Savonian Iisalmen kampuksella juhlitaan tänä vuonna agrologikoulutuksen 40-vuotista taivalta. Koulutus käynnistyi vuonna 1985 Peltosalmella, mutta alueen maatalousalan koulutuksen juuret ulottuvat paljon kauemmas – aina 1870-luvulle saakka.

1980-luvulla Peltosalmeen rakennettiin uudet opetustilat ja asuntolat agrologiopiskelijoille. Koulutus on vuosien varrella kokenut monia muutoksia: se on ollut valtion, kuntayhtymän ja vuodesta 2015 alkaen Savonia-ammattikorkeakoulun osakeyhtiön ylläpitämää. Kahdenkymmenen Peltosalmen vuoden jälkeen opetus siirtyi Iisalmen keskustan liepeille Haukisaarentielle, mutta yhteistyö Peltosalmen ja Hingunniemen kanssa on jatkunut tiiviinä.

Ensimmäiset koulutukset olivat 1980- ja 1990-luvuilla peruskoulupohjaisia, ja hakijoilta vaadittiin alan ammatillinen koulutus sekä työkokemusta. 1990-luvun alussa käynnistettiin ylioppilaspohjainen koulutus sekä teknikoiden täydennyskoulutukset. Ensimmäiset ammattikorkeakouluopiskelijat aloittivat vuonna 1999, ja agrologin ylempään AMK-tutkintoon tähtäävä koulutus vuonna 2008.

Neljän vuosikymmenen aikana Savoniasta on valmistunut yli 1500 opisto- ja ammattikorkeakouluagrologia. Opiskelijat ovat perinteisesti olleet erittäin tyytyväisiä koulutukseen: esimerkiksi vuonna 2014 Savonian agrologit olivat koko Suomen tyytyväisin ammattikorkeakouluopinnoista valmistuneiden ryhmä alasta riippumatta. Hyvät tulokset ovat syntyneet määrätietoisen kehitystyön ja vahvan työelämälähtöisyyden ansiosta. Opiskelijoiden kohtaamiseen ja opetuksen laatuun panostetaan erityisen paljon.

Savonia ja Oamk rakentavat yhdessä tulevaisuuden agrologikoulutusta

Juhlavuoden rinnalla Savonia suuntaa katseensa tulevaan yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) kanssa. Korkeakoulut uudistavat agrologikoulutusta vastaamaan luonnonvara-alan nopeaa kehitystä ja muuttuvia työelämävaatimuksia.

Syksystä 2026 alkaen Savonia ja Oamk laajentavat yhteistyötään siten, että agrologikoulutuksen opetussuunnitelmaan sisällytetään vähintään 60 opintopistettä yhteisesti toteutettavia ammattiopintoja. Tavoitteena on turvata ja vahvistaa koulutuksen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.

Maatalouden digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät entistä monipuolisempaa osaamista.

–  Johtamisosaaminen on keskeistä, jotta tiloille riittää motivoitunutta henkilökuntaa. Teknologisen osaamisen ja muun tietämyksen määrä on valtava. Toimintaa kehitetään ympäristössä, jossa asiakkaat ja yhteiskunta asettavat odotuksia esimerkiksi ilmastotyöhön ja eläinten hyvinvointiin liittyen. Yrityksen suuntaa, tavoitteita ja kehittämistoimia täytyy pystyä esittelemään myös sidosryhmille. Maatalous ei pyöri, eikä huoltovarmuuden kannalta elintärkeää ruokaa synny, ilman osaavia ja motivoituneita yrittäjiä sekä henkilökuntaa. Nykypäivän maa- ja karjataloudessa koulutuksen merkitys on siis aivan keskeinen, Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen kertoo.  

Yhteistyö tarjoaa opiskelijoille laajemman asiantuntijaverkoston, monipuolisemmat oppimisympäristöt ja pääsyn molempien korkeakoulujen vahvuusalueisiin.

– Tämä uudistus tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa osaamistaan aiempaa laajemmin ja ajankohtaisemmin, kertoo koulutuspäällikkö Petri Kainulainen.