Etätyö on vakiintunut osaksi työelämää. Se tuo joustavuutta ja vapautta, mutta hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja sekä haastaa yhteisöllisyyden rakentumista. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin opinnäytetyössä, jossa kehitettiin palautumista ja yhteisöllisyyttä tukevia käytäntöjä yhteistyössä tilaajaorganisaation kanssa. Tuloksena syntyi Tauon paikka -kanava Teams -ympäristöön, johon tuotettiin videoita ja podcasteja neljän viikon palautumiskampanjan aikana, ja vaikutuksia arvioitiin Forms-kyselyillä ennen ja jälkeen kampanjan. Tulokset osoittivat, että tauot tukivat vireystilaa ja keskittymistä, yhteisöllisyys koettiin hyvinvoinnin kannalta keskeiseksi ja kampanja vaikutti pääosin myönteisesti. Tämä artikkeli kokoaa keskeiset havainnot ja tarjoaa käytännöllisiä vinkkejä etätyön arkeen.

Palautuminen on työssä jaksamisen perusta

Työstä palautuminen tarkoittaa kehon ja mielen toipumista työn kuormituksesta taukojen, vapaa-ajan ja lomien aikana, ja se edellyttää etäisyyttä työhön sekä voimavarojen uudelleen lataamista (Ahola, 2012; Sarkkinen, 2020). Psykologinen irrottautuminen työasioista edistää hyvinvointia ja tukee parempaa unta, mielialaa ja vähäisempää stressiä (Blake ym., 2025). Työpäivän aikaiset tauot ovat keskeisiä palautumiselle, sillä niiden puute lisää riskiä väsymykseen ja unihäiriöihin (Cropley ym., 2022), ja etätyössä taukojen vähäisyys voi johtaa kuormituksen kasautumiseen (Karhu, 2023). Tämä näkyi myös opinnäytetyön tuloksissa: vastaajilla oli monipuolisia palautumisen keinoja, ja taukoja pidettiin tietoisesti, mikä tuki vireystilaa ja keskittymistä. Psyykkinen väsymys oli yleisempää kuin fyysinen, ja vaikka suurin osa hallitsi työn ja vapaa-ajan rajat hyvin, osa koki työpäivän kuormittavan vapaa-aikaa säännöllisesti.

Yksilön valinnoilla, kuten työajan rajaamisella ja taukojen suunnittelulla, on suuri merkitys palautumiselle (Allen ym., 2020), mikä korostui myös opinnäytetyössä. Taukojen tietoinen käyttö auttoi hallitsemaan kuormitusta ja tukemaan jaksamista. Samalla yhteisöllisyys osoittautui keskeiseksi työhyvinvoinnin tekijäksi.

Etätyössä yhteisöllisyys syntyy kohtaamisista – ei itsestään

Saaranen, Kankkunen ja Mönkkönen (2021) osoittavat, että työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti työyhteisötekijät, kuten yhteisöllisyyden kokemus, hyvä johtajuus, kollegiaalinen tuki ja selkeät rakenteet. Etätyön yleistyessä yhteisöllisyyden ylläpitäminen on noussut keskeiseksi hyvinvoinnin tekijäksi, sillä vahva yhteisöllisyyden tunne voi lieventää vaativan työn kielteisiä vaikutuksia ja lisätä tyytyväisyyttä etätyöhön (Buonomo, Ferrara, Pansini & Benevene, 2023). Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kaltaisen ja tutkimusprofessori Hakasen (2025) mukaan etätyö voi kuitenkin heikentää työntekijöiden kokemusta yhteisöön kuulumisesta, minkä vuoksi yhteisöllisyyttä on tärkeää vahvistaa tarjoamalla mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja osallisuuteen myös etä- ja hybridityön arjessa.

Tämä teoreettinen näkemys vahvistui opinnäytetyön tuloksissa. Virtuaaliset kohtaamiset, kuten tiimipalaverit, kahvihetket ja yhteiset projektit tukivat vuorovaikutusta ja osallisuuden kokemusta, kun taas kasvokkaisten tapaamisten vähäisyys koettiin haasteena. Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnille oli selvä, sillä 84 prosenttia vastaajista piti sitä erittäin tai hyvin tärkeänä. Tulokset tukevat käsitystä, että yhteisöllisyys on voimavara, joka suojaa kuormittumiselta, lisää työn mielekkyyttä ja vahvistaa työssä jaksamista.

Johtopäätökset ja jatkokehittäminen

Etätyön yleistyminen haastaa tarkastelemaan työhyvinvointia uudesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että palautumisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeistä etätyön hyvinvoinnille. Työhyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan myös työyhteisön, organisaation ja yhteiskunnan yhteinen tehtävä, joka edellyttää toimivia rakenteita ja arjen käytäntöjä. Kun palautumista ja yhteisöllisyyttä tuetaan tietoisesti, etätyö voi tarjota kestävää hyvinvointia ja tuottavuutta.

Jatkossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin virtuaalisten vuorovaikutuskeinojen ja digitaalisten alustojen roolia yhteisöllisyyden tukemisessa. Organisaatioiden tulisi kehittää käytäntöjä, jotka vahvistavat taukokulttuuria, selkeyttävät työn ja vapaa-ajan rajoja sekä lisäävät osallisuuden ja psykologisen turvallisuuden kokemusta. Tämä edellyttää myös johtamisen kehittämistä niin, että esihenkilöt osaavat huomioida etätyön erityispiirteet ja tukea tiimien vuorovaikutusta tarkoituksenmukaisesti.

Opinnäytetyö on luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131145

---

Kirjoittajat:

Tiina Semilä, opiskelija, mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma (YAMK), Master School, Savonia, s2321905@edu.savonia.fi

Juha Mäkelä, opiskelija, mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma (YAMK), Master School, Savonia, s2321170@edu.savonia.fi

Antti Kotimaa, TKI-asiantuntija, Hyvinvointi-tutkimusala, Savonia, antti.kotimaa@savonia.fi

#MasterSchool #YAMK

---

Lähteet:

Ahola, K. 2012. Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(13):1399–402. https://www.duodecimlehti.fi/duo10363. Viitattu 4.11.2025.

Allen, T., Merlo, K., Lawrence, R., Slutsky, J., Gray, C. 2020. Boundary Management and Work-Nonwork Balance While Working from home. Applied Psychology, 70(1), 60–84. https://doi.org/10.1111/apps.12300. Viitattu 4.11.2025.

Blake, H., Hassard, J., Thomson, L., Choo, W., H., Dulal-Arthur, T., Karanika-Murray, M., Delic, L., Pickford, R., Rudkin, L. 2025. Psychological detachment from work predicts mental wellbeing of working-age adults: Findings from the ’Wellbeing of the Workforce’ (WoW) prospective longitudinal cohort study. PLOS ONE, 20(1), e0312673 (s. 1–24). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0312673 Viitattu 4.11.2025.

Buonomo, I., Ferrara, B., Pansini, M. & Benevene, P. 2023. Job Satisfaction and Perceived Structural Support in Remote Working Conditions-The Role of a Sense of Community at Work. International Journal of Environmental Research and Public Health, 20(13), 6205. https://doi.org/10.3390/ijerph20136205. Viitattu 4.11.2025.

Cropley, M., Weidenstedt, L., Leick, B., Sutterlin, S. 2022. Working from home during lockdown: the association between rest breaks and well-being. Ergonomics, 65(1), 1–11. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00140139.2022.2095038. Viitattu 4.11.2025.

Kaltiainen, J.& Hakanen, J. 2025. Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/etatyo-voi-heikentaa-yhteisoon-kuulumisen-tarvetta-kuilu-toteutuneen-ja-toivotun-etatyon-valilla-voi. Viitattu 4.11.2025.

Karhu, H., 2023. Lähityöstä palautuminen etä- ja lähityöskentelyn konteksteissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304234157. Viitattu 4.11.2025.

Saaranen, T., Kankkunen, P. & Mönkkönen, A. Työyhteisötekijöillä työhyvinvointia – kyselytutkimus terveysalan opettajille. Tutkiva Hoitotyö 19(3), 32–39. https://www.terveysportti.fi/xmedia/tuh/tuh00204.pdf. Viitattu 4.11.2025.

Sarkkinen, M. 2020. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Työterveyslaitos. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita. Viitattu 4.11.2025.

Semilä, T. & Mäkelä, J. 2025. Etätyötä tekevien työhyvinvoinnin tukeminen – huomio palautumiseen ja yhteisöllisyyteen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120131145. Viitattu 4.11.2025.