Siellä missä on hevosia, on myös lantaa. Riippumatta siitä, onko hevostalli yritys vai yksityisen henkilön talli, kaikkia yhdistää lainsäädäntö, joka edellyttää lannan asianmukaista varastointia ja käsittelyä. Myös lantahuoltoon liittyvät haasteet ovat usein samanlaisia.

Vastuullinen hevosenlannan varastointi ja käsittely vaatii aina jonkinlaisen investoinnin, koska hevosenlantaa ei voi varastoida luonnon armoilla. Varsinkin pienemmillä talleilla helpoin ratkaisu löytyy usein tiiviistä traktorin peräkärrystä tai kontista, jonka tyhjennyksestä vastaa urakoitsija. Urakoitsijana toimii parhaimmassa tapauksessa naapurin maanviljelijä, joka hyödyntää lannan omilla pelloillaan, mutta kaupunkitalleilta ja kauempana maatiloista sijaitsevilla talleilla lantaa voidaan joutua kuljettamaan kauemmas, jolloin kustannukset kasvavat. Ennen investointia on syytä hyödyntää neuvontaa, jota saa esimerkiksi omasta kunnasta. Omaan kuntaan kannattaa olla yhteydessä myös siksi, että oman kunnan rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset vaikuttavat alueella tapahtuvaan rakentamiseen. On parempi olla yhteydessä kuntaan ja naapureihin ennen investointia, jotta järjestelmiä ja menetelmiä ei tarvitse muunnella jälkikäteen.

Toimivaa lantahuoltoa suunnitellessa on tärkeää arvioida sekä investointikustannukset että ratkaisun pitkäaikainen toimivuus. Valittavan menetelmän on oltava realistinen työn ja tulevaisuuden näkökulmasta ja sopiva tallin budjettiin. Kustannustehokkuus on syytä huomioida kaikissa investoinneissa. Lähtökohtana on nykytilan kartoitus: kuinka suuri tila lannan varastointiin tarvitaan, mihin lanta sijoitetaan lantalasta, aiheuttaako lannan käsittely tai varastointi haittaa naapureille (naapuruussuhdelaki) sekä millaista kalustoa lannan käsittely ja siirtäminen edellyttää. Mikäli lantaa ei voi hyödyntää omalla tilalla, on syytä selvittää, millaisia vaihtoehtoja lähistöltä löytyy. Lannan vastaanottajia voi löytyä esimerkiksi lanta-tinteristä tai kiertoasuomesta.fi -sivustoilta. Myös sosiaalisessa mediassa voi tavoittaa potentiaalisia lannan vastaanottajia.

Lainsäädännön vaatimuksista ei voi poiketa kustannusten vuoksi. Esimerkiksi lannan loppusijoituksessa säästösyyt eivät oikeuta lainvastaiseen toimintaan. Sen sijaan kustannuslaskelmien avulla voidaan arvioida, millainen ratkaisu olisi omalle tallille sopiva ja tuoko ratkaisu säästöjä vai aiheuttaako se lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi lannasta saatavan lämmön valjastaminen hyötykäyttöön kiinnostaa monia tallinpitäjiä. Jos tallissa syntyy riittävästi lantaa ja tallilla on korkeat lämmityskustannukset, voi investointi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä.

Investointitukien mahdollisuudet hevostalliyrityksille

Harrastetalleilla investoinnit maksetaan omasta kukkarosta, mutta yritysten kohdalla investointitukien hakeminen on mahdollista. Vaihtoehtoja hevosenlannan käsittelyyn -webinaarissa Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntija Juha Ikäheimo esitteli tukimuotoja, joita hevosalan yritykset voivat hyödyntää.

Lantahuollon edistäminen ja kompostointi sopivat hyvin ympäristön parantamisen teemaan, joka on yksi tukien myöntämisen perusteista. Hevostalouden tuet jakautuvat kahteen ryhmään: maatalouden investointituki, joka keskittyy hevoskasvatukseen ja kasvatustoimintaan liittyviin investointeihin, sekä maaseudun yritystuki, joka tukee hevostalouden palvelutoimintaa. Palvelutoimintaa harjoittavilla yrityksillä on mahdollisuus investoida lannankäsittelyteknologiaan palveluiden laajentumisen myötä. Pelkkä kompostori ei välttämättä riitä tuen perusteeksi, vaan investoinnin tulisi liittyä esimerkiksi tallipaikkojen laajentamiseen. Hevosmäärä ei tukien kannalta ole ratkaiseva, vaan tärkeämpää on toiminnan vaikutus – esimerkiksi ympäristön tilan parantaminen, työpaikkojen syntyminen ja toiminnan laajentuminen. Tuen määrä voi riippua esimerkiksi siitä, sijaitseeko talli taajama-alueella vai harvaan asutulla maaseutualueella. Tukien myöntämiseen voi myös liittyä ehtoja, kuten se, ettei projektille saa syntyä kuluja ennen tuen hyväksymistä. Mikäli investointituen hakeminen kiinnostaa, kannattaa projektista olla heti suunnitteluvaiheessa yhteydessä rahoittaviin tahoihin, kuten paikalliseen ELY-keskukseen (vuoden 2026 alusta Elinvoimakeskus). Alle 30 000 euron hankkeissa kannattaa taas olla yhteydessä paikallisiin Leader-kehittämisyhdistyksiin.

Aumaus – vaihtoehto ilman suuria investointeja?

Aumaus tarkoittaa nitraattiasetuksen mukaisesti pellolle perustettua lantakasaa, joka on väliaikainen varastointitapa ennen lannan levitystä. Aumaamiseen liittyy seuraavia ehtoja ja suosituksia:

– Aumaamiselle on työtekninen tai hygieeninen syy

– Kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 prosenttia

– Sijoitettava kantavalle, tasaiselle peltoalueelle, yli 100 metriä vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta ja yli 5 metriä ojasta

– Auma ei saa sijaita pohjavesialueella tai tulvan alaisella alueella

– Auma ei saa sijaita paikalla, jolla on edellisenä vuonna ollut auma (huom. uuden voi perustaa vanhan viereen)

– Auman pohjalle vähintään 20 cm nestettä sitova kerros

– Auma peitetään tiiviillä peitteellä (pois lukien jälkikypsytysauma, ks. alempaa)

– Aumausilmoitus 14 vuorokautta ennen auman perustamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

– Auma hyödynnetään viimeistään vuoden kuluttua sen perustamisesta

Auman perustamiseen liittyvät työtekniset tai hygieeniset syyt voivat olla esimerkiksi kelirikko tai taudinaiheuttajat, jotka estävät lannan välittömän käytön. Nestettä sitovana kerroksena voidaan käyttää turvetta, haketta, olkea, heinää, purua, kutteria tai muuta vastaavaa materiaalia. Materiaali kannattaa valita massan käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli aumaa käännetään, on alusaineen määrässä huomioitava, että osa siitä sekoittuu aumaan. ”Kypsymätön” auma täytyy myös peittää vettä läpäisemättömällä peitteellä. Esimerkiksi kevytpeite käy, jos se estää veden imeytymisen aumaan. Jälkikypsytysaumassa peite voi olla kevyempi, esimerkiksi turpeella kattaminen on riittävä. Suositeltavaa on, että syksyllä perustettu auma hyödynnettäisiin keväällä, ja keväällä perustettu auma perustamisvuoden aikana. Näin ravinteet saataisiin tehokkaimmin kasvien käyttöön. Nitraattiasetuksen huomioimisen lisäksi on hyvä käydä läpi myös oman kunnan ympäristönsuojeluun liittyvät säädökset. Tarvittaessa apua voi kysyä kunnan ympäristöviranomaiselta.

Nitraattiasetuksen (1250/2014, 7 §) mukaan kompostointi on tehtävä tiivispohjaisella alustalla tai rakenteiden tulee olla muutoin vesitiiviit. Asetuksen mukaan tiivispohjainen alusta on sellainen ehjä pinta asianmukaisine pohjakerrosrakenteineen, jolta lanta ja valumavedet voidaan kerätä talteen. Mistään lannan varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.

Hyödynnä kokemuksia ja neuvontaa

Yksi parhaista tavoista löytää toimivia ratkaisuja on tutustua siihen, millaisia ratkaisuja muut tallit ovat löytäneet. Kokemukset, käytännön vinkit ja arjen oivallukset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, mikä toimii ja ei toimi erilaisissa talliympäristöissä. Kokemusten keräämisessä täytyy huomioida, että kuntien rakennusjärjestykset tai ympäristömääräykset voivat poiketa toisistaan. Lisäksi useampi taho tarjoaa apua ja neuvoa. Yhteydenotto ei vaadi yritystoimintaa, vaan ainoastaan halua kehittää tallin lantahuoltoa. Apua voi kysyä esimerkiksi kunnan ympäristöviranomaiselta, alan järjestöiltä tai paikallisilta maatalousneuvojilta.

---

Kirjoittajat:

TKI-asiantuntijat Krista Jauhiainen ja Saara Tolonen (etunimi.sukunimi@savonia.fi), Savonia-amk

---

Lähteet:

Vesi.fi: Aumausilmoituslomake. Saatavilla: https://vesi.fi/aineistopankki/aumausilmoituslomake/

”Nitraattiasetus”: Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1250

Ympäristöministeriö. 21.1.2025. Kysymyksiä ja vastauksia nitraattiasetuksesta. Saatavilla: https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Kysymyksi%C3%A4%20ja%20vastauksia%20nitraattiasetuksesta.pdf/8ab80661-8476-5d32-9753-c107cf79490e/Kysymyksi%C3%A4%20ja%20vastauksia%20nitraattiasetuksesta.pdf?t=1758112710708 Viitattu 12.12.2025.

Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit – ja Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – hankkeet. 25.9.2025. Vaihtoehtoja hevosenlannan käsittelyyn – webinaaritallenne. Saatavilla: https://youtu.be/OFxEs8gXRnQ?si=mFJitlKKOCyrrE3r

---