Arktisten alusten suunnittelussa kestävyys on nykyisin keskeinen osa suunnittelua ja liiketoimintaa, ei pelkästään lisäarvo. Ilmastonmuutoksen ja arktisen jään sulamisen myötä pohjoiselle pallonpuoliskolle avautuu uusia merireittejä (Euroopan komissio n.d.; Ilmatieteen laitos n.d). Tämä kehitys lisää tarvetta suunnitella aluksia, jotka huomioivat entistä paremmin ympäristövaikutukset ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä vähentävät päästöjä ja suojelevat herkkää arktista ympäristöä, niin meriekosysteemejä kuin rannikoita ja niiden eliöstöä. Laivasuunnittelulla on keskeinen rooli tässä muu-toksessa, sillä suunnitteluvaiheen ratkaisut vaikuttavat aluksen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Meriliikenteen uhkia arktiselle ympäristölle ovat esimerkiksi mahdolliset öljy-, jätevesi- ja muut haitalliset nestepäästöt, alusten mukana siirtyvät vieraslajit sekä alusten vedenalainen melu (Arctic Council 2025; WWF n.d).

Opinnäytetyössä tarkasteltiin erään laivasuunnittelutoimiston suunnittelijoiden osaamista ja koulutustarpeita erityisesti arktisten alusten ekologiset kestävyysnäkökohdat huomioivassa suunnittelussa. Työn tavoitteena oli kehittää koulutusmalli, jonka avulla kestävyysosaamista voidaan vahvistaa suunnittelussa. Tarkastelu oli kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin yrityksen kuutta laivasuunnittelussa toimivaa esihenkilöä, jotka arvioivat oman osastonsa tai ryhmänsä valmiuksia ja suunnitteluosaamista ekologisen kestävyyden kannalta. Heitä pyydettiin myös nimeämään ryhmänsä osaamisen kehittämiskohteet. Toisessa vaiheessa yrityksen laivatoimialan suunnittelijat vastasivat kyselyyn, jossa heitä pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan muun muassa haastatteluissa esiin nostettuihin taitoihin ja osaamisiin.

Energiatehokkuus on ekologista

Tulokset osoittivat, että kestävyys ymmärretään laivasuunnittelussa pääasiassa energiatehokkuuden kautta. Energiatehokas alus säästää polttoainekuluissa ja operointikustannuksissa, joten kustannussäästöt ovat merkittävä arvo, joka kiinnostaa varustamoita. Polttoaineenkulutuksen vähentyessä vähenevät myös päästöt, joten energiatehokkuuden voidaan nähdä liittyvän suoraan ekologisuuteen. Ekologinen lopputulos ei siten aina perustu arvoihin tai ympäristön huomioimiseen, vaan voi syntyä sivuvaikutuksena aluksen energiatehokkuudesta.

Arktisten alusten jäänmurtokyky vaatii paljon energiaa, ja huonot suunnitteluratkaisut voivat lisätä energiankulutusta (Kondratenko, Kujala & Hirdaris 2023). Aluksen optimointi eri tavoin, kuten runkomuodon ja työntövoiman osalta, onkin siksi tärkeää. Yleinen energiatehokkuuden ymmärtäminen sekä hydrodynamiikan ja virtauslaskennan osaaminen nostettiin haastatteluissa keskeisiksi osaamisen kehittämiskohteiksi. Haastatteluissa vastaajat käsittelivät aihetta myös yleisellä tasolla, eli energiatehokkuus ei liity ainoastaan arktisiin aluksiin, vaan kaikkiin aluksiin.

Osaamisen kehittäminen systemaattisella koulutuksella

Tutkimuksessa havaittiin, että kestävyysosaaminen ei ole vielä osa kaikkien suunnittelijoiden työtä. Osaaminen vaihtelee yksilöiden välillä, ja erityisesti arktisen ympäristön laajempi tuntemus kaipaa vahvistamista. Keskeisiksi osaamispuutteiksi tunnistettiin arktisen meriympäristön ja eliöstön tuntemus sekä elinkaariajattelun hyödyntäminen suunnittelussa. Kansainväliset ilmastosopimukset ja -tavoitteet ohjaavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) sääntelyä ja tavoitteita meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. IMO:n tavoitteena on saavuttaa me-riliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso noin vuoteen 2050 mennessä (IMO 2023). Tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuvat energiatehokkuus, vaihtoehtoiset polttoaineet ja energialähteet sekä materiaalien ja päästöjen hallinta. Nämä osa-alueet ovat keskeisiä merenkulun siirtyessä kohti vähäpäästöisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja.

Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena kehitettiin koulutusrunko laivasuunnittelijoiden kestävyysosaamisen vahvistamiseksi. Koulutusmalli jakautuu neljään pääteemaan: ympäristöön, tekniikkaan, päästöihin ja materiaaleihin. Malli sisältää sekä kaikille pakollisia että valinnaisia koulutuksia. Erityisesti ympäristöön liittyvä sääntely on määritelty kaikille pakolliseksi, sillä se muodostaa suunnittelutyön perustan. Kokonaisuutena tarkastelu osoittaa, että kestävä arktinen laivasuunnittelu edellyttää teknisen osaamisen lisäksi ymmärrystä ympäristövaikutuksista, jolloin suunnittelun aikana pystytään huomioi-maan aluksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä kestävät ratkaisut, jotka minimoivat vaikutukset arktiseen luontoon ja ilmastoon.

---

Kirjoittajat

Tanja Sirén, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Arctic Council 2025. Marine Invasive Alien Species in Arctic Waters. Phase I Report. Verkkojulkaisu. https://oaarchive.arctic-council.org/server/api/core/bitstreams/ce83458c-711f-4f4e-af8e-f150ca102d94/content. Viitattu 5.12.2025.

Euroopan komissio n.d. Ilmastonmuutoksen seuraukset. Verkkojulkaisu. https://climate.ec.europa.eu/climate-change/consequences-climate-change_fi. Viitattu 27.4.2026.

Ilmatieteenlaitos n.d. Meret. Verkkojulkaisu. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/meret. Viitattu 17.11.2025.

International Maritime Organization (IMO) 2023. 2023 IMO strategy on reduction of ghg emissions from ships. Annex 15. Resolution MEPC.377(80). https://wwwcdn.imo.org/localresources/en/OurWork/Environment/Documents/annex/MEPC%2080/Annex%2015.pdf. Viitattu 21.3.2026.

Kondratenko, A.A., Kujala, P., Hirdaris, S.E. 2023. Holistic and sustainable design optimization of Arctic ships. Ocean Engineering Volume 275. https://doi.org/10.1016/j.oceaneng.2023.114095.

WWF n.d. Underwater noise. Verkkojulkaisu. https://www.arcticwwf.org/threats/underwater-noise/. Viitattu 5.12.2025.