Työväkivalta koskettaa Suomessa vuosittain tuhansia työntekijöitä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetusalalla, varhaiskasvatuksessa ja turvallisuustehtävissä. Turvallinen arki on kuitenkin mahdollista rakentaa.

Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa kehitetty AVEKKI-toimintatapamalli täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

AVEKKI syntyi 2000-luvun alussa, kun työelämässä tunnistettiin selkeä tarve työväkivallan ehkäisyn ja hallinnan koulutukselle. Malli kehitettiin EU-rahoitteisena hankkeena, jossa olivat mukana sekä sosiaali- ja terveysalan toimijat että turvallisuusalan edustajat.

– Kehitimme AVEKKIn alusta lähtien hyödyntäen olemassa olevaa tietoa, osaamista ja työelämän hyviä käytänteitä. Kansainväliset mallit eivät täysin vastanneet suomalaisia olosuhteita, työelämän rakenteita ja kulttuuria eikä työturvallisuuslainsäädännön tarkentumista, kertoo lehtori Jukka Aho.

Projektin aikana koulutettiin ensimmäiset AVEKKI-kouluttajat, ja hankkeen päätyttyä Savonia otti vastuulleen mallin jatkuvan kehittämisen. Näin syntyi Savonian AVEKKI-keskus, joka vastaa toimintatapamallin sisällöstä, ajantasaisuudesta ja AVEKKI-kouluttajien kouluttamisesta.

Suomessa on noin 200 kouluttajaa

Ymmärrys työväkivallan hallinnasta on muuttunut, ja nyt keskiössä on ammatillinen kohtaaminen, inhimillisyys, väkivallan ehkäisy sekä ennakointiosaaminen.

– Työväkivallan hallinnan painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisy-  ja vuorovaikutusosaamiseen sekä toimivaan yhteistyöhön. Väkivaltaa emme ehkä saa koskaan täysin poistettua, mutta harkituilla toimilla voimme vähentää riskejä ja lisätä turvallisuuden tunnetta, Aho kertoo.

Koulutusmenetelmiä ja -sisältöä on vuosien varrella päivitetty. AVEKKI-asiantuntija Jani Kirjavainen korostaa erityisesti inhimillistä ja traumatietoisuutta lähestymistapaa.

– AVEKKIn keskeistä kohderyhmää ovat työntekijät, jotka kohtaavat vaativia vuorovaikutus- ja työtilanteita. Eli esimerkiksi opettajat, hoitajat ja asiakaspalvelijat, joiden perustehtävä työssä on auttaa ja huolehtia. Siksi inhimillinen kohtaaminen, toisen rauhoittaminen ja ammatillinen tukeminen ovat ydinasioita AVEKKI-toimintatapamallissa, lehtori Jani Kirjavainen kertoo.

Työväkivalta näkyy mediassa usein äärimmäisinä tilanteina, esimerkiksi väkivaltatilanteina, joissa virkavalta on osallistunut tilanteiden rauhoittamiseen.

– Kuitenkin tyypillisempi arki voi olla sitä, että nuori haistattelee tai turhautunut potilas puhuu kovalla äänellä. Kun tunnistetaan ihmisen tarpeet ja osataan kohdata tunteen vallassa oleva, aggressio vähenee.

AVEKKI-asiantuntija Mimmi Nenonen tunnistaa työväkivallan eri muodot. Usein pienillä asioilla ja teoilla on iso vaikutus, ja ne jäävät keskusteluissa piiloon:

– Todellisuudessa suurin osa työväkivallasta on tarttumisia, raapimisia tai sanallista uhkailua. Niitä ei uutisoida, mutta juuri ne kuormittavat arkea ja vähentävät turvallisuudentunnetta. AVEKKI antaa keinoja kohdata näitä tilanteita ilman, että ne kärjistyvät. Toisaalta AVEKKI on kokonainen toimintamalli, jossa on huomioitu myös  äärimmäisen vaativat tilanteet.

Savoniassa kaikki sote-alan opiskelijat suorittavat AVEKKI 1 -peruskoulutuksen, mikä antaa valmiuksia kohdata työväkivallan uhkaa turvallisesti ja ammatillisesti.

“AVEKKI-koulutus on matka itseen”

Koulutuspäällikkö ja AVEKKI-kouluttaja Teija Mikkonen on ollut AVEKKI-toimintatavan äärellä lähes koko sen historian ajan, joista 15 vuotta hän on kouluttanut toimintamallia eri alan ammattilaisille. Mikkonen työskentelee Live-säätiön ylläpitämässä Liven ammattiopistossa, jossa tarjotaan toisen asteen ammatillista koulutusta vaativan erityisen tuen opiskelijoille.

– Ammatillinen kasvu ei synny itsestään, vaan vaatii pysähtymistä, oppimista ja rohkeutta tarkastella omia toimintatapoja, sanoo Teija Mikkonen.

AVEKKI-koulutus tarjoaa tähän ainutlaatuisen välineen. Sen avulla ammattilaiset voivat kehittää osaamistaan, vahvistaa vuorovaikutustaitojaan ja oppia kohtaamaan haastavia tilanteita inhimillisesti ja kunnioittavasti.

– AVEKKI-koulutus on ennen kaikkea matka itseen. Koulutus pysäyttää ammatillisen minän äärelle ja haastaa pohtimaan henkilökohtaisella tasolla omia valmiuksia sekä halua muuttaa asenteitaan ihmisyyteen, kohtaamiseen ja turvallisuuteen liittyen, kuvaa Teija Mikkonen.

Koulutus ei keskity teknisiin taitoihin, vaan ohjaa ammattilaisia tarkastelemaan myös omaa rooliaan ja rajallisuuttaan. Se auttaa ymmärtämään, että ammattilaisuus ei tarkoita kaikkivoipaisuutta, vaan myös kykyä tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan yhteisön tukea.

AVEKKI on ollut käytössä jo 20 vuotta, ja sen malli on kehittynyt jatkuvasti.

– Alusta asti koulutuksen ytimessä ovat olleet inhimillisyys ja eettisyys – arvot, jotka ovat vuosien varrella vahvistuneet entisestään, Teija Mikkonen kertoo.

Yhteisöllisyys on AVEKKIn sydän

Yksi AVEKKIn voimavaroista on sen tiivis yhteisö.

– Meillä on asiakkaita, joiden kanssa on jopa kahdenkymmenen vuoden historia kouluttamisessa. Kouluttajat ovat matalalla kynnyksellä yhteydessä Savonian AVEKKI-keskukseen, kuvaa Mimmi Nenonen.

– AVEKKI on paljon enemmän kuin koulutus. Se on tapa tehdä yhteistyötä ja kehittää turvallisuutta yhdessä. Yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa tämän mallin menestystä alusta lähtien ja sen merkitys kasvaa koko ajan.

20-vuotis juhlavuoden valtakunnalliset AVEKKI-kouluttajapäivät kokosi Savonialle marraskuussa noin 50 kouluttajaa ympäri Suomen.

Ohjelmassa käsiteltiin muun muassa fyysisen rajoittamisen vaikutuksia ja jälkiselvittelyn roolia sekä AVEKKIn historiaa ja tulevaisuutta. Savonian rehtori Mervi Vidgrén korosti kouluttajapäivien avauspuheessaan niin ikään yhteisöllisyyden merkitystä, sillä se on myös Savonialle tärkeä arvo.