Tämä on kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa, joka käsittelee korkeakoulujen saavutettavuutta ja monikulttuurisuutta. Artikkelin toinen osa tulee käsittelemään toimenpiteitä saavutettavamman korkeakoulun kehittämiseksi.

Korkeakoulut monikulttuuristuvat

Suomalainen korkeakoulutus kansainvälistyy nopeasti. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on Suomessa lähes kolminkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana (Piiroinen, 2025). Kohderyhmän kiinnostus korkeakouluopintoja kohtaan näkyy myös meillä Savoniassa: tällä hetkellä läsnäolevana on lähes 570 kansainvälistä opiskelijaa. Lisääntyneestä kiinnostuksesta kertovat myös Savonian avoimen opintojaksojen osallistujamäärät. Edellisen lukuvuoden suosituimpiin avoimen opintojaksoihin kuuluivat englanninkielinen Finnish 1, opiskelijan suomi (A2.2 -taso) sekä englanninkielinen suomen kurssi Finnish 2 (level A2.1).

Monikulttuurisuuden teemat eivät kosketa ainoastaan kansainvälisiä opiskelijoita. OKM:n Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjauksissa on asetettu tavoitteeksi, että jokainen korkeakoulutuksesta valmistuva opiskelija on tottunut toimimaan kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä ymmärtäen erilaisuutta ja globaaleja haasteita. Tarkoituksena on ohjata korkeakouluja ja muita toimijoita suuntaamaan strategioitaan yhteisiin kansainvälistymistavoitteisiin. (OKM, 2017).

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu sekä työelämän osaajatarpeet nostavatkin saavutettavuuden korkeakoulujen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Pelkkä opiskelijoiden rekrytointi ei riitä, vaan huomio on kiinnitettävä laajemmin korkeakoulun saavutettavuuteen: opiskelijoiden osallisuuteen, vähemmistöjen yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja korkeakouluyhteisöön sujuvaan kiinnittymiseen.

Millainen on saavutettava korkeakoulu?

Korkeakoulutuksen saavutettavuus perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Tavoitteena on, että jokaisella on taustastaan riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua korkeakoulutukseen, osallistua opintoihin ja menestyä niissä. (Eskelinen ym., 2020; Klemola ym., 2020.) Kosusen (2021) mukaan monikulttuurinen ja saavutettava korkeakoulu koostuu rakenteista, palveluista ja toimintakulttuurista, jotka tunnistavat opiskelijoiden erilaiset taustat, kielet ja elämäntilanteet. Hän kuitenkin mainitsee, ettei saavutettavuus aina toteudu yhdenvertaisesti. Opetuskäytännöt, viestintä, ohjauspalvelut ja yhteisölliset toimintatavat ovat usein rakentuneet ensisijaisesti suomenkielisten opiskelijoiden tarpeiden ympärille. Tämän seurauksena osa opiskelijoista voi kohdata opintojen aikana esteitä, jotka voivat heikentää hyvinvointia, osallisuuden kokemusta ja opintojen etenemistä. (Kosunen, 2021).

Korkeakoulutuksen saavutettavuuteen liittyvät haasteet

Korkeakoulujen saavutettavuudesta puhuttaessa ei tarkoiteta ainoastaan fyysistä esteettömyyttä tai palvelujen helppoa saatavuutta, vaan myös kielellistä saavutettavuutta. Opiskelija ei voi hyödyntää palveluja, osallistua yhteisöön tai tehdä tietoon perustuvia valintoja, jos korkeakouluviestintä on vaikeasti ymmärrettävää. (Myers & Martin, 2001.) Selkeä kieli tukee yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja oppimista sekä hyödyttää kaikkia opiskelijoita taustasta riippumatta. Se mahdollistaa opiskelijoiden yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua opintoihin, hyödyntää korkeakoulupalveluja ja kiinnittyä korkeakouluyhteisöön. (Leskelä & Uotila, 2020). Korkeakoulujen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Pelkkä muodollinen mahdollisuus hakea korkeakouluun ei myöskään vielä takaa yhdenvertaista osallistumista. Heikot perustaidot kasautuvat tyypillisesti vanhemmille henkilöille, matalasta sosiaaliekonomisesta taustasta tuleville ja maahanmuuttajille. (Kosunen, 2001.) Suomen korkeakoulujärjestelmässä aliedustettuja ryhmiä ovat yhä edelleen kansainväliset opiskelijat, maahanmuuttajat sekä romanit. Kosusen (2001) mukaan korkeakoulutuksen saavutettavuuden kannalta merkittävää on se, miten koulutuksessa aliedustettujen ryhmien erilaiset kulttuuriset taustat, kokemukset ja tuen tarpeet huomioidaan korkeakoulun käytännöissä, ohjauksessa ja toimintakulttuurissa.

Romanien koulutus- ja työllistymispolkuja on tutkittu Kinanen-Nimmrichterin ja Ollikaisen (2025) YAMK-opinnäytetyössä ”Mitä pitäisi tapahtua, että romanit pääsisivät korkeakouluun ja työelämään?”. Heidän mukaansa romanien osallisuutta ei voida vahvistaa pelkästään yksilöön kohdistuvilla toimilla. Tarvitaan laajempia muutoksia koulutuksen, työelämän ja palvelujärjestelmien rakenteisiin. Opinnäytetyön tuloksissa korostuivat erityisesti kulttuurisen sensitiivisyyden, yhteisöllisen tuen ja rakenteellisten ratkaisujen merkitys osallisuuden rakentumisessa. Keskeisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi yhdenvertaisuutta tukevat toimintatavat, kulttuurisesti sensitiiviset palvelut ja koulutuksen ja työelämän tasa-arvoisten mahdollisuuksien vahvistaminen. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Konkreettisilla toimilla kohti kaikkien korkeakoulua

Korkeakoulujen, kuten myös Savonian strategiassa korostuvat kansainvälisyys, yhdenvertaisuus ja opiskelijalähtöisyys. Korkeakoulun saavutettavuus ja monikulttuurisuus eivät sellaisenaan muutu arjen käytännöiksi pelkällä strategialla. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää konkreettisia toimintamalleja, henkilöstön osaamisen vahvistamista sekä opiskelijoiden kokemusten systemaattista huomioimista korkeakoulun saavutettavuudessa. Ratkaisuja monikulttuurisemman ja saavutettavamman korkeakoulun vahvistamiseen on jo olemassa. Kehittämistyö voi kohdistua esimerkiksi korkeakouluviestintään, kulttuurisensitiivisempään ohjaukseen, henkilöstön monikulttuurisuuden osaamiseen sekä opiskelijoiden omaa osallisuutta tukeviin toimintamalleihin.

Saavutettavuuden edistäminen on tärkeää sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Korkeakouluilla on keskeinen rooli osaajien kouluttamisessa, kotoutumisen tukemisessa ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Samalla saavutettavampi toimintakulttuuri vahvistaa korkeakoulujen vetovoimaa, opiskelijoiden sitoutumista sekä mahdollisuuksia jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen.

Seuraavassa artikkelissa tarkastelemme lähemmin Monikulttuuriset opintopolut –hankkeen aikana toteutettuja ratkaisuja ja mahdollisuuksia rakentaa saavutettavampaa ja monikulttuurisempaa korkeakoulua Savoniassa. (kursivoitu)

---

Kirjoittajat

Milka Kumpu, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tarja Hallavainio, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Eskelinen, N., Erola, J., Karhula, A., Ruggera, L. & Sirniö, O. 2020. Eriarvoisuuden periytyminen. Teoksessa Mattila, M. (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Kalevi Sorsa-säätiö. Helsinki: Copy-set Oy, 127–155. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/09/Eriarvoisuus2020_web3.pdf

Kinanen-Nimmrichter, P-L., & Ollikainen, M. (2025). Mitä pitäisi tapahtua, että romanit pääsisivät korkeakouluun ja työelämään? YAMK-opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329158

Klemola, U., Ikäheimo, H. & Hämäläinen, T. (toim.) 2020. OHO-opas. Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68304

Kosunen, T. (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0

Leskelä, L., & Uotila, E. H. (2020). Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa M. Hirvonen & T. Kinnunen (toim.), Saavutettava viestintä: Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä (s. 227–248). Gaudeamus. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/10bdce9e-dd2d-4fb2-a8b9-8e80e6d5ca12/content

Myers, B., & Martin, T. (2021). Why Plain Language? Linguistic Accessibility in Inclusive Higher Education. Journal of Inclusive Postsecondary Education, 3(1). https://doi.org/10.13021/jipe.2021.2953

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/ddbae44b-da8c-4a05-b948-7f289c8e4314/content

Piiroinen, K. (2025). Tilannekatsaus kansainvälisten opiskelijoiden tarpeesta, taloudellisista vaikutuksista ja asemasta osaajapulaan vastaamisessa: Toimenpiteet korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi. KOTA-seminaari 4.9.2025, Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/documents/1410845/246416603/Piiroinen_Kv-opiskelijat%20Kota-seminaari%202025_.pdf/8061959e-c9fe-42e7-34a0-1c41bb5d771d/Piiroinen_Kv-opiskelijat%20Kota-seminaari%202025_.pdf?t=1756988622508