
Savonia-artikkeli Pro: Kansainvälisten opiskelijoiden toive opettajille ja työnantajille: ”Puhuu hitttamin mä ymmärrän paremmpi”
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Kansainväliset opiskelijat opiskelevat suomen kieltä osana englanninkielisiä tutkintoja. Suomen kielen käyttäminen arjessa on kuitenkin haastavaa ja yksi syy on se, että opiskelijoiden kohtaama suomen kieli on liian vaikeaa. Opiskelijoiden mukaan selkeä suomen kieli auttaisi heitä ymmärtämään suomea.
Suomen kielen opettajat puhuvat usein kielitietoisen opetuksen ja selkeän kielen merkityksestä. Miltä asia näyttää opiskelijan näkökulmasta? Tällä kertaa ääneen pääsevät opiskelijat. Kysyin Savonia-ammattikorkeakoulun eri alojen kansainvälisiltä opiskelijoilta anonyymissa kyselyssä, mikä tekee suomen kielestä heille helpommin ymmärrettävää ja millaiset asiat auttavat heitä ymmärtämään, oppimaan ja käyttämään suomen kieltä. Kyselyyn vastasi 62 opiskelijaa, joista lähes kaikki kertoivat myös omin sanoin kokemuksistaan siitä, miten selkeä kieli on auttanut heitä ymmärtämään suomea tai liian vaikea suomen kieli on aiheuttanut ongelmia.
“When i start speaking Finnish people think that i understand everything and they talk fluently”

Kyselyn mukaan yli puolet opiskelijoista kohtaa liian vaikeaa suomea päivittäin. Vähän alle puolet vastaajista kohtaa liian vaikeaa suomen kieltä viikoittain tai joskus. Vain yksi vastaaja kohtaa liian vaikeaa suomea vain harvoin. Vastaajat kertovat esimerkkejä tilanteista, joissa suomen kieli on ollut liian vaikeaa, ja he eivät ole siksi ymmärtäneet:
“Most of the time, shop assistants and officials in public service points are speaking complex and fast Finnish, and I could only switch to English to communicate after greetings.”
“During my internship, when local Fins were talking, I could only get around 30% of the conversation; when foreign workers were speaking Finnish, i could understand almost everything. sometimes when people were willing to talk to me with short sentence and easy languages, i can also understand.”
“When people speak too fast and with informal language it becomes difficult to follow up“
Opiskelijat haluaisivat harjoitella suomea enemmän, mutta joutuvat vaihtamaan englantiin usein heti tervehdysten jälkeen, koska heidän kohtaamansa suomen kieli on liian vaikeaa. He eivät pysy mukana nopeatempoisessa keskustelussa ja suomen kielen harjoitteleminen epäonnistuu. Kielen oppimisen alkuvaiheessa suomen puhuminen ei tarkoita, että opiskelija ymmärtäisi vielä nopeaa tai puhekielistä suomea. Vastaajat kuvaavatkin tilanteita, joissa keskustelukumppani tulkitsee suomen kielen käyttämisen merkiksi sujuvasta kielitaidosta ja alkaa puhua liian nopeasti ja monimutkaisesti. Pitkänen ja Tervola (2023) ovat tutkineet suomenkielisten potilaiden puheen ymmärrettävyyttä suomea toisena kielenä käyttävien lääkärien näkökulmasta. Myös heidän tutkimuksensa perusteella ymmärtämisongelmia aiheuttavat mm. puhenopeus, vieraat murrepiirteet ja puhekieliset ilmaukset (Pitkänen ja Tervona 2023).
Opiskelijat kokevat, että he voisivat käyttää suomea enemmän, jos suomalaiset puhuisivat ja kirjoittaisivat heille selkeällä ja helpolla suomen kielellä. Millaista selkeä kieli sitten opiskelijoiden mielestä on? Vastaajat nostivat useimmiten esiin puhenopeuden. Yli 80% vastaajista kertoi, että jos puhe on hitaampaa, heidän on helpompi ymmärtää:
”Puhuu hitttamin mä ymmärrän paremmpi”
”Talk slower and with more general & standard vocabulary.”
Toiseksi eniten nostettiin esiin, että tavalliset sanat ja lyhyet lauseet helpottavat ymmärtämistä. Vastaajien mukaan myös sanojen selitykset, esimerkit, kuvat ja kuviot auttavat ymmärtämään suomea paremmin. Opiskelijoiden kuvaukset siitä, millaista suomen kieltä heidän olisi helpompi ymmärtää, mukailevat selkokielen ja selkeän kielen määritelmiä: Käytetyt sanat ovat tavallisia tai kuulijoille tuttuja, uudet sanat selitetään, lauseet ja virkkeet ovat lyhyitä ja puherytmi on rauhallinen (Leskelä 2019, 131-136, 151, 223).

”Kun teksti on selkeä, ymmärrän sen nopeammin ja teen vähemmän virheitä töissä ja opinnoissa”
Kysyin opiskelijoilta, miksi selkeä suomen kieli on heille tärkeää. Vastauksissa toistui, että selkeä kielimuoto helpottaa ymmärtämistä ja kielen käyttämistä, kun uutta kieltä ollaan vasta oppimassa. Selkeä kieli auttaa myös toimimaan oikein opinnoissa, työharjoittelussa ja työssä, koska se vähentää väärinymmärryksiä. Selkeän suomen kielen kuvattiin myös lisäävän motivaatiota ja itsevarmuutta ja auttavan integroitumaan Suomeen. Selkeä suomen kieli mahdollistaa kielen käyttämisen alusta asti ja edesauttaa näin oppimista:
“Because I’m am a learner and learning starts with ease”
”I would like to use Finnish, but ordinary Finnish is too difficult for me at this stage — Easy Finnish is nice to help me speak some form of Finnish such that I can practice in the process and adapt to ordinary Finnish more quickly.”
Kysyttäessä, missä tilanteissa selkeä suomen kieli on tärkeää, kansainväliset opiskelijat vastasivat: opettajien ohjeissa, kurssimateriaaleissa ja työpaikan ohjeissa. Olisi siis tärkeää, että opettajat ja harjoittelunohjaajat tuntisivat selkeän suomen kielen periaatteita, jotta he voisivat tukea opiskelijoita uuden kielen oppimisessa. Alkuun pääsee jo näillä muutamalla opiskelijoiden nostolla: puhu hitaammin, pidä lauseet lyhyinä, käytä tuttuja sanoja ja selitä uudet sanat.
Selkeä suomen kieli on tie kohti tavallisen, vaativamman suomen ymmärtämistä. Kun opiskelija pystyy osallistumaan keskusteluun omalla kielitaitotasollaan, hän saa samalla tilaisuuksia harjoitella suomea ja vähitellen laajentaa kielitaitoaan. Selkeästä kielestä ja kielitietoisesta opettamisesta ovat kirjoittaneet muun muassa Mysheva ja Koskelo (2025a, 2025b). Artikkeleista saat lisää vinkkejä oman viestintäsi selkeyttämiseen. Lisäksi Kaksikielinen korkeakoulutus -hankkeessa kehitetyllä ”Opeta ja ohjaa kielitietoisesti – vahvista oppijan suomen kielen taitoa” -verkkokurssilla voit konkreettisesti harjoitella, miten voit selkeyttää omaa kieltäsi puhuessasi ja antaessasi ohjeita.
Artikkeli on kirjoitettu osana Europan sosiaalirahaston (ESR+ 2021-27) osarahoittamaa Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo -hanketta (n.d.).
Kirjoittajat
Essi Markoff, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
Lähteet
Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo. (n.d). Tampereen korkeakouluyhteisö. Saatavilla: https://projects.tuni.fi/kaksko/ Viitattu 11.11.2026.
Leskelä, L. (2019). Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Mysheva, V. & Koskelo, A-B. (2025a). Selkeä viestintä luo turvallisen oppimisympäristön. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/selkea-viestinta-luo-turvallisen-oppimisympariston/ Viitattu 11.11.2026.
Mysheva, V. & Koskelo, A-B. (2025b). Kielitietoinen opetus alkaa johdonmukaisesta viestinnästä. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/kielitietoisen-opetus-alkaa-johdonmukaisesta-viestinnasta/ Viitattu 11.11.2026.
Opeta ja ohjaa kielitietoisesti – vahvista oppijan suomen kielen taitoa -verkkokurssi. (2026). Saatavilla: https://opin.fi/fi/study-options/Savonia/opeta-ja-ohjaa-kielitietoisesti-vahvista-opiskelijan-suomen-taitoa-verkkokurssi/1fba0f6f-8a31-43fc-b4a4-ee852ea5ed1c?studyModuleStudyOptionId=&q=opeta+ja+ohjaa&sortColumn=validRange&sortOrder=ASC Viitattu 11.11.2026.
Pitkänen, T. and Tervola, M. (2023) “Puheen ymmärrettävyyden jäljillä : Mikä potilaan puheessa on vaikeaa suomea toisena kielenä käyttävälle lääkärille?”, Virittäjä, 127(4). doi:10.23982/vir.122189.