Savonia-artikkeli Pro: Kesä Siilinjärven metsissä- maastotyö osana metsäsuunnittelua
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Kesäiset maastopäivät Siilinjärven metsissä tarjosivat tilaisuuden kuunnella, katsella ja ihmetellä sitä, kuinka elävä ja monikerroksinen metsä todella onkaan. Kun lehdet puhkeavat, purot solisevat ja kasvukausi on täydessä vauhdissa, paljastaa metsä myös enemmän itsestään. Kesä onkin maastotyön parasta aikaa – aikaa, jolloin metsäsuunnitelma täydentyy todellisilla havainnoilla ja luontoarvot tulevat näkyviksi.
Metsien merkitys
Suomi on yksi Euroopan metsäisimpiä maita, ja metsät peittävätkin yli kolme neljäsosaa maamme maapinta-alasta (Maa- ja metsätalousministeriö n.d.). Metsät ovat meille tärkeitä ja niillä on hyvin moninainen merkitys. Metsät tarjoavat virkistystä ja luontoelämyksiä, metsässä liikkumisen, retkeilyn, marjastuksen ja sienestyksen kautta. Taloudellisesti metsät ovat myös merkittäviä. Puuntuotanto on tärkeä taloudellinen voimavara, joka työllistää ihmisiä, tukee metsäteollisuutta ja tarjoaa uusiutuvaa raaka-ainetta moneen tarkoitukseen. Lisäksi metsät ovat ekologisesti arvokkaita: ne sitovat hiiltä, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat elinympäristön lukuisille kasveille ja eläimille. Metsien merkitys on siis taloudellinen, ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen.
Maastotyö osana metsäsuunnittelua
Kesän aikana Siilinjärvellä toteutettu maastotyö oli osa Vastuullista metsäsuunnittelua kuntametsänomistajille -hanketta. Metsäsuunnittelu on keskeinen osa metsien kestävää käyttöä ja hoitoa. Maastotyö on puolestaan tärkeä osa metsäsuunnittelua. Maastotyön avulla saadaan arvokasta ja ajantasaista tietoa metsien tilasta. Avoin metsä- ja luontotieto antaa hyvän pohjan metsäsuunnittelulle mutta maastotarkasteluissa selviävät ne yksityiskohdat, joita ei kaukokartoituksella nähdä tai joita ei ole merkitty olemassa oleviin tietokantoihin.
Maastotyön menetelmät
Metsäsuunnittelun maastotyöt perustuvat huolelliseen havainnointiin, mittaamiseen ja dokumentointiin. Tavoitteena on saada tarkkaa tietoa metsän rakenteesta, kasvupaikoista sekä luontoarvoista. Maastossa mitataan muun muassa puuston pohjapinta-alaa, pituutta sekä rinnankorkeusläpimittaa. Mittaustuloksia käytetään puustotietojen laskennassa sekä metsän kasvun ja hakkuumahdollisuuksien arvioinnissa. Kasvupaikan ominaisuuksia, kuten kasvupaikkaluokkaa, arvioidaan silmämääräisesti sen piirteiden perusteella. Lahopuun määrän ja laadun arvioiminen on myös tärkeä osa maastotyötä. Lahopuun merkitys metsien monimuotoisuuden kannalta on suuri, sillä Suomen lajeista noin neljäsosa on riippuvaisia lahopuusta (Metsäteollisuus 2021).
Luontoarvojen kartoittaminen
Siilinjärvellä metsäsuunnittelun maastotöiden yhteydessä tehtiin myös kevyt luontokartoitus. Metsien erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa arvokkaiden elinympäristöjen ja luontoarvojen huomioimisen metsänkäsittelyssä. Maastossa kirjataan ylös tavanomaisesta ympäristöstä poikkeavia luonto- ja maisema-arvoja, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Luontokartoitusta hyödynnetään, kun metsikkökuviot jaetaan talousmetsäksi tai herkäksi metsäksi. Metsä lukeutuu herkäksi, mikäli sen vaikutusalueelta löytyy monimuotoisuudelle, hiilensidonnalle, vesiensuojelulle tai virkistyskäytölle tärkeitä alueita. Herkille metsikkökuvioille mahdolliset toimenpiteet toteutetaan harkitusti ja luontoarvot huomioiden, jotta alueen erityispiirteet säilyvät.
Esimerkki monimuotoisuudelle arvokkaasta löydöstä maastotöiden aikana
Eräällä maastokäynnillä Siilinjärveltä löytyi arvokas tervaleppäkorpi, joka erottui muusta ympäröivästä metsästä puuston, kasvillisuuden ja pysyvän kosteutensa ansiosta. Tervaleppä oli kohteen vallitseva puulaji ja aluskasvillisuus oli lehtomaista ja rehevää.
Tällaiset kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkityksellisiä. Tervaleppäkorpi onkin luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, ja sen säilyttäminen luonnontilaisen kaltaisena on tärkeää. Havainnot löydöksestä kirjattiin maastotietoihin ja näin varmistetaan, että kohde huomioidaan tulevassa metsäsuunnitelmassa.
Kesä Siilinjärvellä osoitti sen, kuinka keskeisessä roolissa maastotyö metsäsuunnittelussa onkaan. Ilman maastossa tehtyä havainnointia jäisi osa arvokkaista erityispiirteistä tunnistamatta. Arvokkaiden kohteiden tunnistaminen vahvistaa metsien monimuotoisuutta ja tukee metsän kestävää käyttöä ja hoitoa.
Kirjoittajat:
Noora Niskanen, Projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Minna Luoto, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Miika Kajanus, TKI-asiamies, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Maa- ja metsätalousministeriö n.d. Suomen metsävarat. https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat
Metsänhoidon suositukset n.d. Kasvupaikat ja niiden tunnistaminen. https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kasvupaikat-ja-niiden-tunnistaminen
Metsäteollisuus 2021. Lahopuun merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle on suuri. Artikkeli. https://metsateollisuus.fi/uutishuone/lahopuun-merkitys-metsaluonnon-monimuotoisuudelle-on-suuri/