Erikoiskasvien viljely on herättänyt Itä-Suomen alueella kiinnostusta perinteisen nurmen- ja viljantuotannon rinnalle. Erikoiskasvit kuten kumina ja öljykasvit ovat pärjänneet viime vuosina hyvin eri kasvien kannattavuusvertailussa. Edellä mainitut erikoiskasvit ovat oiva lisä tilan viljelykiertoon ja niiden viljelyyn voidaan käyttää samoja koneita kuten viljan viljelyssä.

Kasvikahvit toteutettiin helmikuussa 2025 Nilsiässä (Tahko) ja Joensuussa. Aiheina olivat Kuminan ja öljyhampun markkinat ja viljelytekniikka, ja Rypsin ja rapsin viljelyn mahdollisuudet. Lisäksi tilaisuuksissa kuultiin tuottajaorganisaation tuomista mahdollisuuksista. Kuminalle, öljyhampulle, rypsille ja rapsille on kysyntää ja verrattuna viljan ostohintaan erikoiskasveilla voidaan saada parempi korvaus.

Kuminaa peltoon

Tuomas Levomäki Trans Farmilta kertoi kuminan ja öljyhampun markkinoista ja viljelytekniikasta. Tällä hetkellä 25 % maailman kuminasta tuotetaan Suomessa ja 99 % menee vientiin. Eniten sitä käytetään mausteena leivontaan ja ruuan laittoon. Kuminaa viljellään sopimusviljelynä sekä tavanomaisena että luomuna Suomessa.

Viljelykiertoon kumina sopii hyvin, se omaa hyvän esikasviarvon ja paksun paalujuuren ansiosta se parantaa pellon maan rakennetta ja kasvukuntoa. Kumina on monivuotinen kasvi ja parhaimmillaan sato voi olla 2500 kg/ha. Satoa voidaan korjata samasta kylvöstä 2–3 satovuotta tai jopa neljäkin riippuen rikkakasvitilanteesta. Monivuotiset rikkakasvit kuten saunakukka ja juolavehnän kannattaa torjua ennen kuminan perustamista. Lohkon valinnassa kannattaa olla tarkkana, kuminaa ei kannata laittaa huonoille lohkoille vaan:

– Vesitalouden on oltava kunnossa lohkolla

– Viljavuuden tulee olla hyvä

– Lohkon tulee olla mahdollisimman puhdas rikkakasveista

– Pahkahomeen välttämiseksi esikasviksi ei suositella pahkahomeen isäntäkasveja

Kumina voidaan kylvää suojakasvin alle tai ilman. Kokeiluja on tehty muun muassa herneen ja härkäpavun alle. Kuminaa on kokeiltu myös viljan alle Baltian maissa. Kuminan kylvömäärä on 15-25 kg/ha, suorakylvössä +20 %. Kuminan tärkeimmät ravinteet ovat typpi, fosfori, kalium ja boori. Fosfori annetaan viljavuusluokan mukaan ja typpi maan multavuuden mukaan. Perustamisvuonna lannoitukseen voidaan käyttää karjanlantaa, mutta satovuosina karjanlannan käyttöä ei suositella. Satovuosina lannoitus kannattaa keväällä tehdä heti kun pelto kantaa. Satovuoden syksyllä kannattaa antaa 20–30 kg/ha typpeä, jotta kumina talvehtii hyvin.

Kuminan sato valmistuu heinä-elokuun vaihteessa, joten puimurin ja kuivurin tulee olla puhtaita ja valmiina! Kuivauksessa on muistettava, että kuivurin lämpötila ei saa nousta yli +55 asteen, jotta kuminan siemenen öljy ei haihdu. Tavoitekosteus kuivauksen jälkeen on 10 % ja varastointi tehdään elintarvikehyväksytyissä suursäkeissä tai puhtaassa kannellisessa siilossa.

Entä kuminan voimakas tuoksu, haittaako se muuta tuotantoa? Kuminan tuoksu ei tartu viljelijöiden kokemusten mukaan teräs-, muovi-, vaneri- tai puupintoihin. Kuminan sadonkorjuun jälkeen kannattaa tehdä huolellinen puhdistus puimurista, kuivurista ja siiloista, jotta kuminaa ei joudu muiden elintarvike kasvien joukkoon.

Öljyhampun viljelyn suosio kasvaa

Öljyhamppu on proteiinipitoinen paalujuurinen putkilokasvi. Vaikka öljyhamppu vaikuttaa uudelta kasvilta, sitä on viljelty jo pitkän aikaa. Suomessa hamppua on viljelty noin 400-luvulta eaa alkaen. Öljyhamppu on proteiini- ja kuitupitoinen kasvi, joka soveltuu elintarvikkeeksi ja rehuksi. Kuten kumina, öljyhamppu sopii hyvin viljelykiertoon ja sillä on hyvä esikasviarvo. Se parantaa paalujuurensa ansiosta maan rakennetta ja tuo maahan orgaanista ainesta.

Öljyhampulla on pitkä kasvuaika toukokuun alusta syyskuun loppuun, joten kun valitsee lohkoa kannattaa muistaa, että edeltävänä kasvina ei ole ollut pahkahomeen isäntäkasvia, valitaan tilan parhaat lohkot ja maalaji on sopiva (mieluiten kevyehkö, multava kivennäismaa). Rikkakasvien torjunta kannattaa tehdä edellisten viljelykasvien aikaan, sillä öljyhampulle ei ole hyväksyttyä rikkakasvivalmistetta. Elintarvikelaadun varmistamiseksi gluteeniton viljelykierto on tärkeää! Öljyhampun esikasviksi sopii hyvin kaura tai syyskylvöiset viljat.

Tällä hetkellä öljyhampun viljelyssä käytetään Finola -lajiketta, joka soveltuu pohjoisiin olosuhteisiin. Maan tulee olla lämmin kylvöajankohdalla, jotta varmistetaan hyvä taimettuminen. Kylvösyvyys on 2 cm (viljoilla 3–4 cm) ja kylvömäärä 25–30 kg/ha riippuen siemenen itävyydestä. Tavoitteena on saada 100 kasviyksilöä neliömetrille. Hampun alle voi kylvää aluskasvin tai perustaa nurmen. Öljyhampun vakuustodistus on vietävä maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukihaun yhteydessä! Kylvön jälkeen seuraava toimenpide onkin sadonkorjuu.

Valmistuessaan öljyhampun väri muuttuu vihreästä ruskeaksi (tosin vihreän sävyä voi olla myös puintihetkellä). Hampun tuleentuminen on epätasaista, joten puintiajankohdan määrittäminen voi olla haasteellista. Hemppojen (Linaria cannabian) eli peippoihin kuuluvan lintulajin ilmestyessä öljyhampun kasvustoon sadon kypsyminen alkaa olla lähellä. Öljyhampun sadonkorjuussa puimurin ja kuivurin tulee olla puhtaita muista viljoista, jotta elintarvikelaatu (gluteenittomuus) ei kärsi. Öljyhampun varsisto on sitkeää, joten puimurin terän tulee olla hyvässä kunnossa! Puimurin säädöt ovat viljojen ja öljykasvien välimaastosta. Puimurin varstasillan väli saa olla isolla ja kelan kierrokset alhaalla. Koska öljyhampun korsi on sitkeää, kasvusto puidaan korkealta kukinto-osat vain leikaten.

Sadon kuivaus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti sadonkorjuun jälkeen. Lämminilmakuivurissa on hyvä muistaa, että lämpötila ei nouse yli +45 asteen hampun siementen öljyn haihtumisen estämiseksi. Tavoiteltava kosteus on 6-8,5 % ja kosteuden mittaamiseen voidaan käyttää rypsin tai rapsin asteikkoa ja asteikkoon lisätään 2 prosenttiyksikköä.

Vaikka öljyhamppu on haasteellinen puitava kasvi, tänä keväänä 2025 öljyhampun viljelijöitä on enemmän kuin viime vuonna. Trans Farmilla on tällä hetkellä 120 öljyhampun sopimusviljelijää ympäri Suomen. Ei se niin haasteellinen olekaan(?)

Rypsiä ja rapsia tarvitaan lisää

Mikko Kaase Apetitilta oli yksi puhujista Kasvikahveilla helmikuussa 2025. Apetit on kiinnostunut ostamaan rypsiä ja rapsia ja Apetitilla on öljykasvien vastaanottopiste Kuopiossa. Pohjoissavolaisille viljelijöille tämä on hyvä uutinen.

Suomen valkuaisomavaraisuusaste on heikko, alle 20 % (joissain lähteissä jopa 15 %). Kotimaiselle raaka-aineelle on tarvetta elintarvike- sekä rehuteollisuudessa. Tämänhetkisen maailmantilanteen vuoksi Suomi ei saisi olla riippuvainen tuontivalkuaisesta huoltovarmuuden varmistamiseksi. Suomessa on hyvät mahdollisuudet viljellä valkuaiskasveja kuten hernettä, härkäpapua ja öljykasveja (rypsi ja rapsi). Haasteita edellä mainittujen kasvien viljelyssä on, mutta Suomessa on jo monia viljelijöitä, jotka pystyvät saamaan korkeita ja laadullisesti hyviä satoja.

Mitä ne haasteet sitten ovat? Yksi isoimmista haasteista on kasvintuhoojien torjunta, rypsi ja rapsi kasvustoja on käytävä tarkkailemassa tiuhaan itämisestä aina kukintaan asti. Isoimpina haasteina ovat kirpat itämisvaiheessa ja rapsikuoriainen kukintavaiheessa. Tällä hetkellä kasvinsuojeluaineita on rajoitetusti tarjolla tuholaistorjuntaan, koska käytöstä ovat poistuneet mm. Hallmark ja Karate zeon. Buteo Start FS 480 -peittausvalmisteen käyttöön Tukes myönsi poikkeusluvan tälle keväälle (2025). Kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle etsitään uusia vaihtoehtoja, kokeilussa on ollut muun muassa houkutuskasvien käyttö isäntäkasvin rinnalla.

No sitten, ne hyvät puolet. Kuten kumina ja öljyhamppu myös öljykasvit ovat hyviä maan rakenteen parantajia ja ne kestävät kuivuutta. Rypsi ja rapsi ovat hyviä esikasveja viljelykierrossa sillä ne voivat lisätä viljasadossa siemenen painoa ja valkuaispitoisuutta. Lisäksi viljasatoon voi rypsin jälkeen tulla muutaman sadan kilon sadonlisä. Syysmuotoisten öljykasvien jälkeen sadonlisä viljoilla voi olla useamman sadan kilon lisä. Öljykasvit katkaisevat viljelykierrossa muun muassa viljoilla kasvitauteja ja tuhoeläimiä. Rypsin ja rapsin viljely onnistuu viljan viljelykoneilla eli suuria investointeja ei sen suhteen tarvitse tehdä.

Suomessa on perustettu RypsiRapsi foorumi vuonna 2023 jonka tarkoituksena on edistää öljykasvien viljelyä Suomessa. Foorumin työryhmä koostuu tutkijoista, viljelijöistä, neuvojista ja öljykasviteollisuuden edustajista. Mikko Kase kertoi VARPSI –hankkeesta, jonka tavoitteena on muun muassa nostaa rypsin ja rapsin viljelyn ammattitaitoa viestinnällä sekä tehdä erilaisia viljelykokeita rypsillä ja rapsilla. Tarkempaa tietoa VARPSI –hankkeesta löydät täältä: Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen (VARPSI) – Pyhäjärvi-instituutti

Erikoiskasveihin kuten kuminaan, öljyhamppuun ja öljykasveihin löytyy kiinnostusta. Pohjois-Savossa näiden viljely onnistuu hyvin. Jokaisessa kasvissa kuten perusviljassakin on omat haasteensa, mutta haasteisiin on mahdollista löytää ratkaisu. Kasvikahvi-tapahtuma järjestetään uudelleen talvella 2026! Seuraile Laari.infon somea.

Artikkeli laadittu Kasvitaito 2.0- hankkeelle, joka on EU-osarahoitteinen.

---

Kirjoittaja:

Henna Hyttinen, TKI-asiantuntija Savonia-amk

---

Lähteet:

Kaase Mikko, Apetit. Rypsin ja rapsin viljelymahdollisuudet –esitys. Kasvikahvit tilaisuus 18.2.2025.

Levomäki Tuomas, Trans Farm. Kuminan ja öljyhampun viljely -esitys. Kasvikahvit tilaisuus 18.2.2025.

Peltonen Sari, ProAgria keksutenliitto. Öljykasvien kasvinsuojeluwebinaari. 9.4.2025. oljykasvien_kasvinsuojeluwebinaari_osa_1_tuholaisten_hallinta_9_4_2025_esitykset.pdf

RypsiRapsi Foorumi-sivusto: Rypsirapsi