
Savonia-artikkeli Pro: Apevaunulla nopeutetaan hevosenlannan kompostoitumista – näin talliyrittäjät arvioivat prosessiin tarvittavaa työaikaa ja konekalustoa
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Hevosenlantaa kompostoitiin apevaunulla viidellä eri pohjoissavolaisella hevostallilla syksyn 2024 ja loppukesän 2025 välisenä aikana. Neljä tallia ei ollut aiemmin käyttänyt apevaunua hevosenlannan sekoittamisessa. Kikkareet kolikoiksi -hankkeen pilotoinneissa yrittäjät pääsivät testaamaan 17-kuution kokoista Seko-apevaunua noin kolmen viikon ajan omilla talleillaan. Pilotointien lopuksi heiltä pyydettiin kokemuksia tältä ajalta.
Pilotointeihin osallistuvien tallien hevosmäärät vaihtelivat kuuden ja 36:n välillä. Osa talleista sijaitsi maaseudulla, joissa lanta hyödynnettiin omilla pelloilla. Kaupunkitallilla ei ollut omia peltoja, ja siellä lantalan tyhjennyspalvelu ostettiin paikalliselta mullantuottajalta. Kaikilta talleilta löytyi vähintään yksi etukuormaajalla varustettu traktori.
Yhdellä tallilla karsinat kuivitettiin pelkästään puupelletillä. Osalla talleista puupellettiä täydennettiin purulla tai vastaavasti purua käytettiin joko vain pihatossa tai karsinoissa. Yhden tallin pihatto kuivitettiin oljella. Lannan seassa olevan heinän ja kuivikkeiden määrässä oli paljon vaihtelevuutta.
Apevaunun käyttö vaatii traktorilta etukuormaajan ja hevosvoimia
Pilotoinnissa huomattiin, että 17m3 apevaunu vaati vähintään noin 95 hevosvoimaisen traktorin. Valmistajan suositus traktorin tehoksi on 108 hevosvoimaa. Noin 75 hevosvoimainen traktori ei jaksanut pyörittää edes puolillaan olevaa vaunua. 120 hevosvoimainen traktori koettiin käyttöön sopivaksi. Vaunuun kerrallaan lastattava lantaerä tiivistyy etenkin ensimmäisen sekoitusviikon aikana, jolloin ensimmäinen pyöräytys vuorokauden tauon jälkeen vaati voimaa ja pienemmiltä traktoreilta runsaammin kierroksia. Raskas massa rasittaa traktorin voimansiirtoa. Sekoitus oli kevyempää toisella viikolla.
Täyttövaiheessa tarvitaan riittävän ulottuvaa etukuormaajaa, sillä apevaunun laidat ovat korkealla. Täyttö vaatii myös tilaa ympärilleen, jotta koneilla mahdutaan liikkumaan. Tässä vaiheessa lantaa voi tippua maahan. Vaunuun saatiin laitettua kerralla enemmän lantaa, mikäli toisella traktorilla voitiin pitää vaunun sekoitusruuvit pyörimässä samalla, kun vaunua täytettiin toisella etukuormaajallisella traktorilla. Mitä täydempänä vaunua voidaan pyörittää, sitä vähemmän kustannuksia tulee lopputuotteen tilavuusyksikköä kohden. Vaunun täyttöön kului noin 15–30 minuuttia. Yksi talliyrittäjistä huomioi, että lantalan tyhjennykseen menisi joka tapauksessa aikaa – nyt se lanta siirretään vain apevaunuun.
Yksi lantaerä oli apevaunussa noin 1–2 viikon ajan. Lantaerää sekoitettiin ensimmäisellä viikolla pääosin päivittäin noin 5–20 minuutin ajan. Yli 15 minuutin sekoitusaika koettiin polttoaineen tuhlauksena, paitsi jos lannan seassa oli paljon heinää tai muita pitkiä korsia. Silloin pidempi sekoitusaika lantaerän ensimmäisinä päivinä koettiin tarpeellisena, jotta korret saatiin hyvin pilkkoutumaan. Ensimmäisen viikon jälkeen sekoitusta jatkettiin joka toinen päivä. Käyttöä helpotti, mikäli traktori sai olla pidempään kiinni vaunussa, jolloin riitti vain traktorin käynnistys ja ulosoton päälle kytkeminen. Mikäli traktoria tarvitsee kytkeä ja irrottaa päivittäin, lisää se luonnollisesti käytettyä työaikaa. Osa haastateltavista koki erityisesti nivelakselin irrottamisen ja kytkemisen työläänä.
Apevaunun tyhjennys vaatii tilaa, koska purku tapahtuu sivuilta kahtena alle metrin korkuisena mattona. Pidemmät ja korkeammat elevaattorit mahdollistaisivat suurempaan kasaan tai esimerkiksi peräkärryyn purkamisen. Nyt pienempiä lantamattoja kasattiin etukuormaajalla yhteen kasaan ja tämän tuoma työnlisä koettiin paikoin merkittävänä. Silloin aikaa saattoi kulua tyhjennykseen ja kasaukseen yhteensä noin puolituntia. Yhdellä tallilla ratkaistiin asiaa siten, että samaan aikaan kun toisella traktorilla sekoitettiin uutta lantaerää, kasattiin toisella aiemman lantaerän mattoja.
Pilotointien aikana lanta holvaantui vaunuun yksittäisiä kertoja. Holvaantunutta lantaa irrotettiin vaunun ulkopuolelta käsin talikon avulla, sekä aiheuttamalla vaunuun tärinää kuoppien yli ajamalla. Nämä poikkeavat tilanteet lisäsivät työaikaa. Apevaunussa sekoitettu lanta vietiin joko lantalaan odottamaan peltoon levittämistä, tai suoraan kynnettävälle pellolle odottamaan kyntöä. Yksi talleista hyödynsi lantaa oman pihan nurmikon pohjassa.

Apevaunulla oli talleilla erilaisia sijoituspaikkoja. Yhdellä tallilla vaunu mahtui lantalan katoksen alle ja kompostoitu lanta voitiin purkaa viereiselle betonilaatalle. Vaunun ollessa lähellä lantalaa vei täyttäminen vähemmän aikaa, sillä traktorilla ajettava välimatka oli silloin lyhyt. Eräällä tallilla vaunu sijoitettiin kynnettävän pellon reunaan, jotta täytön ja tyhjennyksen yhteydessä maahan varissut lanta voitiin vain kyntää peltoon. Vaunun sijoittamisella sivummalle ehkäistiin myös mahdollisia melu- ja hajuhaittoja. Käytetyn vaunun pieniltä osin ruostuneita pintoja ei myöskään pidetty niin kauniina katsottavana heti pihapiirin yhteydessä. Eräällä tallilla vaunu sijoitettiin tontin reunalle pois hevosten ja koneiden kanssa käytettäviltä kulkuväyliltä. Yksi talleista sijoitti vaunun lantalan viereen. Mahdollisen isomman vesisateen alkaessa vaunu siirrettiin tilapäisesti katokseen.
Lannan tilavuuden puolittuminen tuo merkittävää etua talleille
Apevaunun käyttö koettiin helppona ja vaivattomana, kunhan kaikki toimii. Etenkin käytetyissä apevaunuissa voi olla erilaisia hankaluuksia aiheuttavia vikoja. Esimerkiksi pilotoinneissa käytetyssä apevaunussa tuli pieni sähkövika, joka esti vaunun tyhjennysluukkujen avaamisen ja sulkemisen. Myös hydrauliikkaletku alkoi vuotaa. Nämä viat olivat onneksi nopeasti ja helposti korjattavissa. Isommat viat voivat tuoda paljon lisätyötä ja kustannuksia. Vanhojen ja halpojen vaunujen hankinnassa on käytettävä harkintaa, mutta uudet koneet ovat kalliita. Haastateltavat kokivat, että apevaunun käyttö sitoo yhden traktorin sekä vie vähän aikaa, mutta on mahdollista saada hoitumaan hyvin rutiinien yhteydessä. Yksi haastateltavista koki sekoituksen sitovaksi, toinen sujuvaksi. Vaunua oli sekoitettu muun muassa muiden tallitöiden ohessa tai ruokatunnin aikana. Käytöstä tulee pientä melu- ja hajuhaittaa, mutta tätä ei pidetty merkittävänä.
Pakkaset voivat tuoda haasteita, jos kompostoitava lanta alkaa jäätyä. Kylmällä kelillä traktoria olisi syytä lämmittää ennen käyttöä. Koska lantaa sekoitetaan vain suhteellisen lyhyt aika, ei traktorin lämmittäminen pelkästään sitä varten koettu välttämättä kovin järkevänä. Lannan huomattiin pysyvän sulana vielä 10–15 asteen pakkasella, mutta –20 lämpötilassa lanta alkoi jäätyä kiinni apevaunun reunoihin sekoitusten välillä. Pakkasella tehdyn pilotoinnin aikana ei apevaunussa ollut kantta eikä eristystä. Jäätynyttä massaa rikottiin kaivinkoneella.
Lannan tilavuuden selkeää pienentymistä pidettiin merkittävänä etuna. Alkuperäisestä tilavuudestaan jopa puoleen kutistunut lanta helpottaa varastointia sekä kuljettamista esimerkiksi kaukaisemmille pelloille. Erityisen suuri etu tämä on, mikäli lantalaa täytyy tyhjentää usein ja jos tämä työvaihe on ulkoistettu. Silloin apevaunu voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä lantahuoltoon. Sekoituksessa pieneksi pilkkoutuneet heinän ja oljen korret helpottavat lannan levitystä.
Pilotointien jälkeen yksi talleista hankki oman apevaunun lannan käsittelyyn. Myös toisella tallilla jäätiin miettimään hankintaa. Yksi yrittäjistä arvioi, että mikäli tallilla ei ole ennestään traktoria, kannattaa oman apevaunun hankinnan sijaan käyttää ennemmin urakoitsijaa. Jos lantahuoltoa varten joutuu hankkimaan apevaunun sekä traktorin, koettiin hankintakustannusten nousevan yhdessä liian suuriksi. Toista haastateltavaa mietitytti työajan ja apevaunun investoinnin vastine etenkin, jos vaunua ei voi käyttää talvikaudella. Etelä-Suomessa hevosenlantaa apevaunulla sekoittaneen Antti Launton mukaan vaunua on voinut käyttää heillä vuoden ympäri ilman, että lanta on alkanut jäätyä vaunun reunoihin.
Kirjoittajat:
Janne Niiranen, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähde:
Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – ja Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – hankkeet. 25.9.2025. Vaihtoehtoja hevosenlannan käsittelyyn – webinaaritallenne. Saatavilla: https://youtu.be/OFxEs8gXRnQ?si=JaodG5QrS-WdoTZG&t=1769
