Cluster Summit Finland kokosi Kuopiossa ensimmäistä kertaa yhteen Suomen klusteritoimijat, aluekehittäjät, TKI-asiantuntijat ja päättäjät keskustelemaan siitä, miten yhteistyötä ja vaikuttavaa innovaatiopolitiikkaa voidaan vahvistaa. Paikalla oli myös klusteritoimijoita Euroopasta ja päivän aikana kuultiinkin innostavia esimerkkejä muista maista.

Klusteritoimijoilla on selkeä tavoitetila. Se kumpuaa halusta tuottaa lisäarvoa sekä parantaa ja vahvistaa kilpailukykyä niin alueellisesti kuin myös kansallisesti. Ongelma ei siis ole osaamisen tai tahtotilan puute. Haasteellisuuden ja tehokkaan etenemisen esteen tähän tuovat yhteisen, maankattavan toimintakehikon ja suunnan sekä pysyvien rakenteiden puuttuminen.

Klusteritoiminta perustuu tällä hetkellä alueellisiin intresseihin ja panostuksiin ilman kansallisesti yhteen kokoavaa strategiaa ja ohjelmaa – siis strategiaa ja koordinointia. Tällöin puuttuu myös merkittävä osatekijä eli jatkuvuutta tukeva rahoitusmalli. Parhaimmillaan tämä olisi julkisen rahoituksen ja yksityisen pääoman yhdistelmä. Tällainen rahoitusrakenne toisi yritykset lähemmäksi ja entistä merkityksellisimmiksi ja sitoutuneimmiksi toimijoiksi.

Cluster Summit 2025 -tapahtuman lähtökohdaksi ja ennakkojulkilausumaksi linjattiin seuraavien toimenpiteiden tarpeellisuus:

• nostetaan klusterit kansallisen innovaatiopolitiikan keskeiseksi työkaluksi
• luodaan alueellisia strategioita tukeva ohjelma kansallisen klusteritoiminnan vahvistamiseksi
• luodaan rakenteet ja vaikuttavuuden arviointimalli sekä rahoitusmenettely kansallisen ja alueellisen klusteritoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi

Tapahtuman puheenvuoroissa, yhteisessä työpajaosiossa ja paneelikeskustelussa toistuivat hyvin pitkälti edellä mainitut tarpeet ja tavoitteet.

Klusterit nähdään erinomaisina sillanrakentajina toimialan sisällä sekä vertikaalisten toimijoiden yhdistäjänä ja orkestroijina. Tällainen ”hub”-toiminta kerää yhteen asianosaiset monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Parhaimmillaan klusteri on paljon enemmän kuin osiensa summa. Klusterit tukevat innovaatiotoimintaa ja sitä kautta myös kestävää kasvua. Synergia ja vastavuoroinen tiedonvaihto edellyttävät toimijoilta keskinäistä luottamusta, jonka rakentamiselle klusterit antavat hyvän selkänojan. Klusterit ruokkivat innovatiivista toimintakulttuuria ja vahvistavat sitoutumista yhdessä kehittämiseen. Rahoituksellisesti tavoite on päästä pois nykyisestä valtaosin projektiluonteisesta ja -perusteisesta pätkärahoituksesta.

Vahva kansallisen ja alueellisen tason klusteritoimintaympäristö edistää innovaatioiden syntymistä ja kehittymistä tukien kansainvälistä menestystä ja hyvinvointia. Tämä on hyvä lähtökohta kansallisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.