Mikko “Peltsi” Peltola vieraili Savonian vesilaboratoriossa tutustumassa vesitutkimukseen, joka on tärkeä osa kokonaisturvallisuustyötä.

Luonnossa liikkuva ihminen huomaa vesistöjen tilan usein jo maisemaa tarkastellessaan, sillä veden kirkkaus ja rantojen kasvillisuus kertovat paljon ympäristön kunnosta.

Savonian vesilaboratoriossa kehitetään ja testataan vedenkäsittelyn ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää vesistöjen kuormitusta ja varmistaa puhtaan veden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Luontopolulta laboratorioon

Kalastusopas, toimittaja ja televisiosta tuttu Mikko “Peltsi” Peltola seuraa laboratoriotyöskentelyä ja valmistautuu tutustumaan tutkimuksen eri vaiheisiin vetämällä valkoisen laboratoriotakin ylleen ja asettelemalla suojalasit paikoilleen.

– Nyt näyttää siltä, että homma otetaan tosissaan, hän toteaa hymyillen.

TKI-asiantuntija Rosa Sartjärvi opastaa Peltsiä ensimmäisissä työvaiheissa ja näyttää, kuinka näytettä pipetoidaan oikein. Pieneltä näyttävä liike vaatii vakaata kättä ja keskittymistä, sillä mittaustulosten luotettavuus riippuu huolellisesta työskentelystä.

Laboratoriossa Peltsi pääsee kokeilemaan käytännössä, miten teollisuusveden ominaisuuksia säädetään. Hän mittaa näytteitä ja säätää veden pH-arvoa seuraten, kuinka reaktion myötä nesteeseen alkaa muodostua sakkaa. Kokeilu havainnollistaa, miten teollisuuden vesiä voidaan puhdistaa ja kierrättää tehokkaammin takaisin käyttöön.

Erityisasiantuntija Tiina Haatainen korostaa, että tällaisilla kokeiluilla on suora yhteys käytännön ratkaisuihin.

– Kokeilu havainnollistaa, miten teollisuuden vesiä voidaan puhdistaa ja kierrättää tehokkaammin takaisin käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa suurin osa vedestä käytetään vesi-intensiivisessä teollisuudessa, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa.

Luontosuhde on sivistystä

Peltola tunnetaan erityisesti luonto-ohjelmista, kuten Erätulilla ja Peltsin Lappi, joissa suomalainen eräluonto on keskiössä. Hänen mukaansa luonnossa liikkuminen on myös sivistystä.

– Luonto opettaa nöyryyttä ja mittasuhteita. Kun viettää aikaa järvellä tai metsässä, ymmärtää paremmin, että ihminen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Aina ei tarvita pitkiä vaelluksia ja erämaaluontoa, päiväretki omaan lähimetsään voi olla yhtä arvokas ja antoisa kokemus – ainakin jos mukana on hyvät eväät!

Suomessa luontosuhde on monelle osa arkea. Metsät, järvet ja retkeily ovat kulttuurisesti merkittäviä kokemuksia, jotka muokkaavat myös käsitystä ympäristöstä.

– Luonto on myös olennainen osa kokonaisturvallisuutta. Kun ihmiset osaavat liikkua luonnossa, ymmärtävät sen merkityksen ja pitävät siitä huolta, olemme paremmin varautuneita myös vaikeisiin tilanteisiin.

Peltola puhuu sivistyksestä mieluummin käytännön tekoina kuin juhlapuheina. Häntä huolestuttaa se, kuinka huolimattomasti luonnonvaroja joskus käytetään.

– Välillä tekisi mieli sanoa ihan suoraan: sivistystä saatana! hän toteaa.

Kun aikamme keskeisiin haasteisiin kuuluvat ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön tilan turvaaminen, sivistys tarkoittaa myös kykyä nähdä oma toimintamme osana laajempaa kokonaisuutta.

– Kun viettää aikaa luonnossa, alkaa väistämättä miettiä, miten sitä käytämme. Silloin ymmärtää, ettei mikään ole loputtomasti käytettävissä. Pienetkin teot voivat lisätä tietoisuutta ympäristön tilasta, hän sanoo.

Peltsin mielestä sivistys syntyy juuri kokemuksen ja tiedon yhdistelmästä.

– Luonnossa oppii havainnoimaan paljon. Mutta tutkimus auttaa ymmärtämään, mitä pinnan alla todella tapahtuu.

Ympäristökeskustelu tarvitsee kokemusta, ei motkottamista

Luonnosta ja ilmastonmuutoksesta keskustellaan paljon. Peltolan mukaan keskustelun sävy voi joskus olla syyllistävä.

– Kun puhe on siitä, että teemme asioita väärin maapallon kannalta, retoriikka menee helposti toisten motkottamiseksi ja opastamiseksi.

Hänen mukaansa ymmärrys syntyy paremmin kokemusten kautta.

– Ihmiset alkavat välittää luonnosta silloin, kun heillä on siihen henkilökohtainen suhde. Ajattelen, että luontoa säästävässä ja kunnioittavassa elämäntavassa ei ole kyse luopumisesta, vaan siitä, että saamme tilalle jotain uutta ja aidosti arvokasta.

Peltolan työ on vienyt hänet vuosien aikana moniin Suomen luontokohteisiin. Yksi asia on pysynyt samana: luonnolla on ihmisille merkittävä hyvinvointivaikutus.

– Luonto on paikka, jossa monet asiat asettuvat mittasuhteisiin. Siellä on helpompi hengittää.

Kurkista pintaa syvemmälle

Savonian vesi- ja ympäristötekniikan tutkimus keskittyy erityisesti vesiturvallisuuteen, älykkäiden vesiteknologioiden kehittämiseen sekä vesihuollon ratkaisuihin, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa vesistöjen tilaa.

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien, teollisuuden ja maatalouden toimijoiden kanssa. Ratkaisuja kehitetään esimerkiksi vesi-intensiiviselle teollisuudelle, kuten kaivosteollisuudelle sekä sellu- ja paperiteollisuudelle, joissa veden käsittely on keskeinen osa toimintaa.

Tämä yhdistelmä tutkimusta, koulutusta ja yritysyhteistyötä on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen tehtävää. Opiskelijat pääsevät osallistumaan projekteihin, joissa kehitetään uusia teknologioita ja ratkaisuja todellisiin ympäristöhaasteisiin.

– On hienoa, että opiskelijat pääsevät näkemään, miten tutkimus liittyy oikeaan elämään. Se tekee oppimisesta merkityksellisempää, Peltola sanoo.

Samalla työ kytkeytyy laajaan yhteistyöhön. Savonia koordinoi Kuopio Water Clusteria, jossa viisi tutkimusorganisaatiota ja kymmenet yritykset kehittävät yhdessä ratkaisuja vesialan ajankohtaisiin haasteisiin. Tutkimus, koulutus ja tuotekehitys muodostavat kokonaisuuden, jossa tiedosta syntyy käytännön ratkaisuja.

Rakkaus luontoon kannattelee myös myrskyissä

Peltola seuraa laboratoriotyöskentelyä, tutkii näytteitä ja tarkkailee prosessien etenemistä kiinnostuneena.

– Luonnossa oppii havainnoimaan paljon, mutta tällainen tutkimus auttaa ymmärtämään, mitä pinnan alla todella tapahtuu.

Järvellä vesi näyttää yhä samalta kuin ennen. Kirkkaalta ja tutulta. Laboratoriossa siitä luetaan kuitenkin tietoa, joka auttaa pitämään vedet puhtaina myös tulevaisuudessa.

Työn päättyessä Peltsi riisuu suojatakin ja nostaa suojalasit pois silmiltään. Hän hymyilee ja vetää hetken henkeä ennen lähtöä.

– Luontovaikuttajana toivon, että maailmaan mahtuisi enemmän rakkautta luontoa ja toisiamme kohtaan. Tässä ajassa on paljon huolta ja epävarmuutta, mutta luonnossa oleminen auttaa pysymään järjissään ja muistuttaa siitä, mikä on oikeasti tärkeää.

Peltsin luontohaaste:

Vie hyvä ystäväsi lähiluontoretkelle

Valitse paikka, johon on helppo lähteä, vaikka työpäivän jälkeen tai viikonloppuna. Se voi olla metsäpolku, järvenranta tai puisto lähellä kotia. Tärkeintä ei ole matkan pituus vaan yhdessä vietetty aika luonnossa.

Ota mukaan eväät ja pysähtykää välillä syömään. Kahvi maistuu ulkona paremmalta ja voileipäkin tuntuu juhla-aterialta, vaikka se olisi tehty kiireessä kotona. Jos keskustelu loppuu kesken, ei haittaa. Luonto kyllä hoitaa loput.