Eiliseen en jää – Pohjois-Savon ilmastofoorumissa etsittiin yhteistä suuntaa kestävämpään tulevaisuuteen
Vihreä siirtymä on paitsi välttämätön myös suuria tunteita herättävä asia. Muutokset yltävät elämän kaikille tasoille: vihreää siirtymää on helppo kannattaa teoriassa, mutta kun se vaikuttaa esimerkiksi omaan elinkeinoon tai kotiseutuun, asiat eivät ole aivan yksinkertaisia. Siitä huolimatta vaikeitakin päätöksiä pitäisi pystyä tekemään, niin, että ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta säilyy.
Muun muassa näitä asioita pohdittiin lokakuussa Pohjois-Savon ilmastofoorumissa, jonka järjestivät Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi -hanke, Kuopion kaupungin, Iisalmen kaupungin, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n ja Navitas Kehitys Oy:n Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon -hanke sekä Pohjois-Savon liitto.
Tilaisuuden alussa maakuntajohtaja Tytti Määttä esitteli synnyinkuntaansa Vaalaa ja vesivoimalaitoksen vaikutusta sen ympäristöön. Hän tiivisti problematiikan seuraavasti:
– Kun mietitään ratkaisuja ilmaston ja ympäristön kannalta, ympäristö jää usein kakkoseksi. Pystymmekö ymmärtämään ja kuuntelemaan toista silloin kun hän on eri mieltä?
Päivän teemaan osallistujat johdattivat Kuopion kaupunginteatterin näyttelijät Atte Antikainen ja Santeri Helinheimo, jotka esittivät Mika Paasivaaran säestyksellä Eiliseen en jää -kappaleen Täydellinen resepti -musikaalista. Sanat sopivat hyvin yhteistä tilaisuuteen, jossa muovattiin yhteistä ymmärrystä tulevaisuutta kestävämpään tulevaisuuteen: Eiliseen en jää, on tänään vielä pimeää, kun suurta matkaa teen nyt ajan pyörteeseen (Mika Paasivaara).
Tuulivoima herättää tunteita – kohtaamista tarvitaan
Ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen toi esille, miten monet asiat vaikuttavat esimerkiksi tuulivoimakeskusteluun ja tuulivoimalaitosten vastustamiseen.
– Helppoja selityksiä ovat tiedon puute ja ns. NIMBY (Not in my backyard) -ilmiö. Todellisuudessa syitä on kuitenkin paljon enemmän. Oikeaa tietoa tarvitaan, mutta pelkkä valistus ei riitä. NIMBY taas on leimaava termi, joka heikentää osapuolten halua kuunnella toisiaan.
Yksi keskeinen syy tyytymättömyyteen ja vastustamiseen on merkityksellisen osallistamisen puute. Syrjäisillä alueita tapahtuu monia muutoksia, jotka mielletään kielteisiksi.
– Vastustamisen kannalta keskeinen kysymys on, milloin ”kurjuuden ämpäri” täyttyy, mikä huono uutinen on se viimeinen pisara?
Peltosen mukaan prosesseja pitää parantaa kaikilla tasoilla: paikallisesti, alueellisesti, toimialakohtaisesti ja poliittisesti. Tarvitaan laadukasta vuorovaikutusta ja yhteistä visiointia. Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan yleisen mielipiteen muodostumiseksi.
OX2:n projektipäällikkö Ville Häkkinen on samoilla linjoilla. Hän on vetänyt useita tuulivoimahankkeita, muun muassa Pieksämäellä Niinimäessä.
– Kaikkien mielestä vihreä siirtymä on hyvä juttu, mutta kukaan ei halua tuulivoimapuistoa lähelleen. Ideologinen vastustus on vähäistä, enemmän on kyse siitä, ihmisiä jännittää ja pelottaa muutos. Pieni osa näkee myös mahdollisuuksia.
Hänen kokemuksensa mukaan juuri aito kohtaaminen ja vuorovaikutus on kaiken lähtökohta.
– Antakaa muutokselle kasvot, olkaa läsnä ja kuunnelkaa aidosti.
Viheliäiden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan aikaa
Ilmastofoorumin iltapäivässä nähtiin tässä hengessä myös Kohtaamisia-keskustelu, jonka vetivät Savonian TKI-asiantuntija ja EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo sekä projektipäällikkö, ilmastoasiantuntija Saara Karkulahti ELY-keskukselta. Keskustelussa Finnairin yhteiskuntasuhdejohtaja Sami Lahdensuo, syöpätautien erikoislääkäri ja musiikintekijä Anna-Riikka Vehviläinen, WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen ja Martti Ahtisaaren koulun apulaisjohtaja Tuula Koivukangas keskustelivat siitä, kuinka viheliäisiin ongelmiin on löydettävissä ratkaisuja.
Keskustelijat korostivat dialogin ja maltin tärkeyttä.
– Dialogissa on se hienous, että voi heittää pois tietämisen viitan. Aidossa keskustelussa ohitetaan oikeassa olemisen tarve ja lähdetään luomaan yhteistä tietämystä, Koivukangas kiteyttää.
– Viheliäiden ongelmien tunnusmerkki on, että niiden ratkaiseminen vaatii aikaa. Meidän ajassamme on kuitenkin paljon merkkejä siitä, ettei kärsivällisyyttä ole, Lahdensuo miettii.
Sampsa Vilhunen on samoilla linjoilla: juuri hitaat prosessit ovat usein tae kestävälle ja vastuulliselle lopputulokselle.
– Ylhäältä alaspäin katsominen ei toimi. Tarvitaan yhteinen kirkas tarina ja kaikkien hyödyn huomioiminen. Ihmisillä pitää olla uskoa tulevaan − jos sitä ei ole, yhteiskuntarauha järkkyy, Vehviläinen päättää.
Ilmastotekoja palkittiin – Miika Kajanukselle erityiskiitos
Tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden ilmastekoja ja -toimijoita. Yksi palkituista oli Savonian lehtori Miika Kajanus, jota muistettiin erityiskiitoksella pitkän ja monipuolisen uran ja vaikuttavan elämäntyön johdosta. Hän on työllään tuottanut uutta tietoa ja uutta osaamista, jonka pohjalta on hyvä jatkaa töitä Miikan eläköitymisen jälkeen.
Palkintoperusteet olivat seuraanlaiset:
Miika on jättäytymässä pois aktiivisesta työelämästä seuraavan puolen vuoden aikana. Miika on maatalous-metsätieteen tohtori ja hän on toiminut viimemmäksi Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiamiehenä. Miika on tehnyt pitkän uran yritysten liiketoiminnan kehittämisen, innovaatioiden kaupallistamisen sekä päätösanalyysimenetelmien hyödyntämisen parissa.
Miika on innokkaasti kehittänyt muun muassa Savonian vaikuttavuuskehikkoa, joka perustuu syy-seuraussuhteiden tunnistamiseen. Miika onkin uiskennellut syvällä syy-seuraussuhteiden verkossa mm. erilaisten työkalujen ja indikaattorien kehityksen parissa. Miikan osaamista on hyödynnetty myös Pohjois-Savon ilmastotiekartan keskinäisriippuvuusanalyysissa.
Miikan osaaminen on valtavan laajaa aina Siilinjärven metsäkartoitusten laatimisesta isojen kansainvälisten ilmastohankkeiden rahoitushakemusten laatimiseen. Häntä tuntuu innostavan uusi tieto, uusi osaaminen, uudet ratkaisut sekä vuorovaikutus näissä. Miika tunnetaan suuresta sydämestä ja lempeästä suhtautumisesta kanssa-ihmisiin. Lämmin kiitos työstäsi pohjoissavolaisen ilmastotyön parissa!
Pääpalkinto, Vuoden neutraalein, luovutettiin Pakkasmarja Oy:lle.
Katso kaikki palkitut ja palkintoperusteet Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen sivuilta.
