Uusi kokonaisturvallisuuden asiantuntijakoulutus rakentaa kriisinkestävää Suomea
Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. Ennakointi, varautuminen ja kriisinkestävyys eivät ole enää vain yksittäisten viranomaisten tehtävä, vaan ne edellyttävät yhteistyötä koko yhteiskunnassa.
Tähän tarpeeseen Savonia vastaa käynnistämällä alkuvuodesta Suomen ensimmäisen Kokonaisturvallisuuden asiantuntija (YAMK) -koulutuksen. Koulutus kokoaa yhteen monialaisen opiskelijajoukon ja valtakunnallisesti arvostettuja asiantuntijoita.
Koulutuksen avauspäivässä 15.1.2026 kouluttajana ja keskustelijana on Annukka Ylivaara, joka toimii Turvallisuuskomitean sihteeristön yleissihteerinä.
Turvallisuuskomitea on valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava, kansallisen tason yhteistoimintaelin, jonka tehtävänä on edistää ennakoivaa varautumista ja kokonaisturvallisuutta eri hallinnon ja yhteiskunnan tasoilla. Turvallisuuskomitea on ohjannut tammikuussa 2025 valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn Yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmistelua laaja-alaisessa yhteistyössä.
Ylivaara tuo Savonian koulutukseen vahvan strategisen ja käytännöllisen näkökulman. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon ja hänellä on yli 25 vuoden kokemus Puolustusvoimien johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hänen viimeisimpiä tehtäviään Puolustusvoimissa ovat olleet Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajan sekä Puolustusvoimain komentajan adjutantin tehtävät.
Koko Suomen tasolla ainutlaatuisessa koulutuksessa painottuvat henkinen kriisinkestävyys, varautuminen, huoltovarmuus ja monitoimijainen yhteistyö. Samat teemat nousevat esiin myös Ylivaaran viestissä: strateginen perusta on olemassa, mutta arjessa ratkaisee toimeenpano.
– Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja siten kokonaisturvallisuuden toimintamalli antaa meille hyvät strategisen tason perusteet ja työkalut turvallisuuden edistämiseksi. Eniten kehittämistarpeita on strategisen tason ohjauksen jalkauttamisessa käytäntöön, Ylivaara sanoo.
Varautuminen ei valmistu koskaan
Ylivaaran mukaan ratkaisevaa on nähdä kokonaisuus ja kytkeä eri tasojen toimet yhteen.
– Pidän tärkeänä, että kykenemme yhdistämään eri tasoilla eli kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvat toimemme kokonaisuudeksi ja tunnistamaan, mikä on kunkin toimijan rooli, hän toteaa.
Varautuminen ei kuitenkaan ole projekti, joka valmistuu. Uhkat muuttuvat, ja vaikutukset realisoituvat usein tavoilla, joita ei pystytä ennakolta mallintamaan.
– Varautumistoimet eivät valmistu milloinkaan. Emme myöskään kykene yksityiskohtaisesti ennakoimaan, mitä vaikutuksia realisoituvat uhkat käytännössä aiheuttavat, Ylivaara sanoo.
Sotilaalliseen uhkaan varautuminen korostuu nykytilanteessa, mutta samalla Ylivaara muistuttaa pitkäjänteisestä kriisinkestävyydestä, sillä se mahdollistaa selviytymisen myös pahimmasta mahdollisesta kriisistä. – Vaikka kyse olisikin jälkiviisaudesta, voimme esimerkiksi kysyä kykenimmekö edellisen kriisin eli koronapandemian aikana arvioimaan tehtyjen päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen tai hyvinvointiin. Vaikka päätökset tehtiin tuolloin käytettävissä olevan tiedon valossa, voimme oppia tehdyistä ratkaisuista tulevaisuutta varten.
Monialaisuus ei ole lisä – se on perusta
Savonian koulutus on herättänyt heti laajaa kiinnostusta, ja ensimmäisellä hakukierroksella mukaan valikoitui monialainen ja kokenut opiskelijajoukko puolustuksesta, poliisista, pelastustoimesta, huoltovarmuuden ja hyvinvointialueiden tehtävistä sekä yrityksistä ja järjestöistä.
Ylivaaran mukaan juuri tässä on kokonaisturvallisuuden ydin. – Kokonaisturvallisuus perustuu yhteistoimintaan. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana, hän sanoo.
Viranomaisilla on strategiset vastuut, mutta toimeenpano rakentuu laajemmalle pohjalle. – Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa turvallisuus ei ole yksinomaan viranomaisille kuuluva toiminto, Ylivaara tiivistää.
Harjoittelu tekee varautumisesta totta
Paperilla varautuminen on periaatteita, suunnitelmia ja rakenteita. Käytännössä se mitataan vasta silloin, kun toimijoiden on pystyttävä toimimaan yhdessä ja nopeasti. Ylivaaran mukaan ratkaiseva tekijä on harjoittelu.
– Kyky toimintaan syntyy vasta harjaantumisen myötä. Harjoittelu sovittaa eri osatekijät kokonaisuudeksi ja mahdollistaa puutteiden ja rajapintojen tunnistamisen, hän sanoo.
Savoniassa opinnot kytkeytyvät työelämään: opiskelijat osallistuvat monitoimijaisiin kriisitilanneharjoituksiin ja simulaatioihin sekä toteuttavat aitoja kehittämistehtäviä alan organisaatioissa Savonian dual-mallin mukaisesti.
– Opinnot yhdistyvät tiiviisti työelämään. Tutkinto tuottaa osaajia, jotka kykenevät asiantuntija- ja johtotehtävissä tunnistamaan riskejä, rakentamaan varautumisstrategioita ja johtamaan toimintaa muuttuvissa turvallisuustilanteissa, koulutuspäällikkö Nina Huotari kertoo.
Kriisinkestävyys alkaa yksilöstä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostuu myös yksilön toimijuus ja henkinen kriisinkestävyys. Ylivaaran mukaan nämä kytkeytyvät suoraan toisiinsa. – Yksilöiden toimintakyky sekä tiedot, taidot ja turvallisuutta vahvistava asenne muodostavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustan. Turvallisuus kuuluu meille kaikille. Jokaisen on kannettava vastuuta niin omasta kuin yhteisönsä turvallisuudesta, hän sanoo.
– Yksilötasolla turvallisuusteot voivat olla hyvin arkisia ilmentyen esimerkiksi kotivaran varaamisena, ensiapu- ja alkusammutustaitoina, tietoturvana, liikennesääntöjen noudattamisena tai arvostavana tapana kohdata toisia ihmisiä. Kaikkiin näihin liittyy tahto ja kyky toimia vastuullisesti, mikä edistää luottamusta yhteiskunnassa ja siten yhteistä henkistä kriisinkestävyyttämme.
Uusi yhteisö turvallisuuden tekijöille
Savonian uusi Kokonaisturvallisuuden asiantuntija (YAMK) -koulutus tarjoaa käytännönläheisen ympäristön, jossa eri turvallisuussektorien ammattilaiset opiskelevat saman pöydän äärellä.
Koulutuksen tavoitteena on tuottaa osaajia, jotka tunnistavat riskejä, rakentavat varautumisen ja huoltovarmuuden ratkaisuja sekä johtavat toimintaa muuttuvissa turvallisuustilanteissa. Kun toimintamalli perustuu yhteistyöhön, myös osaaminen rakentuu yhdessä.
