Korkeakouluilta odotetaan entistä vahvempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka ulottuu perinteisten koulutuksen ja tutkimuksen tehtävien lisäksi myös kestävän kehityksen, alueellisen yhteistyön ja kehittämisen sekä eettisen toiminnan alueille.

Samaan aikaan korostuu tarve arvioida, todentaa ja viestiä korkeakoulujen vaikuttavuutta ja vastuullisuutta läpinäkyvästi, systemaattisesti ja luotettavin menetelmin. Savonia-ammattikorkeakoulu on strategiansa mukaisesti kehittänyt vaikuttavuuden ja vastuullisuuden arviointia ja viestintää kokonaisvaltaiseksi prosessiksi, jossa hyödynnetään ennakkoarviointia ja dynaamisia mittarivisualisointeja.

Vaikuttavuuden ja vastuullisuuden yhteys

Vastuullisuus korkeakoulutoiminnassa ilmenee ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ohella toimintakulttuurina, joka edistää jatkuvaa oppimista, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Savonia-ammattikorkeakoulu on toteuttanut kestävyysraportointidirektiivin mukaisen kaksoisolennaisuusanalyysin, jonka avulla on tunnistettu organisaation keskeisimmät kestävyyteen liittyvät myönteiset ja kielteiset vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Analyysin tuloksena korostuivat erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) 4 (Laadukas koulutus), 8 (Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu) sekä 9 (Teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri), jotka muodostavat Savonian toiminnan kannalta keskeiset painopisteet.

Vaikuttavuudella puolestaan viitataan toiminnan tulosten ja vaikutusten toteutumiseen sekä niiden näkyvyyteen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Näiden kahden kokonaisuuden eli vastuullisuuden ja vaikuttavuuden integrointi muodostaa Savonian strategisen tavoitteen: vastuullinen vaikuttavuus.

Menetelmällinen kehittämistyö: PRIA-malli tukena

Niemen (2019) mukaan korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttää systemaattista arviointia, jossa laadulliset ja määrälliset indikaattorit täydentävät toisiaan.

Tämä ajattelutapa tukee myös Savonialla käytössä oleva vaikuttavuuden ennakkoarviointimenetelmä PRIA, jossa tarinalliset elementit tunnistetaan ja sidotaan ydinprosesseihin.

PRIA, Prospective Rapid Impact Assessment, on menetelmä, joka mahdollistaa vaikuttavuuden näkökulmien integroimisen jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. PRIA:n avulla Savonialla tunnistettiin keskeisiä tarinaelementtejä, eli laadullisia vaikuttavuuden ulottuvuuksia, jotka kertovat siitä, miten toiminta vaikuttaa eri sidosryhmiin ja yhteiskuntaan.

Vaikutuksia tarkasteltiin moniulotteisesti sekä tarinallisten elementtien että systeemisten riippuvuuksien näkökulmasta.

Arviointi kohdistettiin Savonian neljään strategian mukaiseen ydinprosessiin:

1. Asiantuntijuuden kehittämisen tukeminen

2. Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen

3. Kansainvälisyyden edistäminen

4. Kilpailukyvyn vahvistaminen

Tämä nelikenttä mahdollistaa vaikuttavuuden tarkastelun sekä yksilö- että systeemitasolla.

Vaikuttavien tarinoiden elementit näkyväksi

PRIAN:n avulla tunnistettiin yhteensä 75 kiinnostavaa tarinan elementtiä, jotka liittyvät Savonian toimintaan, sidosryhmäyhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Arvioinnissa huomioitiin sekä elementtien merkitys ydinprosesseille että niiden keskinäiset riippuvuudet, jotka kuvaavat elementtien vahvistavaa tai heikentävää vuorovaikutusta toisiinsa nähden.

Seuraavassa vaiheessa suoritettiin portfoliolaskenta, jossa arvioitiin 75 elementin välinen dynamiikka ja painoarvo ydinprosessien näkökulmasta. Tässä vaiheessa valittiin 20 elementtiä tarkempaan jatkoanalyysiin, painottaen kaikkia neljää ydinprosessia tasavertaisesti.

Portfoliotarkastelun perusteella nousi esiin 10 elementtiä, jotka valittiin sisällytettäväksi Savonian vaikuttavuustarinaan. Näiden valintaan vaikutti erityisesti se, miten ne yhdistivät strategisen merkityksen ja vahvan keskinäisen kytkeytyneisyyden muihin elementteihin.

Herkkyysanalyysi: keskinäisriippuvuudet korostuvat

Lopuksi tehtiin herkkyysanalyysi, jossa kasvatettiin asteittain keskinäisriippuvuuksien painoarvoa tarkastelussa.

Tällöin havaittiin, että vaikka arviointiryhmän näkökulmasta korostuivat ensisijaisesti ”kovat” vaikuttavuuselementit, kuten rahoittajat, kilpailukyky, asiantuntijuus, vetovoimainen suurten investointien Pohjois-Savo sekä uudet innovaatiot, niiden rinnalle nousi myös pehmeämpiä mutta vahvasti verkottuneita elementtejä. Näitä pehmeitä elementtejä ovat muun muassa tulevaisuuksien tarjoaminen, sivistys sekä tiedon saatavuus.

Elementtien vahva keskinäinen sidoksisuus teki niistä strategisesti merkittäviä, vaikka ne eivät yksittäisinä elementteinä olisi nousseet kärkeen. Näin toteismme, että vaikuttavuustarina ei muodostu vain suoraviivaisista tuloksista, vaan myös niistä arvopohjaisista ja kulttuurisista rakenteista, jotka vaikuttavat systeemitasolla.

Kestävän kehityksen näkymättömät kerrokset

Mielenkiintoinen havainto vaikuttavuuden näkyväksi tekemisen prosessissa oli, että useat” koviksi” mielletyt elementit sisälsivät kestävän kehityksen ulottuvuuksia, vaikkei niitä erityisesti mainittu.

Esimerkiksi:

• Rahoittajat ja innovaatiot edellyttävät yhä useammin ympäristövastuuta ja sosiaalista kestävyyttä

• Kilpailukyky sisältää vaatimuksia vihreästä siirtymästä ja osaamisen moninaisuudesta

• Vetovoima investoinneille rakentuu alueen kestävälle kehittämiselle

Tämä korostaa tarvetta tehdä implisiittinen eksplisiittiseksi viestinnässä ja mittaristossa eli kestävän kehityksen vaikutukset on nostettava esiin myös niissä kohdissa, joissa niitä ei ensisilmäyksellä huomata.

Kuvaajalla näkyväksi ja bensamittareilla todennetuiksi

Vaikuttavuuden ennakkoarvioinnin pohjalta loimme dynaamisen kuvaajan sekä kaksi “bensamittaria” vaikuttavuus- ja vastuullisuusviestintämme tueeksi.

Kuvaajaa täydentävät vuosittain päivittyvät mittarit, jotka kertovat toimintamme vaikuttavuusindeksin sekä vastuullisuusindeksin.

Kuva 2. Vaikuttavuuden mittarit

Kuva 3. Vastuullisuuden mittari

Dynaamisiin mittareihin ja mittareiden indikaattoreiden lähteisiin voi tutustua tarkemmin vastuullisuussivustollamme.

Vastuullisuusviestinnässämme numeroiden rinnalla kulkevat aidot kokemukset ja yhteisön ääni, joita keräämme järjestelmällisesti MSC-menetelmällä (Most Significant Change)

MSC on laadullinen arviointimenetelmä, jota käytetään erityisesti vaikuttavuuden arvioinnissa, kun halutaan ymmärtää ja osoittaa syvällisiä, merkityksellisiä muutoksia, joita toiminta on saanut aikaan yksilöiden, yhteisöjen tai organisaatioiden elämässä.

Kirjoittaja:

Anne Heikkinen

Viestintä- ja vaikuttavuusjohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Eskelinen, T., Wuorisalo, J., Kajanus, M., & Laapotti, H. (2021). Method for Human Security based Prospective Rapid Impact Assessment (PRIA) based on Human Security and Social Acceptance – analysis of 5 case studies. Proceedings of the Futures Conference 2021, Finland Futures Research Centre. Saatavilla ResearchGate-palvelusta.

Mustajoki, J., Liesiö, J., Kajanus, M., et al. (2024). A portfolio decision analysis approach for selecting a subset of interdependent actions: The case of a regional climate roadmap in Finland. Science of the Total Environment, 912, 169548. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2023.169548.

Niemi, H. (2019). Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1301-4.