Hyviä ja huonoja tapoja käyttää tekoälyä tiedonhaussa

Hyviä tapoja käyttää tekoälyä tiedonhaussa

1. Tekoäly tiedonhaun suunnittelun ja ymmärtämisen apuna 

  • Muotoilet tutkimuskysymystä tai aihetta 
  • Pyydät apua näkökulmien ja ideoiden hahmottamiseen 
  • Pyydät selityksiä käsitteille (varmistat ne lähteistä!) 
  • Testaat omaa ymmärrystäsi ja jäsennät aihetta 
  • Hyödynnät tekoälyä tukena – teet ratkaisut ja arvioinnin itse 

Tekoäly tukee ajattelun jäsentämistä ja ideointia erityisesti tiedonhaun alkuvaiheessa, mutta vastuu tiedon arvioinnista ja käytöstä säilyy sinulla. 

2. Hakusanojen ja käsitteiden ideointi 

  • Kartoitat hakusanoja, synonyymeja ja englanninkielisiä termejä 
  • Laajennat hakua eri näkökulmista 
  • Testaat hakustrategiaa ja muokkaat sitä itse 

Tekoäly sopii hakusanojen ideointiin, mutta ei ole ainoa keino – hakusanoja kannattaa etsiä myös asiasanastoista ja alan keskeisistä käsitteistöistä. 

3. Tieteellisten tietokantojen AI-avustajien hyödyntäminen  

  • Käytät tietokantojen omia tekoälyavustajia 
  • Hyödynnät niiden tekemiä tiivistelmiä ja ehdotuksia kriittisesti 
  • Seuraat viittausverkostoja tai aihekarttoja kriittisesti 

Toisin kuin generatiivinen tekoäly, näissä työkaluissa haku rajataan tietokannan sisältöön, mikä tukee luotettavan tiedon löytymistä. 

4. Tekoälypohjaiset tieteellisen tiedon hakupalvelut 

  • Saat ehdotuksia tutkimuskysymykseesi sopivista julkaisuista 
  • Tutkit aihetta viittausverkostojen ja visualisointien avulla 
  • Käytät työkaluja erityisesti tiedonhaun alkuvaiheessa 
  • Ovat osittain vapaasti käytettävissä 

Nekään eivät löydä kaikkea – tuloksissa on aina aukkoja, ja varsinainen kirjallisuushaku on tehtävä itse tietokannoissa. 

5. Tulosten kriittinen arviointi 

  • Tarkistat tiedot alkuperäislähteistä 
  • Pohdit lähteen luotettavuutta 
  • Etsit useita lähteitä 

Tekoälyn tuottama tieto on aina tarkistettava alkuperäisestä lähteestä, ja viitattava siihen. 

Huonoja tapoja käyttää tekoälyä tiedonhaussa

1. Tekoälyn käyttäminen tiedon lähteenä 

  • Kopioit vastauksen sellaisenaan 
  • Viittaat tekoälyyn lähteenä 

Tekoälyn tuottamaa sisältöä ei voi käyttää lähteenä, koska tiedon alkuperästä ei ole varmuutta eikä tekoäly tuota uutta tietoa .

2. Valmiiden lähteiden hyväksyminen ilman tarkistusta 

  • Luettelet tekoälyn antamia artikkeleita tarkistamatta 
  • Et varmista, ovatko lähteet/artikkelit olemassa 

Tekoäly voi ehdottaa epäolennaisia tai jopa olemattomia lähteitä, jotka vaikuttavat uskottavilta. 

3. Tekoälyn käyttäminen varsinaiseen tiedonhakuun 

  • Annat tekoälyn tehdä tiedonhaun puolestasi 
  • Yrität löytää tieteelliset lähteet pelkällä ChatGPT:llä 
  • Ohitat tietokannat ja hakupalvelut 

Generatiivisia tekoälymalleja ei ole suunniteltu luotettavan tiedon hakemiseen ja tuloksissa on aina aukkoja. 

4. Kritiikitön luottaminen tekoälyn vastauksiin 

  • Oletat vastauksen olevan totta tai oikein 
  • Et tarkista sisältöä alkuperäisistä lähteistä 
  • Et huomioi virheitä tai vinoumia 
  • Et arvioi itse lähteitä tai sisältöä 

Tekoäly voi tuottaa epätarkkaa, yksipuolista tai virheellistä tietoa. Tekoäly voi tukea, mutta ei korvata omaa asiantuntijuutta. 

Suomenkielinen infografiikka otsikolla ”Hyviä tapoja käyttää tekoälyä”, jossa on viisi numeroitua osiota, värikkäitä kuvakkeita sekä lyhyitä vinkkejä tekoälyn hyödyntämisestä tutkimuksessa, ideoinnissa ja kriittisessä arvioinnissa.
Suomenkielisessä infografiikassa luetellaan huonoja tapoja käyttää tekoälyä tiedonhakuun, kuten vahvistamattoman tekstin kopioiminen, lähteiden hyväksyminen tarkistamatta, pelkästään tekoälyyn luottaminen sekä epäluotettavien tai väärennettyjen lähteiden käyttö.