”Olen oppinut paljon paitsi sosiaalialasta myös itsestäni” – Veera opiskelee rikosseuraamusalan sosionomiksi

Opiskelen Savonia-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi (AMK). Aloitin opintoni tammikuussa 2024, ja voin sanoa, että päätös hakea opiskelemaan oli yksi elämäni parhaista. Olin jo pitkään haaveillut opiskelusta, mutta en uskonut sen olevan mahdollista kokopäivätyön ohella. Kun kuulin Savonian verkko-opiskelun joustavuudesta, päätin kokeilla – ja päivääkään en ole katunut.

Olin jo pitkään miettinyt sosionomiopintoja, erityisesti rikosseuraamusalan suuntautumista. Ihmisten tarinat, elämänvaiheet ja erilaiset taustat ovat aina kiinnostaneet minua. Olen utelias ymmärtämään, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat ja miten voisimme yhdessä löytää ratkaisuja arjen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kun sain tiedon opiskelupaikasta, olin aidosti onnellinen ja kiitollinen – tuntui siltä, että unelmani oli vihdoin lähtenyt liikkeelle.

Sosionomikoulutus on laaja-alainen ja monipuolinen ala, mikä tekee siitä erityisen kiehtovan. Työmahdollisuuksia löytyy lapsista vanhuksiin, yksilötyöstä yhteisökehittämiseen, ja jokainen voi löytää oman polkunsa. Itseäni kiinnostaa erityisesti aikuistyö ja rikosseuraamusalan sosiaalityö. Koen, että siinä yhdistyy monta minulle tärkeää asiaa: vuorovaikutus, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus kulkea ihmisten rinnalla niin arjessa kuin elämänmuutoksissa.

Opiskelu Savoniassa on ollut käytännönläheistä ja elämänmakuista. Opintokokonaisuudet ovat sopivan haastavia, ja ne kytkeytyvät hyvin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Opinnoissa käsitellään paljon muun muassa sosiaalipalveluita, vuorovaikutustaitoja, mielenterveys- ja päihdetyötä, sekä yhteiskunnallista vaikuttamista. Pidän erityisesti siitä, että pääsen pohtimaan erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja sosiaalialan ilmiöitä monesta näkökulmasta. Opiskelutavat vaihtelevat – on ryhmätöitä, esseitä, verkkokeskusteluja ja harjoitteluja, jotka vievät kaiken opitun käytäntöön.

Verkko-opiskelu on antanut minulle mahdollisuuden opiskella omassa tahdissa ja sovittaa opinnot työn ja muun elämän rinnalle. Se vaatii itsekuria ja ajanhallintaa, mutta tuo samalla vapautta. Olen oppinut paljon paitsi sosiaalialasta, myös itsestäni – esimerkiksi omista vahvuuksistani, oppimistavoistani ja siitä, miten tärkeää on huolehtia omasta hyvinvoinnista, jotta voi olla aidosti läsnä myös muille.

Vaikka olen aikuisopiskelija, en vielä tiedä tarkalleen, minne valmistumisen jälkeen suuntaan. Kolmannen harjoittelun haluan tehdä suoraan RISEn (Rikosseuraamuslaitoksen) kentällä, sillä rikosseuraamusalan työ tuntuu tällä hetkellä omimmalta suunnalta. Toivon, että harjoittelu avaa minulle lisää näköaloja ja auttaa löytämään selkeämmän suunnan tulevaisuuden työhön. En kuitenkaan ole huolissani – sosiaalialalla on niin monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia, että uskon löytäväni juuri itselleni sopivan paikan.

Jos voisin antaa vinkkejä tuleville opiskelijoille, sanoisin rohkeasti: älä epäröi hakea, vaikka elämäntilanne tuntuisi kiireiseltä tai opiskelun aloittaminen pelottaisi. Opiskelu aikuisena on aivan uudenlainen kokemus – siinä oppii valtavasti sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Enpä olisi muutama vuosi sitten arvannut että opintoni vievät minut kymmeneksi viikoksi harjoitteluun Vietnamiin. Opiskelu on täynnä uusia kokemuksia joita ei koskaan kadu!

Ystävällisin terveisin,
Veera