Savonia-ammattikorkeakoulu vahvistaa Varkauden kampuksen koulutus- ja tutkimustoimintaa tuotantotalouden koulutuksen sekä 3D-metallitulostuksen alueilla.

Savonialla on koulutusvastuu tuotantotalouden koulutuksesta, jota on toteutettu englanninkielisenä Varkaudessa. Syksyllä 2026 käynnistyy suomenkielinen tuotantotalouden insinöörikoulutus verkkototeutuksena. Koulutukseen otetaan 50 opiskelijaa.

– Uusi koulutus tuo merkittäviä hyötyjä alueen yrityksille ja koko maakunnalle. Tuotantotalous yhdistää teknisen osaamisen ja liiketoiminnan taidot, vastaten muun muassa maakunnan kone- ja energiateollisuuden kasvaviin osaajatarpeisiin, kertoo rehtori Mervi Vidgrén.

Koulutuksen painopisteitä ovat data-analytiikka, datan hallinta sekä vihreää siirtymää tukeva teknistaloudellinen osaaminen. Näiden avulla yritykset voivat uudistua ja vahvistaa kilpailukykyään kestävän kehityksen näkökulmasta.

Verkkototeutus mahdollistaa opiskelijoille joustavan etenemisen, tiiviin työelämäyhteyden ja nopeamman valmistumisen Savonian työelämäläheisen mallin mukaisesti. Koska vastaavaa koulutusta ei alueella ole, odotetaan sen kiinnostavan laajasti pohjoissavolaisia hakijoita.

Syksystä 2026 alkaen energiatekniikan monimuotokoulutuksen aloituspaikkojen määrä nostetaan 30 opiskelijasta 45:een, mikä entisestään tukee alueen yritysten osaamistarpeita ja varmistaa resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Päiväkoulukseen ei oteta uusia opiskelijoita.  Lisäksi englanninkielinen tuotantotalouden koulutus jatkaa entisin painotuksin ja sisäänotoin. 

Energiatutkimuskeskus ja 3D-metallitulostus vahvistavat alueen osaamista

Savonian Varkauden kampuksella toimii Savonian Energiatutkimuskeskus, joka pitää sisällään pilot-kokoluokan kuplapeti- ja arinakattilaan, korkeanlämpötilan rumpu-uuniin, energiavarastointiin, päästömittauksiin ja hiilidioksidin talteenottoon liittyvät tutkimus- ja kehitysympäristöt.

Lisäksi parhaillaan Varkauden kampuksella otetaan käyttöön metallin 3D-tuloslaboratorio, joka tulee palvelemaan alueen yrityksiä tutkimus- ja tuotekehitystyössä, kuin myös tuotannollisessa toiminnassa.

Jauhepetitekniikkaan perustuvaa tulostinta voidaan hyödyntää laajasti valmistavassa teollisuudessa esimerkiksi polttoainesuuttimien tai monimutkaisia sisäisiä kanavarakenteita sisältävien komponenttien tulostamisessa. Perusmateriaalina käytössä on ruostumaton teräs (316L), muita mahdollisia materiaaleja ovat mm. AlSi10Mg, erilaiset työkaluteräkset, Inconel ja titaani.

– Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö niin koulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vahvistuu näiden merkittävien investointien kautta, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen.