Koulutusprosessin lähtökohdat 

Muuttuva toimintaympäristö, moninaistuvat opiskelijaryhmät sekä opetuksen ja ohjauksen arjen vaatimukset loivat tarpeen pitkäjänteiselle ja käytännönläheiselle, aidosti opettajien työhön ja Savonian strategisiin tavoitteisiin kytkeytyvälle pedagogiselle täydennyskoulutukselle. Tästä lähtökohdasta syntyi Savonian opettajille suunnattu koulutuskokonaisuus Pedagogista osaamista vahvistamaan. 

Koulutuksen keskeinen tavoite oli vahvistaa pedagogista laatua tavalla, joka tukee opettajien omaa asiantuntijuutta ja antaa konkreettisia välineitä arjen opetustyöhön. Koulutus nähtiin investointina paitsi opetuksen kehittämiseen myös yhteisöllisen pedagogisen kulttuurin rakentamiseen, jossa osaamista jaetaan yli yksikkö- ja koulutusalarajojen. Pitkäjänteinen sitoutuminen näkyy koulutuksen resursoinnissa, toistuvassa toteuttamisessa sekä siinä, että osallistuminen mahdollistetaan osana työaikaa. 

Sitoutumisen syntymistä on edistänyt erityisesti koulutuksen tiivis kytkeytyminen opettajan työhön ja tätä kautta käytännön relevanssi. Koulutus on vastannut opettajien tunnistamiin arjen haasteisiin, tarjonnut tilaa reflektoida omaa opettajuutta ja mahdollistanut vertaisoppimisen moniammatillisissa ryhmissä. Kun koulutus koetaan hyödylliseksi, turvalliseksi ja opettajan autonomiaa kunnioittavaksi, osallistuminen muuttuu velvoitteesta mahdollisuudeksi. 

Pedagogista osaamista vahvistamaan -koulutus on siten esimerkki siitä, miten johdon strateginen tahtotila, pedagoginen asiantuntemus ja henkilöstön aito osallisuus voivat yhdessä synnyttää kestävää sitoutumista ja vaikuttavaa pedagogista kehittämistä. 

Koulutusprosessi on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun (JAMK) kanssa. 

Koulutuksen sisältö ja toteuttaminen 

Koulutuksen pedagoginen tavoite ja yhteys Savonian kehittämistavoitteisiin 

Pedagogista osaamista vahvistamaan ‑koulutus rakennettiin tukemaan korkeakoulun keskeisiä kehittämistavoitteita, kuten opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamista, oppijalähtöisyyttä, yhteistyötä sekä monimuotoisten oppimisympäristöjen pedagogista hyödyntämistä. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien pedagogista osaamista siten, että osaaminen on siirrettävissä sellaisenaan suoraan arjen opetustyöhön, opiskelijoiden kohtaamiseen ja pedagogisesti perustelluin ratkaisuin. 

”Oma pedagoginen osaamiseni vahvistui ja sai itseluottamusta, mutta toisaalta rohkeutta kokeilla myös uutta ja hieman hullutella hyvällä tavalla omassa työssäni uusia ideoita käyttäen” 

Koulutuksen punaisena lankana oli ajatus opettajasta aktiivisena pedagogisena toimijana: koulutukseen osallistuvat tunnistavat oman pedagogisen lähestymistapansa, reflektoivat sitä vertaisryhmässä ja saavat konkreettisia välineitä opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Pedagogista osaamista ei tarkasteltu irrallisina menetelminä, vaan kokonaisuutena, joka rakentuu oppimisprosessien ohjaamisesta, vuorovaikutuksesta, ryhmän dynamiikasta ja opettajan omasta hyvinvoinnista. 

“Sain paljon eväitä siihen, että miten parantaa opetukseni laatua. Osaan ottaa huomioon nyt uudenlaisia asioita ja sain myös uusia ideoita. Varjostamiset ja paritehtävät ovat olleet erittäin hyödyllisiä oppimisen tapoja” 

Pedagogisen yhteistyön vahvistaminen oli keskeinen lähtökohta koulutuksen toteutuksessa. Tätä edistettiin vertaisoppimiseen perustuvilla työskentelytavoilla sekä koulutusalat ylittävällä yhteistyöllä, jotka tukevat yhteisen pedagogisen ymmärryksen rakentumista ja osaamisen jakamista Savonian toimintaympäristössä. 

Sisältöteemat osana pedagogisen osaamisen kokonaisuutta 

Koulutuksen sisältöteemat muodostivat selkeän jatkumon, joka eteni pedagogisen työn perustasta kohti käytännön toteutusta ja opettajan ammatillista hyvinvointia. Oppimisprosessien ohjaamista ja johtamista tarkasteltiin orientaatioperustan luomisen, opiskelijoiden motivoinnin ja opintoihin sitouttamisen näkökulmista. Pedagoginen suunnittelu ja opetuksen käsikirjoittaminen tukivat tavoitteellista ja johdonmukaista opetuksen rakentamista. 

Lähiopetuksen osallistava ja toiminnallinen toteuttaminen oli koulutuksen keskiössä. Teemoissa painotettiin kohtaamis- ja vuorovaikutusosaamista, vertaisarviointia oppimisen tukena sekä ohjaavan palautteen merkitystä opiskelijoiden jatkuvan oppimisen edistämisessä. Samalla huomioitiin lähiopetuksen pedagogiset ratkaisut muuttuvissa ja monimuotoisissa toimintaympäristöissä sekä moninaisten oppijoiden huomioiminen ja pedagoginen tuki. 

Oppimistehtävien suunnittelussa korostuivat pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, toiminnallisuus ja mielekkyys. Ryhmää tarkasteltiin tietoisesti oppimisen voimavarana – sisältöihin sisältyivät ryhmän kehitysvaiheet, ryhmän ohjaaminen sekä erilaisten ryhmätilanteiden pedagoginen hyödyntäminen lähiopetuksessa. 

”Olemme omassa tiimissä myös esitelleet koulutuksen antia ja sisältöä ja toive olisi kokeiluihin ryhtyä, ja niitä sitten yhdessä jakaa ja jatkojalostaa” 

Koulutuksen kokonaisuuteen sisällytettiin myös opettajan hyvinvointiin liittyviä teemoja. Työssä jaksamista ja itsensä johtamista tarkasteltiin osana kestävää pedagogista työtä, joka mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja pedagogisen kehittymisen pitkällä aikavälillä. 

Toteutus tukemassa pedagogista tavoitetta 

Koulutus toteutettiin viitenä puolen päivän mittaisena lähitapaamisena sekä niitä täydentävänä välityöskentelynä. Tämä rakenne tuki pedagogisen osaamisen kehittymistä vaiheittain: lähitapaamisissa rakennettua ymmärrystä jaettiin, syvennettiin ja sovellettiin osallistujien omassa opetustyössä välityöskentelyn aikana. 

Lähitapaamiset järjestettiin Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa muunneltavassa oppimisympäristössä, joka mahdollisti erilaiset työskentelytavat ja tuki koulutuksen pedagogisia tavoitteita. Tilavalinnalla haluttiin konkreettisesti mallintaa oppimisympäristön merkitystä pedagogisten ratkaisujen tukena. 

Yhteistyössä on voimaa 

Koulutuksen käytännön toteutus ja yhteistyö JAMKin kanssa 

Koulutukseen osallistumista tuettiin konkreettisilla resursseilla. Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle varattiin TAS-suunnitelmaan 20 tunnin kouluttautumisresurssi, mikä mahdollisti tavoitteellisen osallistumisen ja välityöskentelyn osana omaa työtä. Koulutus toteutui, kun ilmoittautuneita oli vähintään 20, mikä varmisti toimivan vertaisryhmän ja monipuolisen pedagogisen keskustelun. 

Koulutuskokonaisuus koostui viidestä puolen päivän mittaisesta lähitapaamisesta. Jokaisella lähitapaamiskerralla oli koulutuksen puolivälissä kahvitarjoilu, joka sisälsi kahvin tai teen, täytetyn patongin sekä hedelmiä. Tarjoilu oli Savonian tarjoama ja tuki koulutuspäivien yhteisöllistä ja osallistavaa ilmapiiriä sekä mahdollisti luontevat vertaiskeskustelut myös taukojen aikana. 

Koulutus on herättänyt laajaa kiinnostusta Savoniassa: artikkelin kirjoittamishetkellä koulutukseen on osallistunut jo lähes sata savonialaista, mikä kuvastaa koulutuksen ajankohtaisuutta, koettua hyötyä ja pedagogisen osaamisen kehittämisen merkitystä korkeakouluyhteisössä. Tämä näkyy myös artikkelin otsikossa, joka heijastaa koulutuksen laajuutta ja merkityksellisyyttä. 

Onnistunut ja tiivis yhteistyö JAMKin kanssa 

Yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun ja JAMKin välillä on ollut sujuvaa ja luontevaa koko koulutuksen toteutuksen ajan. Yhteinen pedagoginen ymmärrys ja jaettu ja selkeä tavoite opetuksen laadun kehittämisestä ovat luoneet vahvan perustan yhteistyölle jo koulutuksen suunnitteluvaiheesta lähtien.  

JAMKin ja Savonian asiantuntijoiden välinen yhteistyö on rikastuttanut koulutuksen sisältöjä ja toteutustapoja sekä tuonut mukaan erilaisia näkökulmia pedagogiseen kehittämiseen. Osallistujien palautteiden perusteella koulutus on koettu merkitykselliseksi, ja erityisesti koulutuksen käytännönläheinen ote, vertaisoppiminen ja mahdollisuus reflektoida omaa pedagogista työtä ovat nousseet keskeisiksi vahvuuksiksi. Palautteet ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että koulutuksella on ollut aitoa vaikutusta osallistujien pedagogiseen ajatteluun ja arjen opetustyöhön. 

Koulutuksesta tutkimukseksi 

Kun koulutusta oli toteutettu muutaman vuoden ajan, heräsi koulutuksen toteuttajissa kiinnostus tarkastella koulutuksen merkityksellisyyttä osallistujien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Savonian ja JAMKin yhteistyössä rakentaman pedagogisen koulutusprosessin merkittävyyttä. 

Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, ja sen pohjalta syntyi artikkeli “Savonia, oppiva yhteisö – Pedagogista osaamista vahvistamaan ‑koulutuksen merkittävyys”, jossa koulutusta tarkastellaan oppivan korkeakouluyhteisön ja pedagogisen kehittämisen näkökulmasta.  

Tekemämme tutkimuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että koulutuksen tavoitteet on saavutettu, asiantuntijuus on kehittynyt yhteistyössä yli yksikkörajojen sekä pedagoginen laatu ja oppivan yhteisön kulttuuri on syventynyt. Tutkimus osoitti, että pedagogista osaamista vahvistamalla, monialaisella yhteistyöllä ja yhteiskehittämisellä voidaan saada monenlaista aikaan. Koulutusten kehittymisen lisäksi kollegoiden arvostus, omaan työhön ja työnantajaan sitoutuminen sekä asioista uudella tavalla innostuminen näyttivät lisääntyvän yhteisen koulutusprosessin myötä. Nämä ovat kaikki asioita, joista ei voi syntyä kuin hyvää. 

Voit lukea artikkelin Savonia, oppiva yhteisö – Pedagogista osaamista vahvistamaan -koulutuksen merkittävyys  

Kirjoittajat:  

Esa Viklund, Savonia-ammattikorkeakoulu, koulutusjohtaja 

Anuliina Savolainen, Savonia-ammattikorkeakoulu, monimuotopedagogiikan asiantuntija 

Siru Lehto, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun, opettajakoulutusten päällikkö 

Ari Hyyryläinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun, lehtori