Lisää tehokkuutta, lisää tuottavuutta – kelpaa varmasti kaikille yrityksille, mutta kuinka tehostamisen paikat tunnistetaan? Valmistavassa teollisuudessa monien prosessien taustalla on automatisoituja koneita ja erilaisia tietojärjestelmiä. Dataa on siis saatavissa, mutta onko se paikkansa pitävää? Ja ennen kaikkea, miten dataa voidaan yhdistää ja muuntaa informaatioksi, josta voidaan tehdä tulkintoja ja johtopäätöksiä siitä, kuinka toimintaa voidaan kehittää?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsii ratkaisuja TUOVA (Tuotantodatan hyödyntäminen valmistavan teollisuuden kehittämisessä ja johtamisessa) -hanke. Projektipäällikkö Jari Lipponen kertoo, että vaikka yrityksillä on käytössään paljon erilaista dataa, sitä ei nykyisellään hyödynnetä täysimääräisesti.

– Kehitämme valmistavan teollisuuden yritysten kanssa ratkaisuja, kuinka dataa voidaan kerätä, yhdistää ja hyödyntää luotettavasti ja systemaattisesti. Lähtökohtaisesti yrityksillä on resursseja aina liian vähän, siksi on tärkeää luoda ymmärrystä siitä, mihin ne kannattaa keskittää, Lipponen toteaa.

”Digitaalisen tiedon eli datan hyödyntämisestä tulee valmistavan teollisuuden kriittinen menestystekijä: Data mahdollistaa reaaliaikaisen näkyvyyden tuotantoon, laitteiden suorituskykyyn, varastoon ja toimitusketjuun. Tämä puolestaan auttaa yrityksiä tekemään tietoon perustuvia, varsin pian tekoälyavusteisia päätöksiä, joilla parannetaan tuottavuutta, laatua ja vähennetään kustannuksia. Mutta jotta dataa voidaan hyödyntää ja saada lisäarvoa edellä mainittujen lisäksi vaikkapa asiakaskokemuksen parantamiseen tai markkinoiden analysointiin, dataa pitää kerätä, sitä pitää analysoida ja yhdistää toisiinsa. Jos yritys taas ei kerää dataa, se saattaa jäädä jälkeen kilpailijoistaan, koska se ei pysty hyödyntämään datasta saatavia etuja. Me olemme siirtymässä maailmaan, jossa datan hyödyntämisestä tulee välttämätön osa menestyvää liiketoimintaa.”

Esa Näätänen, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus ry

Ymmärrystä ei voi ulkoistaa

Koska datan kerääminen ja yhdisteleminen on monimutkaista, monelle yritykselle on houkutteleva ratkaisu ulkoistaa koko prosessi ulkopuoliselle palveluntarjoajalle ”avaimet käteen” -periaatteella. Lipponen kuitenkin muistuttaa, että silloin yrityksen johdon oma ymmärrys ei juurikaan lisäänny.

Ulkoistamisella voidaan saavuttaa nopeita täsmäratkaisuja yksittäisiin kohteisiin, mutta omaa ymmärrystä sillä ei rakenneta. Data on nykyään arvokasta pääomaa, joten jokaisella yrityksellä tulisi olla vähintäänkin perustason ymmärrys siitä, mitä dataa oma liiketoiminta tuottaa, ja kuinka sen avulla voidaan kehittää ja johtaa ydinliiketoimintaa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö vaatii yrityksen sitoutumista ajankäytöllisesti, mutta toisaalta kasvattaa samalla yrityksen kyvykkyyttä. Tavoitteena onkin, että valmiiden datankeruumallien lisäksi myös ymmärrys on siirtynyt prosessin aikana yritykselle itselleen.

Datankeräämisen järkevyys on helposti ymmärrettävissä maalaisjärjelläkin. Mikäli johto saa yksilöityä ja oikeaa, asiakas- ja laitekohtaista tietoa siitä, miten tilaus-, tuotanto- ja toimitusprosessit etenevät, ovat liiketoiminnan pullonkaulat tunnistettavissa.

Miksi toisen tuotteen prosessi etenee jouhevasti ja saumattomasti, toisessa taas on paljon tehottomuutta ja tyhjäkäyntiä? Voiko asialle tehdä jotakin vai kannattaako resursseja keskittää mieluummin juuri niihin toimintoihin, tuotteisiin tai asiakkaisiin, joissa liiketoiminta on tehokasta ja tuottavaa?

Vuoden 2025 alusta käynnistynyt TUOVA on Savonia-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteishanke. Savonia vastaa datan keräämisen ja sen yhdistävän tietomallin teknisestä toteutuksesta, LUT keskittyy teknistä toteutusta tukevaan ihmisen, laitteiden ja järjestelmien vuorovaikutuksen tutkimiseen. Mukana on yhdeksän valmistavan teollisuuden yritystä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan alueelta.

Hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta EU:n osarahoittama.