”Olemme rakentaneet yhteiskuntamme ilmastoon, jota ei enää ole”
15.7. vietetään globaalin ilmastokriisin uhrien teemapäivää. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa äärimmäisten sääilmiöiden kuten helleaaltojen, tulvien ja kuivuuden lisääntymistä, jotka vaativat ihmisuhreja.
Savonian TKI-asiantuntija ja EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo kertoi Yle Aamun haastattelussa, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo tällä hetkellä suomalaistenkin elämään kokonaisvaltaisesti.
– Olemme rakentaneet yhteiskuntamme ilmastoon, jota ei enää ole. Muutos vaikuttaa rakennettuun elinympäristöön, taloihin, teihin, siltoihin ja kulttuuriympäristöön; meidän on mietittävä kestääkö elinympäristömme ilmastonmuutoksen. Olemme uudenlaisen varautumisen edessä.
Maa- ja metsätalous on yksi suurimpia kärsijöitä, ja se vaikuttaa huoltovarmuuteen.
– Huoltovarmuutemme on uhattuna. Tarvitaan uusia viljelylajikkeita, jotka soveltuvat muuttuviin olosuhteisiin. Maanviljelyn lisäksi tämä koskee myös metsiä. Sekametsät lisääntyvät – varmaan tulemme luopumaan kuusista pikkuhiljaa, Wuorisalo pohtii.
Keski- ja Etelä-Eurooppaa ovat tänäkin kesänä kurittaneet helteet, jotka ovat myös vieneet ihmishenkiä. Vaikka kaikista äärimmäisimmät sääilmiöt eivät koskisikaan Pohjois-Eurooppaa, niillä on silti suora vaikutus myös Suomeen.
– Puhutaan ketjuuntuvista vaikutuksista. Ruokahuolto on riippuvaista siitä, millaisia elintarvikkeita meille tulee. Jos ajattelemme Etelä-Euroopan sään ääri-ilmiöitä, sillä on suora vaikutus myös meidän huoltovarmuuteemme. Olemme keskinäisriippuvaisia.
Yhteiskunnan varautumisessa on petrattavaa
Entä kuinka Suomessa on varauduttu ilmaston muuttumiseen? Wuorisalon mukaan parantamisen varaa on. Meillä kyllä on varauduttu hyvin yksittäisiin sään ääri-ilmiöihin, mutta muutos on kokonaisvaltainen.
– Osaaminen on hyvin hajautunutta kunnille ja kaupungille, se ei ole keskittynyttä. Tiedon käytäntöön vieminen vaihtelee suuresti alueittain.
Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi Wuorisalon mukaan varautua entistä voimakkaammin muutoksen kokonaisvaltaisuuteen.
– Olemme kyllä varautuneet ihmisten aiheuttamiin konflikteihin, mutta ilmastokriisiin pitää varautua yhtä lailla, ja se on pitempiaikainen kriisi. Meidän pitää oppia laskemaan esinerkiksi kuumuuteen, terveyteen, veteen ja ruokaan liittyvien riskien todennäköisyyksiä. Meillä on jo paljon olemassa tutkittua tietoa, sitä pitää oppia myös soveltamaan poliittiseen päätöksentekoon. Kyse on ihmisten kokonaisturvallisuuden tunteesta, Wuorisalo muistuttaa.
Suomessa on paljon tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja, jotka tuottavat tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
– Ymmärryksemme lisääntyy kovaa vauhtia, kyse on enemmänkin toimeenpanosta. Päätöksenteko tapahtuu alueilla ja hyviä asioita jo tehdäänkin varautumisessa, esimerkiksi kaupungeissa.
Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat nimenneet 15. heinäkuuta globaalin ilmastokriisin uhrien teemapäiväksi, jolloin muistetaan ilmastokriisin uhreja ja kehotetaan toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Katso Yle Aamun haastattelu: