Digi- ja etäpalvelut avaavat mahdollisuuksia uusiin toimintamalleihin, kuten siirtymisen digitaalisiin hoito- ja palvelupolkuihin. Näitä voidaan siis oivallisesti hyödyntää ohjauksen ja neuvonnan työkaluina. Digipolkuja käytetään esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurannassa, jolloin ns. porrastetulla käyttöönotolla voidaan tukea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Yhtä hyvin niitä voidaan hyödyntää myös leikkaus- tai toimenpideohjauksissa.

Keski-Pohjanmaan Hyvinvointialueella on käytössä Terveyskylän Omapolku-verkkopalvelu. (Terveyskylä 2024.) Digitaalisten polkujen käyttöönotto aloitettiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa osana Soite 2.0 hankekokonaisuutta. Työ jatkuu edelleen (12/2024) Keski-Pohjanmaan Kestävän Kasvun hankkeessa, RRF2-hankekokonaisuudessa. (Innokylä 2024.) Tarkoituksena on, että digitaalisia polkuja hyödynnetään asiakkaiden ohjaamiseen, neuvontaan tai terveydentilan seurantaan. Soitessa käyttöönotettavia polkuja harkitaan tarkasti ja niiden kehittäminen lähtee aina tarpeesta.

Potilaslähtöiset digipolut tyräpotilaille ja eturauhassyöpää sairastaville

Soiten yksi strategisia tavoitteita on kehittää digitaalisia palveluita alueen asukkaille huomioiden myös pienten paikkakuntien asukkaat. Sähköisten palveluiden tarkoituksena on parantaa potilaan hoidon laatua ja palvelukokemuksia ja tämän lisäksi tavoitteena on myös tuottaa sujuvia palveluketjuja ja digipalveluja alueen asukkaille. (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite 2024.) Digihoitopolkujen tavoitteena on potilaslähtöisen, tasalaatuisen ja näyttöön perustuvan hoidon tukeminen.

Niemelä ja Rintala (2022) kehittivät tyräpotilaan ja eturauhassyöpää sairastavan potilaan digipolut osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tutkimusosassa selvitettiin dokumenttianalyysin avulla, mitä tulee ottaa huomioon digipolkujen kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä potilaan että organisaation näkökulmasta.

Potilaslähtöisyys ja organisaation kehittäminen keskeisiä periaatteita digihoitopolkuja käyttöönotettaessa

Digipolkujen kehittämisen keskeisiksi tekijöiksi nousivat potilaslähtöisyys sekä niiden laadun jatkuva kehittäminen organisaation sisällä. Potilaslähtöisyyden keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi palveluiden käyttäjäystävällisyys ja saavutettavuus. Tällöin palvelu on esimerkiksi helppo käyttää. Helppokäyttöisyys on myös yhteydessä palvelun käytön mielekkyyteen.

Tutkimustulosten mukaan sähköisiä palveluita tulee hyödyntää kasvokkaisten vastaanottojen korvaajina, mutta niillä ei kuitenkaan voida täysin korvata perinteisiä käyntejä. Lisäksi on tärkeää, että potilaille tarjotaan vaihtoehtoisia, perinteisiä hoitomuotoja. Käyttäjien moninaisuus on otettava huomioon palveluiden suunnittelussa, sillä kaikilla potilailla ei ole välttämättä mahdollista käyttää digitaalisia palveluita. Syynä voivat olla haasteet digitaidoissa tai puutteellisissa välineissä.

Digipolkujen hyödyt näkyvät kuitenkin erityisesti työyksiköiden arjessa. Niiden avulla voidaan vähentää työn kuormittavuutta ja päällekkäistä työtä. Pitkän aikavälin tavoitteena on korvata osa potilaiden fyysisistä käynneistä etävastaanotoilla, mikä vapauttaa resursseja muuhun hoitotyöhön. Lisäksi digipolkujen sisältö tarjoaa arvokasta pohjaa organisaation uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä.

Digitalisaatio tuo sosiaali- ja terveysalalle merkittäviä etuja. Sen avulla voidaan parantaa, muokata ja uudistaa potilaskokemusta, mikä samalla lisää potilaan sitoutumista omaan hoitoonsa. Digipolulta saatava tieto vähentää epävarmuutta ja kysymyksiä omasta hoidosta, ja digitalisaation avulla potilaan asiakaskokemukset voidaan yhtenäistää jatkumoiksi yksittäisten sairaalakäyntien sijaan.

Kuva 1

Sairaanhoitajan rooli keskeinen sähköisten palveluiden käyttöönotossa

Sairaanhoitajan rooliin kuuluu rohkaista potilaita ja tukea heidän sähköisten palveluiden käyttöään. Potilasta ohjeistetaan käyttämään sähköistä hoitopolkua, jossa sairauteen liittyvät asiat on esitetty selkeästi vaihe vaiheelta. Tulevaisuudessa sairaanhoitaja toimii yhä enemmän potilaan tukena digiympäristössä, jossa hyödynnetään myös terveysteknologiaa. Tämä edellyttää hoitajilta laajaa osaamista tietojärjestelmien ja sovellusten käytössä sekä asiantuntemusta tietoturvasta. (Hahtela & Meretoja, 2017).

Myös Suonnansalo, Kaihlaniemi, Kähkönen ja Oikarinen (2024) korostavat, että terveydenhuollon ammattilaisten tulee hallita digitaalisen ohjauksen työkalut ja menetelmät. Tulevaisuuden haasteena onkin varmistaa, että henkilökunnan digitaalisen osaamisen taso vastaa palveluiden vaatimuksia.

Katse tulevaisuuteen

Tulee muistaa, että potilaalle tarjottava hoito ei aina ole paikasta riippuvainen. Väestörakenteen muuttuessa myös palveluntarpeet muuttuvat. Lisäksi potilaat ovat yhä moniongelmaisempia, joten moniammatillisuus ja yhteistyön tarve kasvavat entisestään.

Organisaatioiden keskeinen tehtävä on varmistaa digipalveluiden potilaslähtöisyys ja henkilöstön osaaminen. Tämä vaatii myös resursointia niin järjestelmien kuin henkilöstön osaamisenkin kehittämiseen.

Teksti perustuu YAMK-opinnäytetyöhön Niemelä & Rintala 2022, POTILASOHJAUKSEN DIGITALISOIMINEN SOITESSA Tyräpotilaan sekä eturauhassyöpää sairastavan potilaan digihoitopolkujen kehittäminen. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204104835

Kirjoittajat:

Rintala Niina, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Hahtela N & Meretoja R 2017. Sairaanhoitajan työnkuvan muutokset sote-uudistuksessa. Tutkiva Hoito-työ. Hoitotieteellinen aikakauslehti 15 (1): 36-37.

Innokylä 2024. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue – Suomen Kestävän Kasvun -ohjelma (RRP). https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/keski-pohjanmaan-hyvinvointialue-suomen-kestavan-kasvun-ohjelma-rrp. Viitattu 5.12.2024

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Keski-Pohjanmaan Kestävä kasvu – RRF2, hankesuunnitelma. Verkkojulkaisu. https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-12/Keski-Pohjanmaa%20hankesuunnitelma_paivitetty_20231117.pdf Viitattu 2.12.2024

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite 2024. Verkkojulkaisu. https://soite.fi/2023/02/13/palvelustrategia-linjaa-soiten-toimintaa-vuosille-2022-2025/ Viitattu 2.12.2024

Suonnansalo P, Kaihlaniemi J, Kähkönen O & Oikarinen A 2024. Patients’ perspectives of the digital counselling competence of healthcare professionals—A qualitative descriptive study. Verkkojulkaisu. https://doi.org/10.1111/jocn.17354 Viitattu: 2.12.2024

Terveyskylä 2024. Omapolku. Verkkojulkaisu. https://www.terveyskyla.fi/omapolku Viitattu 2.12.2024