Savonia-artikkeli Pro: Ideasta ilmiöksi – Suojaan2026-harjoituksen vaikuttavuus kokonaisturvallisuuden kehittämisen näkökulmasta
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Vaikuttavuudella tarkoitetaan toimintaa tai toimenpiteitä, joiden seurauksena syntyy yksilöihin, organisaatioihin tai yhteiskuntaan kohdistuvia myönteisiä ja pysyviä muutoksia. Vaikuttavuus eroaa tuotoksista ja välittömistä tuloksista siten, että siinä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutuksia ja niiden merkitystä kohdeympäristössä. Esimerkiksi koulutusohjelman järjestäminen tai työpajan toteuttaminen ovat tuotoksia, mutta niiden seurauksena syntyvä osaamisen lisääntyminen, toimintatapojen muuttuminen tai verkostojen vahvistuminen ovat vaikuttavuutta (Belcher & Palenberg 2018).
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkastelussa käytetään usein vaikutusketjuajattelua, jossa resurssit, toimenpiteet, tuotokset, tulokset ja vaikutukset muodostavat toisiaan seuraavan kokonaisuuden. Vaikuttavuuden arvioinnissa keskeistä on kyetä osoittamaan, millä tavoin toiminta on edistänyt tavoiteltua muutosta ja millaista lisäarvoa se on tuottanut yhteiskunnalle, alueelle tai kohderyhmille (Mayne 2017).
Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta vaikuttavuuden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, yhteistyökykyä ja varautumista. Näiden tekijöiden vaikutukset näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä esimerkiksi organisaatioiden välisen yhteistyön sujuvuutena, luottamuksen vahvistumisena ja kykynä toimia yhdessä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Vaikuttavuuden arviointi edellyttääkin sekä määrällisten että laadullisten muutosten tarkastelua (Ansell & Gash 2008).
Ammattikorkeakoulun rooli alueellisessa vaikuttavuudessa
Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen tehtävä edistää aluekehitystä ja työelämän uudistumista. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4 §).
Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus perustuu niiden kykyyn yhdistää koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä työelämäyhteistyö. Vaikutukset eivät synny ainoastaan valmistuvien osaajien kautta, vaan myös uusien toimintamallien kehittämisen, organisaatioiden osaamisen vahvistamisen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tukemisen kautta (Compagnucci & Spigarelli 2020).
Kansainvälisesti korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan usein ”kolmantena tehtävänä”, jolla viitataan koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi korkeakoulun aktiiviseen rooliin yhteiskunnallisessa kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa (Trencher, Yarime, McCormick, Doll, & Kraines 2014; Compagnucci & Spigarelli 2020).
Savonia-ammattikorkeakoulun strategiassa korostuvat työelämälähtöisyys, alueellinen vaikuttavuus, monialaisuus sekä kestävän tulevaisuuden rakentaminen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Vaikuttavuus syntyy erityisesti silloin, kun korkeakoulu pystyy toimimaan eri toimijoiden välisenä yhteiskehittämisen alustana, jossa tutkimustieto, käytännön osaaminen ja alueelliset tarpeet kohtaavat. Tällaisessa roolissa korkeakoulun merkitys ulottuu yksittäisiä hankkeita laajemmalle alueen kilpailukyvyn, osaamispääoman ja uudistumiskyvyn vahvistamiseen.
Kokonaisturvallisuuden kehittäminen edellyttää viranomaisten, yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Turvallisuuden ja varautumisen kaltaisissa monialaisissa teemoissa korkeakoulujen merkitys korostuu erityisesti verkostomaisina toimijoina.
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanke ja Suojaan2026-harjoitus
Savonian ja Kuopion kaupungin koordinoimassa Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhankkeessa on luotu edellytyksiä kansallisen ja kansainvälisen osaamiskeskuksen vakiinnuttamiselle. Hankkeessa on muun muassa laadittu osaamiskeskuksen toimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma lähtökohtana, että tuleva kotipesä olisi osa valtionhallintoa, käytännössä sisäministeriön alaista Pelastusopistoa. Suunnitelma sisältää ehdotukset organisointi-, kustannus- ja rahoitusmallista sekä henkilöstöresursoinnista. Lisäksi on laadittu alustava tuote- ja palveluportfolio kansallisen kokonaisturvallisuuden hubin käynnistämistä varten.
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmistelun vaikuttavuutta voidaan tarkastella useilla tasoilla: yksilöiden osaamisen kehittymisenä, organisaatioiden yhteistyön vahvistumisena, uusien toimintamallien syntymisenä sekä alueellisen kilpailukyvyn ja näkyvyyden kasvuna. Seuraavassa valmisteluhankkeen vaikuttavuutta tarkastellaan Suojaan2026-harjoitukseen osallistumisen näkökulmasta.
Suojaan2026-harjoituksen idea syntyi Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhankkeen hanketiimin kokouksessa vuonna 2025. Vaikka idealla oli heti aluksi myös epäilijänsä, sitä vietiin määrätietoisesti eteenpäin. Keskeisessä roolissa olivat Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Kuopion kaupunki, joiden myönteinen suhtautuminen oli harjoituksen toteuttamisen edellytys. Harjoituksen kustannusten arvioitiin olevan merkittävät, ja sen toteutus vaati runsaasti henkilöstöresursseja. Harjoituksen tuottama lisäarvo arvioitiin kuitenkin niin suureksi, että sekä Pohjois-Savon pelastuslaitos että Kuopion kaupunki sitoutuivat sen toteutukseen.
Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus oli mukana harjoituksen suunnittelun ydinryhmässä. Sen erityisiä vastuualueita olivat rahoituksen ja osahankkeiden hakeminen sekä tutkimuskoordinaatio. Harjoitukseen kytkettiin kaksi rahoitusta saanutta osahanketta: Säähäiriö2026 ja Digitaalinen koulutusympäristö. Osaamiskeskuksen hanketiimi osallistui aktiivisesti myös varsinaisen harjoituksen toteuttamiseen ja arviointiin.
Suojaan2026-harjoitus onnistui erinomaisesti. Se tuotti merkittävää oppia useista näkökulmista ja vahvisti alueen kriisinkestävyyttä. Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastustoimen ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja ja pelastusjohtaja Jukka Koponen kommentoi Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskushankkeen eli KotuOsken roolia ja harjoituksen vaikuttavuutta seuraavasti:
”Suojaan2026-harjoitus oli todella monipuolinen, laaja ja tarpeellinen. KotuOsken idea harjoituksesta oli hyvä, ja harjoitus tuki erinomaisesti muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta. Pelastuslaitoksen puolesta koimme KotuOsken mukanaolon harjoituksessa hyvin tarpeelliseksi.
Harjoituksen perusideana oli tuoda ihmiset yhteen ja saada heidät toimimaan sujuvassa yhteistyössä tärkeän asian puolesta. Nämä tavoitteet toteutuivat.
Kuopioon ollaan parhaillaan rakentamassa reserviä eli VSS-toimijoiden koulutettua joukkoa pelastuslaitoksen tehtävien tueksi. Harjoituksen ajankohta oli sopiva siihen, että kallioväestönsuojan kouluttajakurssien järjestäminen saatiin yhdistettyä seuraavien viiden vuoden toimintaan. Näitä koulutettuja henkilöitä käytetään todellisessa tilanteessa kallioväestönsuojaan suojautuvien opastamiseen, jotta suojan tarpeelliset toiminnot voidaan pitää yllä. Koulutetuille henkilöille Suojaan2026-valmiusharjoitus tarjosi realistisen mahdollisuuden testata opittuja taitoja käytännössä. Tällaiset toiminnalliset harjoitukset synnyttävät osallistujille kokemuksia, jotka kantavat pitkään ja vahvistavat sitoutumista toiminnan jatkuvuuteen.”
Suojaan2026-harjoitus herätti myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Harjoituksesta julkaistiin artikkeleita ja videomateriaalia eurooppalaisissa, aasialaisissa ja yhdysvaltalaisissa medioissa, kuten NBC Newsissa, New York Postissa, The Telegraphissa, Deutsche Wellessä, ZDF:llä, Tagesschaussa ja Euronewsissa. Kuopion kaupungin mediaseurannan perusteella mediajulkisuuden yhteenlaskettu arvioitu potentiaalinen tavoittavuus kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa oli noin 500 miljoonaa.
Savonia mukana myös muissa rooleissa
Suojaan2026-harjoitus haluttiin toteuttaa mahdollisimman autenttisesti myös suojautujien osalta. Käytännössä yli 2 000 suojautujaa koostui pääasiassa Savilahden oppilaitosten opiskelijoista ja henkilöstöstä. Savoniasta osallistui noin 200 opiskelijaa ja henkilöstön edustajaa. Harjoituksessa voitiin Savonian näkökulmasta testata käytännössä myös Secapp-hälytyssovelluksen ja viranomaisten Virve -radioverkkoyhteyden toimivuutta. Savonian opiskelijoiden ja vastuuhenkilöiden roolia pidettiin tästäkin näkökulmasta erittäin merkityksellisenä.
Suojaan2026 tarjosi erinomaisen alustan myös Savonian ja Pelastusopiston toteuttamalle Säähäiriö2026-osahankkeelle, jossa harjoiteltiin sään ääri-ilmiöistä johtuvia ruoka- ja vesihuollon häiriöitä pitkäkestoisen väestönsuojassa oleskelun aikana. Samassa yhteydessä toteutettiin henkiseen kriisinkestävyyteen liittyviä kulttuurikokeiluja. Pelastusopisto vastasi hankkeessa harjoituksen arvioinnista, ja moni savonialainen osallistui harjoitukseen myös tarkkailijana.
Myös Kokonaisturvallisuuden asiantuntija-YAMK-koulutuksen opiskelijoita osallistui harjoituksen toteutukseen. He toimivat muun muassa vapaaehtoistehtävissä, opastivat Luolassa olevia suojautujia ja osallistuivat johtokeskuksen toimintaan.
Saatiinko aikaan vaikuttavuutta?
Edellä kuvattujen näkökulmien perusteella voidaan todeta, että KotuOske-hanketiimin ideasta käynnistynyt Suojaan2026-harjoitus saavutti tavoitteensa ja tuotti sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Harjoitus toi konkreettisesti yhteen alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita suomalaisen kokonaisturvallisuusmallin hengessä. Lisäksi käynnistettiin muun muassa pysyvä koulutusjärjestelmä ja vapaaehtoisten reservi tukemaan Kuopion kaupunkia ja pelastuslaitoksen tehtäviä häiriö- ja poikkeustilanteissa. Savonian näkökulmasta harjoitus mahdollisti monialaisen osaamisen kehittymisen ja tarjosi alustan häiriö- ja kriisitilanteiden viestiyhteyksien sekä muiden käytännön toimintatapojen testaamiseen.
Suojaan 2026 -harjoituksen kuvat: Vicente Serra/Kuopion kaupunki
Kirjoittajat
Pia Viklund, hankejohtaja Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hanke, Savonia-ammatikorkeakoulu
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. 2014. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932
Ansell, C. & Gash, A. 2008. Collaborative governance in theory and practice. Journal of Public Administration Research and Theory 18 (4), 543–571. https://doi.org/10.1093/jopart/mum032
Belcher, B. M. & Palenberg, M. 2018. Outcomes and impacts of development interventions: Toward conceptual clarity. American Journal of Evaluation 39 (4), 478–495. https://doi.org/10.1177/1098214018765698
Compagnucci, L. & Spigarelli, F. 2020. The third mission of the university: A systematic literature review on potentials and constraints. Technological Forecasting and Social Change 161, 120284. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2020.120284
Mayne, J. 2017. Theory of change analysis: Building robust theories of change. Canadian Journal of Program Evaluation 32 (2), 155–173.
Trencher, G., Yarime, M., McCormick, K. B., Doll, C. & Kraines, S. 2014. Beyond the third mission: Exploring the emerging university function of co-creation for sustainability. Science and Public Policy 41 (2), 151–179.
