Itsensä johtamisen näkökulma on viime vuosina vaihtunut aiemmin korostuneesta ”miten saat itsesi tekemään asioita” sisäiseen motivaatioon, tekemisen merkityksellisyyteen ja vahvuuksien käyttämiseen.

Kehityssuunta on varsin ymmärrettävä, koska on havaittu, että työntekijä, joka voi työssään hyödyntää vahvuuksiaan, kukoistaa 18x muita todennäköisemmin. Kukoistaminen voidaan määritellä hyvän olon, hyvän toimintakyvyn ja hyvän tekemisen yhdistelmäksi (Huppert & So 2013). Vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä myös muun muassa työn imuun, innostukseen ja merkityksellisyyden kokemiseen sekä vähäisempään stressiin ja sairauspoissaoloihin. (Wenström 2022, Isokorpi ym. 2023.)

Vahvuuksien yhteys hyvinvointiin, työn imuun ja innostukseen selittyy Bakker & van Woerkomin (2018) mukaan viidellä seikalla: 1) Autenttisuudella, koska vahvuusalueella toimitaan omana aitona itsenä ja myös toteutetaan itseä. 2) Kyvykkyyden ja minäpystyvyyden kokemuksilla, jotka ovat yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja hallinnan tunteeseen. 3) Voimavarana, joka edistää työn imua. 4) Myönteisillä tunteilla, joita vahvuuksien käyttö edistää. 5) Voimaantumisella, jonka vahvuuksien äärellä työskentely tuo mukanaan.

Heikkouksien sijaan fokus vahvuuksiin

Vahvuuksien käyttö työssä ja niiden käytön tietoinen johtaminen lisää kukoistusta ja tuottaa myös taloudellista säästöä vähentyneiden sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden myötä (Wenström 2019a). Lisäksi omat vahvuutensa tunnistava, innostunut ja hyvinvoiva ammattilainen haluaa ja jaksaa kehittää omaa osaamistaan ja työtään muuttuvassa työelämässä (Wenström 2022, Isokorpi ym. 2023).

Vahvuuksiensa hyödyntäminen ja niiden edelleen kehittäminen tuottaa menestystä todennäköisemmin kuin heikkouksiin keskittyminen. Eräässä jo vähän vanhemmassa tutkimuksessa selvitettiin, miten osallistujat olivat kehittäneet itseään elämänsä aikana ja tehtävänä oli valita kahdesta vaihtoehdosta se, jota tunnisti suosineensa enemmän: A. Tunnistan vahvuuteni ja hyödynnän niitä, B. Tunnistan heikkouteni ja pyrin parantamaan niitä. Vastaajista 70 % tunnisti suosineensa enemmän vaihtoehtoa B, eli heikkouksien parantamista ja vain 30 % toimi voimakkaammin vahvuuksien pohjalta. (Buckingham & Clifton 2001.)

Sen jälkeen tutkimukseen osallistuvien tuli arvioida omaa menestystään elämässään omien kriteereiden mukaisesti. Lähes kaikki menestyneeksi itsensä arvioineet olivat valinneet vaihtoehdon A, eli vahvuuksiensa hyödyntämisen ja niiden edelleen kehittämisen. (Buckingham & Clifton 2001.) Tämä saakin pohtimaan, että miksi meidän täytyisi jokaisen kehittyä olemaan vähintään kohtuullisen hyviä kaikessa. Sen sijaan voisimme panostaa vahvuusalueillamme kehittymiseen ja kukoistaa. Samaa ajatusta voisi soveltaa myös työyhteisöihin. Entä jos työyhteisönä tunnistaisimme vahvuutemme ja siirtäisimme vähäksi aikaa sivuun kaikki ne kehittymistä vaativat seikat. Voisiko vahvuustyöskentelyn seurauksena ollakin, että työyhteisön havaitut heikkoudet vaimenisivat ilman että niille suoranaisesti tehdään mitään?

Laaja-alainen vahvuusnäkemys ja VOIMAKEHÄ®

Henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen ja heikkouksien ymmärtäminen voi toimia katalyyttinä kasvuun ja kehitykseen, jos ihmisellä vain on motivaatiota muuttaa toimintaansa arjessa. Vahvuustyöskentelyä voidaan käyttää tiedostamaan sekä omat kehitystarpeet että vahvuuksien optimaalisen käytön arjessa. (Uusiautti & Wenström 2026.)

Tässä artikkelissa vahvuustyöskentelyä tarkastellaan VOIMAKEHÄ® menetelmän kautta. Menetelmä perustuu monitieteiseen tutkimukseen, erityisesti positiivisen psykologian laajaan vahvuusajatteluun ja positiiviseen organisaatiopsykologiaan. Siinä kartoitetaan vahvuuksia laaja-alaisesti kuuden osa-alueen kautta: luonteenvahvuudet, kyvykkyydet, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot ja resurssit. (Wenström 2019b; Wenström 2019c; Wenström 2020.)

• Luonteenvahvuudet ovat voimakehän keskellä, koska niillä on yhteys kaikkiin muihin osa-alueisiin. Luonteenvahvuudet kertovat vahvuuksista, jotka tuntuvat omilta ja luonnollisilta käyttää, antavat energiaa ja iloa, kun niitä pääsee hyödyntämään.
• Arvot taas ohjaavat elämämme suuntaa, auttavat meitä suuntautumaan niihin asioihin, jotka ovat meille merkityksellisiä. Arvot vastaavat kysymykseen, mikä meille on elämässämme kaikkein tärkeintä?
• Kyvykkyydessä yhdistyvät lahjakkuuden lajit, tempperamenttityypit, ajattelutaipumukset ja kyvyt. Ne kertovat millaisia olemme luontaisesti.
• Osaaminen ja taidot kertyvät meille elämän aikana. Voimme miettiä, mitä osaamme, missä olemme hyviä sekä mikä osaaminen on merkityksellisintä itselle.
• Kiinnostukset muuttuvat elämän aikana. Sen vuoksi onkin tärkeä aina välillä pohtia, mikä juuri tällä hetkellä kiinnostaa ja innostaa.
• Resurssit voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Mitä sellaista meillä on, joka mahdollistaa hyvinvoinnin, innostumisen ja onnistumisen työssä ja elämässä. (Wenström 2022.)

VOIMAKEHÄ® työskentely – pysähtyminen oman itsen äärelle

VOIMAKEHÄÄ® voidaan hyödyntää itsetuntemuksen kehittämisessä sekä osana erilaisia ohjaus- ja valmennusprosesseja. Työskentely voi olla pelkästään yksilötyöskentelyä tai siihen voidaan yhdistää ryhmätyöskentelyä.

Kehittyminen alkaa aina itsensä tuntemisesta ja itsensä tunteminen alkaa pysähtymisestä. Savonia-ammattikorkeakoululla pysähdytään aika ajoin tarkastelemaan vahvuuksia VOIMAKEHÄ® työskentelyn avulla niin korkeakoulun johdon kuin opettajatiimienkin kanssa. Lisäksi menetelmää hyödynnetään Master Schoolin opiskelijoiden opetuksessa. VOIMAKEHÄ® -kortit tekevät työskentelystä mukavaa ja rentoa. Mutta onnistuu työskentely myös ilman kortteja.

Savonia-ammattikorkeakoululla VOIMAKEHÄ® työskentelyssä edettiin seuraavalla tavalla. Ensin korttien avulla jokainen kokosi itselleen oman henkilökohtaisen VOIMAKEHÄN® tunnistaen vahvuutensa kaikilta kuudelta osa-alueelta. Sen jälkeen lähdettiin etsimään punaisia lankoja omista vahvuuksista. Esimerkiksi löytyykö jokin teema, joka läpäisee kaikki vahvuudet. Sen jälkeen jokainen sai pohtia, miten vahvuudet ovat läsnä omassa arjessa. Yksilötyöskentelyn jälkeen jatkettiin ryhmäkeskustelulla siitä, miten kunkin vahvuudet ilmenevät työssä ja työyhteisössä, erityisesti omassa tiimissä, toimimisessa. Työskentelyn jälkeen VOIMAKEHÄÄ® on hyvä kuljettaa mukana niin tiimien kuin jokaisen yksilönkin reflektion tukena.

Vahvuustyöskentely jatkuu reflektoinnilla

Omien vahvuuksien tutkimisen ja tiedostamisen lisäksi niitä on tärkeä reflektoida. Reflektio voidaan kohdistaa omien uskomusten, tunteiden kokemisen, onnistumisen, oppimisen tai kasvun käsittelemiseen. Reflektion avulla voidaan myös ottaa etäisyyttä tilanteesta, joka aiheutti voimakkaita tunteita. (Wenström & Kari 2025.)

Reflektointi auttaa tiedostamaan minkälaisissa tilanteissa oma vahvuus ilmenee tuottaen positiivista tulosta ja energisoiden itseä. Se auttaa myös huomaamaan, minkälaisissa tilanteissa vahvuus ilmenee liiallisena, jolloin vaikkapa sisukkuuden luonteenvahvuus saakin aikaan uupumuksen. Tai kriittisen ajattelun vahvuus ilmeneekin äärimmäisenä kriittisenä ja negatiivisena sisäisenä puheena. (Wenström & Kari 2025.) Sisäinen puhe on usein automaattista ja tiedostamatonta, se on tapa, jolla puhumme itsellemme. Ajatukset voivat luoda aivoihin uusia reittejä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät uskomuksia itsestä. Pahimmillaan ne kiinnittävät oman huomion vain siihen mitä ei osaa tai mitä pelkää ja sehän estää meitä yrittämästä uusia, kiinnostavia asioita. (Cameron 2021; Vignola 2025.)

Omien vahvuuksien tiedostaminen ja niiden huomiointi arjessa auttaa meitä työssä jaksamisen sijaan kukoistamaan ja tuntemaan merkityksellisyyttä. Vahvuuksiemme ohjaamana suuntaudumme toimimaan itsellemme luontaisella tavalla, jolloin elämä muuttuu keveämmäksi. Omiin heikkouksiin ja kehittämisen kohteisiin keskittyminen tarkoittaa väistämättä ponnistelua ja puristamista, jolloin jaksaminen on koetuksella. Sen vuoksi niihin käytettyä aikaa voisi olla järkevää rajoittaa.

---

Kirjoittaja

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School, paivi.tikkanen@savonia.fi

---

Lähteet

Bakker, A.B. & van Woerkom, M. 2018. Strenghts use in organisations: A positive approach of occupational health. Canadian Psychology/Psychologie canadienne, 59(1), 38-46.

Buckingham, M.E. & Clifton, D. 2001. Now, Discover Your Strenghts: how to develop your talents and those of the people you manage.

Cameron, J. 2021. Kuuntelemisen polku. Johdatus tarkkaavaisuuden taitoon. Helsinki: Like kustannus.

Huppert, F. A., & So, T. T. C. (2013). Flourishing across Europe: Application of a new conceptual framework for defining well-being. Social Indicators Research, 110(3), 837–861. https://doi.org/10.1007/s11205-011-9966-7

Isokorpi, T., Järvenpää, V., Keskimaa, S. & Koriseva-Karmala, A. 2023. Taidot ja hyvinvointi. Mediapinta Oy.

Uusiautti, S. & Wenström, S. 2026. Positive leadership. Research-based insights of the future of leadership. Palgrave Macmillan, Switzerland.

Vignola, N. 2025. Viritä aivosi hyvään elämään. Bazar Kustannus, Helsinki

Wenström, S. 2019a. Vahvuuksien voima työelämässä. Vahvuuksien voima työelämässä – Vahvuuttamo

Wenström, S. 2019b. VOIMAKEHÄ®- löydä omat vahvuutesi. VOIMAKEHÄ®- löydä omat vahvuutesi – Vahvuuttamo

Wenström, S. 2019c. Tulevaisuuden työelämätaidot – taitoja vai jotain muuta? Tulevaisuuden työelämätaidot – taitoja vai jotain muuta? – Vahvuuttamo

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-kustannus, Keuruu.

Wenström, S. 2022. Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. PS-kustannus, Keuruu.

Wenström, S. & Kari, J. 2025. Reflektio tulevaisuuden työelämätaitona Oamk Journal 150/2025)