Digitalisaatio muokkaa suun terveydenhuoltoa innovaatioiden, väestön käyttäytymisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän ja rahoituksen muutosten mukana (Suomen Hammaslääkäriliitto n.d.). Uusien teknologioiden mahdollisuus on auttaa tehokkaamman ja nopeamman hoidon toteuttamisessa ja toimia ennaltaehkäisyn tukena. (Blum 2024, 3; Suomen Hammaslääkäriliitto n.d..) Hammaslääketieteen digitaaliset järjestelmät pohjautuvat 3D-teknologiaan, jossa suunnittelu ja valmistus (CAD/CAM) mahdollistaa diagnosoinnin, hoidon ja proteettisten potilaskohtaisten rakenteiden suunnittelun ja valmistamisen tietokoneavusteisesti. Digitaalisen tiedon avulla hoitotiimin ammattilaiset voivat tehdä yhteistyötä uudella tavalla.

Kipsimallit ovat toimineet oikomishoidon keskeisenä välineenä hoidon suunnittelussa. Digitaalisessa oikomishoidossa kipsimalleista on siirrytty digitaalisiin malleihin. Hoidon suunnittelu digitaalisen tiedon avulla voi osallistaa koko oikomishoidon tiimiä uudella tavalla. (Krishnan 2021, 41; Taneva, Kusnoto & Evans 2015, 151; Longwei, Wei, Hongqiang, Kwantong & Lin 2022, 9.) Tiedon perustan muodostamisessa käytetään tarkkoja intraoraaliskannereita (Suomen Hammaslääkäriliitto n.d.). Digitaalisen oikomishoidon on todettu auttavan potilaskommunikaatiossa ja helpottavan potilaan ymmärrystä hoitosuunnitelmista (Longwei, Wei, Hongqiang, Kwantong & Lin 2022, 9). Potilaat kokevat digitaalisen jäljentämisen miellyttävämpänä perinteiseen alginaattijäljentämiseen verrattuna (Patel, Barot, Patel, Nath, Patel & Patel 2025, 11). Oikomishoidon tiimiin kuuluva hammaslaboratorio valmistaa oikomiskojeita perinteisiä käsityö- ja CAD/CAM-tekniikoita hyödyntäen.

Korhosen (2025) YAMK-opinnäytetyö tarkasteli Kainuun hyvinvointialueen oikomishoidon nykytilaa sekä sitä, miten digitaaliset menetelmät vaikuttaisivat palveluiden järjestämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla tulevaisuuden oikomishoidon palveluiden järjestämistä voidaan suunnitella ja tukea.

Digitaaliset menetelmät mahdollistavat potilasystävällisyyden ja kliinisen työskentelyn tehokkuuden

Kainuun hyvinvointialueella oikomishoidossa digitaalisten menetelmien hyödyntäminen koettiin nopeuttavan suun terveydenhuollon ammattilaisten työskentelyä ja helpottavan oikomishoidon toteuttamista. Digitaalinen työskentely oikomishoidossa kuvattiin tarkoittavan digitaalista jäljentämistä ja tiedon hyödyntämistä. Digitaalisten menetelmien myötä fyysisiä malleja ei tarvittu enää jokaisessa hoidossa ja ohjelmistojen avulla tehtävä hoidon suunnittelu ja hoidon vaiheiden seuranta mahdollistuivat. Oikomishoidon digitaalisen työskentelyn eduiksi kuvattiin potilasystävällisyyden lisääntymi-nen, nopeutunut ja tehokkaampi kliininen työskentely ja esimerkiksi se, että kaikki käytössä olevat oikomiskojeet on mahdollista toteuttaa hammaslaboratorion kanssa digitaalisin menetelmin. Digitaalisuus koettiin mahdollisuutena ajatella ja suunnitella toimintaa uudella tavalla.

Käytännön tasolla tutkimuksen tulokset kuvasivat digitaalisen oikomishoidon tehostavan hammaslaboratorioyhteistyötä, vähentävän tarvetta fyysisille malleille, mahdollistavan hoitohenkilökunnan työnjaon kehittämisen ja muodostavan siirtymävaiheen, jossa perinteisiä ja digitaalisia tekniikoita käytetään rinnakkain ja kouluttaudutaan kohti vahvempaa digitaalista osaamista.

Taloudelliset resurssit rajoittavat hyödyntämistä

Taloudelliset resurssit ja digitaalisten laitteistojen korkeat hinnat koettiin yhdistelmänä hidastavan digitaalisuuteen siirtymistä. Lisäksi laitteistojen tekniset ominaisuudet, laitteiden puuttuminen alueen eri toimipisteistä ja tietoturvaan- ja suojaan liittyvät epävarmuudet olivat digitaalisuuden laajempaa hyödyntämistä estäviä tekijöitä. Henkilökunnan tarve saada koulutusta ja muutokseen motivointi nousivat myös esille.

Digitaalinen muutos oikomishoidon tehostamisen tukena

Digitaalisten menetelmien mahdollisuus opinnäytetyön tulosten perusteella on tehostaa hammaslaboratorioyhteistyötä sekä kliinistä työskentelyä Kainuun hyvinvointialueella. Alueen nykytilanteen haasteet, kuten pitkä etäisyydet palveluiden välillä, resurssipula, talouden tiukat sopeuttamistoimet ja työjaon kehittäminen voivat saada tukea digitaalisista menetelmistä. Tehostunut työskentely niin kliinisessä kuin hammaslaboratoriotyöskentelyssäkin mahdollistaisi ajan vapautumista toisiin tehtäviin ja kustannustehokkuuden lisääntymisen. Työnjaon kehittäminen voi saada uusia mahdollisuuksia digitaalisen skannaamisen ja tiedon hyödyntämisen myötä esimerkiksi niin, että suuhygienistit skannaisivat suurimman osan potilaista. Digitaalisin menetelmin toteutettu oikomishoito vapauttaa kustannuksia fyysisten mallien säilyttämisestä, kuljetuksista ja valmistamisesta. Henkilökunnan motivointi ja kouluttaminen ovat edellytyksenä menestyneelle siirtymälle perinteisestä työskentelystä digitaaliseen ja muutosta tulee seurata ja johtaa pitkällä aikavälillä. Jotta hankintoihin voidaan perustellusti ryhtyä tiukassa taloustilanteessa, tulee digitaalisten menetelmien integroituvuutta alueen infrastruktuuriin ja kustannusvaikutuksia selvittää tarkemmin. Lisäksi tarkastelun kohteena tulisi olla digitaalisen oikomishoidon potilas- ja hammaslaboratorionäkökulma.

Artikkeli perustuu Eerika Korhosen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön.

---

Kirjoittajat:

Eerika Korhonen, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

---

Viitteet:

Blum, I. R. 2024. Primary care dentistry: Past, present and future. Journal of Dentistry. 145 (2024) 105007. 1-5. https://doi.org/10.1016/j.jdent.2024.105007. Viitattu 26.3.2025.

Krishnan, V. 2021. Conventional or digital – Orthodontic study models are here to stay! Journal of the World Federation of Orthodontists 10 (2021) 41-42. https://doi.org/10.1016/j.ejwf.2021.05.002. Viitattu 22.1.2025.

Longwei, L., Wei, H., Hongqiang, Y., Kwantong, C. & Lin, T. 2022. Interdisciplinary 3D digital treat-ment simulation before complex esthetic rehabilitation of orthodontic, orthognathic and prosthetic treatment: workflow establishment and primary evaluation. BMC Oral Health; London. Vol 22., (2022): 1-10. https://doi.org/10.1186/s12903-022-02070-z. Viitattu 15.8.2025.

Patel, C., Barot, G.,N., Patel, M. P., Nath, K. J., Patel, S. P., & Patel, D. K. 2025. Accuracy and Comfort in Digital and Conventional Impression in Pediatric Dental Patients: A Randomized Com-parative Study. Cureus. 1-12. https://doi.org/10.7759/cureus.76882. Viitattu 7.3.2025.

Suomen Hammaslääkäriliitto n.d. Hammaslääkärin työ 2035. Verkkojulkaisu. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/hammaslaakarin-tyo-2035. Viitattu 7.2.2025.

Taneva, E., Kusnoto, B. & Evans, C. 2015. 3D Scanning, Imaging, and Printing in Orthodontics. Is-sues in Contemporary Orthodontics. 10.5772/60010 https://www.intechopen.com/chapters/48165. Viitattu 16.1.2025.