KYSin johtajavalmennuksessa vertaistuki antaa uusia näkökulmia

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sisäinen Sinustako rohkea uudistaja -lähijohtajavalmennus päättyi johtamisfoorumiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 17. maaliskuuta. Tapahtuma järjestettiin osittain etäyhteyksin.

Vuodesta 2016 vuosittain toteutettu valmennus kokosi yhteen 24 johtamistyötä tekevää osallistujaa KYSistä. Valmennuksen toteuttavat yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammattiopisto.

Sairaanhoitopiirin edustajat ovat tehneet tarkkaa taustatyötä ja valmennuksen teemat on laadittu sen perusteella. Valmennuksella halutaan vahvistaa esihenkilöiden kykyä toimia jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ja johtaa uudistumista. Valmennuksen aihepiireinä ovat muun muassa talouden, prosessien, henkilöstön ja asiakkuuksien johtaminen.

Sairaanhoitopiiri on tunnistanut uudistamistarvetta kaikissa näissä osa-alueissa ja halun pysyä hyväksi havaittujen innovaatioiden suhteen ajan tasalla. Ennen kaikkea sairaanhoitopiiri haluaa tukea henkilöstöään muuttuvassa maailmassa, joka tuo toisinaan työyhteisön eteen myös koronaviruksen kaltaisia poikkeustilanteita.

Yhteistyön voima

17. maaliskuuta 2021 valmistunut ryhmä aloitti koulutuksen normaalilla lähityöskentelyllä helmikuussa 2020. Huhtikuussa 2020 valmennusseminaarien järjestäminen keskeytetiin elokuuhun saakka. Lopulta kurssin järjestelyissä päädyttiin siihen, että opiskelijat jaettiin valmennusseminaareissa kuuden hengen pienryhmiin.

– Keskinäisellä juttelulla, verkostojen syntymisellä ja vertaistuella on suuri merkitys, kertoo Sinustako rohkea uudistaja –lähijohtajavalmennuksen koordinaattori Jaana Piippo.

Valmennukseen osallistuvilla on hyvin erilaisia taustoja. Osalla on takanaan pidempi johtamisura ja osa on siirtynyt johtamistehtäviin vasta hiljattain.

Kolme parasta kehittämistyötä palkittiin

Maaliskuun päätöspäivässä esiteltiin myös valmennuksen osana tehdyt kehittämistehtävät ja palkittiin kolme kehittäjää tai kehittäjäryhmää.

– Kehittämistehtävän tekeminen liittyy osallistujien omien työyhteisöjen toimintaan. Kehittämistehtävää on työstetty valmennuspäivien ulkopuolella ja kehittämistyöhön on otettu mukaan henkilökuntaa ja sidosryhmiä. Kehittämistehtävää arvioidaan valmennuksen neljästä päänäkökulmasta: miten esimerkiksi talouden, johtamisen, prosessien johtamisen, asiakkuuksien ja henkilöstön johtamisen näkökulmat on otettu huomioon. Erityisesti painotettiin henkilöstön osallistamista, Piippo jatkaa.

Kolme parasta kehittämistyötä julkisti johtamisfoorumissa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen. Miettunen kehui vuolaasti kaikkien kehittämistöiden tasoa ja laatua. Hän näki niissä todellista arvoa johtamiselle ja töissä oli hyödynnetty todellista, tutkittua tietoa.

Kehittämistöiden pronssipalkinnon vei Marja Darth työllään ”Lastenpsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen sisällön kehittäminen. Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimuskäytännöt ja viranomaisyhteistyö –perehdytysjakso.”

Marja Darth poseeraa kameralle.
Marja Darth.

Hopealle ylsivät Tadeusz Musialowicz ja Kaisa Laakko työllä, jonka nimi on ”Tekonivelpotilainen (lonkka ja polvi) postoperatiivisen heräämöajan lyhentäminen.”

Kaisa Laakko ja Tadeusz Musialowicz.

Parhaan kehittämistyön palkinnon saivat Reeta Rintamäki, Anu Partanen ja Johanna Huhtakangas työllään ”Sähköinen potilaspalaute tekstiviestiherätteellä.”

Anu Partanen, Reeta Rintamaki ja Johanna Huhtakangas
Anu Partanen, Reeta Rintamaki ja Johanna Huhtakangas.

– Tämä palkinto tuli ihan yllätyksenä! Kaikilla ryhmillä oli niin hienosti tehtyjä töitä. Tämä aihe kiinnosti meitä kovasti ja meillä on hyvä tiimi. Aina joku vei työtä eteenpäin, kun muilla oli mietintätauko, kultaa voittaneet tiimiläiset kertoivat etäyhteyden välityksellä.