Kohti turvallisempaa, myötätuntoisempaa ja avoimempaa organisaatiokulttuuria -Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutuksen pilotointi Mieliteko 2.0 hankkeessa

Tausta

Trauma ei ole vain tapahtuma, joka on tapahtunut menneisyydessä, vaan siitä jää jälki mieleen ja kehoon (van der Kolk 2022). Trauma on vaikean ja sietämättömän tapahtuman aiheuttama vaurio, josta selviämiseen ei ole ollut riittävästi keinoja. Trauma voi olla moninainen kuten läheisen menettäminen, onnettomuus, seksuaalinen, fyysinen tai emotionaalinen kaltoinkohtelu, väkivallan todistaminen tai muu vastaava kokemus. (Hipp 2023.) Etenkin lapsuuden aikaisilla haitallisilla eli ACE-kokemuksilla (=Adverse childhood experience) on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia aikuisiän terveyteen (Burke-Harris 2023). Näiden kokemusten on todettu olevan varsin yleisiä, aikuisista 57% on yksi ja 13% neljä tai useampi ACE-kokemusta (Hudges ym. 2017). Traumat eivät rajoitu vain tapahtumahetkeen, vaan niillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön elämään (van der Kolk 2022) ja kokonaisturvallisuuden tunteeseen, vaikka nykyinen ympäristö olisikin turvallinen. (Hipp 2023.)

Traumat ei vaikuta vain yksilötasolla, vaan myös organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Traumat ja traumatisoituminen ovat kokonaisvaltaisen hyvinvointimme heikentäjä ja kansanterveyden suurin uhka. Kroonisten sairauksien, sosiaalisten ongelmien, oppimishäiriöiden sekä addiktioiden taustalla löytyy usein lapsuuden tyydyttymättömiä tarpeita sekä kipeitä kokemuksia. (Burke-Harris 2023.) Traumasta toipuminen edellyttää niin yksilötasolla tapahtuvaa toipumista kuin julkisten palveluiden, politiikan ja järjestelmien muutosta (Sarvela 2022). Traumatietoisessa lähestymistavassa pyritään rakentamaan turvallista ekososiaalista hyvinvointia sekä mielenterveyttä vaalivia yhteisöjä, jotta korjaavat kokemukset mahdollistuisivat (Sarvela 2023).

Vakavia psyykkisiä traumoja hoidetaan psykoterapialla, mutta toipumista voidaan edistää kaikella, mikä lisää ihmisen sisäistä ja ulkoista turvallisuuden tunnetta ja mikä tekee arjesta vakaampaa. Toipumista voi tapahtua turvallisten ihmissuhteiden kautta, haitallisten ihmissuhteiden rajaamisella, vertaistuella tai taiteen, joogan ja tanssin avulla. (Hipp 2023) Traumatietoinen työote vaatii ymmärrystä traumoista sekä niiden vaikutuksista käyttäytymiseen, vuorovaikutukseen ja muuhun toimintaan. Traumatietoinen lähestymistapa edellyttää uudenlaista johtamiskulttuuria myös rakenteiden tervehtymistä. Se vaatii myös työyhteisöjen turvallisuuden kokemukseen, työilmapiiriin ja työhyvinvointiin panostamista. (Sarvela 2023.)

Traumatietoisuutta työyhteisöihin

Savonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi tammikuussa 2024 ESR-rahoitteinen Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 hanke. Hanke on osa kymmenvuotista (2021–2030) Mieliteko-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä. Savonia-ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana Työ- ja mielen hyvinvointi -hankekokonaisuudessa, jossa tuotetaan traumatietoiseen kohtaamiseen perustuvaa koulutusta työntekijöille, johtajille ja esihenkilöille. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja myötätuntoa sekä itseään että toisia kohtaan, vahvistaa turvallisuutta työyhteisöjen jäsenten välillä sekä lisätä ymmärrystä haavoittavien kokemusten vaikutuksista. (Mieliteko 2.0).

Koulutuksen suunnittelu ja sisältö

Traumatietoisuutta työntekijöille koulutuksen ensimmäinen versio kehitettiin 1–5/2024 välisenä aikana. Koulutus rakennettiin Edunia-oppimisympäristöön, saavutettavuuden vahvistamiseksi. Koulutuksen sisällöt pohjautuivat hankesuunnitelmaan ja niitä tarkennettiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen pohjautuen. Koulutuksesta laadittiin pedagoginen käsikirja, joka jäsensi tietoa, aikataulutusta ja koulutukseen osallistuvien työmäärän tarkastelua.

Pilottikoulutuksen alusta koostui viidestä eri osiosta (kuva 1): osio 1 Trauman perusteet, lapsuuden aikaiset haitalliset (ACE) ja suojaavat (PCE) kokemukset, osio 2 Trauman seuraukset, osio 3 Asiakkaan kohtaaminen traumatietoisesti, osio 4 Traumatietoisen lähestymistavan vaikutus työyhteisöön sekä osio 5 Traumatietoinen lähestymistapa käytännössä. Lisäksi viimeisessä osiossa on kehollisten harjoitteiden osio, joiden tavoitteena on tukea kehotietoisuutta sekä toimia yli- ja alivireystilojen säätelemisen apuna.

Pilottikoulutus koostui videotallenteista, itseopiskeltavista materiaaleista ja oppimistehtävistä. Koulutus pilotoitiin kahdeksalla Savonian eri toimialueen työntekijällä toukokuu 2024 – syyskuu 2024 välisenä aikana. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja osallistujilla oli kiinnostus aihetta kohtaan. Osallistujat kirjoittivat koulutuksen aikana oppimispäiväkirjaa, jossa oppimista sovellettiin käytäntöön sekä peilattiin omiin aikaisempiin kokemuksiin. Koulutuksen jälkeen kerättiin oppimiskokemuksia koulutukseen osallistuneilta Webropol-kyselyn avulla. Kysely sisälsi VAS-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä. Lisäksi osallistujilta kerättiin kolmen avoimen kysymyksen avulla palautetta 6kk koulutuksen päätyttyä.

Kokemuksia koulutuksesta

Mitä traumatietoinen kohtaaminen sinulle merkitsee omassa työssäsi?

”Ymmärrän katsoa tilanteiden taakse, en syytä ihmisiä vaan tuon ymmärrystä ja autan etsimään syitä omaan käyttäytymiseen. Ymmärrän tunteiden mahdollisen vaikutuksen käytökseen. Ymmärrän että myös saatamme tulkita toisen käytöstä omien lasiemme läpi jos emme kysy vaan tulkitsemme.”

” Tietoisuutta erilaisista kokemustaustoista, joka voi vaikuttaa opiskelijan tai työtoverin vuorovaikutukseen ja reaktioihin erilaisissa tilanteissa.”

Miten traumatietoisuuden lisääminen mielestäsi vaikuttaa opetus- ja ohjaushenkilöstön arkeen sekä työyhteisöön?

” Sanallistan toimintaani ja pyydän reilusti anteeksi virheitä esim. unohdusta. Työotteeni ja tavoitteeni on, että en provosoituisi vaan kuuntelisin ja pysähdyn ihmisen äärelle. Aina en onnistu minäkään. Sekin on armollista, että kullakin on vastuu omasta käytöksestä kaikissa tilanteissa eikä ole ok olla miten vaan. On ok epäonnistua, pyytää ja saada anteeksi ja uusi mahdollisuus. Upeaa olisi jos asiat ja tilanteet olisi mahdollista aina käsitellä kun tunteet on laantuneet.”

” Työyhteisössä koen mahdollisuuden siinä, että opimme lempeyttä toisiamme kohtaan, mutta sitä ei hyväksi käytetä. Ollaan ihmisiä, saadaan innostua mutta myös surra tai väsyä. On tärkeä sitoutua harjoittelemaan luottamusta, että uskomme toisessa hyvään emmekä puhu takana päin pahaa. Jos tulee ylilyöntejä, ne selvitetään. Näin työyhteisöstä voi tulla paikka jossa levätä ja levosta käsin voimme pystyä myös parhaimpaamme ja voimme auttaa toisiamme loistamaan. Hyvän kierre on valmis ja odottaa meitä.”

”Saa erilaisia selitysmalleja käyttäytymiselle, ymmärtää toimintamalleja paremmin ja osaa kohdistaa paremmin ohjausta ja erityistä tukea opiskelijoille, joilla havaitsee ongelmia/haasteita, jotka edellyttävät apua tai käsittelyä.”

Millaisia eväitä koulutus sinulle itsellesi antoi traumatietoisuuteen liittyen?

” Koulutus lisäsi omaa kipinääni siitä, että haluan tuoda rohkeasti lempeyttä ja inhimillisyyttä työhön. Sitä että kiinnostuisimme uteliaasti siitä mitä toinen sanoo ja miten hän maailmaa katsoo. Maailma voi avautua meille silloin ihan uudella tavalla.”

”Tää koulutus on minusta tärkeä osa sitä, että ymmärrämme ja hyväksymme itsemme kokonaisina ihmisinä työelämässä. Emme ole koneita ja siksi myös tunteilla on tärkeä merkitys siinä miten koemme työyhteisön. Jokaisella on siinä tärkeä rooli.”

”Paremmat taidot tunnistaa traumaperäistä käyttäytymistä ja vuorovaikutuksen sudenkuoppia”.

Koulutusta kehitettiin edelleen pilotista saatujen palautteiden avulla. Syksyllä 2025 aloitettiin hankesuunnitelman mukaiset koulutukset pohjoissavolaisille yrityksille. Traumat sekä niiden vaikutukset tulevat näkymään yhteiskunnassamme aina, mutta tietoisuuden lisäämisellä sekä yhteiskunnan rakenteita muuttamalla traumatietoisemmaksi rakennamme hiljalleen toipumista tukevaa, turvallista organisaatiokulttuuria.

Lisätietoja hankkeesta:

https://www.mielitekomedia.fi/

Työ ja mielen hyvinvointi Mieliteko 2.0

 

Kirjoittajat:

Mari Tuppurainen, Fysioterapian Lehtori, työhyvinvoinnin asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mari.tuppurainen@savonia.fi

Hanna Seppänen, Hoitotyön lehtori, traumatietoisen lähestymistavan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, hanna.seppanen@savonia.fi

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanke

Kansikuva: tekoälyn (ChatGPT) generoima kuva aiheesta ’Kohti turvallisempaa, myötätuntoisempaa ja avoimempaa organisaatiokulttuuria’, luotu OpenAI:n ChatGPT:llä (2025).

Lähteet

Burke Harris N. (2023). Syvälle ulottuvat juuret: Kuinka lapsuuden vastoinkäymiset vaikuttavat terveyteemme – ja miten niiltä voi suojautua (K. Kuusela, Suom., 2. painos). Viisas Elämä.

Hipp T. (2023). Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa: Linner Matikka J, Hipp T. Traumainformoitu työote. P-S Kustannus.

Hughes K., Bellis M. A., Hardcastle K. A., Sethi D., Butchart A., Mikton C., Jones L., & Dunne M. P. (2017). The effect of multiple adverse childhood experiences on health: A systematic review and meta-analysis. The Lancet Public Health, 2(8), e356–e366. https://doi.org/10.1016/S2468-2667(17)30118-4

van der Kolk B. (2022). Jäljet kehossani: Traumamuistojen ja parantumisen tiede (I. Rekiaro, Suom.). Viisas Elämä.

Mieliteko 2.0. Viitattu 23.3.2025. https://www.mielitekomedia.fi/fi/etusivu

Sarvela K. (2022) Traumainformoitu järjestelmä. Teoksessa: Sarvela K, Auvinen E. Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. 2022.

Sarvela K, (2023) Traumainformoitu lähestymistapa. Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa: Linner Matikka J, Hipp T. Traumainformoitu työote. P-S Kustannus.