Jatkuvan oppimisen tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin, painottaen työikäisten osaamisen kehittämistä. Tämä voi sisältää esimerkiksi uusien teknologioiden oppimista, itsensä kehittämistä eri aloilla ja oman osaamisen ylläpitämistä. Jatkuva oppiminen paitsi hyödyttää työnantajaa, myös parantaa yksilön mahdollisuuksia menestyä muuttuvassa työelämän toimintaympäristössä. Suomessa työmarkkinoiden tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen välisenä siltana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa), joka rahoittaa lyhyiden osallistujalle maksuttomien koulutuspalveluiden toteuttamista hankinnoin ja valtionavustuksin.

Jotpan ennakointityön tuloksena avattiin rahoitus korjausrakentamisen osaamispalveluihin. Tällä rahoituksella Savonia-ammattikorkeakoulu kehitti ja toteutti syksyllä 2024 ja keväällä 2025 toteutetun maksuttoman koulutuskokonaisuuden ”Korjausrakentaminen ja kiertotalous”. Koulutuksen kohderyhmä oli rakennus- ja kiinteistöalalla työskentelevät, korjausrakentamisesta kiinnostuneet tai korjausrakentamiseen suuntautuvaa uranvaihtoa harkitsevat henkilöt. Savonialle rahoitus mahdollisti digipedagogisten käytäntöjen ja opetushenkilöstön digipeda-osaamisen kehittämisen.

Koulutuskokonaisuuden digipedagogisen kehittämisen periaatteina hyödynnettiin Digivision digipedagogiikan laatukriteereitä sekä oppimismuotoiluajattelua. Digivision digipedagogiikan laatukriteerit sisältävät viisi pääkohtaa, jotka ovat tutkimusperustaisuus, monimuotoisuus, modulaarisuus, saavutettavuus ja käytettävyys (Digivisio, 2023). Oppimismuotoilulla tarkoitetaan järjestelmällistä ja oppijakeskeistä oppimiskokemuksen rakentamista, jossa huomioidaan oppimisen psykologia, pedagogiikka sekä palvelumuotoilu. Oppimismuotoilua voi verrata käyttäjäkokemussuunnitteluun, sillä se on oppimiskokemuksen laadulle sama kuin käyttäjäkokemuksen suunnittelu on palvelun laadulle. (Huhtanen, 2019.)

Työelämälle hyödylliset sisällöt

Korjausrakentaminen ja kiertotalous -koulutuskokonaisuuden sisältöjen valinnalla pyrittiin täyttämään korjausvelkaan, laki- ja direktiivimuutoksiin sekä vihreään siirtymään liittyviä rakennus- ja kiinteistöalan lyhyen aikavälin osaamistarpeita. Koulutuksen sisältöjen valinnan voi ajatella olevan keskeistä etenkin työssäkäyvien jatkuvien oppijoiden osallistumismotivaation ja sitoutumisen rakentamisessa. Koulutuksen sisällön tulee tuntua niin hyödylliseltä, että työssäkäyvä haluaa käyttää aikaansa lisäkouluttautumiseen. Peter Morvillen (2004) käyttäjäkokemuksen hunajakennomallin mukaan hyödyllisyys on yksi tekijä, joka selittää käyttäjän hakeutumista ja uudelleen palaamista palvelun äärelle.

Koulutuksen sisältöjä suunniteltaessa ajankohtaisiksi rakennusalaan vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin 1.1.2025 voimaan tullut uusi rakennuslaki, vastuullisuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Näiden tunnistettujen osaamistarpeiden perusteella muodostettiin työelämän kanssa yhteistyössä toteutetut osaamissisällöt:

• Korjausrakentamisen lähtökohdat 2 op

• Vastuullinen korjausrakentaminen 2 op

• Korjausrakentamisen viranomaisvaatimukset 2 op

• Tutkimusmenetelmät korjausrakentamisessa 2 op

• Korjausrakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2 op

• Korjausrakentaminen kohti hiilineutraalisuutta 2 op

• Korjausrakentamisella energiatehokkuutta 2 op

Lisäksi opintokokonaisuuden alussa pidettiin hybridimallina toteutettu aloitusseminaari sekä etänä toteutettu loppuseminaari.

Keskiössä oppijalähtöisyys

Maksuttomaan koulutukseen hakeville ei määritetty esitieto- tai tutkintovaatimuksia opintokokonaisuuteen osallistumiseksi. Tämä avoimuutta ja oppimateriaalien saatavuutta tukeva ratkaisu mukailee saavutettavuuden laatukriteeriä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa ei ollut vielä tietoa osallistujien koulutustaustoista ja työkokemuksesta, joten lähtötason määrittelemiseksi pyrittiin tunnistamaan kaikki kohderyhmän mahdolliset koulutustaustat, työkokemus ja työtehtävät. Osallistujien oletettiin työskentelevän rakennus- tai kiinteistöalalla.

Opintojaksot laadittiin siten, että erilaisissa rakennus- tai kiinteistöalan tehtävissä työskentelevät osallistujat voivat kehittää osaamistaan riippumatta työkokemuksesta ja koulutustaustasta. Osallistujien taustojen huomioiminen sisällöissä on osa Digivision laatukriteerien monimuotoisuutta. Kohderyhmän osaamisen lähtötason ymmärtäminen auttaa tuottamaan ymmärrettäviä ja haastavuudeltaan sopivan tasoisia sisältöjä.

Opintojaksojen sisällöt koostettiin laatukriteerien mukaisesti modulaarisesti pienistä osaamiskokonaisuuksista. Jokainen opintojakso oli erillisenä piensuorituksenaan oma ymmärrettävä kokonaisuutensa, mutta opintojaksot muodostivat myös yhdessä laajemman ja kokonaisvaltaisen näkemyksen vastuullisesta korjausrakentamisesta. Osallistujat pystyivät vapaasti ja joustavasti valitsemaan ne opintojaksot, joiden sisällöt kokivat hyödyllisiksi työtehtäviensä tai urakehityksensä kannalta.

Yhteneväiset ja löydettävät oppimisympäristöt

Osallistujien moninaiset taustat pyrittiin huomioimaan mahdollisimman monipuolisesti myös kokonaisuuden digitaalisten oppimisympäristöjen ratkaisuissa. Koska jatkuvien oppijoiden kokeneisuuden opiskelusta verkkoympäristöissä tiedetään vaihtelevan, suunnittelu- ja kehitysvaiheessa panostettiin verkkokurssien rakenteelliseen selkeyteen ja yhteneväisyyteen. Digivision laatukriteerien mukaista käytettävyyttä ja eri opintojaksojen löydettävyyttä tuettiin luomalla ”emokurssi”, jolle koottiin kaikki yleiset ja oleelliset tiedot sekä eri opintojaksojen aikataulut, kuvaukset ja linkit kurssialueille. Kirjauduttuaan emokurssille oppijan oli helppo löytää eri opintojaksot sekä tarkastella niiden keskeisiä sisältöjä ja ajallista saatavuutta samassa paikassa.

Emokurssin kautta osallistujia tiedotettiin yleisistä asioista ja muistutettiin alkaville opintojaksoille kirjautumisesta. Osallistujilla oli myös mahdollisuus kysyä yleisistä asioista emokurssin keskustelualueella, jossa kysymys vastauksineen oli näkyvissä kaikille. Jokaisella opintojaksolla oli lisäksi oma keskustelualueensa, jossa opintojakson opettajat tiedottivat ja vastasivat osallistujille opintojaksoon liittyvistä asioissa.

Opintojaksoille luotiin laatukriteerien suositusten mukaisesti emokurssin rakennetta ja ulkoasua mukaileva kurssipohja, joka ohjasi opetushenkilöstöä rakentamaan kurssit samalla tavalla. Pohjassa oli valmiina aihiot opintojakson keskustelualueelle, opiskeluohjeille, opettajien yhteystiedoille, verkkotapaamislinkeille ja tallenteille, osioiden jaotteluelementeille, tentti- ja tehtäväaktiviteeteille sekä edistymisen seurannan ja kurssin suorituksen koostenäkymille. Kurssipohjassa oli lisäksi linkki emokurssille. Myös oppimateriaalien esittämisessä ja oppimistehtävissä hyödynnettiin samoja rakenteellisia ratkaisuja ja työkaluja.

Kurssialueiden yhtenäisyys tukee oppimisympäristön helppokäyttöisyyttä ja vähentää sen käytön opetteluun liittyvää kognitiivista kuormaa, jolloin oppija voi keskittyä itse oppimiseen. Käyttäjäkokemukselle keskeisitä tekijöitä ovat ympäristön löydettävyys ja käytettävyys, joihin liittyvät navigoinnin helppous ja toimintojen ennakoitavuus (ks. Morville, 2004, Nielsen, 1998). Yhdenmukaisuuden ansiosta oppijan ei siis tarvitse opetella toimimaan joka opintojaksolla erilaisessa ympäristössä, vaan kurssialue on rakenteeltaan jo tuttu. Digivision laatukriteereistä noudatimme näin monimuotoisuuden, saavutettavuuden ja käytettävyyden osatekijöistä, jotka korostavat oppimisympäristössä navigointia ja sisältöjen löydettävyyttä sekä oppimisprosessin ja oman edistymisen näkyväksi tekemistä.

Joustavat pedagogiset valinnat

Opintojaksojen toteutuksissa panostettiin oppimisen joustavuuteen. Opintojaksot toteutettiin ajallisesti joustavina verkko-opintoina ja kaikki sisältö oli saatavilla sähköisesti. Ajallista joustavuutta rajoittivat opintojaksoilla määritellyt aloitus- ja lopetusajat sekä suorittamista rytmittävät tallennetut verkkotapaamiset. Verkkotapaamisille osallistuminen ei ollut pakollisia, mutta opintojakson sisällöt täydentyivät niistä tehtävien tallenteiden myötä. Osassa opintojaksoista luentomateriaali tuotettiin etukäteen lyhyinä videoina ja vapaaehtoisten verkkotapaamisten tarkoitus oli tarjota ohjausta sekä mahdollistaa osallistujien välinen yleinen keskustelu.

Opintojaksojen sisältöjen tuottamisessa hyödynnettiin Savonian lehtorien asiantuntijuuden lisäksi myös ulkopuolisia alan asiantuntijoita. Tällä varmistettiin viimeisimmän työelämälähtöisen koulutustarpeen ja sitä vastaavan osaamisen päivittyminen koulutukseen. Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen tuki myös digivision laatukriteerien mukaista tutkimusperustaisuutta.

Tentit ja tehtävät toteutettiin siten, että jokainen osallistuja pystyi suorittamaan niitä itselleen sopivassa aikataulussa. Asynkronisen verkkototeutuksen ja osallistujaryhmän suuren koon vuoksi tentit muotoiltiin automaattisesti tarkastuviksi, eikä yrityskertoja rajoitettu. Laatukriteerien mukainen arvioinnin monipuolisuus ei tässä kohtaa täyttynyt. Ratkaisu kuitenkin palveli ajallisen joustavuuden tavoitetta sekä tiedollisen osaamisen osoittamisen tarkoitusta.

Palaute ja suoritukset

Kokonaisuuteen ilmoittautui yhteensä yli 300 henkilöä, jotka suorittivat yhteensä yli tuhat opintopistettä. Osallistujilta kerättiin palautetta, jota hyödynnetään seuraavien koulutuskokonaisuuksien kehittämisessä. Saadun palautteen perusteella opintojaksojen sisällöt koettiin hyödyllisiksi. Oppimisympäristöt koettiin pääasiallisesti selkeiksi ja toimiviksi, vaikka alkuun koettiin myös turhautumista ympäristön vierauden vuoksi. Seuraaviin toteutuksiin kehitetään oppimisympäristön käytön tukimateriaaleja.

Tarkemmin opintojaksojen suoritusasteesta voit lukea artikkeliparin toisesta osasta Rakennusalalle rakennettu 2/2– miten jatkuvat oppijat sitoutuivat opintoihin?

Kirjoittajat

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, oona.rantamaki@savonia.fi

Teppo Houtsonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, teppo.houtsonen@savonia.fi

Pasi Heiskanen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, pasi.heiskanen@savonia.fi

Lähteet

Digivisio. (2023). Digipedagogiikan laatukriteerit 1.0. Saatavilla: https://digivisio2030.fi/laatukriteerit/. Luettu 16.5.2025.

Floor, N. (21.3.2021). Learning Experience Design vs User Experience Design. Saatavilla: https://lxd.org/news/learning-experience-design-vs-user-experience-design/. Luettu 16.5.2025.

Huhtanen, A. (2019). Verkko-oppimisen muotoilukirja v. 1.4.1. Fitech Network University. Saatavilla: https://fitech.io/fi/verkko-oppimisen-muotoilukirja-apuvaline-verkkokurssien-kehittamiseen-julkaistu/. Luettu 16.5.2025.

Morville, P. (21.6.2004). User Experience Design. Saatavilla: https://semanticstudios.com/user_experience_design/. Luettu 16.5.2025.

Nielsen, J. & Norman, D. (8.8.1998). The Definition of User Experience (UX). Nielsen Norman Group. Saatavilla: https://www.nngroup.com/articles/definition-user-experience/. Luettu 16.5.2025.