
Savonia-artikkeli Pro: Hevosenlannan hyödyntäminen kansainvälisesti
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Hevosenlannan arvo tunnistetaan kansainvälisesti ja sitä on tuotteistettu monella tapaa. Yleinen lähtökohta tuotteistamiseen on lannan kompostointi. Suomessa kaupallinen hyödyntäminen ja tuotteistaminen on ollut vähäistä.
Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi –hankkeessa pyritään edistämään hevosenlannan jatkokäyttöä apevaunukompostoinnin avulla. Osana hanketta on selvitetty hevosenlannan hyödyntämistä kansainvälisesti. Ehkä sieltä voitaisiin ottaa oppia myös Suomeen?
Jauheeksi tai pelletiksi
Hevosenlannan hyödyntäminen kansainvälisesti perustuu yleisesti kompostointiin, jonka jälkeen lanta toimii lannoitteena tai maanparannusaineena. Kaupallisissa tuotteissa lanta on usein jauheena tai pelletteinä. Valmistusprosessiin kuuluu murskaus, seulonta, erottelu ja pakkaus tai granulointi, kuivatus ja pakkaus. (Horse manure as fertilizer n.d.)
Hevosenlannasta valmistetaan tällä hetkellä kaupallisia lannoitteita kahdella tavalla: jauhamalla jauhemaiseksi kompostilannoitteeksi tai puristamalla pelleteiksi. Jauhe valmistetaan murskaamalla ja seulomalla komposti, jonka jälkeen siihen voidaan lisätä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Lopuksi tuote pussitetaan automaattisesti. (Horse manure as fertilizer n.d.)
Pelletöinti sisältää samat alkutoimet kuin jauheen valmistus, jonka jälkeen massasta tehdään pyöreitä pellettejä, jotka kuivataan ja jäähdytetään. Prosessissa käytetään esimerkiksi pan-, rotaatio- tai sekoitusgranulaattoria. Tarvittaessa pellettejä voidaan kiillottaa tai pinnoittaa lisäaineilla. (Horse Manure Management n.d.)
Koko prosessiin, kompostoinnista pelletöintiin, tarvitaan työvoimaa ja -aikaa sekä useita koneita, kuten murskain, seula, sekoittaja, granulaattori, kuivain ja pakkauskone. Tuotantoa voidaan skaalata pieneen tai teolliseen mittakaavaan. (Horse Manure Management n.d.)
Hevosenlannasta on ravinteeksi
Länsi-Jaavalla Indonesiassa tehty tutkimus osoitti, että hevosenlannalla voidaan korvata puolet kemiallisista lannoitteista ilman sadon menetyksiä. Kompostointi tapahtui bambuhäkeissä neljän viikon jaksoissa. Komposti sisältää noin 0,7 % typpeä ja 0,8 % fosforia, mikä vastaa naudanlantaa. Hiilen ja typen suhde on pienempi kuin naudanlannassa, mikä tekee siitä tehokasta lannoitetta. (Sugino 2015)
Norjalaisissa tutkimuksissa on laskettu hevosen tuottaman ravinteiden määrän riippuvan hevosen iästä, painosta, työn määrästä sekä rehun määrästä ja tyypistä. Typen osalta vuosittainen tuotto hevosta kohden oli 33–61 kiloa. Fosforia syntyy 6,4–11 kiloa ja kaliumia 42–67 kiloa vuodessa. (Malgeryd; Hugosson 2021)
Hyödyntämistä Euroopassa
Portugalissa hevosenlantaa kompostoidaan ulkona aumamaisissa kasoissa. Paikallinen ilmasto sallii ympärivuotisesti ulkona toimivan prosessin. Lopputuote pelletöidään ja käytetään kasvinviljelyssä. Portugalissa käytetään hevosenlannan pelletöintiin kehittyjä laitteita, joista osa käy myös traktorin perään. Usein lanta sekoitetaan muiden ainesosien kanssa. (Pylkkänen 2025)
Pelletöity lopputuote käytetään kasvinviljelyssä. Siitä todennäköisesti maksetaan useimmille talleille. Jotkut tallit maksavat päästäkseen eroon lannasta. Monet tallit voivat käyttää lannan itse pelloilla ja laitumilla, mutta kaupunkitalleilta tämä ei tietenkään onnistu. Tuotteistaminen vaatii lainsäädännön huomioimista, mutta suora käyttö esimerkiksi maanparannusaineeksi ei. (Pylkkänen 2025)
Hollannissa hevosenlantaa ei saa käyttää enää lannoitteena. Eläinmäärää yleisesti on tarkoitus vähentää jopa puoleen nykyisestä. Hevosenlantaa on käytetty esimerkiksi sieniviljelmillä ja maissiviljelmillä. Hollannista kuljetaan hevosenlantaa Saksaan pelletöitäväksi. (Pylkkänen 2025)
Saksassa hevosenlannan kompostointia on tutkittu. Haketus pienentää tilavuutta ennen kompostointia jopa 60 %. Olki on yleisin kuivike, turpeen osuus on vähenemässä. Kompostointiprosessi vähentää esimerkiksi salmonellan riskiä. Maata vasten olevan kasan pohja ei kuitenkaan hygienisoidu. Saksassa monet tallit joutuvat maksamaan lannan pois viemisestä. Suurin osa hevosenlannasta menee pelloille, pieni osa menee biokaasuun ja kaupallisia ratkaisuja ei juurikaan ole. Valmiit prosesseihin sopivat laitteet ovat kalliita. (Winter; Meyer 2024)

Taulukko 1. Tuotteistetun hevosenlannan hintoja sekä apevaunulla kompostoidun hevosenlannan kompostointikustannus.
Erityisesti Isossa-Britanniassa on paljon tarjolla kaupallisia tuotteita hevosenlannasta. Kompostoitua hevosenlantaa myydään monessa pakkauskoossa ja sitä on mahdollista tilata jopa Amazonista. Sekä Isossa-Britanniassa että Suomessa myynnissä olevat valmiit tuotteet ovat usein hinnaltaan noin 200 euroa kuutiolta. Apevaunulla kompostoidun hevosenlannan kustannus kuutiolta on sähkökäyttöisellä apevaunulla 1,4 euroa ja traktorikäyttöisellä apevaunulla 3 euroa kuutiolta (Niiranen 2025). Apevaunukompostoinnissa voisi olla kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Kirjoittaja:
Janne Niiranen, projektityöntekijä, Savonia-AMK
Lähteet:
Environmental Literacy Council 2025. Verkkosivu. Saatavilla: https://enviroliteracy.org/what-do-you-do-with-horse-waste/.
Horse manure as fertilizer n.d. Verkkosivu. Saatavilla: https://www.fertilizerbusinessplan.com/horse-manure-as-fertilizer/.
Horse Manure Management n.d. Verkkosivu. Saatavilla: https://www.organicfertilizerplants.com/horse-manure-management/.
Malgeryd, Johan & Hugosson, Karin. 2021. Så använder du hästgödsel i växtodlingen. https://greppa.nu/download/18.5d8c036317d4ac685641cc33/1637677462129/Praktiskt-rad-31-Sa-anvander-du-hastgodsel-i-vaxtodlingen_webb.pdf.
Niiranen, Janne 2025. Apevaunukompostoinnin kustannuslaskuri. Verkkojulkaisu. https://laari.info/wpcontent/uploads/2025/06/apevaunulaskuri-1.xlsx
Pylkkänen, Katriina. 2025. Portugalin ja Hollannin matkoilla suoritettujen haastattelujen kooste. Henkilökohtainen sähköpostiviesti. 22.2.2025
Sugino, T. et al. 2015. Horse manure can replace half the amount of conventional chemical fertilizer application without any yield loss in West Java Highland. https://www.jircas.go.jp/en/publication/research_results/2015_a01.
Winter, DIrk, Meyer Madeline 2024. Haastattelu hevosenlannasta Saksassa. 10.9.2024