Sinikka Määttälällä on pitkä työkokemus aina 1970-luvulta asti. Hän onkin todella monelle Savonian restonomi-alumnille tuttu opettaja. Kysyimme Sinikan kuulumisia ja pyysimme häntä kertomaan hieman yli 40 vuotta kestäneestä urastaan.

Kuinka alun perin päädyit ruoka-alalle ja opettajaksi?

Jo oppikouluaikana kesätyöni liittyivät ruokaan ja palveluun. Kiinnostus ruoka- ja ravitsemisalaan oli selvä. Opintojen jälkeen vuonna 1971 aloitin opettajan työt ravintola-alan ammattikurssilla. Suomeen perustettiin 70-luvulla monia ravintolakouluja. Syksyllä -72 aloitti Kuopion ravintolakoulu.  Onnistuin pääsemään ruokatuotannon ja siihen liittyvien teoria-aineiden opettajaksi. Työelämän alkuvuosina työskentelin kesäisin ravintoloissa.

Savonia ravintolakoulu valmistui syksyllä -75, jolloin alkoi kokkien ja tarjoilijoiden lisäksi hotelli-ravintolaesimieskoulutus ja muita hotelli- ja ravintola-alaan liittyviä koulutuksia. Esimieskoulutus muuttui -90-luvulla opistokoulutukseksi. Restonomikoulutus alkoi Savoniassa vuonna 1999 uusine haasteineen. 

Kuinka opettaminen muuttui vuosien varrella?

Muutokset opetuksessa ja opetusmateriaalien tuottamisessa olivat valtavat noin 42 vuoden opetusurani aikana. 70-luvun alussa monisteet kirjoitettiin erityiselle paperille “spriimonistusta” varten. Se oli työlästä. Alan ammattikirjoja, eikä muuta materiaalia, ollut juurikaan valmiina. Nykypäivän monistus- ja tietokoneista ja muista laitteista ei ollut tietoakaan.  Nyt tilanne on päinvastainen. On osattava tehdä oikeita valintoja. Opetusmateriaalien tuottamiseen tykkäsin paneutua.

Opiskelijan kehittyminen ammattilaiseksi vaatii monenlaista työtä ja panosta.

Nykyisin suosittua etäopiskelua ei varsinaisesti työaikanani ollut. Poissaoloja kirjattiin. Erilaisia alaan ja oppiaineisiin liittyviä yksilö- ja ryhmätehtäviä opiskelijat toteuttivat suunnitelmina ja käytännön toteutuksina, esimerkiksi tapahtumista, alan toiminnoista ja niiden kehittämisestä yksilö- ja ryhmätöinä.  Opiskelijan kehittyminen ammattilaiseksi vaatii monenlaista työtä ja panosta.

Mitkä asiat ovat jääneet parhaiten mieleen uran varrelta?

Opetusalaani kuuluvaan ruokatuotantoon ja siihen liittyviin ruokapalvelujen oppiaineisiin on teorian ja käytännön opetuksen lisäksi kuulunut esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien suunnitteluja ja toteuttamisia. Ne olivat opiskelijoille muun opiskelun ohella merkittäviä työelämäkokemuksia.

Tavanomaisten opinto- ja ruokamatkojen lisäksi minulla oli työurani aikana mahdollisuuksia olla mukana yksin ja myös opiskelijoiden kanssa toteuttamassa suomalaiseen ja savolaiseen ruokaan liittyviä tapahtumia kotimaassa ja myös ulkomailla (Saksa, Ranska, Venäjä) luentoina ja/tai käytännön toteutuksin.

Vuosien kuluessa opettajan oli tärkeää tehdä ravintolakeittiöissä vaikka lyhyitäkin työ- ja tutustumisjaksoja. Niitä  tein esimerkiksi Helsingissä ja joitakin myös ulkomailla, Saksassa ja Ranskassa, sen hetken työelämäosaamista hankkien.

Merkittävää oli opiskelijoiden onnistumisen näkeminen.

Ruoka on hieno asia elämässämme ja koskettaa jokaista. Opiskelijoiden aktiivisuus, onnistumiset, monet hyvät kirjalliset ja käytännön työt, erilaiset osaamiset ja opinnäytetyöt lisäsivät opettajankin työniloa. Työn moninaisuus, opetus, työskentely opiskelijoiden kanssa, työelämän kehittämishankkeisiin osallistuminen, kirjojen tekeminen eri henkilöiden ja työryhmien kanssa, ruokamatkat ja yrityksiin tutustumiset kokemuksineen jne. innostivat aina uusiin asioihin opettajaakin.

Pidin paljon työstäni. Merkittävää oli opiskelijoiden onnistumisen näkeminen. On mukava tavata entisiä opiskelijoita työelämässä erilaisissa tehtävissä ja nähdä heidän ammatillinen edistymisensä. Merkittävin, näkyvin palkinto omasta työstäni oli vuonna 2008 saamani alan ammattilaisten opettajasarjan Pro –palkinto.

Olet myös savolaisen ruokakulttuurin kehittäjä ja kirjoittanut aiheeseen liittyviä kirjoja?

Mahdollisuudestani osallistua kirjojen tekemiseen olen kiitollinen työnantajilleni. Savolaisesta ruoasta olin saanut hyvää tietoa muun muassa tavatessani Bertta Räsästä ja monia muita savolaisen ruoan asiantuntijoita sekä kokemalla, näkemällä ja tekemällä ruokaa ja tutkimalla ruokakulttuuria Savossa ja Suomessa. Savolaisella ruoalla on hyvät luonnosta saatavat raaka-aineet, esimerkiksi monet järvikalat, runsaslajiset metsä- ja puutarhamarjat, sienet ja kasvikset, viljat, riista ym.

Kirjoja, joiden tekemiseen eri työryhmissä osallistuin, ovat Hyvvee ja hyvän parasta, Savolainen Syömälysti, Savo Cooking, Elintarvikeprosessit, Juhlapalvelu ja Herkutellen Savossa – Eväitä vesien varsilta. Myös opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat ruokia kuvauksiin ja tarkistettiin samalla ohjeiden toimivuutta, esimerkiksi Savo a`la carte -ruoat. Opiskelijoiden kanssa toteutettiin myös ruokateemoja muutamiin ruoka-alan ja muihin lehtiin, joitakin teemoja myös televisioon. Laajin ruokalehtiprojekti oli vuonna -95 Euromaiden jouluruoat ja laajin tv-projekti Hyvvee ja Hyvän parasta -ruokia.

Ruoka- ja ravintolapalvelujen ja koko alan muuttuminen kiinnostaa minua edelleen.

Ruoka- ja ravintolapalvelujen ja koko alan muuttuminen kiinnostaa minua edelleen.  Mukava on seurata erilaisia tapahtumia, gastronomian ja koko ravintola-alan kehitystä. Ravitsemus, mitä jokapäiväinen ruoka sisältää ja mitä se elimistöllemme merkitsee, on noussut minulle henkilökohtaisesti yhä tärkeämmäksi asiaksi.  Uskon, että ruoan ravintotutkimusten jatkuvasti edetessä taloudellisesti tuottavissa ravitsemispalveluissa panostetaan terveellisyyteen tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän, esteettisten makuelämysten ynnä muiden asioiden ohella.

Mikä on oma lempiruokasi tai bravuurisi?

Omia suosikkiruokiani ovat kalaruoat, esimerkiksi maukkaat kalakeitot Bouillabaisse ja Tom Kha, sekä esimerkiksi Kuhaa tai siikaa Cheviche tai Sitruunamarinoitu kala. Myös kasvisruokaa syön mielelläni, esimerkiksi italialaista Munakoiso-mozzarellapaistosta.

Terveisesi alumneille?

Työelämä on jatkuvaa kasvamista, kehittymistä, oppimista ja opiskelua!