Elämme aikaa, jossa luonnonkatastrofit, ihmisen aiheuttamat onnettomuudet ja terrorismi ovat lisääntyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuisesti suuronnettomuuksia eli tilanteita, jossa on samanaikaisesti useampia yhtäaikaan loukkaantuneita tai menehtyneitä, tapahtuu aiempaa useammin. Vaikka Suomessakin terrorismin uhka on kasvanut viime vuosina, suuronnettomuuden aiheuttaa Suomessa todennäköisimmin esimerkiksi liikenneonnettomuus tai tulipalo. (Kuisma & Porthan 2021, 811-812, Centre for research of the epidemiology of disasters 2020.)

Suuronnettomuus aiheuttaa terveydenhuollon kapasiteetin uudelleen arviointia ja tällaisen häiriötilanteen aikana on pystyttävä johtamaan logistisesti suuriakin potilasmääriä. Varautuminen suuronnettomuuteen edellyttää kuitenkin harjoittelua. Suuronnettomuusharjoittelu edistää nopeaa päätöksentekokykyä stressaavassa tilanteessa, on yhteydessä tehokkaaseen toimintaan ja vähentää potilaiden kuolleisuutta ja vammautumista (Jonson 2016, 20; Mbanjumucyo ym. 2018, 75). Päivystyksen sairaanhoitajien osaaminen suuronnettomuustilanteissa on tärkeää, jotta onnettomuuksista selvitään sairaalassa. Päivystyksessä on terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät etulinjassa ottaen ensimmäisenä vastaan potilaita, arvioiden heidän tilansa ja aloittaen heidän hoitonsa. Aiempien tutkimusten mukaan sairaanhoitajien kliininen kokemus ja tieto onnettomuuksien aikaisesta toiminnasta sekä harjoittelu vaikuttavat ydinosaamiseen positiivisesti. (Murphy ym. 2021, Murphy ym. 2019, Park & Kim, 2017.)

Voiko pelaamalla oppia?

Erilaiset pelit oppimisen apuvälineenä voivat tarjota laadukkaan, kustannustehokkaan ja uuden lähestymistavan oppimiseen. Jotkut tutkimukset osoittavat, että simulaatiopelit terveydenhuollon koulutuksessa lisäävät tyytyväisyyttä, tietoa ja taitoja verrattuna perinteiseen koulutukseen. (Gentry ym. 2019.) Oppimispelit voivat lisätä motivaatiota, tarjota onnistumisen kokemuksia ja olla kiinnostava mahdollisuus osaamisen kehittämiseen (Järvilehto 2013, Reed 2020, 375–381). Lisäksi erilaiset pelit voivat olla hyödyksi tiimityön ja kommunikaation oppimisessa ja harjoittelussa, jolla on vaikutus potilasturvallisuuden edistämiseen (Vuillaume ym. 2021). Pelipohjaisella oppimisella hankittu tieto on verrattavissa tapauskohtaiseen oppimiseen (Telner ym. 2010), joten pelillistämisellä ja pelipohjaisella oppimisella vaikuttaisi olevan lupaava tulevaisuus ammatillisessa koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa (Dahalan ym. 2023, Telner ym. 2010).

Tutkijat ovat havainneet, että esimerkiksi lautapeleillä on myönteinen vaikutus terveydenhuollon ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden oppimistulosten paranemiseen. Lautapelejä pidetään onnettomuuksien opetukseen sopivana, sillä niiden avulla voidaan opettaa katastrofivalmiutta mielenkiintoisesti. Pelillistäminen eri tavoin sopiikin käytettäväksi katastrofi- ja suuronnettomuuksien koulutukseen. Erilaisten pelien soveltaminen voi parantaa merkittävästi peliin osallistujien tiedon sisäistämistä, yhteistyökykyä, läsnäolon tunnetta, realismia, tietoisuutta, päätöksentekokykyä, käytännön taitoja ja selviytymistä onnettomuustilanteissa. Pelillistäminen on tuonut oppimiseen paljon etuja, mutta tutkimusten mukaan se tulisi yhdistää myös muihin opetusmenetelmiin parempien tulosten saavuttamiseksi. (Bai ym. 2024.)

Suuronnettomuuspeli Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä

Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) kehitettiin suuronnettomuusoppimispeli, jonka tavoitteena oli lisätä päivystyksessä vastaavina sairaanhoitajina työskentelevien johtamisen taitoja suuronnettomuustilanteessa.

Oppimispeli luotiin magneettitaululle, jossa liikutellaan toimijoita (hoitajat, kirurgit, anestesiologit). Onnettomuuspotilaat oli luokiteltu ainoastaan värikoodein (punainen, keltainen, vihreä), eikä oppimispelissä keskitytä potilaiden vammojen hoitoon. Oppimispelissä pääpainona oli suuronnettomuuden eli häiriötilanteen aikaisen toiminnan ymmärtäminen, johtaminen, onnettomuuspotilaiden sijoittelu päivystyksessä, priorisointi sekä henkilökunnan resurssointi suuronnettomuustilanteessa.

Suuronnettomuuspeli sisälsi kaksi eri skenaariota, jotka tapahtuvat eri kellonaikaan, päivystysaikana ja virka-aikana. Kellonajalla on sairaalan toiminnan kannalta merkitystä, sillä päivystysaikainen toiminta asettaa resurssien puitteissa haasteita toiminnan alkuun saamiseen. Oppimispelin skenaarioiden luomisessa voi käyttää mielikuvitusta, mutta on syytä muistaa totuudenmukaisuus ja realistisuus.

Miten oppimispeliin osallistujat kokivat pelin pelaamisen?

Oppimispelin pelaamiseen osallistui 27 sairaanhoitajaa. Oppimispeli pelattiin pienryhmissä, joissa osallistujia oli kolmesta kahdeksaan sairaanhoitajaa. Skenaarioita oli kaksi, joiden yhteiskesto oli kaksi tuntia.

Oppimispeliin osallistujille lähetettiin sähköinen Forms-kysely. Oppimispeliä pidettiin hyvänä oppimismenetelmänä, kaikki vastaajista olivat asiasta joko täysin samaa mieltä tai joksenkin samaa mieltä. Osallistujat kokivat myös hallitsevansa suuronnettomuudenaikaiset tehtävät paremmin oppimispelin pelaamisen jälkeen (81% samaa mieltä ja 19% joksenkin samaa mieltä). Samoin kaikki pelaajat kokivat, että johtamisen taidot kehittyivät oppimispelin myötä (samaa mieltä ja joksenkin samaa mieltä).

Miten oppimispeliä voi hyödyntää?

Suuronnettomuusoppimispeli luotiin KYS päivystyksen tarpeisiin. Oppimispelin avulla tutustutaan KYS:n suuronnettomuusohjeeseen ja mietitään yhdessä peliin osallistujien kanssa ratkaisuja ja vaihtoehtoja häiriötilanteessa toimimiseen. Skenaarioiden avulla voidaan harjoitella hyvin erilaisia tilanteita ja saada siten käsitys erilaisista haasteista liittyen resursseihin ja potilasmääriin.

Suuronnettomuusoppimispeliä voidaan käyttää jatkossa koulutuksen ja perehdyttämisen apuvälineenä. Oppimispelin avulla saadaan suuronnettomuusohje tutuksi ja eri skenaarioiden avulla luotua vaihtelevia oppimistilanteita.

Kirjoittajat:

Marja Suuronen, Sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija, KYS, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Suvi Aura, TtT, lehtori terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Bai, S., Zeng, Q., Shen, Y., Cao, L. & He, M. 2024. Application of gamilication teaching in disaster education: scoping review. Advancing digital helath & open science. JMIR Serious Games 12

Centre for research of the epidemiology of disasters. 2020. The human costs of disasters: an ovwevies of the last 20 years (2000-2019). United nations office for disasters risk education. Viitattu 2.1.2025.

Dahalan, F., Alias, N. & Shaharom, M. 2023. Gamification and game based learning for vocational. education and training: A systematic literature review. Education and information technologies 29, 1279–1317.

Gentry, S. Gauthier, A. L`Estrade Ehrstom, B. Wortley, D. Lilienthal, A., Tudor Car, L., DauwelsOkutsu, S. Nikolaou, C. K., Zary, N., Campbell, J. & Car, J. 2019. Serious gaming and gamification education in health professions: Systematic rewiew. JMIR Publications 21(3).

Jonson, C-O., Petterson, J., Rybing, J., Nilsson, H. & prytz, E. 2017. Short simulation exercises to improve emergency department nurses self-efficase for initial disaster management: Controlled before and after study. Nurse education Today 55, 20.

Järvilehto, L. 2013. Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnanjulkaisu 8/2013

Kuisma, M. & Porthan, K. 2021. Suuronnettomuudet. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K., Puolakka, T., Alakare, J. & Sinivuori, E. Ensihito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 811–834.

Murphy, J., Kurkland, L., RÅdestad, M., Magnusson, S., Ringqvist, T. & Ruter, A. 2021. Emergency department registered nurses overestimate their diisaster competency: A cross-sectional study. International emergency nursing 58.

Murphy, J., Rådestad, M., Kurland, L., Jirwe, M., Djalali, A. & Ruter, A. 2019. Emercency department

registeres nurses`disaster medicine competencies. An exploratory study utilizing a modified Delphi

technique. International emergency nursing 43.

Mbanjumucyo, G., Nahayo, E., Polzin-Rosenberg, N. & Gettermole, G. 2018. Major incident simulation in Rwanda: Areport of two exercises. African Journal of Emergency Medicine 2, 75–78. Viitattu 2.1.2025

Park, H.Y. & Kim, J.S. 2017 Factors influencing disaster nursing core competencies of emergency nurses. Applied Nursing Research 37, 1–5.

Reed, J. 2020. Gaming in Nursing Education: Recent Trends and Future Paths. Journal of Nursing Education 59, 375–381.

Telner, D., Bujas-Bobanovic, M., Chan, D., Chester, B., Marlow, B., Meuser, J., Rothman, A. &Harvey, B. 2010. Game-based versus traditional case-based learning. National library of medicine 56 (9).

Vuillaume, L., Laudren, G., Bisio, A., Thevenot, P., Pelaccia, T. & Chauvin, A. 2021. A didactic escape game for emergency medicine aimed at learning to work as a team and makingdiagnoses: Methodology for game development. Advanced digital health & open science 9 (3).