Miltä näyttää suomalainen ruoka tulevaisuudessa? Tätä kysymystä lähestyttiin elokuun lopulla Kuopion torilla, kun Elonkorjuujuhlan lavalle nousi ruokaketjun asiantuntijoita Savoniasta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Torikeskustelun aiheet kuljettivat kuulijoita kimalaisten surinasta laboratoriomikrobien kautta mansikkapenkkeihin ja uusimpiin ravitsemussuosituksiin. Vaikka näkökulmat vaihtelivat, yhteinen viesti oli selvä: suomalaisen ruoan tulevaisuus rakentuu monimuotoisuuden, tutkimustiedon ja käytännön ratkaisujen kautta. Kotimaisella ruoantuotannolla on pitkät perinteet joiden varaan rakentaa. Uusia ratkaisuja kannattaa kehittää jo opitut opit mielessä, mutta ennakkoluulottomasti tulevaan kurkottaen.

TKI-asiantuntija, eläinekologi Inka Nykänen Savonialta muistutti, että luonnonvaraiset pölyttäjät ovat paljon muutakin kuin kesäisiä pihan vieraita – ne ovat välttämättömiä monelle ruokakasville ja ruoan riittävyydelle. Yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa asiaan suojelemalla monimuotoisia elinympäristöjä. Jenni Lappi, tki-asiantuntija ja ravitsemustieteen tohtori Savonialta, avasi puolestaan, millaisia mahdollisuuksia mikrobien avulla tuotettu ruoka tuo kestävyyden näkökulmasta. Vaikka mikrobien avulla tuotettu ruoka voi kuulostaa tieteiselokuvalta, on syytä muistaa, että mikrobeja on käytetty ruoan valmistuksessa jo vuosisatoja, ellei -tuhansia, esimerkiksi ruisleivän ja oluen valmistuksessa.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Harri Kokko kurkisti mansikanviljelyn tulevaisuuteen ja kertoi, miten teknologia voi mullistaa satokauden pituuden ja resurssien käytön. Uusia lajikkeita ja kasvatustapoja otetaan käyttöön parastaikaa: tulevaisuudessa mansikoita kasvatetaan esimerkiksi siemenistä. Professori Ursula Schwab puolestaan nosti esiin uusien ravitsemussuositusten ydinviestin: kotimaiset valinnat tukevat sekä terveyttä että kestävää ruokajärjestelmää. Terveellisen ja kestävän ruokavalion perusta pohjautuu täysjyvätuotteisiin, marjoihin, hedelmiin ja kasviksiin sekä maitotuotteisiin tai niiden korvikkeisiin. Mitään ei kielletä ravitsemussuosituksissa kokonaan, mutta esimerkiksi lihaa, rasvaisia tuotteita tai sokerisia herkkuja kannattaa käyttää maltillisesti.

Elonkorjuujuhlan tunnelmallinen torilava ja ympärillä käynnissä ollut SATOA-festivaali tarjosi luontevan paikan tutkimukseen perustuvan ruokatiedon jakamiselle. Savonialle ja Itä-Suomen yliopistolle tällaiset hetket ovat osa keskeistä perustehtävää – tieteen tuomista lähelle ihmisiä, kansantajuisesti ja käytännönläheisesti. Vaikuttavuus syntyy juuri siitä, että tutkimus saa kasvot ja tuo tarttumapintaa jokaiseen ruokapöytään.