Savonia-artikkeli Pro: 27 000 kg tekstiilijätettä kuukaudessa – tekstiilien kiertotalous vaatii teknologian kehittymistä ja asennemuutosta Pohjois-Savossa

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Kiertotalouteen siirtyminen vaatii toteutuakseen ajankohtaista tietoa alasta, alueellisia ekosysteemejä ja materiaalituntemusta. Savonia-ammattikorkeakoulu ja Elävä säätiö tavoittelevat kiertotalouden edistämistä tekstiilialalla yritysten sivuvirtojen ja kuluttajien poistotekstiilin osalta yhteistyötä edistämällä, kokeiluja tekemällä sekä edistämällä digitaalisia palvelupolkuja.

Tekstiili- ja muotiala on nyt merkittävässä muutoksessa. EU:n ohjaustoimenpiteet alan kehittämiseen ja kuluttajien ohjaamiseen kohti ekologisuutta ja eettisyyttä ovat selkeät – kuitenkin askelmerkit työkalujen ja aikataulujen osalta ovat puutteelliset. Useimmat direktiivit ovat tällä hetkellä ehdotustasolla, ja niiden jatkoneuvotteluaikataulu on siirretty tulevien EU-vaalien jälkeiselle ajalle. Tuleva strategia voi luoda myös uutta innovatiivista yritystoimintaa ja uutta tuotepalveluajattelua. Toisaalta yritykset joutuvat mukauttamaan toimintaansa ja hankkimaan lisää osaamista vastatakseen uusiin vaateisiin. Epätietoisuus voi aiheuttaa päätöksistä tai niiden aikatauluista isompaa harmia toimijoille, ja olla yksi syy investointien viivästymiseen tai peruuntumiseen. Esimerkiksi EU:n tuottajavastuuvalmistelu hidastaa investointeja ja julkista panostusta tekstiilien mekaaniseen kierrättämiseen.

Toisaalta Suomi on edellä jätepuitedirektiivissä tekstiilien osalta. Suomessa aloitettiin kuluttajapoistotekstiilin keräys jo 2023, kun EU-asetusten mukaan keräys on aloitettava viimeistään 2025. Samassa vaatimuksessa myös yritykset, joilla syntyy merkittäviä määriä tekstiilijätettä tai sivuvirtaa, ovat velvollisia erilliskeräämään ja -kierrättämään tekstiilit. Tämä on lisännyt luontaisesti yhteistyön tiivistymistä yritysten ja organisaatioiden välillä sivuvirran jatkokäytölle. Paikallisille tekstiili- ja vaatealan yrityksille tulevista säädöksistä voi olla kansainvälistä kilpailuetua, mutta ne voivat vaatia toiminnan mukauttamista ja osaamisen kartuttamista.

Pohjois-Savon tekstiilialan toimijat kaipaavat verkostoitumista ja apua kiertotalouteen siirtymiseen. Tutustuttaessa Pohjois-Savon alueen tekstiilialan toimijoihin löydettiin selvitystyön tuloksena 278 yritystä. Nämä yritykset myyvät, tuottavat, käsittelevät tai huoltavat tekstiilejä toiminnassaan. Elinkaarimallia soveltamalla todettiin, että suurin osa toimijoista toteuttaa vähittäiskauppaa tai tuottaa vaate- tai tekstiilituotteita (Taulukko 2). On huomioitava että neljännes yrityksistä sijoittui useamman roolin alle, eli he tekevät työtä tekstiilien kanssa useammassa eri elinkaaren vaiheessa. Löydetyille yrityksille lähetettiin kysely Tekstiilien määrällisistä ja laadullisista sivuvirroista, ja kyselyyn vastasi 78 yritystä. Vastausprosentti kyselyllä oli 28,06 %.

Taulukko 2: Yrityksillä tunnistetut roolit

Kyselyssä selvitettiin syntyvän tekstiilisivuvirran laatua ja määrää. Sivuvirrat vaihtelevat pakkojen lopuista, varastoon jääneistä kankaista ja kämmenen kokoisista paloista aina pieniin silppuihin ja saumurin leikkuujätteeseen. Yrityksissä syntyvät tekstiilien sivuvirrat koostuvat tekstiileistä, kuten farkku, trikoo, villa, polyesteri, nahka ja verhoilukangas. Sivuvirtoihin kuuluu brodeerauksesta ja valmistuksesta syntyviä leikkuujätteitä, purkujätettä ja muita tekstiilimateriaaleja. Tekstiilien käsittelyistä käytetyimmät olivat värjäys, lian ja vedenhylkivyyden käsittelyt, pesuviimeistys ja palonestokäsittelyt. Monella ei ollut käsittelyjä tai eivät tienneet mitä käsittelyjä tekstiileille oli tehty. Iso osa yrityksistä ilmoitti tekstiilien tulleen Euroopan alueelta.

Pohjois-Savon alueella kyselyyn vastanneissa yrityksissä liikkuu 1 225 000 kg tekstiilimateriaalia kuukauden aikana. Liikkumisella tarkoitetaan kaikkea toimintaa, mikä tekstiileihin liittyy. Tämä voi olla leikkaaminen, ompeleminen, kuljettaminen, käsitteleminen, lajitteleminen ja peseminen. Tekstiilisivuvirtaa syntyy vastanneissa yrityksissä kuukauden aikana 27 000 kg. Tämä pitää sisällään myös kuluttajienpoistotekstiilin, mitä kuljettaa ja lajittelee yhteistyössä Elävä säätiö ja Jätekukko. Myyntiin ostetaan tekstiilituotteita 2 064 000 kappaletta, joista myymättä jää 4,9 %. Myymättömille tuotteille sovelletaan pääasiassa alennusmyyntejä tai lahjoituksia. Pääsääntöisesti yritysten itse tekemiä tuotteita ei jää myymättä.

Tarkemmin kiertotalouden tasoa tarkasteltiin hankkeessa mukana olevien yritysten kautta. Yrityksille järjestettiin räätälöidyt työpajat, joissa katsastettiin yritysten tilannetta kiertotalouden ja vihreän siirtymän valinnoista katsoen. Työpajoissa selvitettiin palvelumuotoilun työkaluja käyttämällä tuotteiden elinkaarta ja tuotantoketjuja, vihreään siirtymään liittyviä toimenpiteitä sekä yhteistyö- ja materiaalivalintoja suhteessa kiertotalouden R-strategioihin.

Case-yritykset toteuttavat kiertotaloutta Pohjois-Savossa merkittävissä määrin (Kaavio1). Lähes puolet vastasi soveltavansa kiertotalouden R-strategioita tässä hetkessä omassa toiminnassaan (Kuva 5). Tekstiilien käyttöikää pidentävää korjaamista (R4) sovelsi lähes kaikki case-yrityksistä. Koska yritysten toiminta-ala, materiaalivalinnat ja tulevaisuuden mahdollisuudet riippuvat suuresti yrityksistä, R-strategioissa ei ollut nähtävillä mitään suuria trendejä. Haastavimmat, eli kauimmas tulevaisuuteen sijoitetut, sekä eniten kehitystä vaativat R-strategiat olivat R6, eli uudelleenvalmistus ja R8 kierrättäminen. Voimme olettaa, että kiertotalouden edistäminen R-strategioiden valossa vaatii yrityksissä merkittäviä tuotannollisia uudistuksia, asennemuutosta sekä kiertotalousajattelun eteenpäinviemistä. Kaaviossa tummennetut tekstit vaativat toteutuakseen yritykseltä merkittäviä toimenpiteitä.

Kaavio 1: Kiertotalouden R-strategiat listattuna.
Kaavio 1: Kiertotalouden R-strategioiden toteutuminen yrityksissä.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Nykytilaselvitys alueellisista tekstiilisivuvirroista ja kuluttajapoistotekstiileistä Pohjois-Savossa -raporttia.

Raportin kokonaisuudessaan pääsee lukemaan osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061823611

Tekstiilien sivuvirta – Alueelliset sivuvirta- ja poistotekstiilit Pohjois-Savossa (1.4.2023-31.5.2025) ja Sauma – alueelliset sivuvirta- ja poistotekstiilit Pohjois- Savossa (15.3.2023 – 14.3.2025) hankkeissa yhtenä tärkeänä osa-alueena oli selvittää yritysten kiertotalouteen siirtymistä: sivuvirta- ja poistotekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrossa pysymistä sekä tekstiilihukan ennaltaehkäisemistä koko arvoketjussa. Hankkeiden yhtenä tavoitteena oli selvittää, kuinka yritysten ja kuluttajien tekstiilien sivuvirtoja ja poistotekstiilejä voitaisiin hyödyntää alueellisesti.

Raportin kirjoittaneet:

Eeva Käärmekallio, Kaisa Kolkka, Ville Berg, Sirpa Ryynänen, Mirka Tuovinen, Mikko Vidgren