Kuntien kaavoittajapulaan vastaava koulutushanke on edennyt toisen lukukautensa loppusuoralle. Kuntien elinvoima ja kehittäminen ovat pitkälti riippuvaisia kaavoituksesta ja myös vastuullisesti kestävän kaupungin edellytyksenä on toimiva ja tulevaisuuteen katsova maankäytön suunnittelu.

Näihin tarpeisiin vastaa Savonian järjestämä ja EU:n osarahoittama Kaavoittajan pätevöitymiskoulutus, jossa on kahden lukukauden aikana suoritettu 40 opintopistettä. Koulutukseen ovat osallistuneet myös kunnat: Kuopio, Varkaus ja Suonenjoki ovat olleet mukana rahoittamassa hanketta.

Yli 30 000 työtuntia kaavoitusosaamista Pohjois-Savoon

Yhden opintopisteen työmäärä vastaa keskimäärin noin 27 tuntia. Näin ollen jokainen koulutuksessa mukana oleva opiskelija on käyttänyt jo yli tuhat tuntia pätevöityäkseen kaavoittajan tehtäviin. Kun opintonsa aloitti 30 opiskelijaa, kertyy kokonaisuudeksi teoreettisesti noin 30 000 työtuntia kaavoituksen tietoa ja taitoa Pohjois-Savon ja lähikuntien alueelle.

Koulutus jatkuu vielä kevätlukukaudella 2026, jolloin edessä on 20 opintopisteen kokonaisuus. Keväällä katse käännetään tulevaisuuteen: kaupunkien kehitykseen globaalien megatrendien, paikallisten erityispiirteiden ja erilaisten muutospaineiden keskellä. Opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa kuntien antamien, todellisiin kaavoitustarpeisiin perustuvien tehtävien parissa.

Monialainen opiskelijajoukko nähdään vahvuutena

Koulutuksen puolivälin ylityttyä opiskelijoiden kokemuksia kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi seitsemän opiskelijaa. Vastauksista käy ilmi, että opiskelijoiden koulutustaustat ovat hyvin moninaiset: joukossa on muun muassa rakennusmestareita, rakennustekniikan AMK-insinöörejä, medianomeja ja suunnittelumaantieteilijöitä. Myös työtehtävät kunnissa vaihtelevat rakennustarkastajista kaavasuunnittelijoihin.

Monialaisuus koetaan koulutuksessa sekä haasteena että voimavarana. Kaavoittajan työ edellyttää eri alojen osaamisen yhteensovittamista, ja tätä roolia on luontevaa harjoitella monipuolisessa opiskelijaryhmässä. Samalla syntyy ammatillisia verkostoja, joissa tietoa ja kokemuksia jaetaan yli kuntarajojen.

Kiinnostus kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun kasvaa

Opiskelijoiden mukaan kiinnostus koulutukseen syntyi ennen kaikkea kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun merkityksellisyydestä sekä tiedostetusta kaavoittajapulasta kunnissa. Koulutukselta odotettiin käytännönläheistä osaamista, erityisesti suunnittelutyöhön, joka ei sisälly monien aiempien koulutusalojen opintoihin.

Koulutuksen on koettu vahvistaneen ammatillista itsevarmuutta ja valmiuksia hoitaa kaavoitukseen liittyviä tehtäviä. Opinnot ovat kuitenkin vaativia, sillä niitä tehdään pääosin työn ohessa. Etäopiskelu on toiminut teknisesti hyvin, ja tallenteet ovat tuoneet joustavuutta opiskeluun. Lähijaksot puolestaan on koettu tärkeiksi yhteisen tekemisen, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen kannalta.

Kyselyn perusteella kiinnostus kaupunkisuunnittelua kohtaan on selvästi nousussa. Opiskelijat kokevat kaavoittajan työn monipuolisena ja yhteiskunnallisesti merkittävänä, erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymysten näkökulmasta.

Käytännönläheisyys sitoo koulutuksen kuntien arkeen

Harjoitustyöt perustuvat todellisiin, kunnilta saatuihin suunnittelukohteisiin, ja niitä työstetään ajantasaisen paikkatiedon pohjalta. Tehtävät simuloivat kaavoitustyötä kevennetyssä mutta realistisessa muodossa, ja opiskelijat ovat saaneet myös omien työyhteisöjensä tukea tehtävien pohdintaan.

Opiskelijat korostavat, että koulutuksen vahvuus on sen suora yhteys kuntien arkeen. Harjoitustöiden tulokset voivat parhaimmillaan tuottaa kunnille hyödynnettävää aineistoa tulevaisuuden suunnitteluun.

Kehittämistoiveita tuleville toteutuksille

Opiskelijat pitävät 60 opintopisteen kokonaisuutta kolmen lukukauden aikana raskaana, erityisesti suunnittelutehtävien osalta. Kehittämistoiveissa korostuvat joustavammat aikataulut ja kuormituksen tasaisempi jakautuminen. Lisäksi opetukseen toivotaan lisää konkreettisia esimerkkejä ja tapauskertomuksia, jotka tekevät teoriasta elävää ja helposti hahmotettavaa.

Kokonaisuutena Kaavoittajan pätevöitymiskoulutuksen opetussuunnitelmaa pidetään laaja-alaisena ja tarkoituksenmukaisena. Koulutus nähdään generalistisena kokonaisuutena, joka vastaa kuntien monipuolisiin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Janne Repo, yliopettaja, arkkitehti
Kaavoittajan pätevöitymiskoulutuksen projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu