 5 | |||||||||
| 4 ECM4200 | Matematiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 EKP4500 | Valmistustekniikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 ECF4000 | Tekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 EKP4600 | Materiaalitekniikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 EKP4700 | Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 ECM4300 | Matematiikka 3 | 5 | |||||||||
| 4 EKF4100 | Konetekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 ECO4200 | Mekaniikka | 5 | |||||||||
| 4 ECB4000 | Yrittäjyys ja liiketoiminta | 5 | |||||||||
| 4 ECCE400 | Engineering English | 5 | |||||||||
| 4 EKO4300 | Koneautomaation perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EKO4400 | Lujuusopin perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EKO4500 | Sähkötekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EKO4600 | TKI-projekti | 5 | |||||||||
| 4 EKO4100 | Materiaalitekniikka 2 | 5 | |||||||||
| Osaamisen syventämisen opinnot | |||||||||||
| 4 ECCR400 | Teknisk svenska | 5 | |||||||||
| 4 EKY4100 | Laatutekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EKY4200 | Toiminnanohjaus | 5 | |||||||||
| 4 EKY4300 | Valmistettavuus | 5 | |||||||||
| 4 EKY4400 | Koneenosien suunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 EKY4500 | Johtaminen ja esimiestoiminta | 5 | |||||||||
| 4 EKC4100 | Valmistusmenetelmät | 5 | |||||||||
| 4 EKC4200 | Tuotantotekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EKC4300 | Toimitusketjun hallinta | 5 | |||||||||
| Osaamisen soveltavat opinnot | |||||||||||
| 4 EKC4400 | Palveluliiketoiminta | 5 | |||||||||
| 4 EKC4500 | Tuotantoautomaatio | 5 | |||||||||
| 4 EKC4600 | Tuottavuus | 5 | |||||||||
| 4 EKC4700 | Tuotantojärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 EKX4100 | Erikoistumisprojekti 1 | 5 | |||||||||
| 4 EKX4200 | Erikoistumisprojekti 2 | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| 4 EKV5000 | Hitsausmetallurgia | 5 | |||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 ECH4100 | Harjoittelu 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECH4210 | Harjoittelu 2a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4220 | Harjoittelu 2b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4310 | Harjoittelu 3a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4330 | Harjoittelu 3c | 5 | |||||||||
| 4 ECH4320 | Harjoittelu 3b | 5 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 ECONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 ECONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 ECONT40 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 ECJ4000 Orientoivat opinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tutustuu opiskelun käytännön asioihin, orientoituu ja sitoutuu opiskeluun. Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot ja saa käsityksen oman alansa työtehtäviin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun sekä pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. Viestinnän osuudessa opiskelija hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja, sekä osaa viestiä erilaisissa ryhmissä ja laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. Tietokoneen käytön perusteissa tutustuu tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokkaaseen käyttöön. Englannin perusteet osuudessa opiskelija saavuttaa sellaiset taidot, joita tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat ja perussanaston. |
Keskeiset sisällöt | Johdatus tekniikan opintoihin (1op): - Opettaja- ja opiskelijatuutorin tapaamisia, ajankohtaiset opintoasiat, opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät käytännön asiat, opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta, insinööri ja työelämän vaatimukset, opiskelutekniikka, kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet, harjoittelun ja työnhaun ohjaus, kansainvälinen toiminta, kehittävän palautteen antaminen Viestinnän perusteet (2op): - yhteisöviestintä ja tuntemattoman tahon lähestyminen, teknisen tekstin kirjoittaminen, työnhaun asiakirjat, raportti, esitykset puheviestinnän osa-alueista, tutustuminen kokoustekniikkaan Tietokoneen käytän perusteet (1op): - PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat, sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri ja verkko-oppimisympäristöt, projektipankit, työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen Englannin perusteet (1op): - Johdatusta tekniikan alan englannin opintoihin (omasta alasta kertominen, kielten opiskelutekniikkaa), alan perusterminologiaa (yleisesittely oman alan työtehtävistä), englannin kielen kertausta (opastusta rakenteiden kertaamiseen ja itsenäiseen opiskeluun). |
Suoritustavat | Lähiopetus, tuutorointi, harjoitustehtävät. Osallistuminen 80% aloituspäivien ja syksyn lähitunneille. HOPS:n laatiminen ja palauttaminen opettajatuutorille. Työpaikkahakemuksen ja CV:n laatiminen ja palauttaminen viestinnän opettajalle. Lisäksi koko opiskelun ajan opiskelija päivittää HOPSia tarvittaessa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Viestinnän tunneilla oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Puheviestinnän esitys ryhmässä. Englannin opiskeluun sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, kotitehtävät ja itsenäinen työskentely. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | OPS, tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä - tuntee Savonia-ammattikorkeakoulun keskeisimpiä ohjeita, sääntöjä ja opiskelukäytäntöjä - tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä - tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään - tuntee ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät - tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. - tuntee työhaun käytännöt ja osaa laatia työhakemukset ja CV, sekä toimia työhaastattelutilanteessa. - hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen viestinnän taitoja ja osaa laatia viestin tuntemattomalle taholle ja raportin. Opiskelija osaa toimia puheviestintätilanteissa ryhmässä ja hän osaa laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. - osaa käyttää tavallisimpia työvälineohjelmia - osaa käyttää englannin kielen perusrakenteita - tuntee kielten opiskelutekniikkaa - tuntee oman alansa perussanastoa ja osaa kertoa omasta opiskelustaan ja oman alansa työtehtävistä englanniksi |
Yhteyshenkilö | Kohvakka Sari |
4 ECM4100 Matematiikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | - lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - matriisit ja determinantit - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat, sinikäyrä |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - laskea lausekkeen arvon - sieventää yksinkertaisia lausekkeita - kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä, - ratkaista suorakulmaisen kolmion - piirtää yksinkertaisen funktion kuvaajan, kun funktion lauseke on annettu - piirtää ensimmäisen asteen polynomifunktion kuvaaja parametrien a ja b arvojen muuttuessa - piirtää toisen asteen polynomifunktion kuvaajan ja tietää miten se muuttuu kertoimen a arvon muuttuessa - suoraan ja kääntäen verrannollisuuden käsitteet - logaritmin määritelmän sekä logaritmin laskusäännöt - trigonometristen funktioiden peruspiirteet ja tietää, miten trigonometristen funktioiden jaksollisuus seuraa yksikköympyrämäärittelystä - käyttää yksinkertaisia trigonometrisia kaavoja Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea yksikkömuunnoksia vaativan lausekkeen arvon, - sieventää lausekkeita, - kirjoittaa ja ratkaista ongelmaan liittyviä yhtälöitä, - ratkaista vinokulmaisen kolmion, - osaa käyttää matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa - soveltaa funktioita ja yhtälöitä yksinkertaisten ilmiöiden kuvaamiseen - ratkaista trigonometrisia funktioita, logaritmeja ja muita tavallisimpia funktioita sisältäviä yhtälöitä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea monimutkaisen lausekkeen arvon - sieventää vaativia algebrallisia lausekkeita - osaa monipuolisesti soveltaa funktioita ja yhtälöitä erityyppisten ilmiöiden kuvaamiseen, - kykenee ratkaisemaan sovellusongelmia yhdistelemällä kurssilla opittuja asioita |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 EKP4100 Valmistustekniikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kone- ja metalliteollisuudessa käytetyt valmistusmenetelmät, niiden periaatteet ja tuotantolaitteistot. Opiskelija ymmärtää valmistusmenetelmien käyttötarkoituksen ja tuntee niillä valmistettavat tuotteet. Hän tietää eri valmistusmenetelmillä saavutettavat tarkkuudet ja pinnankarheudet, ja ymmärtää valmistusmenetelmän valintaan liittyvät tekijät. Opiskelija tuntee numeerisesti ohjatun työstökoneen rakenteen ja ohjelmoinnin perusteet, ja ymmärtää mittaus- ja kokoonpanotekniikan merkityksen osien valmistuksessa. |
Keskeiset sisällöt | - Valutekniikka - Muovaavat valmistusmenetelmät - Jauhemetallurgiset valmistusmenetelmät - Levytyö- ja liittämistekniikka - Lastuavat valmistusmenetelmät - Numeerisen ohjauksen perusteet - Konepajateknilliset mittaukset - Kokoonpano ja asennus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriaopetuksen ja teoriaa syventävien harjoitusten lisäksi suunnittelu- ja laboratorioharjoitustyöt. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä osakokeiden tai tentin että harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKP4200 Orientaatioprojekti
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kuinka yleisten opintojen aiheet, kuten fysiikka, kemia ja viestintä liittyvät käytännön työhön konetekniikassa. Opiskelijalle tulee myös käsitys millaista projektimainen opiskelu on. Opiskelija oppii toimimaan itsenäisesti ja osana projektiryhmää. Opiskelijoille muodostuu konkreettinen käsitys tuotekehitys/tuotantoprosessin läpiviennistä, ideasta fyysiseksi prototyypiksi. |
Keskeiset sisällöt | Projektin hallinta ja projektidokumentointi Tietotekniikan käyttö, yleisten opintojen (fysiikka, kemia) alkeet, koulutus-ohjelmakohtaisten opintojen alkeet, viestintä. - fysiikka (1 op), fysiikan peruskäsitteiden ja suurejärjestelmän soveltaminen projektissa - viestintä (1 op), projektitiimissä toimiminen, projektitulosten esitelmät, raportointi, tiedottaminen - kemia (1 op), korroosiotestikappaleiden valmistus ja kemian perusteita - projektinhallinta (2 op), ideointi, projektisuunnitelma sovitun tuotteen tuotekehitys/tuotantoprosessista ja käytännön toteutukset integroituna 3D-mallinnus ja valmistutekniikan opintojaksoihin |
Suoritustavat | Osakokonaisuuksien kirjallinen ja suullinen raportointi sekä loppuraportti, projektitöiden toteutus käytännössä. Opintojakson arviointi muodostuu opettajien arvioinneista, itsearvioinnista, vertaisarvioinneista ja projektin tuloksesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tunneilla ja Moodlessa jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKP4300 Tekninen piirtäminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee teknisten piirtämisen perusteet, koneenpiirustuksessa käytettävät projisoinnit, merkinnät ja symbolit, osa- ja kokoonpanopiirustukset, osaluettelot, toleranssimerkinnät, koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessit. Opiskelijalle tulee myös käsitys erilaisista koneenrakennusalan dokumenteista: osien valmistuspiirustukset, kokoonpanopiirustukset, PI-kaaviot, putkistopiirustukset ja layout piirustukset. Parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun perusteet, kokoonpano- ja osapiirustusten tuottaminen. Taso- ja avaruusgeometrian perusteet. |
Keskeiset sisällöt | Tekninen piirtäminen (4 op): -teknisen piirtämisen perusteet: mittakaavat, projektiot, leikkaukset, viivaleveydet, tekstit, mitoitustavat, toleranssit, sovitteet, pinta- ja hitsausmerkinnät, kaaviot, osaluettelot sekä osa- ja kokoonpanopiirustusten laatiminen ja kokoonpanon yhteys tuotteen tuoterakenteeseen. - valmistuksen huomioiminen piirustuksen laadinnassa (hitsaus- ja koneistuskokoonpanot) - koneenpiirustusten laatiminen CAD ohjelmalla - teknisen piirtämisen standardit Teknillinen geometria (1 op): - taso- ja avaruusgeometrian perusteet |
Suoritustavat | Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen työskentely yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi harjoitustyö, joka tehdään itsenäisesti. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Pere Aimo, Koneenpiirustus 1-2, 11.painos Hietikko E.: SolidWorks 2014 Tietokoneavusteinen suunnittelu Tuomenlehto et. al, Insinöörin matematiikka, 2014, Edita Moodlen kautta jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | Hietikko Esa |
4 EKP4400 3D-mallinnus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessin, parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun käytön perusteet, kappaleen kestävyyden, valmistettavuuden ja kustannusten arvioinnin menetelmät, konfiguraatioiden ja modulaarisen kokoonpanon hallinnan, osaa laatia hitsauskokoonpanot ja -piirrokset, sekä mallintaa ohutlevyosan tehdä sen levityksen sekä työpiirustuksen ja osaa käyttää tuotetiedon hallintajärjestelmää. |
Keskeiset sisällöt | - Parametrisen piirremallinnuksen tehokas hyödyntäminen koneensuunnittelutiimissä. - Tuotetiedon hallinnan perusteet, SolidWorks WorkGroup PDM sekä SolidWorks Enterprise PDM käyttö dokumenttien hallinnassa ja jakamisessa. - Parametrointi, konfiguraatiot ja modulaarisen kokoonpanon hallinta. Design Table. Kokoonpanopiirteet. - 3D-sketsaus. Hitsauskokooonpano, hitsatut palkkirakenteet ja hitsauspiirrokset. - Ohutlevyosan mallintaminen. Levitys. Ohutlevykappaleen työpiirustus. - SimulationXpress, staattiset analyysit. - Osan valmistettavuuden ja kustannusten arviointi käyttäen DFMXpress ja SolidWorks Costing -sovelluksia. |
Suoritustavat | Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen työskentely yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi harjoitustyö, joka tehdään ryhmätyönä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Hietikko E.: SolidWorks 2014 Tietokoneavusteinen suunnittelu. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECM4200 Matematiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | - raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia - kaksiulotteinen integrointi |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määritellä funktion derivaatan ja osaa erottaa toisistaan käsitteet keskimääräinen ja hetkellinen (paikallinen) muutosnopeus - käyttää yksinkertaisia derivoimissääntöjä - tunnistaa funktion ääriarvon ja tietää, miten se liittyy funktion derivaattaan - muodostaa funktion integraalin likiarvon lausekkeen ja laskea sen arvon - kirjoittaa integraalin lausekkeen - integraalifunktion määritelmän - käyttää yksinkertaisia integrointisääntöjä integraalifunktion ja integraalin määrittämiseen - määrittää yksinkertaisten tasokuvioiden pinta-aloja integraalifunktion avulla Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea derivaatan likiarvon numeerisesti - derivointisäännöt monipuolisesti - arvioida funktion muutosta differentiaalin avulla ja osaa käyttää derivaattaa yksinkertaisissa sovelluksissa, kuten polynomien ääriarvojen määrittämisessä ja muutosnopeuksien laskemisessa - soveltaa integraalia erilaisten pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen - laskea funktion keskiarvon - laskea yksinkertaisia momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä kurssilla opittuja tietoja ja soveltaa derivaattaa monipuolisesti ilmiöiden analysoimiseen - laskea momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla - muodostaa sovellusongelmiin liittyviä integraaleja pienten differentiaalien menetelmän avulla |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 EKP4500 Valmistustekniikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laatia ohutlevyosan tuotemallin. Lisäksi hän osaa laatia ohutlevyosien työpiirustuksia, toleranssi- ja hitsausmerkintöineen ja ymmärtää hitsatun rakenteen valmistusystävällisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa huomioida materiaalin vaikutuksen levyjen leikkauksessa, särmäyksessä ja hitsauksessa. Opiskelija tietää hitsauksen työturvallisuusasiat. Opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet. Lisäksi hän tuntee yleisimpien hitsausprosessien ominaispiirteet ja laitetekniikan perusteet, tuntee yleisimmät railonvalmistusmenetelmät ja omaa perustiedot korjaushitsauksesta, hitsauksen laadunvarmistuksesta ja hitsauksen taloudellisuuteen vaikuttavista seikoista. Opiskelijalle muodostuu käsitys ohutlevytuotteiden valmistusprosessista, suunnittelusta valmiiksi tuotteiksi. |
Keskeiset sisällöt | Levytyötekniikka (2 op): - Levymateriaalit, niiden ominaisuudet ja käyttöalueet - Ohutlevytuotteiden valmistusmenetelmät ja niiden erityispiirteet - Levytyöautomaatio - Ohutlevytuotteiden suunnittelusäännöt - Ohutlevyosien mallintaminen ja työpiirustusten laadinta merkintöineen Hitsaustekniikka (3 op): - Hitsaustekniikan peruskäsitteet, terminologia ja standardit - Hitsatun rakenteen valmistusystävällisyys - Terästen ja kevytmetallien hitsaus - Hitsauksen ja leikkauksen työturvallisuus - Hitsausprosessit ja laitteistot - Railonvalmistusmenetelmät - Korjaushitsauksen perusteet - Hitsauksen taloudellisuus - Hitsaus- ja levytyöharjoitukset |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriaopetuksen ja teoriaa syventävien harjoitusten lisäksi suunnittelu- ja laboratorioharjoitustyö. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä osakokeiden tai tentin että harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | |
4 ECF4000 Tekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä. |
Keskeiset sisällöt | - SI-järjestelmä - Lämpölaajeneminen - Lämpöenergia - Ideaalikaasun tilanyhtälö - Lämmönsiirtymistavat - Newtonin lait - Kitka - Työ, energia ja teho - Liikemäärä - Ympyräliike |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä laskemista ja fysikaalisten käsitteiden hallintaa edellyttävien harjoitustehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2) Opiskelija osaa - käyttää eri lämpötila-asteikkoja - määrittää olomuodonmuutoksiin liittyviä lämpöenergioita - nimetä kaasun tilan määrittävät suureet - määrittää lämpövirran yksinkertaisissa tapauksissa - kuvailla matemaattisesti yksiulotteista liikettä - soveltaa Newtonin lakeja yksiulotteisissa mekaniikan ongelmissa - kuvailla matemaattisesti ympyräliikettä - ratkaista yksiulotteiset törmäystilanteet liikemäärän säilymislakia soveltaen Hyvä (3-4) Opiskelija osaa - määrittää lämpötilan ja olomuodon muutoksiin liittyviä lämpöenergioita - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - soveltaa lämmönsiirtymismekanismien fysiikkaa - tasoliikkeen kuvailun heittoliikkeen tapauksessa - soveltaa Newtonin lakeja kaksiulotteisiin mekaniikan ongelmiin - osaa ympyräliikkeen kinematiikan - osaa ympyräliikkeen peruslain soveltamisen perustapauksissa - käsitellä törmäystilanteet liikemäärän säilymislain avulla Kiitettävä (5) Opiskelija osaa - määrittää lämpöenergiat tilanteissa, joihin liittyy samanaikaisia lämpötilan ja olomuodon muutoksia - tunnistaa ja luokitella erilaisia kaasun tilanmuutoksia - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - käsitellä tilanteita, joissa lämpöä siirtyy yhtäaikaisesti eri mekanismeilla - kuvailla matemaattisesti yleisen liikkeen tasossa - soveltaa Newtonin lakeja monimutkaisissa kaksiulotteisissa tilanteissa - soveltaa ympyräliikkeen kinematiikkaa ja dynamiikkaa yleisissä tilanteissa - soveltaa liikemäärän säilymislakia ja impulssiperiaatetta törmäystilanteissa |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 EKP4600 Materiaalitekniikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on että opiskelija tutustuu konetekniikassa käytettäviin tärkeimpiin materiaaleihin, erityisesti teräksiin. Terästen lisäksi opintojaksolla käsitellään valuraudat ja ei-rautametallit. Erilaisten rakennemateriaalien lisäksi tutustutaan metallien ominaisuuksien, valmistusmenetelmien ja käyttöolosuhteiden riippuvuuteen koostumuksesta ja metallin sisäisestä rakenteesta, johon vaikuttavat seosaineiden lisäksi lämpökäsittelyt sekä muokkausaste että valmistusmenetelmät. Opintojaksolla käsitellään materiaalien korroosiota, johon liittyy oleellisesti hapettumis-pelkistymisreaktiot sekä sähkökemia. Opintojaksoon kuuluu materiaalitekniikan laboratoriossa tehtävät käytännön läheiset harjoitukset. Opintojaksoon kuuluu myös yritysvierailut. |
Keskeiset sisällöt | Materiaalitekniikka 1 (4 op) Materiaaliryhmät ja metallien valmistus Materiaalien sisäinen rakenne ja sen vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Kimmoinen ja plastinen muodonmuutos sekä jännitys-venymäpiirros (ReL, ReH, Rp0,2, Rm) Mekaanisten ominaisuuksien määrittäminen eri menetelmin Lämpökäsittelyiden ja ympäristötekijöiden vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin Korroosiotekniikan perusteet materiaalien näkökulmasta Teräslajit, niiden mekaaniset ja korroosio-ominaisuudet sekä hitsattavuus Terästen nimeäminen standardien mukaan ennen ja tänään, Suomessa ja maailmalla Valuraudat sekä ei-rauta metallit Materiaalikemia (1 op) Hapettumis-pelkistymisreaktiot Sähkökemia Korroosio Materiaalikemia |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluvat teorialuentojen lisäksi materiaalitekniikan laboratoriossa lämpökäsittelymenetelmiin tutustuminen sekä korroosiotutkimus. Kurssiin kuuluu myös yritysvierailut. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Esko Laitinen ym. Konetekniikan materiaalit Luennolla jaettava teräskirja soveltuvin osin Moodlen kautta jaettava materiaali. Anna-Maija Antila ym. Tekniikan kemia. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKP4700 Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tutustuu lämpökemiaan, kemiallisen tasapainoon, protolyysireaktioihin, redox-reaktioihin ja sähkökemiaan. Hän osaa arvioida ja vertailla eri energiamuotojen tuotannon ja käytön aiheuttamia ympäristöön tulevia hiilidioksidi ja hiukkaspäästöjä ja hän osaa valita sopivimman energiamuodon päästöt huomioiden. Hän tuntee keskeisemmät ilmaan joutuvien savukaasujen puhdistusmenetelmät teollisuudessa, joilla päästöjen määrää voidaan pienentää. Opiskelija ymmärtää tuotteen elinkaarivaikutuksen karkean tason mallin merkityksen raaka-aineiden valmistuksesta aina valmiin tuotteen käyttöön ja poistamiseen käytöstä sekä kierrätyksen. Tulevissa tehtävissään opiskelija pyrkii suunnitteluun, valmistukseen ja sovelluksiin siten, että haitallisten aineiden käyttö ja muodostuminen on mahdollisimman vähäistä. |
Keskeiset sisällöt | Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta (3 op): - Kestävä kehitys ja ekologian perusteita - Biokemialliset kierrot ja veden kierto - Energiantuotantotavat ja niiden ympäristövaikutukset - Savukaasujen puhdistus - Tuotteen elinkaarivaikutus raaka-aineesta lopputuotteeksi - Kierrätys ja jätehuollon perusteet - Kemiallinen työturvallisuus ja vaaralliset aineet Ympäristöhallinnan kemia (2 op): - Hapot, emäkset ja suolat - Sähkökemiaa - Reaktiolämpö ja kemiallinen tasapaino |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustyötunnit sekä palautettavat etätehtävät. Luento-opetus ja ryhmittäin tehtävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen tietojen hakeminen ympäristötekniikan viimeisimpien teknisten laitteiden alueelta. Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen, harjoitustöiden sekä tuntiaktiivisuuden perusteella. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Kokeen painoarvo on 50%, harjoitustöiden 40% ja tuntiaktiivisuuden osuus on 10%. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan kemia, Anttila, Karppinen, Leskelä, Pohjakallio (EDITA, 2010 tai uudempi painos). Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Opiskelijoiden harjoitustehtävät sekä Moodlen kautta jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson palaute kerätään opintojakson loppuvaiheessa. Opettaja laatii palautteesta yhteenvedon, joka käsitellään viimeisellä kontaktitunnilla luokan kanssa. |
Yhteyshenkilö | |
4 ECM4300 Matematiikka 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. |
Keskeiset sisällöt | - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely - separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - tunnistaa valitun tilastollisen muuttujan mitta-asteikkotyypin - määrittää aineiston mediaanin, aritmeettisen keskiarvon ja keskihajonnan - määrittää todennäköisyyksiä yksinkertaisissa tapauksissa klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan - käyttää toistokoejakaumaa (binomijakaumaa) ja normaalijakaumaa ja osaa tavanomaiset prosenttilaskut. - osaa soveltaa reunaehtoja suoraan integroituviin differentiaaliyhtälöihin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa laskea eri tyyppisiä keskiarvoja (aritmeettinen, geometrinen ja harmoninen) ja tuntee esimerkkejä niiden käytöstä, - osaa määrittää todennäköisyyksiä klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan, - osaa käyttää Poissonin jakaumaa ja eksponenttijakaumaa - osaa ratkaista yksinkertaisen separoituvan differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 1. kertaluvun lineaarisen differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 2. kertaluvun vakiokertoimisen lineaarisen differentiaaliyhtälön Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä ja soveltaa kurssilla opittuja tietoja, - määrittää klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaisia todennäköisyyksiä vaativissa tapauksissa, - laskea tapahtumien yhdistämiseen liittyviä todennäköisyyksiä ja - verrata toisiinsa satunnaisotosta ja vastaavaa todennäköisyysjakaumaa. - muodostaa ja ratkaista differentiaaliyhtälön sanallisessa tehtävässä (esimerkiksi suureen muutosnopeus suoraan verrannollinen suuren arvon tai suolaliosten pitoisuuksien muuttuminen) |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 EKF4100 Konetekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson päätyttyä opiskelija tuntee pyörimisliikkeen kinematiikan sekä dynamiikan suureet ja säännöt. Hän hallitsee hitausmomentin ja massakeskipisteen määrityksen taulukoiden ja Steinerin säännön avulla. Opiskelija osaa nesteiden ja kaasujen statiikkaa sekä laminaaristen virtausten fysiikkaa. Opiskelija ymmärtää atomin ja atomiytimen rakenteen ja ilmiöitä. Opiskelija ymmärtää säteilyn käytännön sovellusten fysikaalisen taustan. Opiskelija osaa fysikaalisten mittausten teon, tulosten analysoinnin sekä virheanalyysin teon. Opiskelija hallitsee mittausten raportoinnin. |
Keskeiset sisällöt | Pyörimisliikkeen kinematiikka ja dynamiikka Massakeskipisteen ja hitausmomentin määrittäminen Nesteiden ja kaasujen statiikka ja laminaarivirtaukset Atomin ja atomiytimen rakenteen perusteita Radioaktiivinen säteily Säteilyn sovelluksia Fysikaalisten mittausten teko ja tulosten analyysi Fysikaalisen mittauksen raportointi |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä laskemista ja fysikaalisten käsitteiden hallintaa edellyttävien harjoitustehtävien ratkaisemisesta. Opintojakso sisältää myös fysiikan ilmiöihin liittyviä laboratoriotöitä mittauksineen ja raportointeineen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Laboratoriotöiden työohjeet |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 ECO4200 Mekaniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee statiikan perusteet ja erityisesti ymmärtää tukisuureiden ja rasitusten muodostumisen. Opiskelija osaa määrittää jäykän kappaleen tukireaktiot. Opiskelija osaa määrittää suoran palkin sisäiset rasitukset ja rasituskuviot. |
Keskeiset sisällöt | - Mekaniikan peruskäsitteet ja -lait - Partikkelin statiikkaa, tasovoimasysteemi - Jäykän kappaleen tasostatiikkaa, voimasysteemien yhdistäminen, tasapaino - Painopiste - Kannattimien rasitukset - Mekaanisten koneiden hyötysuhde Teknillinen geometria (2 op) - Vektorit - Painopiste |
Suoritustavat | Luokassa tapahtuva teoriaopetus. Omalla ajalla tehtävät laskuharjoitukset. Harjoitustyö. Kaksi välikoetta tai vaihtoehtoisesti tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Outinen, Statiikka 1 ja 2, harjoituskirjat 1 ja 2 Tuomenlehto et al. Insinöörin matematiikka (EDITA) Moodlen kautta jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | Westerholm Tatu |
4 ECB4000 Yrittäjyys ja liiketoiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yritysten toimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän ymmärtää ja pystyy tulkitsemaan yrityksen kannattavuuteen, maksuvalmiuteen sekä vakavaraisuuteen liittyviä asioita ja tietää kansainvälisesti toimivan yrityksen erityispiirteitä. |
Keskeiset sisällöt | - Yritystoiminnan kiertokulku: reaali- ja rahaprosessin sisältö - Yritysmuodot ja liiketoiminta: toiminimi, ay, ky, oy, ok, yrityksen perustaminen, liiketoimintasuunnitelman sisältö ja merkitys, liikeriskit - Katetuotto- ja kannattavuus: erilaiset kustannukset, katetuottolaskelma ja sen tuottamien tunnuslukujen käyttäminen työtehtävissä - Tilinpäätöksen tulkinta: kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden seuranta - Kansainvälisessä ympäristössä toimivan yrityksen erityspiirteitä: liiketoiminta EU:n sisä- ja ulkomarkkinoilla |
Suoritustavat | Teoriaopetus ja teoriaa avaavat soveltavat yksilö- ja ryhmäharjoitukset, tentti/tentit sekä harjoitustyö. Osan ryhmäharjoituksista opiskelijat esittelevät tunneilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen: Talousohjaus ja kustannuslaskenta (soveltuvin osin) Tomperi Soile: Kannattavuus- ja kustannuslaskenta 3 (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali |
Yhteyshenkilö | Uronen Laila |
4 ECCE400 Engineering English
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Puhelinviestintä - Raportointi - Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus - Neuvottelut ja palaverit - Alan keskeiset käsitteet - Ajankohtaiset koulutusalaan liittyvät aiheet - Presentaatiot - Työnhaku |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opetuksessa hyödynnetään kielistudiota. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. Ammattialan ajankohtaisten, keskeistä sanastoa sisältävien tekstien pohjalta käydään keskusteluja, tehdään tiivistelmiä, joita esitellään luokassa suullisesti sekä harjoitellaan työelämän tilanteita. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden opintojaksojen sisältöjä ja niiden perusteella ryhmitellään ja aikataulutetaan edellä mainittuja aihepiirejä. Projektimuotoisessa opiskelussa osa keskeisestä sisällöstä toteutetaan projektin yhteydessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän kielenkäyttötilanteissa - pystyy välittämään viestin, vaikka teksti sisältää virheitä, ja viestintä voi olla hidasta ja katkonaista - käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein, ja osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, muiden kielten vaikutus on havaittavissa. - kykenee osallistumaan yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee tukea keskustelukumppanilta Hyvä (3-4): Opiskelija - selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa - puhuu ja kirjoittaa on melko sujuvaa kieltä eikä viestinnän ymmärtäminen satunnaisista virheistä huolimatta vaadi erityistä ponnistelua - käyttää oman alan perussanastoa ja tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla joitakin epätarkkuuksia eivätkä virheet kuitenkaan johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen Kiitettävä (5): Opiskelija - selviytyy erittäin hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän kielenkäyttötilanteissa - viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja teksti ja puhe ovat sujuvia - käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi - hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 EKO4300 Koneautomaation perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee kytkentäalgebran perusteet. Opiskelija ymmärtää loogisen kytkentäalgebran toteuttamisen eri rakennetavoilla. Kytkentäfunktion sieventäminen Karnaughin kartalla. Sekvenssiohjauksen laatiminen suunnitteluviivastomenetelmällä. Toimilaitteiden nopeuden ohjaus sekä seis-kytkentöjen rakennemallit. Fluidsim-ohjelman käyttö järjestelmän simuloinnissa. Piirrosmerkit ja kytkentätekniikka. Eri komponenttityyppien rakennepiirteet. Erityyppisten ohjelmoitavien logiikkojen ohjelmointi ja kytkennät. |
Keskeiset sisällöt | kytkentäalgebran perusteet (1 op) - loogisten funktioiden löytäminen erityyppisiin ohjaustehtäviin - ohjausfunktioiden kuvaaminen Boolen lausekkeena, logiikkakaaviona sekä erityyppisinä kytkentöinä - työkierron kuvaaminen matka-aikakaaviona sekä suunnitteluviivaston käyttö kytkentäfunktion laatimisen apuneuvona. - sekventiaaliset viivekytkennät |
Suoritustavat | Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut kytkentäharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi kolme henkilökohtaista suunnittelutyötä. Suunnitellut työt kytketään laboratoriossa kahden hengen ryhmissä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Eri lähteistä koottu materiaali jaetaan oppituntien yhteydessä Tuomenlehto at al., Insinöörin matematiikka (EDITA) |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 EKO4400 Lujuusopin perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee momenttien määrittämiseen soveltuvien tasointegraalien laskemisen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää lujuusopin peruskäsitteitä sekä osaa ratkaista yksinkertaisia lujuusopillisia ongelmia kuten sauvan veto ja puristus, nurjahdus, vääntö sekä palkin taivutus. |
Keskeiset sisällöt | - Tasointegraalit (1 op) - Lujuusopin peruskäsitteet ja materiaalien mekaaniset ominaisuudet - Sauvan veto ja puristus sekä venymäkäsite - Sallitut jännitykset, varmuuskertoimen määrittäminen - Leikkausjännitys ja liukuma - Palkin taivutusjännitys ja taipuma - Vääntöjännitys - Nurjahdus, Eulerin perustapaukset - Yleinen jännitystila ja lujuushypoteesit |
Suoritustavat | Luokassa tapahtuva teoriaopetus. Omalla ajalla tehtävät laskuharjoitukset. Kaksi harjoitustyötä. Kaksi välikoetta tai vaihtoehtoisesti tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Lujuusopin perusteet (Salmi, Pajunen) sekä Moodlen kautta jaettava materiaali. Tuomenlehto at al., Insinöörin matematiikka (EDITA) |
Yhteyshenkilö | Westerholm Tatu |
4 EKO4500 Sähkötekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson fysiikan 2 op:n osuudessa opiskellaan sähkömagnetismin perusasioita. Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Suoritettuaan opintojakson 3 op:n sähkötekniikan osuuden opiskelija osaa vaihtosähkötekniikkaan liittyvän peruslaskennan. Hän tietää sähköturvallisuuden perusteet ja hallitsee sähkölaitteiden turvallisen käytön. Opiskelija tuntee myös muuntajan sekä tavallisimpien sähkömoottoreiden toimintaperiaatteet ja ymmärtää sähkölaitteiden mitoituksen periaatteet sekä osaa valita moottorin suojalaitteet. Tietoja syvennetään laboratoriotöillä. |
Keskeiset sisällöt | Fysiikan osuuden (2 op) keskeiset sisällöt Sähkökenttä Potentiaali Tasavirtapiirit Magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikan osuuden (3 op) keskeiset sisällöt Sähköturvallisuuden perusteet Konedirektiivi, sähköjärjestelmä koneen osana Tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallitut työt Sähköpätevyydet ja erillistä lupaa edellyttävät työt Vaihtosähkötekniikan perusteet ja laskentaperiaatteet - Jännitteen ja virran ajallinen vaihtelu, vaihe-ero - Pätö-, lois- ja näennäisteho, tehokerroin - 3-vaihejärjestelmän perusteet Muuntajat Sähkömoottorit Sähkölaitteiden mitoitusperusteet ja suojaus Taajuusmuuttaja Sähkölaboraatiot |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään sähköfysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | erikseen jaettava opintomateriaali Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Sähkötekniikkaa sivuaineopiskelijoille, E. Ruppa, T. Lilja (Tammertekniikka) |
Yhteyshenkilö | Kärkkäinen Niilo |
4 EKO4600 TKI-projekti
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tuotekehitysprosessin kulun. Opiskelijalle muodostuu käsitys tuotekehityksen ja tuotannon välisestä yhteydestä. Opiskelija osaa toimia osana monialaisessa tuotekehitystyhmässä. Opiskelijalla on käsitys mitä tietokoneavusteisia järjestelmiä yritysten tuotekehityksessä ja tuotannossa käytetään. Opiskelija osaa tuottaa projektidokumentaatiota englannin kielellä. Opiskelijat osaavat palaverikäytänteet ja niihin liittyvän dokumentaation tuottamisen. Opiskelijat osaavat esitellä projektin tavoitteet, väliraportit ja lopputulokset hyödyntäen monipuolisia esitystekniikoita ja työkaluja. Opiskelijat osaavat projektiraportoinnin. |
Keskeiset sisällöt | Tuotekehitysprosessi, koulutuskohtaisten opintojen soveltaminen käytännössä, projektit monialaisessa työskentely-ympäristössä, tuotekehityksen työkalut, tuotetiedonhallinnan ja toiminnanohjausjärjestelmän perusteet, valmistustekniikka, materiaalien hankinta, tuotantomenetelmät. - Viestintä (1 op), projektin raportointi, esitystekniikat - Englanti (1 op), projektin ammatillinen sanasto, projektin raportointi ja esitykset englannin kielellä |
Suoritustavat | Luokassa tapahtuva teoriaopetus. Ryhmätöinä sekä itsenäisesti suoritettavat tehtävät. Projektin raportoiminen. Projektin lopputuloksen esittely. Projektin kohteena olevan tuotteen suunnitteluprosessin läpivienti. Tuotteen valmistusmenetelmien ja valmistettavuuden tarkastelu. Ryhmäpalavereihin osallistuminen. Monialaisissa palavereissa 80 % ja ohjatuilla tunneilla 60 % läsnäolopakko. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlen kautta jaettava materiaali |
Edeltävät opinnot | EKP4200 Orientaatioprojekti |
Yhteyshenkilö | Kärkkäinen Kai, Ryynänen Seppo |
4 EKO4100 Materiaalitekniikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee murtumisen mekanismit ja tietää näiden erilaiset analysointimenetelmät. Opiskelija tuntee materiaalien käyttäytymisen ääriolosuhteissa, saa käsityksen uusimmista materiaalien sovellutuksista ja pinnoitusmenetelmistä. Opintojakson käytyään tulevat tutuiksi myös Tribologia, yleisimmät ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät (NDT). Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija materiaalin valinnan periaatteisiin käyttöympäristön ja -tarkoituksen mukaan. Materiaalien ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien ja toisaalta tuotteen käyttöolot vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Opiskelija tutustuu materiaaliopin ja mahdollisesti hitsaustekniikan kokeellisiin tutkimusmenetelmiin sekä oppii laatimaan tutkimustuloksista raportin. Laboratoriotyöt sisältävät ainetta rikkovia tutkimusmenetelmiä, mikrorakennetutkimusta, materiaalien lämpökäsittelyä ja niiden vaikutusta materiaalien mekaanisiin ominaisuuksiin. Opintojaksoon kuuluu myös harjoitustyö sekä excursio. |
Keskeiset sisällöt | Materiaalitekniikka 2 (3 op) - Murtumismekanismit - Murtumismekaniikka - Materiaalien käyttäytyminen ääriolosuhteissa - Tribologia - Pinnoitusmenetelmät - NDT-tarkastusmenetelmät - Komposiittimateriaalit - Materiaalin valinta käyttöympäristön ja - tarkoituksen mukaan - Materiaalin valinnan yleinen kulkuprosessi eri materiaalin valinta menetelmin - Materiaalin ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien vaikutus materiaalin valintaan Materiaaliopin laboratoriotyöt (2 op) - Materiaalien lämpökäsittelyiden vaikutukset materiaalien mekaanisiin ominaisuuksiin sekä mikrorakenteeseen - Lämpökäsittelyt annetuille materiaaleille (tai omille materiaaleille, esim. hitsatuille rakenteille) - Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien, kuten lujuuden, kovuuden ja sitkeyden kokeellinen määrittäminen - Metallien mikrorakennetutkimus - Tutkimusraportin laatiminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teorialuentojen lisäksi materiaalitekniikan laboratoriossa lämpökäsittelymenetelmiin tutustuminen sekä korroosiotutkimus. Kurssiin kuuluu myös yritysvierailut. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Esko Laitinen ym. Konetekniikan materiaalit Teräskirja soveltuvin osin Moodlen kautta jaettava materiaali Laboratoriotyöohjeet Materiaalien aineslehdet Rautaruukin teräkset ääriolosuhteissa |
Yhteyshenkilö | Mäkinen Mika |
4 ECCR400 Teknisk svenska
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa. |
Keskeiset sisällöt | - Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku - Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen - Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia - Kielen perusrakenteet - Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritettu opintojakso merkitään kirjaimella ”S”. Todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”. Arviointikriteerit: Yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit käydään läpi opintojakson alussa. Tyydyttävä (1-3): - Opiskelija selviytyy tyydyttävästi ennakoitavissa, jokapäiväisissä ja jopa ennakoimattomissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän on aloitteellinen tai ainakin osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, mutta voi tarvita keskustelukumppanin tukea. - Hän käyttää oman alan perussanastoa ja mahdollisesti tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla epätarkkuuksia. Viesti kuitenkin välittyy, vaikka viestintä voi olla hidasta ja katkonaista sanavaraston niukkuudesta johtuen. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää tai vaikeuttaa viestin ymmärtämistä. Muiden kielten vaikutus voidaan vaihtelevassa määrin havaita. - Opiskelija käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein. Hyvä (4-5): - Opiskelija selviytyy luontevasti ja hyvin monipuolisissa ja jopa vaativissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. - Opiskelija käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi sekä hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston. Satunnainen epätarkkuus sanavalinnoissa ja rakenteissa ei häiritse viestin ymmärtämistä. |
Yhteyshenkilö | Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva |
4 EKY4100 Laatutekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa perusvalmiudet laadun kehittämiseen sekä tuntee, miten laatua mitataan, kehitetään ja laatujärjestelmä rakennetaan sekä ymmärtää sulahitsauksen laadunhallintaan liittyvät keskeiset tekijät. |
Keskeiset sisällöt | Laatutekniikka (3 op) - Laadun oppi-isät ja painotuksen laadun kehittämiseen - Laadun ja sen puutteen aiheuttamat kustannukset - ISO 9001, sen osat, rakentamisen vaiheet ja sertifiointi - Prosessipohjaisen laatukirjan sisältö ja rakenne - Tilastollinen laadunvalvonta - 7 työkalua ja muita laadun kehittämismalleja - Valvontakortit sekä niiden laatiminen - Six sigma - Ajankohtainen katselmus nykyhetken uusiin kehittämisfilosofiohin Hitsauksen laadunvarmistus (2 op) - Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset ja niiden valintaperusteet - Hitsauksen koordinointi - Hitsaushenkilöstö ja heidän pätevöinti - Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä - Hitsausliitosten silmämääräinen tarkastus |
Suoritustavat | Opintojakso toteutetaan teemaluentojen, videoiden, laskentamallisen sekä ryhmätöiden kautta. Opintojakson suoritus arvioidaan ryhmätöiden (asteikko 0 - 5, painotus 50 %) sekä kokeen (asteikko 0 - 5, painotus 50%) perusteella ja loppuarvosanaan vaikuttaa myös jatkuvan näytön periaate. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Jaetaan joko U-aseman tai Moodlen kautta. |
Yhteyshenkilö | Varis Pertti |
4 EKY4200 Toiminnanohjaus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perustaa tuotannonohjausta tukevan toiminnanohjaus-ympäristön. Opiskelija tuntee tuotannonohjausprosessin ja tuotannonohjausfilosofiat sekä materiaalien ohjausperiaatteet. Hän osaa perustaa toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) nimikkeet ja niiden ohjaustavat, tuoterakenteen, reitityksen, myynti-, osto- ja valmistustilauksen sekä tuntee toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin vaiheet. |
Keskeiset sisällöt | - Tuotannonohjausprosessi - Tuotannonohjauksen tavoitteet - Tuotannonohjausfilosofiat: MRP, kapeikko, tuotantovauhti, imuohjaus, tuotantosykli - Varaston palveluaste, kiertonopeus, ABC-analyysi sekä nimikkeiden ohjausperiaatteet - Brutto- ja nettotarvelaskenta, tilauspiste, tilauseräkoko, varmuusvaraston mitoitus - Teollisuuden tietojärjestelmäkokonaisuus - Tuotannonohjausta tukevan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto o Nimikkeiden ja tuoterakenteen perustaminen o Reitityksen suunnittelu o Kustannuslaskenta o Myynti-, osto- ja valmistustilaus o Materiaalien saatavuustarkastelu o Tuotannon raportointi - ERP-järjestelmän käyttöönottoprojektin hallinta. |
Suoritustavat | Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antama toiminnanohjausprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Opintojakson suorituksen arviointi perustuu henkilökohtaiseen oppimispäiväkirjaan (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) sekä ryhmätyöhön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %). Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomateriaali ja ERP-järjestelmän käyttöohjeet jaetaan Moodlen kautta. Kirjallisuutta: Stadtler Hartmut, Kilger Christoph (Eds.) (2010), Supply Chain Management and Advanced Planning, Fourth Edition, Springer Berlin Chopra Sunil, Peter Meindl (2012), Supply Chain Management: Strategy, Planning and Operation, Prentice Hall. Simchi-Levi David, Kaminsky Philip, Simchi-Levi Edith (2007), Designing and Managing the Supply Chain, Irwin McGraw-Hill. Vilpola Inka, Kouri Ilkka, 2006, Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta C-CEI -menetelmän avulla, Teknologiateollisuus ry, Teknologiainfo Teknova Oy |
Yhteyshenkilö | Varis Pertti |
4 EKY4300 Valmistettavuus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee osien ja kokoonpanojen valmistettavuuden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja työkalut sekä eri valmistusmenetelmien ja materiaalien aiheuttamat rajoitteet ja vaatimukset. Opiskelija osaa arvioida tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannukset sekä kykenee modifioimaan tuoterakennetta kustannusten pienentämiseksi. Opiskelija tuntee eri valmistusmenetelmiin liittyvät suunnittelusäännöt ja 3D-suunnittelun ja kokoonpantavuuden aiheuttamat vaatimukset. Hän osaa suorittaa kokoonpanon simuloinnin sekä 3D-tulostettavien osien suunnitteluperiaatteet. |
Keskeiset sisällöt | - Eri menetelmillä valmistettavien osien valmistettavuuden analysointi ja kustannusten arviointi - Kokoonpantavuuden analysointi ja kokoonpanon kustannusten arviointi - Vaatimuslistan laatiminen valmistettavuuden kehittämiseksi - DFMA - Valmistettavuuden työkalut, DFA-tool. - Läpimenoajan nopeuttaminen ja toimitusvarmuuden parantaminen - Valmistettavuuden parantaminen ideoinnin ja luonnostelun avulla |
Suoritustavat | Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antaman tuotteen valmistettavuusprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) sekä projektipäiväkirjan (painotus 20 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Jaetaan Moodlen kautta. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKY4400 Koneenosien suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa koneensuunnittelun yleiset periaatteet, pystyy mitoittamaan staattisesti kuormitetut hitsausliitokset rajatilamitoituksena, ruuviliitosten jännitysten ja kiristysmomenttien laskennan, akselin dimension ja muodonmuutosten määrittämisen, vierintälaakerien kestoiän laskennan ja voiteluolosuhteiden vaikutuksen kestoikään. |
Keskeiset sisällöt | - Koneensuunnittelun yleiset periaatteet - Hitsien staattinen mitoitus eurocode 3 mukaan - Ruuvin ja ruuviliitoksen jännitysten määrittäminen - Akselin dimension ja muodonmuutosten määrittäminen - Vierintälaakerien kestoiän määrittäminen ja voiteluolosuhteiden vaikutus sekä laakeroinnin suunnittelu - KissSoft - ohjelman ja valmisohjelmien käyttö komponenttimitoituksessa |
Suoritustavat | Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen työskentely yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi harjoitustyöt, jotka tehdään ryhmätyönä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on harjoitustöiden sekä välikokeiden tai tentin tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Timo Björk: Koneensuunnittelu soveltuvin osin, Roloff Matek: Maschinenelemente, Eurocode 3 oppikirja: soveltuvin osin, SFS-EN 1993-1-1 ja SFS-EN 1993-1-8, SKF: Bearing Life Estimation, Hannu Outinen: Lujuusoppi, KissSoft, SKF Bearing Life Calculation ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKY4500 Johtaminen ja esimiestoiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta- ja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta.Osa opintojen sisällöstä toteutetaan/suoritetaan englannin kielellä (0,5 op). |
Keskeiset sisällöt | - organisaatiorakenteet ja -prosessit - muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, koko yritys - johtajuus ja johtaminen termien määrittely - esimiehen tehtäväkenttä - ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä - henkilöstön kehittäminen - ongelmatilanteiden käsittely - työhyvinvointiin vaikuttavat asiat - työn imu, leipääntyminen töissä ja motivaation ylläpitäminen esimiehen tehtävänä - palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä - työlainsäädännön perusteet - strategisen johtamisen menetelmiä |
Suoritustavat | Luennot keskeisistä aihealueista, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjallisuutta. Kurssin englanninkielinen osuus liittyy johtamismalleihin. Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Riitta Viitala: Henkilöstöjohtaminen, Strateginen kilpailutekijä, EDITA 2013, Jouni Luukkala: Jaksaa, jaksaa, jaksaa…, PROTammi 2011, Wheelan, Susan A., Creating effective teams: a guide for members and leaders, Thousand Oaks (CA): SAGE. cop. 2013 Positiivisen pomon taskukirja. Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit, joita jaetaan Moodlen kautta. Kurssin englanninkieliseen osuuteen on oma erikseen jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4100 Valmistusmenetelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee konepajan yleisimmät lastuavan työstön menetelmät ja niissä käytetyt työstökoneet, työkalut ja kiinnittimet. Hän osaa soveltaa lastuavaa valmistusmenetelmää osan koneistukseen. Opiskelija tuntee materiaalien lastuttavuuden ja osaa valita taloudelliset lastuamisarvot. Opiskelija tuntee valettavat materiaalit, valumenetelmät ja valamisen erityispiirteet tuotteen valmistettavuuteen liittyen. |
Keskeiset sisällöt | Lastuava työstö (3 op) - Lastuavan terän geometria ja teräaineet - Lastun muodostus ja murtaminen - Terän kuluminen ja terärikot - Taloudellisten lastuamisarvojen valinta - Tietojärjestelmien käyttö lastuamisarvojen, -voimien ja -tehojen määrittämisessä - Materiaalien lastuttavuus - Työstökoneet, työkalut ja työkappaleiden kiinnittäminen eri menetelmissä - Työvälinejärjestelmän suunnittelu - Konepajateknilliset mittaukset Valaminen (1 op) - Valettavat materiaalit, niiden sulatus ja sulankäsittely - Valumenetelmät - Valujen jälkikäsittelyt - Valettavien tuotteiden suunnitteluperiaatteita Modernit valmistusmenetelmät (1 op) - 3D-tulostaminen |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset. Opintojaksolla toteutetaan ryhmätyönä luentoihin liittyen tuotteen valmistuksen suunnitteluun liittyvä projekti, jossa sovelletaan käytäntöön tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertyneen osaamisen lisäksi aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä osakokeiden tai tentin että harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4200 Tuotantotekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee NC-työstökoneen rakenteen ja ohjauksen toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa laatia NC-ohjelman koneistuskeskuksella ja NC-sorvilla valmistettavan kappaleen koneistukseen ja ymmärtää numeeriseen muotoon kirjoitetun ohjelman sisällön. Opiskelija osaa muodostaa, simuloida ja tarkastaa työstöradan sekä muokata työstörataa CAM-ohjelmointijärjestelmää käyttäen. Opiskelija ymmärtää postprosessoinnin merkityksen, osaa suorittaa postprosessoinnin ja siirtää työstöohjelman NC-työstökoneelle. Opiskelija ymmärtää NC-koneistukseen liittyvän dokumentoinnin ja arkistoinnin merkityksen. Hän osaa toteuttaa NC-koneistuksen työkalu-, työkappale- ja NC-ohjelman asetuksen ja ymmärtää miten NC-työstökoneella suoritetaan ohjelman testiajo ja työkappaleen koneistus. |
Keskeiset sisällöt | NC-tekniikka (2 op) - NC-työstökoneet, niiden rakenteet ja oheislaitteet - NC-ohjauksen rakenne ja toimintaperiaate - Koneistuskeskuksen ja monitoimisorvin ohjelmointi - NC-työstökoneen käyttö koneistuksessa CAM-ohjelmointi (2 op) - 2D- ja 3D -geometrian laatiminen ja siirtäminen NC-ohjelmointijärjestelmään - Työstöratojen muodostaminen, simulointi, tarkastaminen ja muokkaaminen - Postprosessointi ja ohjelman siirto NC-työstökoneelle - NC-ohjelman dokumentointi Projekti (1 op) - osan tai tuotteen valmistuksen suunnittelu, CAM-ohjelmointi ja koneistus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriaopetuksen ja teoriaa syventävien harjoitusten lisäksi suunnittelu- ja laboratorioharjoitukset. Opintojaksolla toteutetaan valmistuksen suunnitteluun liittyvät harjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antaman tuotteen tai osan CAM-projekti, jossa sovelletaan käytäntöön tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertyneen osaamisen lisäksi aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä osakokeiden tai tentin että harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4300 Toimitusketjun hallinta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee toimitusketjun rakenteen ja tuotannonohjausprosessin sekä ymmärtää toimitusketjun kehittämisen osana yrityksen strategityötä. Opintojakso antaa valmiudet toimitusketjun kehittämiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen. |
Keskeiset sisällöt | - Toimitusketjun kehittäminen osana yrityksen strategiaa - Toimittajaverkoston rakenne - Kysynnän ennustaminen - Tuotannonohjausprosessi - Tuotannon ohjausmuodot - Materiaalitarvelaskenta - Toimitusketjun ohjauksen ongelmat - Toimitusketjun joustavuus ja ketteryys - Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen - Tietojärjestelmät toimitusketjun hallinnan tukena - Massaräätälöinnin vaikutus toimitusketjussa |
Suoritustavat | Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät harjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antama harjoitusprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %). Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomateriaali jaetaan Moodlen kautta. Kirjallisuutta Arnold Tony J.R., Chapman Stephen N. 2004: Introduction to Materials Management. Pearson Prentice Hall Chopra & Meindl 2001: Supply Chain Management parts I, V, VI and chapters 11 and 12 Stevenson, W. 2009: Operations Management. McGraw-Hill Halme, Jussi 2012: Global supply chain management and performance measurement. Savonia LEKA-hanke |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4400 Palveluliiketoiminta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee palvelujen potentiaalin teknologiateollisuuden liiketoiminnan kehittämisessä sekä ymmärtää palveluliiketoiminnan johtamisen ja hallinnan osa-alueet. Opintojakso antaa valmiudet teollisuuden palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen. Opiskelija oppii kuinka asiakasymmärrys muodostetaan ja muunnetaan prosessi- ja palveluinnovaatioiksi. Opiskelija ymmärtää kunnossapidon toiminnan ja organisaation palvelun toteuttajana ja tuntee kunnossapidon palvelulajit. Opiskelija tuntee ehkäisevän kunnossapidon merkityksen konepajan käyttövarmuuden kehittämisessä ja tuntee miten kokonaisvaltaisen ja luotettavuuskeskeisen kunnossapidon menetelmiä voidaan soveltaa kunnossapidon suunnitteluun. |
Keskeiset sisällöt | PALVELULIIKETOIMINTA (3 op) Teollisuuden palveluliiketoiminnan merkitys sekä palvelujen määrittely Palvelujen kehittämisprosessit - Asiakasymmärryksen muodostaminen teollisessa B2B ympäristössä - Palvelukonseptien kehittäminen ja testaus - Teollisten palvelujen tuotteistaminen, lanseeraus ja markkinointi - Palveluprosessien digitalisointi - Koneiden ja laitteiden älyllistäminen Palveluliiketoiminnan johtaminen ja hallinta - Palveluorganisaation, -kulttuurin ja -verkoston rakentamisen periaatteet - Palvelusuhteiden kehittäminen, prosessit, toimintatavat ja yhteistyömallit KUNNOSSAPITO (2 op) Kunnossapito palveluprosessina Kunnossapidon käsitteet ja tunnusluvut Kunnossapitotoiminnan lajit Ehkäisevä kunnossapito ja kunnonvalvonnan menetelmät Käyttövarmuuden kehittäminen konepajassa Kunnossapitostrategian luominen Kokonaisvaltainen ja luotettavuuskeskeinen kunnossapito, käyttöomaisuuden hallinta Kunnossapidon tietojärjestelmä |
Suoritustavat | Palveluliiketoiminnassa toteutetaan teemaluentoihin liittyvät harjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antama harjoitusprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Kunnossapidon teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely etätehtävissä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomateriaali jaetaan Moodlen kautta. Kirjallisuutta Ojasalo (2008): Kehitä teollisuuspalveluja. Rekola & Haapio (2009): Industrial Services and Service Contracts: A Proactive Approach. Grönroos & kumppanit (2007): Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan http://www.teknologiainfo.net/Liiketoiminta/Palveluliiketoiminta/ |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4500 Tuotantoautomaatio
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää joustavan valmistusjärjestelmän rakenteen, toiminnot ja niiden sisällön, ja ymmärtää järjestelmän toimintaperiaatteen ja sen tuotantotaloudellisen merkityksen. Opiskelija tuntee joustavan valmistusyksikön tunnusomaiset piirteet ja tietää valmistusyksikön valintaan liittyvät tärkeimmät ominaisuusmuuttujat. Hän tuntee järjestelmän materiaalin siirto- ja varastoautomaatiossa käytetyt laitteet, ja ymmärtää järjestelmän ohjauksen ja valvontatoimintojen toteutusperiaatteet ja tehtävät. Opiskelija tuntee hitsausautomaatioon liittyvät keskeiset käsitteet, tuntee yleisimmät mekanisoidussa ja automatisoidussa hitsauksessa käytettävät hitsausprosessit, ymmärtää erityyppisten hitsausjärjestelmien käyttömahdollisuudet, tuntee robotiikkaan liittyvät käsitteet, laitetekniikan perusteet ja robottien eri ohjelmointitekniikat. Opiskelija ymmärtää lähiverkon ja kenttäväylien soveltamisen periaatteet automaatiojärjestelmän ohjauksessa, tuntee kenttäväylät ja niiden ominaisuudet sekä tietää miten kenttälaitteet ja logiikat liitetään automaatiojärjestelmään |
Keskeiset sisällöt | FMS-tekniikka (2 op.) - Joustavan valmistusjärjestelmän (FMS) rakenne, toiminnot ja niiden sisältö - Koneistuksen automaatio ja joustavat valmistusyksiköt - Välineistäminen - Materiaalin siirto- ja varastoautomaatio - Valvontatoiminnot ja ohjausjärjestelmä - FMS-tekniikan merkitys liiketoiminnassa Hitsausautomaatio (2 OP.) - Hitsauskiinnittimet ja niiden suunnittelu - Hitsauksen mekanisointi ja automatisoinnin periaatteet ja vaatimukset - Mig/Mag-hitsaus robotilla - Hitsauksen etäohjelmointi - Säde- ja hybridihitsaus Automaatio ja väylätekniikka (1 op.) - Lähiverkon ja kenttäväylien käyttö automaatiojärjestelmän ohjauksessa - Kenttälaitteiden ja logiikkojen liittäminen automaatiojärjestelmään - Väylästandardit ja protokollat |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriaopetuksen ja teoriaa syventävien harjoitusten lisäksi suunnittelu- ja laboratorioharjoitukset. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4600 Tuottavuus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tuottavuuden merkityksen valmistavassa teollisuudessa, tuottavuuden mittaamistavat sekä tuottavuuden parantamisen keinot. Opiskelija tuntee, kuinka laadun ja tuotannonohjauksen kehittäminen, Lean-toimintatapa, massaräätälöinti sekä toimittajaverkoston hallinta parantavat tuottavuutta. |
Keskeiset sisällöt | - Tuottavuuden merkitys valmistavassa teollisuudessa - Tuottavuuden määrittely - Tuottavuuden mittaaminen ja laskentamallit - Tuottavuuden kehittämisen keinot |
Suoritustavat | Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antaman projekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Jaetaan Moodlen kautta. Kirjallisuutta: Saari, Seppo 2006: Tuottavuus: teoria ja mittaaminen liiketoiminnassa. MIDO Oy ja Seppo Saari Pohjola, Matti 2014: Suomi uuteen nousuun, ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Teknologiateollisuus ry Halme, Jussi 2012: Global supply chain management and performance measurement. Savonia LEKA-hanke |
Yhteyshenkilö | |
4 EKC4700 Tuotantojärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee konepajan tuotantojärjestelmän osat ja niiden välisen yhteistyön, ja ymmärtää miten tuotannon toimintaa voidaan kehittää ja tehostaa valmistusautomaation ja tietotekniikan keinoin. Hän tuntee valmistusjärjestelmät ja niiden käyttöalueet, ja osaa suunnitella osavalmistus- ja kokoonpanosolun hitsattavan ja koneistettavan tuotteen valmistukseen. Opiskelija tuntee yleisimmät robottirakenteet, osaa ohjelmoida työkiertoja ja osaa liittää robotin oheislaitteisiin. Opiskelija tiedostaa robottien mahdollisuudet ja rajoitukset sekä tuntee robottien käyttöön liittyvän työturvallisuuden. Opiskelija osaa simulointiohjelmistoa käyttäen mallintaa robottisolun ja muokata valmiin solumallin rakennetta. Opiskelija ymmärtää mallin ohjelmointiin sekä offline- ja kalibrointiominaisuuksiin liittyvät periaatteet, ja tuntee miten mallinnusohjelmaa voidaan soveltaa koneensuunnittelun apuvälineenä tuotteen valmistettavuuden suunnittelussa. |
Keskeiset sisällöt | Tuotantojärjestelmän suunnittelu (2 OP.) - Tuotantojärjestelmän rakenne ja tehdastason järjestelmät - Valmistusjärjestelmien rakenteet ja toimintaperiaatteet - Valmistustekniikoiden ja tuotanto-automaation soveltaminen - Osavalmistus- ja kokoonpanoyksikköjen suunnittelu - Tuotantosolun suunnittelu hitsattavan ja koneistettavan tuotteen valmistamiseksi (laitevalinnat, työvälineet, asetukset ja layout). - Kokoonpanojärjestelmät Robotiikka ja robottien ohjelmointi (2 OP.): - Robottityypit, niiden käyttöalueet, rakenteet ja vapausasteet - Toimilaitteet ja I/O-kytkennät - Ohjelmointi ja etäohjelmointi - Kappaleenkäsittely ja tarraimet - Robottiturvallisuus ja turvalaitteet sekä robottiturvallisuuden suunnittelu Simulointi (1 OP.) - Robottisolun mallin rakentaminen ja CAD-osien tuonti malliin - Valmiin mallin avaaminen ja käsittely - Kinemaattiset elementit ja koordinaatistot - I/O-käyttö - CLI- ja GSL-ohjelmointi - Robottisolun simulointi, törmäys- ja ulottuvuustarkastelut |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoriaopetuksen ja teoriaa syventävien harjoitusten lisäksi suunnittelu- ja laboratorioharjoituksia. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Muuta huomioitavaa | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKX4100 Erikoistumisprojekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Laaja omaan alaan liittyvä erikoistumisprojekti, jossa sovelletaan insinööriopintojen ammattiaineissa saavutettua osaamista. Tavoitteena on myös, että projekti toimii pohjatyönä Erikoistumisprojekti 2:lle ja opinnäytetyölle. Muita työssä painotettavia asioita ovat systemaattisuus, projektin toteuttamisen aikatauluttaminen, työaikaseuranta ja budjetointi sekä prosessin hallinta. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson sisältö on henkilökohtainen, joka muovautuu projetin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheina opiskelijan itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe. |
Suoritustavat | Henkilökohtainen projekti, itsenäistä työskentelyä yhdessä toimeksiantajan kanssa. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää kaikkien toimeksiantajan kanssa sovittujen toimintojen tekemistä/suorittamista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ammattiaineissa käytetty materiaali ja projektin asettajan materiaali. |
Edeltävät opinnot | Aiemmat ammattiaineiden opintojaksot. |
Yhteyshenkilö | Tolppi Veli-Matti, Halonen Pentti |
4 EKX4200 Erikoistumisprojekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Laaja omaan alaan liittyvä erikoistumisprojekti, jossa sovelletaan insinööriopintojen ammattiaineissa saavutettua osaamista. Tavoitteena on myös, että projekti toimii pohjatyönä opinnäytetyölle. Muita työssä painotettavia asioita ovat systemaattisuus, projektin toteuttamisen aikatauluttaminen, työaikaseuranta ja budjetointi sekä prosessin hallinta. |
Keskeiset sisällöt | Opintojakson sisältö on henkilökohtainen, joka muovautuu projetin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheina opiskelijan itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe. |
Suoritustavat | Henkilökohtainen projekti, itsenäistä työskentelyä yhdessä toimeksiantajan kanssa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ammattiaineissa käytetty materiaali ja projektin asettajan materiaali. |
Edeltävät opinnot | Aiemmat ammattiaineiden opintojaksot. |
Yhteyshenkilö | |
4 EKV5000 Hitsausmetallurgia
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää hitsauksen vaikutuksen hitsattavan kappaleen perusmateriaaliin sekä hitsausliitokseen ja ymmärtää hitsausjännitysten syntymisen vaikutuksen hitsausliitokseen ja sen lähiympäristöön sekä perusmateriaalin lämpövyöhykkeen. Opintojaksolla käydään läpi mm. hitsattavuuskäsite, hitsisulan jähmettyminen, hitsausliitoksen kiinteän tilan muutokset, hitsausliitoksen vyöhykkeet ja mikrorakenteelliset muutokset perusmateriaalissa, lämpövyöhykkeellä ja hitsissä sekä näiden vaikutukset mekaanisiin ominaisuuksiin. |
Keskeiset sisällöt | Opintojaksolla käsitellään ruostumattomien terästen, "mustien terästen, näiden välisten eripariliitosten sekä alumiinien hitsattavuutta ja niihin liittyviä haasteita. Koska hitsi on yleisesti rakenteen "heikoin lenkki" ja siitä aiheutuvat yleisimmin rakenteen erilaiset vauriot, käydään opintojaksolla läpi halkeilu- ja murtumisilmiöt. Opintojaksolla käydään läpi ali-, tasa- ja ylilujan lisäaineen kuten myös yliseostetun lisäaineen valintaa liittyviä seikkoja. Korroosio alkaa useimmiten hitsausliitoksesta, joten hitsausliitoksen korroosioonkin tullaan perehtymään. |
Suoritustavat | Käytännönläheiset kokeet ja tutkimustyöt täydentävät opetusta ja siksi tällä kurssilla tehdään erilaisia hitsaukseen liittyviä tutkimustöitä ryhmässä (laser-, hybridihitsaus sekä muut opetusta täydentävät hitsausmenetelmät), joiden tuloksia pohditaan yhdessä. Hitsiä ja sen murtopintaa tutkitaan mm. mikroskoopin avulla (valo-optinen ja mahdollisesti myös pyyhkäisyelektronimikroskoppi). Opintojaksolla tehdään excursioita alan huippuyrityksiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomateriaalit, Outokummun Welding Handbook (jaetaan opintojaksolla). |
Edeltävät opinnot | Suositellaan hitsaustekniikan perusteita tai aiemmin hankittua hitsausalan kokemusta. |
Yhteyshenkilö | Mäkinen Mika |
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | - Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Edeltävät opinnot | Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4220 Harjoittelu 2b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4330 Harjoittelu 3c
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4320 Harjoittelu 3b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen. |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.