Savonia-ammattikorkeakoulun opettaja Soilimaria Korhonen sai toukokuun lopussa Vuoden selväsanainen 2021 -palkinnon. Korhonen valittiin Vuoden selväsanaiseksi, koska hän on edistänyt selkokielen käyttöä Suomessa ja kehittänyt selkokielen opetusta.
Korhonen on tuonut selkokielen opetuksen kaikkiin Savonian sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmiin. Savoniassa selkokieltä myös harjoitellaan maahanmuuttajataustaisten asiakasnäyttelijöiden kanssa simulaatioissa.
Selkokieli ei ole pelkästään ikäihmisille, vammaisille tai kielenopiskelijoille suunnattua kieltä, vaan sen tarpeeseen törmää jokainen ihminen jossain vaiheessa elämäänsä. Usein tuo tarve tulee vastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa.
– Ei välttämättä tarvitse kuulua varsinaiseen erityisryhmään tai kärsiä esimerkiksi hahmottamisen häiriöstä. Riittää, että saa vaikkapa omaa terveyttä koskevaa vavisuttavaa tietoa. Silloin kenen tahansa ymmärryskyky alenee. On tärkeää, että meille puhutaan sellaista kieltä, jota sillä hetkellä pystymme ymmärtämään, Korhonen kertoo.
– Joskus tilanne vaatii, että ammattilainen mukauttaa kieltään aina sinne helpompaan mahdolliseen muotoon saakka. Onkin tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisella on siihen työkalut tiedossa.
Palkinto on jaettu vuodesta 1996 asti
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman valitsi Vuoden selväsanainen 2021 -palkinnon saajan ja palkinto jaettiin selkokielen päivänä 28.5. Helsingissä Euroopan selkokielet -tapahtumassa.
Vuoden selväsanainen -palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työryhmä tai jokin muu taho, kuten virasto, yritys tai tiedotusväline. Vuodesta 2016 lähtien palkinnon ovat jakaneet vuorotellen selkokielen neuvottelukunta ja Kotimaisten kielten keskus. Selkokielen neuvottelukunta antaa Vuoden selväsanainen -palkinnon selkokielen edistäjälle. Kotimaisten kielten keskus antaa Vuoden selväsanainen -palkinnon hyvän virkakielen edistäjälle. Ensimmäinen Vuoden selväsanainen -palkinto jaettiin vuonna 1996.
Palkinnoin perusteluissa kerrotaan, että Korhonen on tuonut selkokielen opetuksen osaksi sosiaali- ja terveysalojen opintoja Savoniassa. Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat nyt selkokieltä, ja pystyvät palvelemaan asiakkaitaan tulevaisuudessa entistä paremmin. Selkokieltä harjoitellaan simulaatioissa, jotka vastaavat sellaisia tilanteita, joita sosiaali- ja terveysalojen työntekijät kohtaavat työssään. Korhonen on myös tuonut selkokielen ja saavutettavuuden osaamistaan erilaisiin työryhmiin ja hankkeisiin.
Lisäksi esiraati nosti esiin, että Savonian selko-opetus toimii hienona esimerkkinä muille sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille.
– Savonialla on mahdollisuus tulla tunnetuksi entistä laadukkaamman, kielitietoisemman asiakaspalvelun juurruttamisesta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuuteen. On arvokasta, että selkokieli on oma kokonaisuutensa opetuksessa, Korhonen jatkaa.
On yllättävän vaikeaa olla helppo
Aloilla opettavat kollegat ansaitsevat Korhoselta suuren kiitoksen, sillä heidän kanssaan tehdyn työn ansioista selkokieltä juurrutetaan televaisuuden ammattilaisille. Tärkeää on alojen kanssa tehtävä saumaton yhteistyö, jolla selkokieli on mahdollista pitää niin lähellä alakohtaista osaamista kuin mahdollista.
– On aika vaikeaa olla helppo. Juuri simulaatioissa opiskelijoille syttyy nopeasti lamppu siitä, että miten tärkeiden asioiden parissa ollaan tekemisissä. Tulevat ammattilaiset ovatkin ottaneet selkokielen vastaan avoimesti ja ymmärtäneet asian tärkeyden, Korhonen kertoo.
Selkokieli on osa saavutettavuutta. Saavutettavuusperiaatteiden mukaan ei riitä, että tieto on vain kaikkien ihmisten saatavilla. Tiedon on oltava myös saavutettavaa eli kaikille ymmärrettävää.
– Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tarvitsee kielitietoista työotetta ja eräänlaiset kielelliset tuntosarvet. On osattava havainnoida asiakasta kasvokkain tapahtuvassa tai digitaalisessa vuorovaikutustilanteessa ja mukauttaa kielenkäyttöä. Ammattilaisen on tarjoiltava asiakkaalle tieto hänen ymmärtämässään muodossa. Se on asiakkaan näkökulmasta hyvin merkittävä asia. Selkokielen lähtökohta on yhdenvertaisuus. Se on demokratiaa, Korhonen summaa.