Selvitys: Korkeakoulujen yhteistyön syventäminen edellyttää lisäarvoa, läpinäkyvyyttä ja alueellista vaikuttavuutta

Itä-Suomen korkeakoulujen syvenevän yhteistyön valmistelua koordinoiva ohjausryhmä kokoontui 17.6., ja kokouksessa oli esillä myös tuore selvitys korkeakoulujen yhteistyön syventämisen vaihtoehdoista ja vaikutuksista.

Savonia-ammattikorkeakoulusta kokoukseen osallistui rehtori Mervi Vidgrén.

YTT Jarkko Tirrosen (Reset Solutions) toteuttama selvitys Rakenne vai vaikuttavuus? Korkeakoulujen välisen yhteistyön uusi suunta tarkastelee suomalaisen korkeakoulujärjestelmän yhteistyö- ja integraatiomalleja sekä arvioi niiden soveltuvuutta duaalimalliin, jossa yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat rinnakkain mutta erilaisiin tehtävälogiikoihin perustuen.

Selvitys tarjoaa jäsenneltyjä näkökulmia korkeakoulujen yhteistyöstä käytävään keskusteluun ja tarkastelee erityisesti ratkaisuja, jotka voivat toimia vaihtoehtoina omistuksellisille integraatioille ja konsernimalleille.

Selvitys on tehty Savonia-ammattikorkeakoulun toimeksiannosta tukemaan tietoon perustuvaa keskustelua korkeakoulujen yhteistyön vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Selvitys on toteutettu riippumattomana asiantuntija-arviona, ja sen johtopäätökset ovat tutkijan omia.

Selvitys perustuu kirjallisuus- ja asiakirjalähteisiin sekä korkeakoulutoimijoiden haastatteluihin.

Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että vaikuttavin, vähäriskisin ja duaalimallin periaatteita parhaiten tukeva tapa syventää korkeakoulujen yhteistyötä on strateginen, sopimus- ja verkostoperustainen allianssi. Omistukselliset integraatiot ja konsernimallit sisältävät puolestaan merkittäviä hallinnollisia, toiminnallisia ja kulttuurisia riskejä.

Yhteistyötä kannattaa syventää harkiten ja vaiheittain

Selvityksen mukaan korkeakoulujen yhteistyötä kannattaa syventää harkiten ja vaiheittain. Kevyemmät ja tasavertaiset yhteistyömuodot, kuten strategiset allianssit, voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa ilman raskaita omistus- tai konsernirakenteita. Sitovampiin ratkaisuihin tulisi edetä vain silloin, kun niiden hyödyt voidaan osoittaa avoimesti ja kun hallintomallit turvaavat korkeakoulujen autonomian.

Yhteistyön vaikuttavuus ei selvityksen perusteella kasva automaattisesti integraation syventyessä. Suurempi organisaatio ei itsessään takaa parempaa laatua, tehokkuutta tai vaikuttavuutta, ja omistuksellisiin integraatioihin voi liittyä merkittäviä hallinnollisia, toiminnallisia ja kulttuurisia riskejä.

Selvitys kyseenalaistaa niin sanotun suuruuden ideologian eli oletuksen siitä, että suurempi korkeakoulukokonaisuus olisi automaattisesti tehokkaampi, laadukkaampi tai vaikuttavampi. Selvityksen mukaan suuri koko voi myös lisätä hallinnollista kerroksellisuutta, byrokratiaa ja transaktiokustannuksia, jos yhteistyön toiminnallista lisäarvoa ei pystytä osoittamaan.

Selvityksessä kuvataan suomalaisen korkeakoulupolitiikan siirtyneen osin suunnitelmallisesta ja arviointitietoon perustuvasta kehittämisestä kohti hajanaisempaa ohjausta. Tällaisessa tilanteessa yksittäiset hankkeet, strategiarahoitus ja epäsuorat ohjaussignaalit voivat alkaa ohjata järjestelmän kehitystä ilman selkeää kansallista linjaa.

Omistajuus muuttaa myös vallan jakautumista

Selvityksen mukaan omistajuus korkeakoulukontekstissa ei ole neutraali hallinnollinen ratkaisu, vaan se vaikuttaa vallan jakautumiseen, päätöksenteon ehtoihin ja korkeakoulujen autonomiaan. Erityisesti enemmistöomistukseen perustuvissa konsernirakenteissa on riski, että päätösvalta keskittyy ja ammattikorkeakoulun oma tehtävälogiikka kaventuu.

Selvityksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omistukselliset konserniratkaisut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisina, eikä vastaavia julkisrahoitteisten korkeakoulujen markkinaehtoisia omistusjärjestelyjä haastatteluaineiston perusteella juuri tunnisteta muista maista.

Monimuotoinen korkeakoulujärjestelmä on vahvuus

Selvitys korostaa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisten, mutta samanarvoisten tehtävien tunnistamista. Alueelliset erot, korkeakoulujen erilaiset profiilit ja suomalaisen korkeakoulujärjestelmän monimuotoisuus puoltavat ratkaisuja, jotka vahvistavat yhteistyötä mutta eivät kavenna duaalimallin tuottamaa lisäarvoa.

Ammattikorkeakoulujen erityinen vahvuus rakentuu selvityksen mukaan työelämälähtöisestä koulutuksesta, soveltavasta TKI-toiminnasta, alueellisesta vaikuttavuudesta ja ketterästä toimintatavasta. Raskaat konsernirakenteet voivat heikentää näitä vahvuuksia, jos päätöksenteko etääntyy alueiden ja työelämän tarpeista.

Selvityksessä kuvataan useita kevyempiä ja sopimusperustaisia yhteistyömalleja, jotka osoittavat, että syvää yhteistyötä voidaan rakentaa myös ilman omistuksellista integraatiota.

Yhteistyön aito arvo syntyy toiminnallisesta lisäarvosta, läpinäkyvästä päätöksenteosta ja alueellisen vaikuttavuuden vahvistamisesta, ei rakenteista itsessään.

Yhteenvetona selvitys korostaa, että korkeakoulujen yhteistyön kehittämisessä ratkaisevaa ei ole rakenteen sitovuus vaan sen tuottama lisäarvo. Syvenevää yhteistyötä tulisi rakentaa ensisijaisesti strategisten allianssien, sopimusperustaisten mallien ja yhteisten palvelu- ja TKI-ratkaisujen kautta. Omistuksellisiin integraatioihin ja konsernirakenteisiin tulisi edetä vain poikkeuksellisesti, avoimeen vaikutusarviointiin perustuen ja siten, että korkeakoulujen autonomia, läpinäkyvä päätöksenteko ja alueellinen vaikuttavuus turvataan.

Yhteistyön valmistelu etenee

Itä-Suomen korkeakoulujen syvenevän yhteistyön valmistelun ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan 17.6.2026 valmistelun tilannetta, työryhmien esityksiä ja jatkovalmistelun suuntaa.

Ohjausryhmä linjasi, että Itä-Suomen korkeakouluyhteistyön valmistelu jatkuu viiden teema-alueen pohjalta: koulutus ja opiskelijakokemus, TKI-yhteistyö, henkilöstö ja osaaminen, alueellinen vaikuttavuus sekä kansainvälisyys. Lisäksi palveluyhteistyössä tunnistetaan kokonaisuuksia, joissa yhteinen tekeminen tuottaa lisäarvoa.

Jatkovalmistelussa vertaillaan kahta etenemismallia, sopimusperusteista allianssimallia ja korkeakoulukonsernimallia.

Työtä jatketaan kesäkuussa ammattikorkeakoulujen omistajakaupunkien kanssa käytävissä keskusteluissa, työryhmät palaavat asiaan elokuussa ja ohjausryhmä käsittelee esityksiä seuraavassa kokouksessaan 25.8.

---