Mielenterveyden haasteet koskettavat yhä useampaa suomalaista, ja niiden vaikutukset ulottuvat yksilöistä työyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Erityisesti lastensuojelutyössä kohdataan asiakkaita, joilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.

Yksityisiä lastensuojelupalveluita tuottava Familar lähti vahvistamaan henkilöstönsä osaamista osallistumalla Työ ja mielen hyvinvointi Mieliteko 2.0 Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutuksiin. Koulutuksen on käynyt jo 60–70  Familarin työntekijää Itä-Suomesta.

– Järjestämiimme koulutuksiin on ollut suurta halukkuutta osallistua, emmekä ole pystyneet ottamaan ihan kaikkia halukkaita mukaan, projektipäällikkö Katariina Moilanen kertoo.

Traumatietoinen työote auttaa tunnistamaan käyttäytymisen taustalla olevia syitä ja reagoimaan niihin rakentavasti. Tämä tukee paitsi asiakkaiden toipumista myös työntekijöiden jaksamista. Koulutuksissa on tuotu asiakastyöhön niin teoriatietoa kuin vakauttamistyön menetelmiä konkreettisesti

Familarin kokemusten mukaan koulutus on tuonut konkreettisia hyötyjä arkeen. Ymmärrys asiakkaiden tilanteista on syventynyt, vuorovaikutus on parantunut ja haastavat tilanteet ovat helpottuneet.

– Asiakkaistamme käytännössä kaikilla on jonkinlainen traumatausta, joten koulutus on tarpeen. Henkilöstön traumakoulutus on nykyisin myös monessa kilpailutuksessa edellytyksenä. Koko Familarissa traumasensitiivisyys on tänä vuonna keskeisenä painopisteenä, kertoo lastensuojelulaitos Kaislan yksikönjohtaja Anniina Piironen Familarilta.

Itsemyötätuntoa ja työhyvinvointia

Traumatietoisuuden lisääminen ei hyödytä vain asiakastyötä, vaan se tarjoaa työntekijöille välineitä myös oman hyvinvoinnin tukemiseen. Koulutus on auttanut henkilöstöä ymmärtämään paremmin omia reaktioitaan ja vahvistamaan itsemyötätuntoa.

Kun työn kuormittavuutta osataan käsitellä tietoisemmin, voidaan ehkäistä uupumista ja parantaa työssä jaksamista.

– Sidoimme traumatietoisuuden mukaan työnohjaukseemme ja nyt se kulkee mukana kaikissa prosesseissa, Piironen kertoo.

–  Traumatietoisuus lisää työyhteisöjen psykologista turvallisuutta ja auttaa rakentamaan työyhteisöjä, joissa työntekijät voivat paremmin. Tämä on erityisen tärkeää, kun työskennellään psyykkisesti kuormittavien asioiden kanssa, kertoo TKI-asiantuntija Niina Björn.

Hyötyjä yrityksille ja yhteiskunnalle

Traumatietoinen lähestymistapa on vielä monille työyhteisöille uusi, mutta sen merkitys kasvaa nopeasti. Osaamisen lisääminen voi tuoda yrityksille paitsi parempaa työhyvinvointia myös taloudellisia hyötyjä esimerkiksi vähentyneiden sairauspoissaolojen ja paremman asiakastyön kautta.

Parhaimmillaan traumatietoisuuden vahvistaminen voi tuoda säästöjä yhteiskunnalle, kun ongelmiin pystytään puuttumaan ennaltaehkäisevästi.

Savonia on ollut kouluttajana edelläkävijä traumatietoisuuden tuomisessa työyhteisöihin, mutta tietoisuus aiheesta kaipaa vielä laajempaa leviämistä niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.

– Osallistujilta saamamme palaute kertoo, että koulutustarvetta traumatietoisuuden teemassa on jatkossakin ja tiedon levittämistä laajemmin eri toimialoille toivotaan.