Tällainen kohtaus toistuu vanhoissa Suomi-filmeissä usein: johtajan, professorin, ministerin tai muun erittäin tärkeän roolihahmon täytyy viestiä jotakin, ja paikalle kutsutaan sihteeri. ”Neiti!” hän huudahtaa, ”haluan sanella pikakirjeen.” Ja sitten sihteeriä esittävä kaunotar istahtaa jakkaralle somasti nilkat ristien, kynä ja lehtiö kädessään, valmiina poimimaan ylös viisauden sanat, joita johtaja sanelee, kävellen samalla huoneessa etusormi pystyssä ja otsa sopivilla huolirypyillä.

Siitä ei ole loppujen lopuksi kovinkaan kauan, kun viestintä oli jotakin, mitä johtavassa tai asiantuntija-asemassa olevat henkilöt tekivät vain välikäsien kautta. Eikä ilmiö toki ole täysin kadonnut vielä tänäkään päivänä: useimmat aikamme suurista julkisista puheista on kirjoittanut joku muu kuin puheen esittäjä itse. Suurissa organisaatioissa toimitusjohtajien lausunnot on (onneksi) usein viilattu viestintätiimin kanssa organisaation linjan mukaisiksi.

Jotakin on kuitenkin perustavanlaatuisesti muuttunut. Ensinnäkin, alussa kuvatun kaltainen sihteerien ammattikunta on lähes kokonaan kadonnut. Merkittävin on kuitenkin muutos suhtautumisessa viestintään. Jos viestinnän ulkoistaminen suorittavalle portaalle oli aiemmin omaa asemaa alleviivaava statussymboli, nyt on pikemminkin päin vastoin. Mikäli haluat erottua massasta poikkeuksellisen pätevänä ja kykenevänä, sinun on oltava taitava ja aktiivinen viestijä.

Viestintäkyky on pakollinen työelämätaito

ProComin maaliskuussa järjestämässä ’Ajatusjohtajuus 360° – Tutkimus, tärkeimmät trendit ja toimivat käytännön toteutukset’ -koulutuksessa muutos tiivistettiin seuraavasti.

Ajatusjohtajuus ja asiantuntijuuden viestiminen omilla kasvoilla ja nimellä on jatkossa välttämätön työelämätaito.

Muutos aikaisempaan on hurja ja siihen meitä ajavat yhä voimakkaammin algoritmit, sekä paradoksaalista kyllä, tekoäly. Algoritmien ohjaamassa somemaailmassa huomio kiinnittyy ihmisiin. Vaikka algoritmit ovat tämän ajan ilmiö, syyt taustalla ovat ikiaikaiset. Jo pienen vauvan vielä sumea katse kiinnittyy ensimmäiseksi ihmiskasvoihin. Ihminen on laumaeläin ja etsimme jatkuvasti kaltaisiamme. Aivomme mieltävät viestin uskottavammaksi, kun se välitetään aidoilla kasvoilla ja omalla nimellä. Tekoälyn myötä kyynisyys kliinistä viestintää kohtaan vain kasvaa: vaadimme oikeita ihmisiä viestien taakse – aitous on nyt valttia!

Ida Hakola Vapa Medialta esitti ProComin tilaisuudessa kiinnostavia lukuja: Ihmisen luottamuspääoma on kahdeksankertainen verrattuna yritykseen. Hakola vertaili myös erästä Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichain tekemää LinkedIn-päivitystä ja samaa viestiä Googlen organisaatiotilillä. Toimitusjohtajan päivitys sitoutti katseluja 15-kertaisesti.

Harvalla meistä on Pichain kaltaista näkyvyyttä, mutta suunta on silti selvä. Jos joku siis miettii, miksi johdon ja asiantuntijoiden muka pitäisi viestiä omilla nimillään ja kasvoillaan, näiden esimerkkien jälkeen mietintää ei kai enää tarvita.

Organisaatioviestinnän pyhä kolminaisuus

Ei organisaatioviestintä virallisine tileineen sekään turha ole. Se on perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Hakola jakaa organisaatioviestinnän kolmeen osaan:

1. Brändin kanavat rakentavat mielikuvaa

2. Lähettiläät lisäävät asiakasymmärrystä ja tuottavat arvoa asiantuntijoina

3. Johtajat uskottavina ja luotettavina kasvoina

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioviestinnän rooli on ensinnäkin huolehtia siitä, että (1) kotipesä on kunnossa: kotisivut ja somekanavat ovat ajan tasalla ja niiden sisältönä on organisaation strategian mukaista, kärkiviestejä korostavaa viestintää. Tähän päälle tulevat (2) organisaation henkilöstö, asiakkaat ja muut sidosryhmät, jotka tuottavat syventävää viestintää; ”todistusaineistoa” siitä, kuinka tavoitteet toteutuvat käytännössä. Kolmannella tasolla ovat (3) viestintää omilla kasvoillaan tekevät johtajat, jotka uskaltavat käydä julkista keskustelua ja osoittavat ajatusjohtajuutta.

Sanomattakin on selvää, että kohdat 2 ja 3 eivät ole helppoja toteutettavia. Osalle viestintä on helppoa ja luontevaa, osalle pakkopullaa. Tässä kohdassa on kuitenkin palattava väittämään: ajatusjohtajuus ja viestiminen omilla kasvoilla on välttämätön työelämätaito. Jos tämä hyväksytään organisaatiossa, henkilöstön ja johdon viestintäosaamisen kohentamiseen myös osoitetaan resursseja. Tässä organisaatioviestintä on jälleen isossa roolissa.

Esimerkiksi Savonialla organisaatioviestintä järjesti vuonna 2025 yhteensä 13 viestintäkoulutusta henkilöstölle. Osa koulutuksista oli avoimia kaikille kiinnostuneille, osa suunnattu jollekin tietylle henkilöstöryhmälle, esimerkiksi TKI-asiantuntijoille. Aiheet vaihtelivat yleisestä asiantuntijaviestinnästä esiintymisvalmennukseen, artikkelin kirjoitustyöpajasta videokoulutukseen.

Organisaatioviestintä tuottaa myös jatkuvasti erilaisia viestintämateriaaleja johdon ja henkilöstön käyttöön. Vuosi 2026 on ollut Savonialla tutkimusviestinnän kehittämisen vuosi. Tämän puitteissa olemme yhdessä tutkimusalojen päällikköiden ja viestintävastaavien kanssa määritelleet tutkimusalojen kärkiviestejä. Käytännön tasolla viestinnästä keskustellaan henkilöstömme kanssa päivittäin, siinä tukien ja sparraten.

Löydä oma tapasi loistaa

Hyvä uutinen onkin, että vaikka viestintä ei lähtökohtaisesti tuntuisikaan omalta jutulta, sitä voi oppia aivan kuten muitakin työelämätaitoja. Vielä parempi uutinen on, että kaikkien ei tarvitse viestiä samalla tavalla ja samoissa kanavissa. Joillekin pitkien asiantuntijatekstien kirjoittaminen voi tuntua luontevalta, toinen taas syttyy somevideoista, kolmas pääsee loistamaan seminaareissa ja webinaareissa puhujana, neljäs löytää oman kanavansa podcasteista. Jos 2020-luku onkin viestinnän kannalta hankalan sirpaleista, kolikon kääntöpuoli on, että viestintäkanavia riittää ja jokaiselle niistä on oma yleisönsä.

Voidaankin ajatella, että nykypäivän johtajat ja asiantuntijat ovat paljon paremmassa asemassa kuin kollegat menneillä vuosikymmenillä. Keskeisten oivallusten, opettavaisten esimerkkien ja rohkeiden keskustelunavausten tekeminen on helpompaa kuin aiemmin. Jotta ensiaskelien ottaminen viestintäareenoilla olisi helpompaa, organisaatioviestinnän rooli on auttaa, tukea, sparrata ja kannustaa sekä tehdä viestiminen asiantuntijalle mahdollisimman sujuvaksi.

Kuinka sinun organisaatiossasi kannustetaan ja tuetaan ajatusjohtajuutta ja asiantuntijaviestintää?

Millaista tukea siihen kaipaisit? Saa ottaa yhteyttä!

---

Kirjoittajat

Aino-Maria Savolainen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu